1, 2. (1) Naashin Elifaz otta Bildad, ¿eesüche kasa anasü niʼraka Jeʼwaa sutuma tü waaʼinrakat? (2) ¿Jamüsü nünüiki Jeʼwaa shiʼipajee nanüiki naya wayuukana?

«¿EESHICHE süpüla jaloulin nümüin Maleiwa wanee wayuu? ¿Eeshiche süpüla jaloulin nümüin Maleiwa wanee wayuu atüjakai ayaawataa saaʼu wanee kasa? ¿Talatüsüche naaʼin chi Maleiwa Pülashikai maʼin sutuma lotuin pukuwaʼipa? ¿Kasa anasü niʼreetka sutuma maainjalain pia?» (Job 22:1-3, TNM). ¿Püsakireʼerüirü paaʼin sünain susouktia tia asakiraakalüirua? Wanaa sümaa nüsakinnüin Job nutuma Elifaz süchiki tia, eesüjaʼa jülüjale naaʼin nnojoluin jamajatüin nümüin Jeʼwaa tü naaʼinrakat wanee wayuu. Naashin Bildad, nnojotsü süpüla lotuinjatüin nukuwaʼipa wanee wayuu noʼuluʼu Jeʼwaa (paashajeʼera Job 25:4).

² Naashin naya wayuukana, nnojotsü kasain saamüin nümüin Jeʼwaa waʼyataale waneepia nümüin. Naashin nayakana, mojutsalii waya nümüin Jeʼwaa, müshii waya maʼaka saaʼin sheʼe mma jee jokoma (Job 4:19; 25:6). Eesüjaʼa  süntüle suluʼu wekii nnojoluin yaletüin naaʼin Elifaz otta Bildad sutuma tü namakat (Job 22:29). Weirakaale saaʼujee wanee uuchi jee suluʼujee wanee katünasü, weʼreerü nnojoluin kasain anain apüla tü waainjakat. ¿Müsüchejeʼe sukuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa niirakaapa chejee iipünaajee sümüin tü waaʼinrakat süpüleerua tü Nuluwataayakat? Asouktüshi Jeʼwaa shiʼipajee tü naʼalainkat Elifaz, Bildad otta Zofar. Talatapejeʼe naaʼin Jeʼwaa nümaa Job süka «chi aʼyataaikai tamüin» nümüin nümüin (Job 42:7, 8). Sünainjee süpüshuaʼa tü wamüitpakat, shiimain sünain jaloulin wayuu nümüin Maleiwa.

3. Püküja jamaluʼuluin nünüiki Elihú süchiki tü waʼyataainkat nümüin Jeʼwaa.

³ «Shiimainrejeʼe tü pümakat, ¿kasa paapaka nümüin?», müshi Elihú. Nnojoipejeʼe nüchiaain nia Jeʼwaa saaʼu müin nünüiki (Job 35:7, TNM). ¿Mojutsatche eera nümüin Maleiwa tü kasa waaʼinrakat süpüleerua waʼyataain nümüin? Nnojotsü maluʼuluin nünüiki Elihú. Tü nüküjeekalü achiki shia nnojoluin choʼujaain nümüin Jeʼwaa waʼwaajüinjachin nia, nnojotsü kasain choʼujaain nümüin wanainjee. Niaʼala neʼe washitshaataka nümüiwaʼa otta niaʼala neʼe pülashaataka nümüiwaʼa, ayateeria müin nukuwaʼipa waneepia. Aluʼujasaʼa wayakana, choʼujaashi Maleiwa wamüin, nikirajüin waya sünain nukuwaʼipa, nütütülüin waaʼin, nüsülajüin wamüin tü kasa watüjakalü apüleerua wamüiwaʼa jee jülüjasü naaʼin kasain waainjain süka.

4. ¿Kasa wanaawaka amaa naashin Jeʼwaa wakaaliinjüle wanee wayuu maʼletsekai?

