1, 2. (1) ¿Kasa nimeejaka aka Satanaa na wayuukana? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü?

NIA Satanaa kanainjeejachikaʼaya tü alawaakat, nimeejüin palajana Adán sümaa Eva (Juan 8:44). Süpüshi tü alawaa nimeejakalü aka wayuu, shia tü nikirajakat süchiki tü alatakat nümüin wanee wayuu outapa nia jee sujuʼitüin naaʼin. Sünainjee tia, watta saalii sukuwaʼipa tü kasa mojusü aainjünakat nikiira wanee wayuu outapa nia otta wainma kasa sunoujaka anain wayuu nachiki na outushiikana. Watta naalii na wawalayuu eejiraakana süpüla nnojoluinjatüin sümalajaain nanoula nünaajaale wanee napüshi (Jud. 3).

² Apüleeruaaneerü waaʼin shiiʼiree sünainpünaain waya tü aaʼinnakat nikiira wanee wayuu outapa nia. ¿Kasa akaalinjeenaka waya süpüla waaʼinrüin tü sümakat Wiwüliakat? (Éf. 6:11). ¿Jama nüpüleeruaanüle aaʼin wanee wawala? ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla wamülialüin naaʼin jee wakatsüinrüin naaʼin? Sünain ekirajaayakat tüü, wasouteerü eʼipajee tia pütchikat süpüla watüjaain saaʼu tü waaʼinrüinjatkat naashin Jeʼwaa. Wekirajaa palajana sünain tü sümakat tü Wiwüliakat süchiki tü alatakat nümüin wanee wayuu outapa nia.

3. ¿Kasa alataka sünainjee tü alawaa sunoujakalü Eva?

³ Nnojoishii nukumajalain Maleiwa na wayuukana süpüla outuinjanain naya. Oonooinjachi Adán otta Eva sümaa nünüiki Jeʼwaa süpüla katüinjatüin noʼu waneepia. Anuu tü nümakat namüin: «Shiasaʼa nnojolüinjatüin piküin süchon tü wunuʼu atüjaweetkat atüma wayuu saaʼu tü anasükat je saaʼu tü mojusükat. Müleka piküle süchon wunuʼukot tüü, shiimüinshaana ouktajachin  pia» (Gén. 2:16, 17). «Nnojo. Nnojotsü shiimüin tia. Nnojoleena jia ouktüin», sümakalaka wanee wüi sümüin Eva nutuma Satanaa. Sunoujaka Eva tia alawaakat jee shikaka süchon tü wunuʼukat. Süchikijee tia, shikiraain nümaa chi suʼwayuusekai (Gén. 3:4, 6). Sünainjee kaainjalain Adán, kaainjalashii jee outushii na wayuukana (Roma 5:12).

4, 5. ¿Kasa ayataka nikirajüin anain Satanaa süpüla nimeejüin wayuu?

⁴ Outushi Adán sümaa Eva maʼaka nüküjain paala shia Maleiwa. Ayatapejeʼe nikirajüin Satanaa sünain tü alawaakat süchiki tü outaakat. Ojuʼitüsü naaʼin wanee wayuu outapa nia naashin jee oʼunüsü shia eemüin saaʼinpülee tü outusükalüirua. Watta saalii sukuwaʼipa tü alawaa aküjünakat süchiki tü alatakat nümüin wanee wayuu outapa nia otta wainma na anoujakana sünain tia (1 Tim. 4:1).

⁵ ¿Jamüshii wainmaka na wayuu anoujakana sünain tü nüküjakat Satanaa? Nütüjaa aaʼu mojuin maʼin waaʼin nünaajaale wanee wapüshi jee najayatüin tia süpüla nimeejüin waya. Sutuma wakumajuushin süpüla katüinjatüin woʼu waneepia, nnojotsü waapüin waaʼin sünain outaa (Ecl. 3:11). Waʼünüü tü outaakat saashin tü Wiwüliakat (1 Cor. 15:26, TNM).

6, 7. (1) ¿Jamüsü nnojotka nuuntuin Satanaa nuunjulajüin süchiki tü alatakat nümüin wanee wayuu outapa nia? (2) ¿Jamüshii taashika waya sutuma tü sümakat tü Wiwüliakat?

