1, 2. ¿Jamüsü kapüleeka tü naaʼinrüinjatkat Jefté otta tü nüchonkot?

ANTATAALASHI wanee wayuu nipialuʼumüin, süchikijeejachi nia atkawaa jee ayamüluusü nutuma tü nüʼünüükalüirua. Shiasaʼa shiʼraiwaʼaya nia tü nümajayütsekat nüpanapajee, eeʼirajüsü shia sümaa shiyonnajüin sutuma tü talataakalü aaʼin. Nüchatajaakalaka nüsheʼin wayuukai sutuma tü mojuukalü aaʼin sümaa nuʼwaatüin sünain maa: «¡Aishaʼajaa tachonchon!». Nüküjüinjaʼa wayuukai sümüin tü nümajayütsekat sünain naapüin nünüiki nümüin Jeʼwaa. Sutuma tia, nnojotsü süpüla kaʼwayuuseinjatüin shia jee nnojotsü süpüla kachoinjatüin shia. ¿Jamakaʼa sünüiki nüchon wayuukai nümüin? «Taata, paapüle pünüiki nümüin Jeʼwaa, acheküsü pikeraajüin shia», müsü shia nümüin chi süshikai. Süka müitpain sünüiki tü majayütkat, shiiʼiyatüin sünain shiʼitaain saaʼin nünain Jeʼwaa süka aneerüin sukuwaʼipa nutuma (Juec. 11:34-37, TNM). Talatüshi maʼin wayuukai saaʼu kanoulain maʼin tü nüchonkot. Nütüjaa aaʼu talateechin maʼin Jeʼwaa sutuma tia.

 ² Jefté nünülia chi wayuu wakuentajakai achiki. Niʼitaashaatain naaʼin nünain Jeʼwaa otta nütüjaa aaʼu lotuin sukuwaʼipa süpüshuaʼa tü kasa naaʼinrakat Jeʼwaa. Müsia neʼe tü nüchonkot, shiʼitaain maʼin saaʼin nünain Jeʼwaa. Jaʼitakajeʼe neʼe suʼunnaa neʼrüin namüliala, neeʼiyatüin sünain kanoulain maʼin naya. Keeʼireeshaatasü naaʼin naya wayuukana anainjatüin nakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa, müsüjeseʼe naaʼinrüin tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa mayaapejeʼe kapüleein shia namüin.

3. ¿Kasa shikirajaka anain waya nukuwaʼipa Jefté otta sukuwaʼipa tü nüchonkot?

³ Eesü kapüleere nümüin wanee wayuu icheinjatüin nunoula nünain Jeʼwaa, müsüjeseʼe wachajaainjatüin sukuwaʼipa süpüla ayatüinjanain waya kanoulain nünain Jeʼwaa (Jud. 3). Aneena waya washatüle nukuwaʼipa Jefté otta sukuwaʼipa tü nüchonkot. Neʼitaain naaʼin nünain Jeʼwaa suʼunnaa neʼrüin namüliala. Wekirajaainjatü anain tü naaʼinrakat süpüla neeʼiyatüin sünain kanoulain naya.

4, 5. (1) ¿Kasa nuluwataaka anain Jeʼwaa na israeliitakana nekerotapa suluʼumüin tü Mma naapüinjatkat namüin? (2) ¿Jamüshii na israeliitakana saaliijee moonooin naya nümaa Jeʼwaa saashin Salmo 106?

⁴ Niʼrüin Jefté sümaa tü nüchonkot mojuin nakuwaʼipa na israeliitakana sutuma moonooin naya sümaa nünüiki Jeʼwaa. Maʼaka 300 juya süpülapünaa tia, soʼu nekerotüinjanain na israeliitakana suluʼu tü Mma Aapünajatkat namüin, nuluwataain naya Jeʼwaa süpüla najaʼlajeʼerüin napüshuaʼa na wayuu aʼwaajakana tü maleiwayaasükalüirua. Eeyaai neʼe naaʼinrüin tia (Deut. 7:1-4). Nashatüin neʼe naaʼinrala na kananeokana, naʼwaajüin tü maleiwayaasükalüirua jee amaʼüjiraashii naya nakuwaʼipa (paashajeʼera Salmo 106:34-39).

