1. ¿Kasa watüjaaka maʼin aaʼu?

 WAYAKANA aʼyataakana nümüin Jehová, watüjaa aaʼulu alin waya nüpüla otta niʼreein waya suluʼu anain wakuwaʼipa (Roma 8:35-39). Watüjaa aaʼulu anain wakuwaʼipa woonoole sümaa tü sümakat tü Bibliakat (Is. 48:17, 18). ¿Kasakaʼa joo waaʼinrajatüin sülatalaʼa sümüle wanee kasa wamüin?

2. (1) ¿Kasa müliaa eeka süpüla weʼrüin? (2) ¿Kasa eeka süpüla wasakirüin anain waaʼin?

² Wayakana aʼyataashiikana nümüin Jehová, alatawaisü kasa mojusü wamüin. Eesüjaʼa mojule waaʼin sutuma tü naaʼinrakat jee tü nümakat wamüin wanee wapüshi. Eesüjaʼa isale wachiki wakooʼomüinrüin waʼyataain nümüin Jehová sutuma ayuulin waya. Eesüjaʼa weʼrüle müliaa sutuma eein wawai jee sukutkujaain mma. Eeshiijaʼa müliale waya sutuma süpüleeruaanüin waaʼin saaʼujee wanoula. Sülatüle wamüin tia, eesü süpüla wasakirüin waaʼin sünain tüü: «¿Jamüsüche sülataka tamüin tüü? ¿Shiache sutuma taaʼinrüin wanee kasa eekai mojuin? ¿Alatüsüche tamüin tüü süka nnojoluin naapüin naʼanasia Jehová tamüin?». Mülejeʼeya paaʼin, nnojo mojuin paaʼin. Wainma na aʼyataapuʼukana nümüin Jehová alataka amüin tia (Sal. 22:1, 2; Hab. 1:2, 3).

3. ¿Kasa watüjaka sünainjee tü sümakat Salmo 34:19?

³ (Paashajeʼera Salmo 34:19). Sünainjee wetsiikulokot tüü, wayaawata aaʼulu piamasü pütchi. Palajana, eʼreena müliaa na lotokana akuwaʼipa otta piama, nükaalinjeena naya Jehová soʼunnaa müliaa. Wanee kasa naaʼinraka Jehová wapüleerua shia  nükaalinjain waya süpüla wayaawatüin saaʼu eein süpüla sülatüin kasa mojusü wamüin. Nüküjain Jehová wamüin talateenain waya waʼyataale nümüin. Nnojotpejeʼe maluʼuluin tia nnojoleerüin sülatüin kasa mojusü wamüin maaʼutpünaa (Is. 66:14). Tü nüchekakat wapüleerua shia waaʼinmaainjatüin maʼin tü kasa anasü waʼatapajakat nutuma (2 Cor. 4:16-18, TNM). Sümaʼinruʼu waʼatapajüin tia, ayatüshiʼiya nükaalinjain waya süpüla walatüin süchikumüin tü alatawaikat wamüin (Lam. 3:22-24).

4. ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü?

⁴ Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaajeerü nachiki waneinnua wayuu aʼyataapuʼukana nümüin Jehová otta nachiki waneinnua wawalayuu. Wekirajaajeerü anain eein süpüla sülatalaʼa sümüin kasa mojusü wamüin. Nükaalinjeena waya Jehová soʼunnaa tia weʼitaale waaʼin nünain (Sal. 55:22). Sümaʼinruʼu wekirajaain nachiki naya wayuukana waneʼewai nakua, wasakira waaʼin sünain tüü: «¿Kasaje taaʼinraka sülatüle tamüin tü alatakat nümüin? ¿Kasa taaʼinrajatka süpüla teʼitaain maʼin taaʼin nünain Jehová maʼaka naaʼinrüin shia? ¿Kasa tatüjaka sünainjee nukuwaʼipa?».

5. ¿Kasa mojusü naaʼinraka Labán nümüin Jacob? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa sünainkat süta tü rewiisütakat).