⁴ Aire wapüla na wawalayuukana naashin Jeʼwaa, aishi nia wapülayaa. «Chi eekai nükaaliinjain wanee wayuu maʼletsekai, nujuyaajirüin Jeʼwaa jee nuwalaajeechi nia saaʼu tia naaʼinrakat», müsü tü Wiwüliakat (Prov. 19:17, TNM). Wakaaliinjawaipa wanee wayuu maʼletsekai, ¿jülüjawaisüche naaʼin Jeʼwaa tia waaʼinrakat? ¿Kojuyaalashiche woulia chi Kakumainkai tü kasakalüirua süpüshuaʼa saaʼu wakaaliinjain neʼe wayuu? ¿Waʼatapajüinche naapüinjatüin kasa anasü wamüin saaʼujee tia? Shiimain nuwalaajeerüin Jeʼwaa tia naashin chi Nüchonkai (paashajeʼera Lucas 14:13, 14).

5. ¿Jarat tü asakiraa wekirajaainjatkalü anain?

⁵ Sümaiwa paala, nuluwataain Jeʼwaa Isaías süpüla nünüikimaainjachin nia. Anuuka nünüiki Isaías nümüin Jeʼwaa: «¡Anii taya! Taya puluwataa» (Isa. 6:8-10). Maaʼulu yaa, ayatüshiʼiya aʼyataain na wawalayuukana nümüin Jeʼwaa süka naaʼin namüiwaʼa, eeshii na aʼyataakana nümüin sümaa wainmain tü kasa eejiraakalü amaa naya. Eeshijaʼa chi eekai nümüin: «Nuunteerü nikeraajüin Jeʼwaa tü nüshajirakat suluʼu tü Wiwüliakat, jaʼitakajeʼe neʼe nnojorüle takaaliinjain nia, ayateeria naaʼinrüin tia. ¿Shiimainchejeʼe choʼujaain taya nümüin  Jeʼwaa süpüla tü aʼyatawaa taaʼinrakat nüpüleerua?». Süpüla watüjaain saaʼu tia, wekirajaa sünain tü kasa alatakat suʼunnaa katüin soʼu Débora otta Barac.

6. ¿Jamüshii eeka süpüla nakanaluuin na israeliitakana natuma na nusurulaatsekana Jabín?

⁶ Soʼu 20 juya müliashii maʼin na israeliitakana nutuma chi aluwataaikai Jabín. Mmotshii na israeliitakana suulia ojuʼitaa nepialuʼujee süka mojulaain maʼin na nusurulaatsekana Jabín namüin. Watta saalii neʼejena na nusurulaatsekana Jabín, 900 neʼejena, eesü kattajüin kachueera kasasü sünain suuʼui neʼejena. Aluʼuinjaʼa na israeliitakana, nnojotsü kasain natkaayain (Juec. 4:1-3, 13; 5:6-8). *

7, 8. (1) ¿Kasa wayuu aluwataanaka anain palajana Barac nutuma Jeʼwaa? (2) ¿Kasa naainjaka na israeliitakana süpüla noʼutüin naaʼin na nusurulaatsekana Jabín?

⁷ Aluwataashi nünüiki Jeʼwaa sümaa Débora nümüin Barac: «Puʼuna chamüin saaʼumüin tü uuchikat Tabor, pümaa 10.000 wayuu naʼakajee na nuuʼuliwoʼukana Neftalí otta Zabulón. Tantireechi pünainmüin Sísara chi nekiipuʼukai nusurulaatse Jabín chaa süpaʼamüin tü patajatshiikat Cisón, tantireena na nusurulaatsekana nümaa otta tü neʼejenakalüirua, shiimüin sünain taapeenain naya pajapuluʼu» (Juec. 4:4-7, TNM).

⁸ Saapa achikit wayuu tia münakat, noutkalaakalaka saaʼu tü uuchi chakat Tabor. Naainjamaatüin Barac tü nuluwataakalü anain nia Jeʼwaa (paashajeʼera Jueces 4:14-16). Suʼunnaa tü atkawaa chajatkat Taanac, aʼitalaa müsü wanee juya miyoʼushaata, poopooshaataka tü mmapaʼakat sutuma. Niipirüin Barac na nusurulaatsekana Sísara maʼaka 24 kiloometüro, chashii naya nüntirüin suluʼumüin tü mmakat Haróset. Suʼunnaa tia atkawaakat, ashakatüshi Sísara suulia tü neʼejenakat; wattashi nia awataain suluʼumüin wanee mma Zaanannim münüsü, eesüjaʼa chajatüle shia süʼütpaʼa Quedes. Sutuma kapülain nia saaʼin Jael chajachikalaka nia ounjulaain shipialuʼu. Jael shia tü nuʼwayuusekat Héber chi quenitakai. Nutunkakalaka sutuma mapüsain nia, suʼuta aaʼinchi nia mapa (Juec. 4:17-21). Ajaʼlajaashii napüshuaʼa na naʼünüükana na israeliitakana. *

9. ¿Kasa maa süküjaka Jueces 5:20, 21 süchiki tü alatakat nümüin Sísara?