⁵ Nnojoishii naaʼinmajüin Jeʼwaa na israeliitakana noulia na naʼünüükana saaliijee moonooin naya nümaa (Juec. 2:1-3, 11-15; Sal. 106:40-43). Eesüjaʼa kapüleere namüin na wayuu aikana apüla Jeʼwaa neʼitaain naaʼin nünain süka wainmain tü kasa mojusü alatakat chaa Israel suʼunnaa tia. Aküjünapejeʼe suluʼu tü Wiwüliakat nachiki waneeinnua israeliita ayatakana achajaain sukuwaʼipa süpüla talatüinjachin Jeʼwaa natuma. Noʼutku naya wayuukana nia Jefté sümaa tü nüchonkot, Elqaná, Ana otta müshia Samuel (1 Sam. 1:20-28; 2:26).

6. (1) ¿Kasa kachiiruaka naaʼin na manoujainsaliikana maaʼulu yaa? (2) ¿Jamüsü jülüjainjatka waaʼin wakuwaʼipa?

⁶ Maaʼulu yaa, watta naalii na ashatakana nakuwaʼipa na chejeʼewaliikana Canaán. Shia jülüjaka naaʼin waneepia namaʼüjiraain nakuwaʼipa, noʼunaʼalüin saaʼin wayuu sümaa naaʼinrüin kasa mojusü otta kachiiruasü naaʼin tü washirüükat. Naapirapajaʼa waya Jeʼwaa suulia waaʼinrajüin kasa mojusü. Naaʼinmajeein waya Jeʼwaa maʼaka naaʼinmajeein na israeliitakana. ¿Kasa shikirajaka anain waya nakuwaʼipa na israeliitakana? (1 Cor. 10:6-11). Jülüjainjatü waaʼin wakuwaʼipa suulia washatajüin nakuwaʼipa na manoujainsaliikana (Roma 12:2).

7. (1) ¿Jamüshi Jefté natuma na nuwalayuukana otta natuma na laülaayuu chejeʼewaliikana Israel? (2) ¿Kasa naaʼinraka Jefté shiʼipajee tü kasa mojusü aainjünakat nümüin?

⁷ Suʼunnaa katüin noʼu Jefté, müliashii na israeliitakana natuma na naʼünüükana saaliijee moonooin naya nümaa Jeʼwaa (Juec. 10:7, 8). Nnojotpejeʼe shiain neʼe alatüin tia nümüin Jefté, mojujiraashii na nuwalayuukana nümaa otta mojujiraashii na laülaashii chejeʼewaliikana Israel nümaʼaya. Naʼürülaa anainchi Jefté na nuwalayuukana otta nachumulashi nia. Najünajaainjeseʼe nia nuumainpaʼajee (Juec. 11:1-3). Nnojotpejeʼe nüshatüin Jefté nakuwaʼipa naya wayuukana. Jamüshijaʼa nia nachuntapa kaaliinwaa na laülaashiikana nümüin, nnojoishi nia  ayouktajaain namaa, nükaaliinjain naya (Juec. 11:4-11). ¿Jamüsü naaʼinraka tia Jefté?

8, 9. (1) Saʼakajee tü pütchi aapünakat nümüin Moisés, ¿jarat tü pütchi akaaliinjakat Jefté? (2) ¿Kasa wayuu tü jülüjakat maʼin naaʼin Jefté?

⁸ Yalayalashi maʼin Jefté sünain atkawaa. Akaʼaya nia, nütüjaa aaʼu nakuwaʼipa na israeliitakana otta müsia nütüja apüleerua tü pütchi aapünakat nümüin Moisés. Sutuma jülüjain naaʼin Jefté tü nukuwaʼipakat Jeʼwaa sümüin tü nupueulosekat, niyaawata aaʼu tü anakat süpüla naaʼinrüin jee tü kasa niyouktajatkat (Juec. 11:12-27). Shiasaʼa sutuma nütüjaain saaʼu tia, naaʼinrüin tü anasükat. Nütüjaa aaʼu Jefté nnojoluin nücheküin Jeʼwaa pasalaainjanain na aʼyataashiikana nümüin süka shiain keeʼireein naaʼin aijiraainjanain naya. Jee müshia Jefté, nikirajaa anainrü sünain tü pütchi aapünakat nümüin Moisés jamüinjatüin nukuwaʼipa sümüin wayuu jaʼitaichi nüʼürülaanüin anain (paashajeʼera Éxodo 23:5 otta Levítico 19:17, 18).