⁵ Eejana waneinnua wayuu aʼyataapuʼukana nümüin Jehová alatalaʼa makana amüin kasa mojusü, nnojotsü naʼatapajüin sülatüinjatüin tia namüin. Jülüjataa waaʼin nukuwaʼipa Jacob. Jamüshijaʼa Isaac chi nüshikai nuchuntuin nümüin kasaalüinjachin nia sümaa wanee nüchon Labán, chia wayuukai nüpüshi nia otta aʼwaajüshi nia Jehová. Nüküjainña Isaac nümüin Jacob aneerüin nukuwaʼipa nutuma Jehová (Gén. 28:1-4). Naaʼinrakalaka Jacob tü münakat nümüin, oʼunushi Canaánmüin eere kepiain Labán. Piamasü nüchonnii Labán, Lea sünülia wanee otta tü wane Raquel. Müliashi Jacob shiiʼiree Raquel, tü emiiruaakat. Aʼyataainjachi nia akaratshi juya nümüin Labán süpüla kasaalüin nia sümaa (Gén. 29:18). Mojukuwaʼipatpejeʼe tü alatakat nümüin Jacob süka nimeejüin nia Labán. Naapüin nümüin palajana Lea süpüla nuʼwayuuseinjatüin shia. Wanee semaana süchikijee tia, nüküjain Labán nümüin Jacob eein süpüla kasaalüin nia sümaa Raquel, shiajaʼa neʼe niʼyataainjachin akaratshi juya sooʼomüin nümüin (Gén. 29:25-27). Jee wane kasa mojusü naaʼinraka Labán nümüin Jacob shia nnojoluin walaain nutuma sujutu tü niʼyataainkat. Eʼrüshi nümüliala Jacob nutuma Labán soʼunnaa 20 juya (Gén. 31:41, 42).

6. ¿Kasa amaa müliaa niʼraka Jacob?

⁶ Eesiaʼaya sooʼomüin tü müliaa niʼrakat Jacob. Süka wainmain nüchonnii, atkaajiraakuʼu müshii naya. Müshijeseʼe noiküin José süpüla achepchieein nia. Sünainjee wanee naainjala Simeón otta Leví, mojutusai atumawaa Jacob sümaʼaleeya nüpüshi otta mojutusiaʼaya nünülia Jehová. Mapa, outusü Raquel tü nuʼwayuusekat wanaa sümaa jemeyuluin nümaa chi chiiruaajachikai süchon. Shiasaʼa mapa maʼin, antüsü wanee jamü sainküin mma. Nukolojookalaka Jacob Egiptomüin, laülaa nia wanaa sümaa tia (Gén. 34:30; 35:16-19; 37:28; 45:9-11, 28).

7. ¿Kasa naaʼinraka Jehová süpüla nütüjaain saaʼu Jacob talatüin nia nümaa?

⁷ Mayaainjeʼe wainmain tü müliaa niʼrakat Jacob, ayatüshia kanoulain nia nünain Jehová otta ayatüsia naʼatapajüin tü kasa anasü naapeetkat nümüin. Nüküjainña Jehová nümüin talatüin nia nümaa. Wainma kasa anasü naapaka Jehová nümüin Jacob mayaainjeʼe kojuyatuain niʼrülin wayumüin Labán nümüin. Naapakajasaʼa analuʼutka Jacob nümüin Maleiwa saaʼujee niʼrüin José nüchikuaʼa, chi nüchon outayaakai naaʼinruʼu. Alatüshi Jacob süchikumüin tü müliaa niʼrakat süka aleewashaatain nia nümaa Jehová  (Gén. 30:43; 32:9, 10; 46:28-30). Müshiʼiya wayakana, alateenaʼaya waya süchikumüin tü kasa mojusü alatalaʼa makat wamüin aleewale maʼin waya nümaa Jehová.

8. ¿Kasa nukumajeeka maʼin amüin David?

⁸ Nnojotsü nuuntuin David chi aluwataaikai, süpüshuaʼa tü keeʼireekat naaʼin süpüla nuʼwaajüin Jehová. Akumajeeshi maʼin nia wanee piichi eeinjachire nuʼwaajünüin Maleiwa. Nüküjapa tia nümüin Natán chi nünüikimaajachikai Maleiwa, müshi Natán nümüin: «Paaʼinra tü kasa anasü suchuntaakat paaʼin, eeshi chi Maleiwa shiimainshikai pümaa» (1 Crón. 17:1, 2). Talatakajasaʼa naaʼin David naapapa tia pütchikat. Eesüjaʼa nukumajamaatüle sukuwaʼipa tia aʼyatawaakat.

9. ¿Kasa naaʼinraka David nütüjaapa saaʼu nnojolinjachin niain akumajüin tü piichi aʼwaajüleekat?

⁹ Soʼuleʼeya aikat tia, nüküjaka Jehová nümüin Natán nnojolinjachin niain David akumajüin tü piichi aʼwaajüleekat, niainjachin akumajüin tia wanee nüchon David (1 Crón. 17:3, 4, 11, 12). ¿Kasakaʼa joo naaʼinrüin David naapapa tia pütchikat? Nunouteʼerüin tü naaʼinrajatkat, nükotchojaka nneerü sümaʼaleeya tü kasa choʼujaajeetkat nümüin Salomón chi nüchonkai süpüla nukumajüin tü piichi aʼwaajüleekat (1 Crón. 29:1-5).