⁹ Tü kapiitulokat 4 otta 5 suluʼujeejatka tü karalouktakat Jueces, ekirajaanajatü anain piamaleʼe; eesü pütchi nnojotka suluʼu tü wanee. Jamüsüjaʼa suluʼu Jueces 5:20, 21 müsü yaa: «Atkaasü tü shüliwaikalüirua chaa iipünaajee, suluʼujee tü süpünoʼukalüirua, atkaasü shia nümaa Sísara. Süsaapünaa amaachii naya tü luwopukat Cisón». ¿Nayache eera na aapieekana aküjünaka achiki? ¿Shiache eera wanee ipa ojunuwaaka chaa iipünaajee? Nnojotsü süküjüin tü Wiwüliakat tia. Apootüsü 900 kareeta sheʼejenaka surulaat sutuma wanee juya miyoʼushaata aʼitalaa makat. ¿Jaraiche aʼitalaa maka atuma tia juyakat? Nia Jeʼwaa  aainjaka tia makalü yaa, aküjünüsü shia apünüintua suluʼu Jueces 4:14, 15. «Waya akanalaka naya surulaatkana», nnojoishii süpüla namüinjanain na 10.000 surulaat israeliita.

10, 11. ¿Kasa wayuu tü Meroz münakat? ¿Jamüsü oʼuleraanaka shia?

¹⁰ Wekirajaa sünain tü shiiʼirainkat Débora nümaa Barac wanaa sümaa nakanajüin, müsü yaa: «‹Juʼuleraja Meroz›, müshi chi aapieekai nümaʼanajeejachikai Jeʼwaa, juʼulerajashaata na wayuu kepiakana suluʼu süka nnojoliin nakaaliinjain Jeʼwaa ooʼulaka na yalayalakana aaʼin» (Juec. 5:23, TNM).

¹¹ ¿Kasa maʼin wayuu tü Meroz münakat? Nnojotsü watüjaain aaʼu kasain wayuu tia. ¿Shiache eera wanee pueulo nnojotka aluwataain wayuu sünainmüin tia atkawaakat? Wayuulejeʼe naya, naapüinja mata nachiki na 10.000 surulaat nükotchojiraka Jeʼwaa süpüla atkawaa. Otta müleka shialejeʼe shia wanee pueulo eepünaajachire nülatüin Sísara, ¿jamaka nnojoikaʼa nataʼülüin nia na wayuu chajanakana kepiain suluʼu tia pueulokot? Eeshiijaʼa neʼrüle Sísara nuwatiroʼu sümaa mmoluwaain nia suluʼupünaa nakarateetse. Najapulujatü naya wayuukana müleka nakaaliinjainjachire Jeʼwaa süpüla shikeraajüinjatüin tü keeʼireekat naaʼin jee neʼrüinjanain kasa anasü nutuma Jeʼwaa. Wanaa sümaa tia, nayajaʼa neʼe kajapulujakana müleka nataʼülüinjachire Sísara jee nooʼulaainjachire nia, ¿jimatüshiiche neʼe naya? ¡Yalayalainjaʼa maʼin saaʼin Jael saashin tü wanee wetsiikulokalüirua! (Juec. 5:24-27).

12. (1) ¿Jamüsü naatajatka nakuwaʼipa na oʼunakana sünain tü atkawaakat noulia na nnojoliikana chajanain sünain? (2) ¿Kasa wasakireʼerüinjatka anain waaʼin sutuma tü wekirajaaitpakalü anain?