⁶ Nnojotsü nuuntuin Satanaa nuunjulajüin süchiki tü alatakat nümüin wanee wayuu outapa nia, ayatüsia atüjaanüin aaʼu tü shiimainkat. Maaʼulu yaa, wainma na atüjaakana saaʼu jee aküjakana tü sümakat tü Wiwüliakat süchiki tü alatakat nümüin wanee wayuu outapa nia otta susoʼiraajeerüin naaʼin mapeena (Ecl. 9:5, 10; Aluw. 24:15). Taashiinnapa waya sutuma tü sümakat tü Wiwüliakat. Anasü waaʼin, nnojoishii waya mmoluin jee nnojotsü woʼtchejaain amaa tü alatakat nümüin wanee wayuu outapa nia. «Jamaleeshiijaʼa waya nutuma, müliataa neʼe nia», nnojoishii müin waya nünaajaale wanee wayuu. Outapa nia, nnojotsü kasain ojuʼitüin nünainjee, piamayütka joo naaʼin. Müshi nutunkakai aaʼin wanee wayuu eekai outuin (Juan 11:11-14). Nnojotsü kasain nütüjaain aaʼu. Süsoʼiraapa naaʼin, meerü motsomüinka saaʼin nümüin tü alatakat, jaʼitaichi kakaliaichin outuin nia.

⁷ Pansaasü maʼin tü sümakat tü Wiwüliakat süchiki tü alatakat nümüin wanee wayuu outapa nia. Akaajasaʼa tü alawaa nikirajakalü anain Satanaa, wainma sukuwaʼipa nutuma. Nimeejüin  na wayuukana otta aküjashi nia alawaa nüchiki Jeʼwaa süpüla mojuinjatüin pütchi nüchiki. Wekirajaa sünain apünüinsü kasa eeka sünainjee tü alawaa nikirajakat Satanaa. Tü palajatkat shia mojutuin Jeʼwaa atumawaa. Tü piamakat shia mojutuin sümüin wayuu naapajiraain nikii Jesuu. Otta tü apünüinkat shia mojuin maʼin saaʼin wayuu jee müliain shia.

8. ¿Jamüshi mojutka Jeʼwaa sutuma tü alawaa nikirajakat Satanaa saashin Jeremías 19:5?

⁸ Mojutsai Jeʼwaa sutuma tü alawaa nikirajakat Satanaa. Süpüshi tia alawaakat shia müliain wanee wayuu saʼaka siki outapa nia. ¿Jamüshi mojutka Maleiwa sutuma tia? «Nnojoishi aipüralin, mojulaashi maʼaka naaʼin chi Yolujaakai», müshi nümünakai aaʼin Maleiwa (1 Juan 4:8). ¿Jamüsü waaʼin sutuma tia? ¿Jamüsü naaʼin Jeʼwaa sutuma? Nnojotsü talatüin naaʼin süka nüʼürülain tü kasa mojusükat (paashajeʼera Jeremías 19:5).

9. ¿Kojutusüche sümüin wayuu tü sümakat Juan 3:16 otta 15:13 sutuma tü alawaa nikirajakat Satanaa?

⁹ Mojutusat sümüin wayuu naapajiraain nikii Jesuu sutuma tü alawaa nikirajakat Satanaa (Mat. 20:28). Süpüshi tü alawaa nikirajakat Satanaa shia sujuʼitüin naaʼin wanee wayuu outapa nia, shiimainrejeʼe tia, katüsüjeʼe noʼu waneepia. Jee nnojoishijeʼe aapajiraain nikii Jesuu waaʼu. Soto waaʼin naapajiraain nikii süka alin wayuu nüpüla (paashajeʼera Juan 3:16, TNM; 15:13). Nnojotsü choʼujaain naapajiraainjachin nikii Jesuu naashin Satanaa, ¿jamüsüche naaʼin Jeʼwaa nümaa chi Nüchonkai sutuma naʼalain Satanaa?

10. ¿Jamüsü kooʼomüinka mojuin saaʼin wayuu jee müliain shia sutuma tü alawaa nikirajakat Satanaa?