10. ¿Kasa anasü naaʼinraka Jehová nüpüleerua David?

¹⁰ Nüküjapa Jehová nümüin David nnojolinjachin niain akumajüin tü piichi aʼwaajüleekat, nüpansaajüin Jehová wanee pütchi nümüin. Nüküjain niainjachin wanee nülüin aluwataainjachikai süpüla kaʼikat süpüshuaʼa (2 Sam. 7:16). Paʼaraiisüpa tü Mmakat jee nüsoʼiraapa aaʼin David süchikijee outaa, talateechi maʼin nia nütüjaapa saaʼu niain wanee nülüin chi Aluwataainjachikai soʼunnaa tü miitkat juya. Tü watüjakat sünainjee tü alatakat nümüin David shia eein süpüla weʼrüin wainma kasa anasü nutuma chi Wamaleiwasekai Jehová mayaainjeʼe nnojoluin waaʼinrüin süpüshuaʼa tü waʼyataweekalü anain nümüin.

11. ¿Kasa anasü neʼraka na anoujashii eejanakana nükalioʼu Jesús mayaainjeʼe nnojoluin neʼrüin nuluwataain Jesucristo? (Aluwataaushikana 6:7).

¹¹ Na anoujashii eejanakana nükalioʼu Jesús nnojotsü neʼrüin waneirua kasa naʼatapajaka maʼin. Jamüshiijaʼa naya, naʼatapajashaatain nuluwataainjachin Jesús, nnojotpejeʼe natüjaain saaʼu joujainjachin nuluwataain (Aluw. 1:6, 7). ¿Kasa naaʼinraka süpüla nnojoluin sümalajaain nanoula? Aküjashii maʼin naya pütchi. Shiasaʼa neʼrapa süküjünüin tü pütchi anakat maʼin sainküin mma, nayaawata aaʼu anain sukuwaʼipa tü naʼyataainkat nutuma Jehová (paashajeʼera Aluwataaushikana 6:7, TNM).

12. ¿Kasa naaʼinraka na anoujashii eejanakana nakalioʼu na aluwataaushikana soʼunnaa wanee jamü aika maʼin?

¹² Antüsü wanee jamü sainküinpünaa mma nakalioʼu na aluwataaushikana (Aluw. 11:28, TNM). Eʼrüshii müliaa na anoujashiikana soʼu tia. Eesüjaʼa shapaale maʼin naaʼin süpüleerua tü neküinjatkat nachonnii. Eesüjaʼa jülüjale naaʼin na jimaʼaliikana jee na majayünnüükana anain nnojorüle nakooʼomüinrüin tü naʼyataainkat nümüin Jehová sutuma tü alatakat. Mayaainjeʼe kapüleein tü alatakat namüin na anoujashiikana, atüjashii naya süpüleerua tü nakuwaʼipakat soʼu tia. Ayatüsia nachajaain sukuwaʼipa süpüla naküjain tü pütchi anakat maʼin jee akaaliijiraashii naya namaa na anoujashii chajanakana Judea (Aluw. 11:29, 30).

13. ¿Kasa anasü neʼraka na anoujashii eejanakana nakalioʼu na aluwataaushikana soʼunnaa tü jamü aikat maʼin?

¹³ ¿Kasa anasü neʼraka na anoujashiikana soʼunnaa tü jamü aikat maʼin? Sünainjee tü asülajünakat namüin, nayaawata aaʼu nükaalinjain naya Jehová (Mat. 6:31-33, TNM). Paaʼinwajiraashii maʼin naya namaa na anoujashii akaalinjakana naya. Jee müshiʼiya na wawalayuu akaalinjakana naya jee na asülajakana kasa namüin, talatüshii maʼin naya (Aluw. 20:35). Anakuwaʼipaliishii naya napüshuaʼa nutuma Jehová sünainjee natüjain süpüleerua nakuwaʼipa soʼu tia.

14. (1) ¿Kasa alataka nümüin Bernabé otta Pablo? (Aluwataaushikana 14:21, 22). (2) ¿Kasa anasü eeka sünainjee tü alatakat namüin?