⁹ Eesüjaʼa süpüla nüshatüin Jefté nukuwaʼipa José. Eeshijaʼa süpüla nikirajaain sünain sümülialaain naaʼin José naalin na nuwalayuukana mayaapejeʼe naʼürülaain nia paala (Gén. 37:4; 45:4, 5). Shiasaʼa sutuma jülüjain naaʼin Jefté tü naainjakat José, nüshatüin nukuwaʼipa otta naaʼinrüin tü anakat noʼuluʼu Jeʼwaa. Mojukajasaʼa naaʼin Jefté saaliijee tü naaʼinrakat na nuwalayuukana nümüin, nnojotpejeʼe jülüjakuʼu müin naaʼin tia. Tü jülüjakat naaʼin Jefté shia nütkaainjachin süpüla kojutüinjachin Jeʼwaa atumawaa otta süpüla nnojoluin jamajüin nupueulose Jeʼwaa natuma na nüʼünüükana (Juec. 11:9). Niiʼiyateein Jefté sünain kanoulain nia nünain Jeʼwaa, makalaka anain nukuwaʼipa otta sukuwaʼipa nupueulose Jeʼwaa (Heb. 11:32, 33).

10. ¿Kasa jülüjainjatka paaʼin suluʼujee tü Wiwüliakat süpüla wayuuinjachin kanoulashi pia?

¹⁰ ¿Kasa paaʼinrajatka süpüla püshatüinjatüin nukuwaʼipa Jefté? ¿Jameechi pia müleka naaʼinrüle kasa mojusü pümüin wanee wawala jee airuʼurule nünüiki pümüin? Jülüjeesü paaʼin palajana jamüin nünüiki Jeʼwaa suluʼu tü Wiwüliakat maʼaka saaʼin nutuma Jefté. Jaʼitairü alin maʼin pümüin tü aainjünakat pümüin, nnojo piyüülajaain suulia aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Nnojo yüüü pümüin suulia tü outkajawaakat jee nnojo pükaaʼinraain noulia na wawalayuukana. Shia anaka aluʼu poonoole nümaa Jeʼwaa. Paaʼinrüle tia, eejiraajeechi pia sümaa tü alatakat pümüin otta nashateerü pukuwaʼipa na wanee wawalayuukana (Roma 12:20, 21; Col. 3:13).

11, 12. (1) ¿Jamüsü nünüiki Jefté nümüin Jeʼwaa? (2) ¿Kasa wayuu tü naapüinjatkat Jefté nümüin Jeʼwaa?

¹¹ Nütüjaa aaʼu Jefté kapüleein nümüin niyamülüinjanain naʼünüü na israeliitakana nümüiwaʼa, müshijeseʼe nuchuntüin kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa sümaa naapüin nünüiki nümüin (paashajeʼera «Pütchi pütüjaainjatka aaʼu»). Müshi Jefté nümüin Jeʼwaa: «Müleka paapüle tajapuluʼu na nüchonniikana Ammón, taapeerü pümüin tü eekai sujuʼitüin palajana tepialuʼujee sünain apanapajaa taya taleʼejapa süchikijee ayamülaa na nüchonniikana Ammón, taʼajeerü pümüin» (Juec. 11:30, 31, TNM). ¿Jamaluʼutche naʼajüinjatüin wayuu Jefté nümüin Maleiwa?

 ¹² Nütüjaa aaʼu Jefté niyouktashaatain Jeʼwaa saʼajünüinjatüin wayuu nümüin, makalaka nnojoluin shiain naashajaain achiki Jefté oʼutaa saaʼin wayuu süpüla naʼajüinjatüin shia nümüin Jeʼwaa (Deut. 18:9, 10). Sümaiwa paala chaa Israel, saapünüinjatüle wanee kasa aʼajuushi nümüin Jeʼwaa, shia wanee kasa kojutüshaatasü maʼin tia (paashajeʼera «Pütchi pütüjaainjatka aaʼu»). Tü nüküjeekat Jefté shia naapüinjatüin nümüin Jeʼwaa wanee wayuu süpüla shiʼyataainjatüin waneepia suluʼu tü aʼwaajüleekat Jeʼwaa. Anasü nümüin Jeʼwaa tü nümakat Jefté nümüin, makalaka nükaaliinjain nia süpüla niyamülüin na nüʼünüükana (Juec. 11:32, 33). ¿Jarat tü wayuu naapüinjatkat Jefté nümüin Jeʼwaa?

13, 14. ¿Kasa shikirajaka anain waya Jueces 11:35 süchiki nunoula Jefté?