¹⁰ Kooʼomüinsü mojuin saaʼin wayuu jee müliain shia sutuma tü alawaa nikirajakat Satanaa. Jamüshijaʼa outule wanee joʼuu, «aleinjachia nutuma Maleiwa makaʼa nukuwaʼipa», münüshii na wayuu kachooinkana nia. Nnojotsü anain saaʼin wayuu sutuma tia naʼalainkat Satanaa, mojusü saaʼin sutuma. Jamüshiijaʼa na wayuu nnojoliipuʼukana anoujain sünain tü sümakat tü iküleesiakat, aʼajünüshii saʼaka siki. Shia aaʼinnaka naka tü nikirajakat Satanaa, müliain wayuu saʼaka siki. Saashin wanee karaloʼuta aashajaaka süchiki tü kanüliakat Inquisición española, aʼajünüshii naya wayuukana süpüla natüjaainjatüin saaʼu «müliainjanain naya waneepia saʼaka siki» chaa eeʼewaliire naya müleka nnojorüle nooʼulaain suulia naainjala. Suluʼu waneirua mma, aainjashii na wayuukana kasa nekiira na napüshi outakana, naaʼinrüin tia süpüla nnojoliinjanain jamajüin naya natuma, oʼuraajüshii naya süpüla nnojoluin müliain naaʼin müliashii, aainjashii kasa nikiira waneepa kashi jee waneepa juya nia. Eeshii na nnojoliikana atunküin saʼwai jee aaʼinrüshii kasa nekiira na outushiikana sutuma mmoluin naya seema jamajüin naya natuma. Nnojotsü amülialaain saaʼin wayuu sutuma tü alawaa nikirajakat Satanaa. Shapaasü naaʼin jee mmotshii naya sutuma.

11. ¿Kasa eeka süpüla napüleeruain aka waaʼin na wapüshikana?

¹¹ Eesü süpüleeruaanüle waaʼin natuma na wapüshikana shiiʼiree sünainpünaain waya tü kasa mojusü naaʼinrakat nikiira müliashii. Shiapejeʼe waaʼinrüin tü nümakat Maleiwa süka alin wapüla nia otta kojutuin wamüin tü Wiwüliakat. Eeshiijaʼa namüle wamüin maalin wapüla müliashii jee mojutuin nia wamüin. «Püsirü jamajüle nakuwaʼipa na waneinnua», eeshii namüle wamüin. ¿Kasa akaalinjeenaka waya süpüla waaʼinrüin tü sümakat tü Wiwüliakat? Wekirajaa sünain tü sümakat tü Wiwüliakat süpüla waaʼinrüin shia.

12. ¿Kasa tü nnojoluinjatkat waaʼinrüin jee tü nnojoluinjatkat wanoujain anain saashin tü Wiwüliakat?

¹² Nnojo waaʼinrüin jee wanoujain sünain tü  kasa mojukat saashin tü Wiwüliakat (2 Cor. 6:17, 18). Eeshii na eʼitaakana naʼatoʼu müliashii eküülü, yootshi jee waneirua korolo eepuʼuka nümaʼana. Naaʼinrüin tia süpüla suʼunüinjatüin tü naaʼinkat süka anaka akuwaʼipa jee nnojoluinjatüin süleʼejüin süchikuaʼa naashin. Eeshii na oʼyotokana yootshi mmoluʼu namüin na outushiikana otta wainma kasa naaʼinraka nekiira süpüla talatüin naaʼin. ¿Jamüsüche naaʼinraka tia? Shia süka waraittüin tü naaʼinkat naashin. Waya anoujashiikana nünain Jeʼwaa, nnojotsü waaʼinrüin tü kasa sünainpünaakat naʼalain Satanaa (1 Cor. 10:21, 22, TNM).

13. Saashin Santiago 1:5, ¿kasa waaʼinrüinjatka nnojorüle watüjaain saaʼu mojuin noʼuluʼu Jeʼwaa wanee kasa aaʼinnaka nikiira müliashii?