 ¹⁴ Na anoujashii eejanakana nükalioʼu Jesús, kojuyatua müliain naya atumawaa saaʼujee nanoujain. Jülüjataa waaʼin tü alatakat nümüin Bernabé otta Pablo wanaa sümaa chajanain naküjain pütchi chaa Listra. Noʼttaiwaʼaya sünain aküjaa tü pütchi anakat maʼin, kamaneeshii na wayuukana namüin jee naapajüin tü namakat. Shiasaʼa mapa, ootunüshii na wayuukana nooʼomüin natuma waneinnua wayuu mojulaashii. Noʼutku naya wayuukana neʼinnaʼalüin Pablo süka ipa jee outayaashi nia naaʼinruʼu (Aluw. 14:19, TNM). Niasaʼa Bernabé nümaa Pablo noʼunakalaka suluʼumüin wanee mma naatajatü jee ayatüshii naya sünain aküjaa pütchi. ¿Kasa anasü eeka sünainjee tia? Wainma na wayuu nekirajakana suluʼu tia mmakat jee nakatsüinrüin naaʼin na anoujashiikana sükajee nanüiki jee sükajee nakuwaʼipa (paashajeʼera Aluwataaushikana 14:21, 22, TNM). Nnojotsü amalajaain naaʼin Bernabé otta Pablo soʼunnaa napüleeruaanüin aaʼin. Suluʼujee tia wainma na wayuu anakana akuwaʼipa. Meeriaʼaya wakuwaʼipa ayatüle wachecherüin waaʼin soʼunnaa müliaa jee ayatüle waaʼinrüin tü aʼyatawaa naapakat wamüin Jehová, wainmeeria kasa anasü weʼreetka nutuma.

15. ¿Kasa watüjaka nünainjee chi wawalakai Alexander Macmillan?

¹⁵ Maʼaka jeʼra juya süpülapünaa 1914, wainma kasa anasü naʼatapajaka na wawalayuukana. Noʼutku naya wawalayuukana nia Alexander Macmillan. Naʼatapajüin maʼin nuʼunajachin chaa iipünaamüin. Müshijeseʼe nümüin sünain wanee pütchi nüküjaka settienpüroʼu soʼu 1914: «Pütchikat tüü, eesüjaʼa shiale tü pütchi tapütaayainjatkat jüpüla». Nnojotpejeʼe alatüin tia süka nnojoluin nuʼunuin iipünaamüin soʼu tia. Nümakalaka mapa: «Eesüjaʼa sülatüle wamüin tia süka washapajaain maʼin shiiʼiree woʼunajanain iipünaamüin. Tü waaʼinmaainjatkat shia tü waʼyataainkat nümüin chi Señotkai». Shiaʼaya naaʼinraka tia. Ayatüsia talatüin naaʼin sünain aküjaa pütchi otta nütütüleʼerüin naaʼin na wawalayuu püreesakana saaʼujee nnojoliin sünainpünaain naya política. Laülaapa nia, ayatüshia waneepiain nia sünain tü outkajawaakat. Najayatüin maʼin tü kaʼikat sümaʼinruʼu naʼatapajüin tü naapajatkat Jehová nümüin. ¿Kasa anasü niʼraka suluʼujee tia? Soʼu 1966 müsü nünüiki sülüʼütpa nükalia süpüla outaa: «Ayatüsia katchin maʼin tü tanoulakat maʼakaapuʼu». Anasü maʼin nukuwaʼipa chi wawalakai wapüleerua, shialeekajaʼa napüleerua na wawalayuu kakaliainnakana aʼatapajüin sajaʼttüin tü kasa mojusükat (Heb. 13:7).

16. ¿Kasa alatalaʼa maka nümüin chi wawalakai Herbert sümaa tü nuʼwayuusekat? (Santiago 4:14).

¹⁶ Wainma wawalayuu ayuuijaʼalaʼa makana. Jamüshijaʼa chi wawalakai Herbert Jennings nüküjain suluʼu tü nüchikimaajatkat talatapuʼuin maʼin nia sümaa tü nuʼwayuusekat wanaa sümaa misioneeroin naya chaa Ghana. b Shiasaʼa mapa, ayuuijaʼalaʼa sümaka nikii. Nüküjain chi wawalakai Herbert nnojoluin watüjaain saaʼu jameerüin wakuwaʼipa watta kaʼi maʼaka sümüin Santiago 4:14, TNM (paashajeʼera). Müshi nia: «Tayaawata aaʼulu wooʼulaainjanain suulia misioneeroin waya chaa Ghana, wattaneenain waya noulia na waʼaleewainyuukana otta woʼunajanain Canadámüin [süpüla teʼrajeʼerüin]». Nükaalinjain Jehová chi wawalakai Herbert sümaa tü nuʼwayuusekat süpüla ayatüinjanain naʼyataain nümüin soʼunnaa tü alatakat namüin.

