Maatsoʼu soʼu 2020, süküjain Organización Mundial de la Salud suʼwalakajaain tü ayuuliikat COVID-19 sainküin tü mmakat, eetaayaai jaralüin jülüjain aaʼin sülatajatüin suulia wanee juya sümaa ayatüin eein tia ayuuliikat. Watta maʼin naalii na eʼrakana namüliala jee mojukana maʼin aaʼin soʼujeʼereʼeya suʼwalakajaain tia ayuuliikat sainküin tü mmakat. Akaʼaya neʼe na aʼyataakana nümüin Jeʼwaa, eʼrüshiʼiya namüliala. ¿Kasakaʼa naaʼinrüin na aküjaliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa süpüla nakaalinjain na nawalayuukana soʼunnaa tia?

 Na aʼyataakana suluʼu Comité de Coordinadores, nakumajüin sukuwaʼipa süpüla eeinjatüin 950 neʼipapaʼa wawalayuu sainküin tü mmakat akaalinjaka na wawalayuu eʼrakana müliaa, sünülia tia Comités de Socorro en Casos de Desastre (DRC). Eʼitaanüshii naya süka eeitpain jooluʼu tü ayuuliikat COVID-19. Eeshii wawalayuu akaalinjünaka natuma na wawalayuu noutkajaakana amaa jee nakaalinjünüle natuma na sülaülashiikana mma. Na wawalayuu aʼyataakana suluʼu tü Comité de Socorro münakat, nakumajüin sukuwaʼipa süpüla nakaalinjain watta naalii wawalayuu sainküin mmaka.

 Jülüja waaʼin tü alatakat chaa Paraguay. Ashajünüsü suluʼu wanee periódico, alitpain maʼin jamü süka nnojoluin nneerü naʼyalajüinjatka aka tü neküinjatkat sutuma tü ayuulii eekat maaʼulu. Na wawalayuu aʼyataakana suluʼu Comité de Socorro chaa Paraguay, oʼttushii naya süpülapünaa tia sünain eitajaa eküülü süpüla piama semaana. Süliapala waneʼewai sukua tü eitajünakat namüin, eesü maʼaka saaʼin 30 dólares. Kaluʼusü tia eküülü jee waneirua kasa choʼujaajeetka namüin. Eitajünüsü tia nakaalü na wawalayuukana.

 ¿Kasa naainjaka na wawalayuu akaalinjakana süpüla nnojoluin noʼttuin tü ayuuliikat COVID-19 jee nnojoluin suʼttuin nanain na waneinnua? Keʼicheerajanashii naya otta wattaawashii naya. Jülüjasü naaʼin wuleinjatüin maʼin eere nayaʼlajüinjatüin tü eküütkat jee naaʼinrüin tü aluwataanakalü anain suulia sükooʼomüinraain tü ayuuliikat. Na wawalayuu aseʼejüinjanakana tü aapünüinjatkat namüin na wawalayuukana, neisattüinjatü nakuwaʼipa, wuleinjana naya, wuleinjatü neʼejena otta eere nanaajüinjatüin tü aapünüinjatkat namüin na wawalayuukana. Na wawalayuu eitajakana tü eküütkat jee waneirua kasa namüin na waneinnua wawalayuukana, wattaawashii naya.

 Eneeroʼu soʼu 2021, anasü namüin na wawalayuu aʼyataakana suluʼu Comité de Coordinadores sükatannüin 25 miyoone dólar saʼakajee tü nneerü nasülajakat na wawalayuukana süpüla nakaalinjünüin na wawalayuu müliakana sutuma tü ayuuliikat COVID-19. Na wawalayuu jülüjakana aaʼin tü aʼyatawaa aainjünakat suluʼu Weteet jee na aʼyataakana suluʼu Comités de Socorro, neisattüin maʼin tü nneerü asülajünakat jee nnojotsü nayaʼlajüin wanee kasa kojutuka maʼin. Jamüsüjaʼa chaa Chile, na wawalayuu eʼitaanakana süpüla nakaalinjain na wawalayuu müliakana aaʼin, ayaʼlajeeshii 750 kilo lenteja. Kojutpejeʼe maʼin tü lentejakat natuma na oikaaliikana, tü süliapuʼukat wanee kilo shiaitpa joo sülia wanee libra. Nayaʼlajüinjatka na wawalayuukana tü lenteja kojutukat maʼin. Shiasaʼa piama oora süchikijee, süküjünaka namüin nutuma chi oiküikai süleʼejinnüin nümüin waneirua lenteja ayaʼlajünaka paala. Shiaka nuiküin namüin na wawalayuukana tia lenteja jayakat.