¹³ Nnojorüle watüjaain saaʼu mojuin noʼuluʼu Jeʼwaa wanee kasa aaʼinnaka nikiira müliashii, wachunta kaalinwaa nümüin Jeʼwaa süpüla watüjaain saaʼu anale jee mojule shia (paashajeʼera Santiago 1:5). Wekirajaa süchiki tia suluʼu tü karaloʼutairua eekat wamaʼana. Nnojorüle wayaawatüin saaʼu, wasakira na laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat. Nnojoleerü naküjain wamüin tü waaʼinrüinjatkat, shia naküjeetka tü sümakat tü Wiwüliakat süpüla waneeküin tü waaʼinrüinjatkat. Müle shia watuma, wayaawateerü aaʼu tü kasa anakat süpüla waaʼinrüin jee tü kasa mojukat (Heb. 5:14).

14. ¿Kasa waaʼinrüinjatka suulia sumojujaain nakuwaʼipa na waneinnua watuma?

¹⁴ Jaaʼinra süpüshuaʼa kasa süpüla kojutuinjachin Maleiwa. Jiisalaja jukuwaʼipa suulia kaainjalajüin wayuu jutuma (1 Cor. 10:31, 32). Eeinjanale waya sünain tü kasa aaʼinnakat nikiira müliashii, jülüjeesü waaʼin mojushiijeerüle namüin na waneinnua jee namüin na wawalayuukana tü waaʼinrakat. Nnojotsü amojujaweein nakuwaʼipa watuma (Mar. 9:42). Nnojotsü waaʼinreein wanee kasa mojushiijeetka namüin na nnojoliikana anoujain. Süka alin wapüla naya, weeʼiyateerü nojutü wamüin waashajaapa namaa, süka jamüin, kojutuin Jeʼwaa sünainjee tia. Nnojoishii waya aʼülüjiraainjanain namaa jee wemeeʼerainpalain tü kasa naaʼinrakat nikiira müliashii. Weeʼiyatüle nojutü wamüin jee naalin wapüla, eesü süpüla suʼwanajaain nakuwaʼipa.

15, 16. (1) ¿Jamüsü anaka pansaale wanüiki namüin na wapüshikana süchiki tü wanoujakalü anain? Püküja wanee sukuwaʼipa. (2) ¿Kasa watüjaka sünainjee tü nümakat Pablo suluʼu Roma 1:16?

¹⁵ Waküja namüin na wapüshikana jee na wayuu kepiakana pejepünaa wanain wanoujain  nünain Jeʼwaa (Is. 43:10). Nnojoleerü apüleeruaanüin waaʼin natuma na wapüshikana pansaale wanüiki paala namüin. Anuu nünüiki Francisco, kepiashi nia chaa Mozambique: «Tekerotaiwaʼaya sünain anoujaa sümaa Carolina, tü taʼwayuusekat, waküjain namüin na wapüshikana nnojoliinjanain waya sünainpünaain tü aaʼinnakat nikiira wanee wayuu eekai nünaajaain. Napüleeruasü waaʼin na süpüshikana Carolina wanaa sümaa sünaajaain tü suwalakat. Oʼoojinnüinjatü müliashii jee atunkajatü apünüin ai wanee süpüshi eere shiʼyotunüin tü wüin soʼoojüinrakat. Tia suuliajatü saashichijaain shiyolujaase tü outusükat. Shiainjatü atunkaka Carolina yala naashin na süpüshikana».

¹⁶ ¿Kasa naaʼinraka Francisco sümaa tü nuʼwayuusekat? Anuu nünüiki: «Nnojotsü saaʼinrüin Carolina tia süka alin süpüla Jeʼwaa jee saaʼinreein tü anakat noʼuluʼu. Naashichijaaka na süpüshikana Carolina. Mojutusat wamüin müliashii naashin. Naküjain wamüin nnojoliinjanain nakaalinjain waya jee nawaraijaain waaʼu. Waküjapejeʼe paala namüin tü wanoujakalü anain, yüütaka neʼe waya süka weʼrüin naashichijaain. Asoutushii waaʼu waneinnua süpüshi Carolina, naküjain pansaatüjülüin wanüiki paala namüin. Shiasaʼa mapa, anajiraashii wamaa. Eeshii na awaraijaakana waaʼu jee nachuntuin wamüin karaloʼuta suluʼujeejatü tü Wiwüliakat». Nnojoishii waya japülinjanain saaʼu waküjain tü sümakat tü Wiwüliakat süchiki tü alatakat nümüin wanee wayuu outapa nia (paashajeʼera Roma 1:16).