¹³ Wekirajaaitpa anain shiain apanapajüin palajana Jefté tü nüchonkot, waneesia neʼe shia nümüin otta aishaatasü shia nüpüla. ¿Kasaka naaʼinrüin Jefté? ¿Nikeraajüinche nünüiki nümüin Jeʼwaa? ¿Naapüinche tü nüchonkot süpüla shiʼyataainjatüin waneepia suluʼu tü aʼwaajüleekat Jeʼwaa?

¹⁴ Shia naaʼinraka Jefté tü nikirajaakalü anain sünainjee tü nünüikikat Maleiwa. Sotokajasaʼa naaʼin nuluwataain Jeʼwaa na israeliitakana sünain aapaa nümüin tü saʼanasüinkat tü kasa namaʼanakat (Éx. 23:19). Eesüjaʼa süpüla sotuin naaʼin tü nümakat Jeʼwaa namüin na aapakana nanüiki nümüin. Müshi Jeʼwaa: «Nnojoishi paʼalainpalainjachin taya. Pikeraajüinjatü süpüshuaʼa tü pütchi piweetirakat» (Núm. 30:2, TNM). Nüshatüinjatü Jefté sukuwaʼipa Ana, wayuu kanoulasü tia otta eesüjaʼa niʼraajüle shia. Nikeraajüinjatü Jefté waneepia nünüiki nümüin Jeʼwaa jaʼitairü kapüleein shia nümüin otta sümüin tü nüchonkot. Maʼwayuuseinjatü otta machoinjatü tü nüchonkot Jefté saaʼujee shiʼyataainjatüin waneepia suluʼu tü aʼwaajüleekat Maleiwa. Maikeyuuinjachi Jefté otta nnojotsü jaralüinjatüin kamüin tü nuumainkat (Juec. 11:34). «Taapüitpa tanüiki nümüin Jeʼwaa, acheküsü tekeraajüinjatüin shia», müshi Jefté (Juec. 11:35, TNM). Katsüintaʼaleesüjaʼa  nunoula wayuukai chii. Anasü nümüin Jeʼwaa tü naaʼinrakat Jefté, müsüjeseʼe anain nukuwaʼipa nutuma Jeʼwaa. Wayalejeʼe alatüin amüin tia, ¿weeʼiyateetche sünain katsüin wanoula maʼaka naaʼin Jefté?

15. (1) ¿Kasa waküjaka nümüin Jeʼwaa wanaa sümaa waapüin waaʼin nümüin? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weeʼiyatüin sünain kanoulain waya?

¹⁵ Wanaa sümaa waapüin waaʼin nümüin Jeʼwaa, waküjüin nümüin shiainjatüin kojutüleein wamüin aaʼinraa tü keeʼireekat naaʼin suulialeʼe wanee kasa. Watüjaapejeʼe saaʼu kapüleein aaʼinraa tia. ¿Jameechi pia müleka nuluwataale pia Jeʼwaa sünain aaʼinraa wanee kasa mamalainka pümüin? Acheküsü müinjatüin punoula maʼaka saaʼin nunoula Jefté. Müle shia, pikeraajeerü pünüiki nümüin Jeʼwaa otta nnojoleerü paaʼinrüin mojusheeka tü nuluwataakalü anain pia. Wainmeerü maʼin tü kasa anasü naapeetkat Jeʼwaa wamüin wekeraajüle wanüiki nümüin (Mal. 3:10). ¿Kasa saaʼinraka tü nüchonkot Jefté sütüjaapa saaʼu nünüiki chi süshikai nümüin Jeʼwaa?

16. ¿Kasa saaʼinraka tü nüchonkot Jefté sütüjaapa saaʼu chainjatüin shia aʼyataain waneepia suluʼu tü aʼwaajüleekat Maleiwa? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 3).