¹² Aküjünüsü suluʼu Jueces 5:9, 10, nachiki na wayuu akaaliinjaka Barac otta na nnojoliikana oʼuneein nümaa. Talatüshi Barac otta Débora namaa na nekiipüʼükana na surulaat chajanakana sünain tia atkawaakat, tütpüishii wayuukana naainnua. Eeinjaʼa waneeinnua yaletakana aaʼin, naya na keʼejenakana püliikü ishoonosü, nnojoishii oʼuneein naya sünain tü atkawaakat. Eetaalashii joo na kamalainkana amüin joyotoo saaʼu tü alfombra anacheinkat otta na waraittakana suluʼupünaa wopu, na nnojoliikana kasain naaʼinreein. Waneeinjaʼa sümüin nakuwaʼipa na chajanakana saaʼu tü uuchikat Tabor jee na chajanakana süpaʼa tü patajatshiikat Cisón. «Jüsakireʼera jaaʼin», münüshii na ayouktajaakana. Choʼujaasü naaʼinrüinjatüin tia süka nnojolin nakaaliinjeein Jeʼwaa, akaataajaʼa neʼe maaʼulu yaa müinjatia neʼe shia natuma na nnojoliikana aʼyataain nümüin Jeʼwaa süka süpüshuaʼa naaʼin.

13. ¿Kasa naataka aluʼu nakuwaʼipa na nuuʼuliwoʼukana Zabulón nümaa Neftalí noulia na nuuʼuliwoʼukana Rubén, Dan otta Aser?

¹³ Na chajanakana sünain tü atkawaakat, neʼrüin sünain niain Jeʼwaa chi aluwataakai saaʼu kasa süpüshuaʼa. Wainma kasa anasü naküjaka mapa süchiki tü naaʼinrakat Jeʼwaa napüleerua (Juec. 5:11). Suluʼu Jueces  5:15-17, nnojotsü anain pütchi nachiki na nuuʼuliwoʼukana Rubén, Dan otta Aser, süka jamüin, shiain kojutüleein namüin tü namüʼlüinkat, tü naʼanuwainkalüirua otta eere süshakajinnüin tü süchisekat. Nnojotsü kasajatüin namüin tü nuchuntakat Jeʼwaa namüin. Aluʼuinjaʼa na nuuʼuliwoʼukana Zabulón nümaa Neftalí chajana naya sümaa Débora otta Barac sünain tü atkawaakat, nnojoishii mmoluin naya saaʼu ouktaa (Juec. 5:18). Waʼyataapa nümüin Jeʼwaa, anasü müleka washatüle nakuwaʼipa na akaaliinjaka Jeʼwaa süka süpüshuaʼa naaʼin.

14. ¿Kasa waaʼinraka maaʼulu yaa süpüla wakaaliinjain Jeʼwaa?

¹⁴ Maaʼulu yaa, nnojotsü achuntünüin wamüin woʼunüinjanain sünain wanee atkawaa, aluwataanapajaʼa waya sünain aküjaa pütchi sümaa yalayalain waaʼin jee talatüin waaʼin. Choʼujaashaatashii nooʼomüin wawalayuu aʼyataainjanaka sümüin nupueulose Jeʼwaa. Watta naalii na wawalayuu aʼyataakana nümüin Jeʼwaa, eeshii tooloyuu, jieyuu, jimaʼalii, majayünnüü otta laülaayuu. Eeshii na pürekutsootkana, na weteliitakana, na aʼyataakana sünain tü outkajawaakalüirua miyoʼu otta na akumajakana Piichi outkajaalee. Eeshii na laülaashii akaaliinjakana wawalayuu suulia shiʼitaanüin isha nanain otta na Akaaliinjakana sünain akumajaa sukuwaʼipa tü outkajawaakalüirua miyoʼu. Kojutüshaatasü nümüin Jeʼwaa naʼyataain naya wawalayuukana otta nnojoleerü motuin shia naaʼin (Heb. 6:10).

15. ¿Jarat tü asakiraa waaʼinrajatkat süpüla wayaawatüin saaʼu müleka mojutüyaale wamüin tü waʼyataainkat nümüin Jeʼwaa?