17. Nünaajaale nüpüshi wanee wawala, ¿kasa waaʼinrüinjatka shiimainre alin wapüla nia?

¹⁷ Nünaajaale nüpüshi wanee wawala, weeʼiyatüinjatü alin nia wapüla otta wamülialüinjatü naaʼin (Prov. 17:17). Apüleeruaaneerü naaʼin shiiʼiree sünainpünaain nia tü kasa mojusü aaʼinnakat nikiira müliashii. ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla wakaalinjain nia? Wekirajaa sünain piamasü pütchi sümakat tü Wiwüliakat.

18. (1) ¿Jamüshi niʼyalajaka Jesuu? (2) ¿Kasa watüjaka sünainjee nukuwaʼipa Jesuu?

¹⁸ «Jiʼyalaja wanaajiraa namaa na aʼyalajakana» (Roma 12:15, TNM). Eesü isale wachiki tü wanüikinjatkat weʼrüle mojuin maʼin naaʼin chi wawalakai. Waʼyalajüle wanaajiraa nümaa nütüjaajeerü  aaʼu alin wamüin tü alatakat nümüin. Aʼyalajüsü María sümaa Marta soʼu outuin Lázaro, chi nawalakai otta aʼyalajüshii waneinnua wayuu yalajanakana jutkatüin. Pienchi kaʼi süchikijee tia antüshi Jesuu. Mayaapejeʼe nütüjaain aaʼu nüsoʼireʼerüinjatüin naaʼin Lázaro, aʼyalajüshi nia wanaajiraa sümaa María otta Marta (Juan 11:17, 33-35). Sünainjee niʼyalajüin Jesuu, jaʼyasü saaʼu mojuin maʼin naaʼin Jeʼwaa sutuma outuin Lázaro. Jee alin nüpüla Jesuu Marta sümaa María otta amülialaasü naaʼin sutuma tü naainjakat Jesuu. Akaajaʼa müle wakuwaʼipa namüin na wawalayuukana, natüjaweerü aaʼu wakaalinjeein naya jee alin naya wapüla.

19. ¿Jamüsü sünüiki Eclesiastés 3:7 wamülialüinjatpa naaʼin wanee wawala?

¹⁹ «Eeshii yüütüinjanale waya otta eeshii wasoutuinjanale» (Ecl. 3:7). Wanee sukuwaʼipa süpüla wamülialüin naaʼin wanee wawala shia waapajüin nünüiki. Waapaja tü nümakat wamüin jee nnojo mojuin wamüin nnojorüle niyaawatüin saaʼu nünüiki otta nujuʼitirüle pütchi airuʼulu (Job 6:2, 3). Eesüjaʼa shapaale maʼin naaʼin sutuma nüpüleeruaanüin aaʼin natuma na nüpüshi manoujainkana. Makalaka woʼuraajüinjanain nümaa jee wachuntajanain nümüin Jeʼwaa süpüla katchin naaʼin jee süpüla niyaawatüin saaʼu tü alatakat nümüin (Sal. 65:2). Anashiire nümüin, eesü süpüla waashajeʼerüin tü Wiwüliakat nümaa jee shiale wanee pütchi suluʼujeejatka tü karaloʼutakalüirua maʼaka saaʼin nachiki na wawalayuu alatakana amüin tia.

20. ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain tü wane ekirajaayakat?

²⁰ Talatüsü maʼin waaʼin sutuma watüjaain saaʼu alawaain neʼe tü nikirajakat Satanaa süchiki tü alatakat nümüin wanee wayuu outapa nia. Jee talatüshii waya sutuma susoʼiraajeerüin naaʼin na outushiikana mapeena (Juan 5:28, 29). Meimmoluinjana waya süpüla waaʼinrüin tü sümakat Wiwüliakat otta süpüla waküjain tü sümakat müleka anashiire shia. Sünain tü wane ekirajaayakat aküjüneerü wamüin nikirajüin Satanaa sünain tü kasa sünainpünaakat yolujaa, süpüla nnojoluinjatüin shiyaawatünüin aaʼu tü shiimainkat. Wekirajaajeerü anain jamüin wayoutajatka tü naaʼinrakat na wayuukana süpüla talatüin yolujaa natuma.