 Shiasaʼa mapa, nasaajapa na wawalayuukana tü lentejakat nnojotsü aapüneein shia namüin nutuma chi oiküikai. «Nnojotsü lotuin jukuwaʼipa, jaapeerü neʼe tü eküütkat namüin na nnojoliikana choʼujaain amüin maʼaka naaʼinrüin na waneinnua wayuukana», nümaka chi wayuukai namüin. Nuʼuraajaka wanee wawala suluʼu naaʼin, nüküjaka nümüin chi oiküikai nasakirüin palajana na wawalayuukana süpüla nayaawatüin saaʼu jaralüin choʼujaain eküülü. Naküjain nümüin jülüjain maʼin naaʼin tü kasa choʼujaakat namüin na wawalayuukana. Otta naküjain mapa nümüin asülajuushin tü nneerü aapünakat namüin na Aküjaliikana pütchi otta na wawalayuu akaalinjakana aʼyataashii naya süka naaʼin namüiwaʼa. Ponoko maʼin naaʼin chi wayuukai naapapa süchiki tia. Nuikaka namüin tü lenteja jayakat otta nüsülajaka namüin 400 kilo lenteja.

 Eejatü wanee wawala laülaairü, outa aʼwayuuset, kepiasü shia chaa Liberia namaa jaʼraishii süpüshi. Soʼu wanee kaʼi, soʼunnaa nasayuunajüin jee naashajeʼerüin tü pütchi aashajeʼennawaikat wattaʼa maalü, niʼrüin chi sülüinkai sajaʼlajaain tü eküütkat. «¿Kaseerü joo wekaka?», nümaka sümüin. Süküjaka nümüin suchuntuitpain kaalinwaa nümüin Jeʼwaa jee shiʼitaain maʼin saaʼin naapeerüin Jeʼwaa tü choʼujaajeetkat namüin. Shiasaʼa aliika shiyamaajünaka Lusu natuma na laülaashiikana eere suutkajaain, naküjaka sümüin süsaajüinjatüin waneirua eküülü. «Tatüjaaitpa saaʼu nusoutuin Jeʼwaa shiʼipajee tü wachuntakat nümüin», nümaka chi sülüinkai sümüin.

 Eesü wanee wayuu chejeʼewat República Democrática del Congo, kepiasü shia naʼütpaʼa waneinnua wayuu Aküjalii pütchi. Shiʼraka saapünüin namüin eküülü natuma na Aküjaliikana pütchi. Sümaka nümüin chi suʼwayuusekai: «Sülatapa tü ayuuliikat, aküjeena waya pütchi nüchiki Jeʼwaa süka jülüjain maʼin naaʼin na Aküjaliikana pütchi na nawalayuukana». «¿Aküjalüinjatü pia pütchi saaʼujee neʼe wanee wotsa roo?», nümaka chi suʼwayuusekai sümüin. «Nnojotsiaajeʼe shiain sünainjee tia, shia süka tayaawatüin saaʼu shiimain aijiraain maʼin naya sükajee tia kasa naainjakat», sümaka nümüin.

 Nakaalinjain na Aküjaliikana pütchi na nawalayuukana soʼunnaa ayuuliikat tüü. Nountuin naaʼinrüin tia süka tü nneerü jüsülajakat. Anasia müin jutuma juluwataain nneerü suluʼupünaa donate.pr418.com.