¹⁵ Wasakireʼera waaʼin wapüshuaʼa sünain tüü: «¿Tooʼulaainche nayain ouktiraain sünain aʼyatawaa na waneeinnua? ¿Jara taaʼinmaaka, tü aʼyatawaakat süpüla wainmain kasa tamaʼana, shiataapa tü aʼyatawaakat  nümüin Jeʼwaa? ¿Müsüche tanoula maʼaka saaʼin nunoula Barac, Débora, Jael otta na 10.000 wayuu? ¿Yalayalashiche taya maʼaka naaʼin nayakana? ¿Taʼyataayasüche süpüshuaʼa tü korolo tamaʼanakat süpüla taaʼinrüin tü nuluwataakalü anain taya Jeʼwaa? Toʼuneere sünain aʼyatawaa suluʼumüin wanee mma süpüla takanajüin sooʼomüin nneerü, ¿aashajaaichiche taya süchiki tia nümaa Jeʼwaa? ¿Tasakireʼerüitpa suluʼu taaʼin jameerüin nakuwaʼipa na tapüshikana jee na tawalayuukana toʼunule?». *

16. ¿Kasa eeka süpüla waapüin nümüin Jeʼwaa mayaapejeʼe nnojolin kasain choʼujaain nümüin?

¹⁶ Anasü nümüin Jeʼwaa waʼyataajiraain nümaa süpüla sütüjaanüinjatüin aaʼu niain chi aluwataakai saaʼu kasa süpüshuaʼa. Tü keeʼireekat naaʼin chi Yolujaakai süchikijee nimeejüin Adán sümaa Eva shia peʼipoloinjanain na wayuukana nümaa Jeʼwaa. Waʼyataapa nümüin Jeʼwaa, weeʼiyatüin nümüin Satanaa nümaain waya Jeʼwaa. Sutuma kanoulain waya nünain Jeʼwaa jee waneepiain waya nümaa, aʼyataashii waya nümüin. Talatüsü maʼin naaʼin Jeʼwaa sutuma tia (Prov. 23:15, 16). Sutuma waneepiain waya nümaa Jeʼwaa, asouktüshi nia shiʼipajee niperulain Satanaa (Prov. 27:11). Kojutüshaatasü maʼin nümüin Jeʼwaa woonoole sümaa nünüiki otta talatashaatashi maʼin nia sutuma.

17. ¿Kasa ekeraajüinjatka soʼu palit kaʼi saashin Jueces 5:31?

¹⁷ Soʼu palit kaʼi, nayeena kepieenaka saaʼu mmakat tüü, na wayuu aneekakana Jeʼwaa süpüla nuluwataainjachin naaʼu. Waʼatapatshaatain maʼin süntüin kaʼikat tia. Wanaawasü wanüiki sümaa Débora otta Barac wanaa sümaa namüin: «Jeʼwaa, anashii ouktüle napüshuaʼa na püʼünüükana otta müshiʼiya na aikana apüla pia, müinjana aka naaʼin chi kaʼikai niweetapa suluʼu chuwatashaatain maʼin» (Juec. 5:31, TNM). Pütchikat tia, ekeraajeerü nutuma Jeʼwaa najaʼttirapa süpüshuaʼa tü nuluwataakalü aaʼu Satanaa. Suʼttapa Armagedón, nnojoleerü choʼujaain wayuu süpüla najaʼttinnüinjanain na waʼünüükana. Soʼu kaʼikat tia, jimajimoluinjana neʼe waya, nieechi Jeʼwaa akumajaka sukuwaʼipa tia (2 Crón. 20:17). Maaʼulu yaa, choʼujaashii maʼin wawalayuu aʼyataainjanakana süpüleerua tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa, yalayalainjana jee talatüinjatü naaʼin.

18. ¿Jamüsü aneetka nakuwaʼipa na waneeinnua müleka waʼyataale nümüin Jeʼwaa?

¹⁸ Débora otta Barac naʼwaajüin Jeʼwaa palajana süka neeʼirain wanaa sümaa nakanajüin na naʼünüükana, nnojoishii nayain palajanain natuma na wayuukana. Müsü nanüiki: «Juʼwaaja Jeʼwaa süka sütkaain süka saaʼin sümüiwaʼa tü pueulokot» (Juec. 5:1, 2, TNM). Akaataajaʼa neʼe maaʼulu yaa, keeʼireesü waaʼin waʼyataainjanain nümüin Jeʼwaa jee anainjatüin sukuwaʼipa wayuu sümaa suʼwaajüinjachin nia.