¹⁶ Waneʼeya sümüin nünüiki Jefté nümüin Jeʼwaa suulia sünüiki Ana. Wanaa sümaa saapüin sünüiki Ana nümüin Jeʼwaa, süküjüin nümüin sünain saapüinjachin chi süchonkai nümüin süpüla niʼyataainjachin suluʼu tü aʼwaajüleekat Jeʼwaa otta wayuuinjachin nazareo nia (1 Sam. 1:11) (paashajeʼera «Pütchi pütüjaainjatka aaʼu»). Na eekai nazareoin eeshii süpüla kasaalüin otta kachonniin naya. Eekajasaʼa tü nüchonkot Jefté, nnojotsü süpüla saaʼinrüinjatüin tia süka aapuushin shia nümüin Jeʼwaa maʼaka saaʼin wanee kasa aʼajuushi asülajünaka nümüin Jeʼwaa (Juec. 11:37-40). Kasaatsüjeʼe tü nüchonkot Jefté nümaa wanee wayuu anashi, jama nüchoin shia chi nekiipüʼükai na israeliitakana. Nnojotpejeʼe saaʼinrüinjatüin tia süka suʼunajatüin sünain aʼyatawaa waneepia suluʼu tü aʼwaajüleekat Maleiwa. ¿Jamaka sünüiki tü nüchonkot Jefté sutuma müitpain sukuwaʼipa? «Anasü paaʼinrüle taka tü pümakat nümüin [Jeʼwaa]», müsü shia nümüin chi süshikai. Sükajee tia, shiiʼiyatüin sünain kojutüin maʼin sümüin aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa (Juec. 11:36, TNM). Suchuntayaainjeʼe saaʼin tü nüchonkot Jefté kasaalüinjatüin shia sümaa kachoinjatüin shia, nnojotpejeʼe saaʼinrüin tia süpüleerua aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa.  ¿Kasa eeka süpüla washatüin sünainjee sukuwaʼipa nüchon Jefté?

17. (1) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüinjatüin sukuwaʼipa nunoula Jefté otta sunoula tü nüchonkot? (2) ¿Kasa sütütüleʼeraka anain waaʼin Hebreokana 6:10-12?

¹⁷ ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüinjatüin sukuwaʼipa nunoula Jefté otta sunoula tü nüchonkot? Watta naalii wawalayuu maaʼulu yaa maʼwayuusejayüliikana jee machonniikana süka shiain jülüjeein naaʼin naʼyataain nümüin Jeʼwaa. Akaataajaʼa na wawalayuu laülaayuuinnakana, eeshii na nnojoliikana namaain maʼin nachonnii otta naikeyuu süka keeʼireein naaʼin naaʼinmaain naʼyataain nümüin Jeʼwaa. Eeshii na aʼyataakana sünain akumajaa Piichi Outkajaalee, eeshii na oʼunakana sünain Ekirajawaa napüla na Aküjüliikana pütchi otta okolojooshii naya eere alin neeʼiree aküjülii pütchi. Eetaashii na akooʼomüinjakana naʼyataain nümüin Jeʼwaa suʼunnaa sükalia Tü Outkajawaakat eere Sotuin Waaʼin Ouktüin Jesuu. Nnojoleerü motuin naaʼin Jeʼwaa tü naaʼinrakat wawalayuukana naainnua süpüla neeʼiyatüin tü naaliikat Jeʼwaa napüla (paashajeʼera Hebreokana 6:10-12). ¿Jama piakai? ¿Püchajaweetche sukuwaʼipa süpüla kooʼomüinjatüin piʼyataain nümüin Jeʼwaa?

18, 19. (1) ¿Kasa wekirajaaitpaka anain süchiki nukuwaʼipa Jefté otta sukuwaʼipa tü nüchonkot? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüinjatüin nukuwaʼipa Jefté otta sukuwaʼipa tü nüchonkot?

¹⁸ Wainma kasa eeka süpüla watüjain sünainjee nukuwaʼipa Jefté otta sukuwaʼipa tü nüchonkot. Süpülapünaa naaʼinrüin wanee kasa Jefté, jülüjasü naaʼin palajana jamüin nünüiki Jeʼwaa. Nnojotsü nüshatüin nakuwaʼipa na wayuu niʼraajüinkana. Niiʼiyatüin sünain kanoulain nia suʼunnaa müliain nia atumawaa. Soʼu nnojoluin noonooin waneeinnua israeliita sümüin nünüiki Jeʼwaa, niiʼiyatüin Jefté ichein nunoula, müsia neʼe tü nüchonkot, ichesü tü sunoulakat. Anasü nakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa saaʼu müin nakuwaʼipa. Akaʼaya naya, nüneeküin naya Jeʼwaa süpüla nakaaliinjain na israeliitakana süpüla ayatüinjachin naʼwaajüin Jeʼwaa.

¹⁹ Anuu wanee sünüiki tü Wiwüliakat: «Anakajaʼa müleka jüshatüle nakuaippa na wayuu achechetkana naaʼin sünain anoujaa [...] sünain jaʼatapajüin tü naaʼinrüinjatkat chi Maleiwakai jümüin saaʼu pansaain nünüiki jümüin» (Heb. 6:12). Washata nukuwaʼipa Jefté otta sukuwaʼipa tü nüchonkot, soto waaʼin anain nümüin Jeʼwaa na kanoulakana nünain.