17. ¿Jamüsü anaka nakuwaʼipa waneinnua wawalayuu sünainjee nukuwaʼipa chi wawalakai Herbert?

¹⁷ Atanalaasü naaʼin waneinnua wawalayuu  sutuma tü nüchikimaajatkat chi wawalakai Herbert. Müsü sünüiki wanee wawala aashajeʼeraka nüchiki: «Eiwalajatia taashajeʼerüin tü nüchikimaajatkat wanee wawala antaka suluʼumüin taaʼin [...]. Tatüjaapa saaʼu nuuʼulaain chi wawalakai Herbert wanee niʼyataain nümüin Jehová süpüla niʼrajeʼerüinjachin, tayaawata aaʼulu tü taaʼinrajatkat isale tachiki wanee aʼyatawaa nümüin Maleiwa». Anuu tü nümakat wanee wawalaya: «Alatüsü suulia poloo juya laülaashin taya napüleerua na wawalayuukana. Tooʼulaaka suulia tia süka ayuuijaʼalaʼa sümüin tekii. Mojusü maʼin taaʼin süka nnojoluin tountuin taaʼinrüin tü naaʼinrakat na wawalayuu taashajeʼerakana achiki [...]. Shiasaʼa taashajeʼerapa tü nüchikimaajatkat chi wawalakai Herbert, sükatsüinrüin taaʼin». Tü watüjakat sünainjee tia shia eein süpüla wakatsüinrüin naaʼin na waneinnua sükajee wachecherüin waaʼin soʼunnaa tü alatalaʼa makat wamüin. Jee müsia, eesü süpüla nashatüin sukuwaʼipa wanoula otta nachecherüin naaʼin soʼunnaa müliaa (1 Ped. 5:9).

18. ¿Kasa watüjaka sünainjee wanee wawala outa aʼwayuuset kepiaka Nigeria? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa süchikimaajatkat tü kasa shiʼrakat tü wawalakat).

¹⁸ Wainma na wawalayuu müliakana soʼunnaa tü ayuuliikat COVID-19. Jülüjataa waaʼin tü alatakat sümüin wanee wawala outa aʼwayuuset kepiaka Nigeria. Palitchon eküülü sümaʼanajatka otta manneetsesat shia. Soʼu wanee kaʼi, apütaalaasü neʼe wanee iitachon roo sümaʼana. Sümaka tü süchonkot sümüin: «¿Kaseetkaʼa weküin wattaʼa?». «¿Jameerüin wakuwaʼipa tachonchon? Nnojotsü eküülü wamaʼana otta nneerü. Anakajaʼa washatüle sukuwaʼipa tü wayuu outa aʼwayuuset chejeʼewatkat Sarepta. Waʼlakajaa chi palitchon roo apütaakai wapüla, nnaweerüjaʼa wakuwaʼipa nutuma Jehová», sümakalaka sümüin tü süchonkot (1 Rey. 17:8-16). Soʼuleʼeya kaʼikat tia, nnojoluiwaʼaya jülüjain naaʼin kasainjatüin naʼlakajaain kaleʼu, antüshii na wawalayuukana sünain eʼikajawaa wanee kasa nayaaluʼu. Eküütkat tia, shiküin wayuu süpüla piama semaana. Sünainjee tü eküülü eʼikajaanakat sümüin tü wa walakat, shiyaawata aaʼu naapüin Jehová tü sümakat sümüin tü süchonkot. Tü watüjakat sünainjee tia shia eein süpüla aleewain maʼin waya nümaa Jehová weʼitaale waaʼin nünain soʼunnaa müliaa (1 Ped. 5:6, 7).

19. ¿Kasa alataka nümüin chi wawalakai Alexéi Yershov?

¹⁹ Wainma wawalayuu müliakana aaʼin saaʼujee nanoula, nnojotsü naʼatapajüin sülatajatüin tia namüin. Jülüjataa waaʼin nukuwaʼipa wanee wawala chakai Rusia kanüliakai Alexéi Yershov. Woutiisashi nia soʼu 1994, soʼu tia jütatapuʼusü nakuwaʼipa na wawalayuukana sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa. Mapa, aʼwanajaasü sukuwaʼipa tü mmapaʼakat chaa Rusia. Soʼu 2020, antajaashii waneinnua pulusiia nipialuʼumüin chi wawalakai sünain asaijawaa shia, nalüʼüjaka tü kasa eejatkat nümaʼana. Maʼaka jeʼra kashi süchikijee tia, amaanüshi chi wawalakai laülaapialuʼumüin süpüla nusoutuin saaʼu tü alirajünakalü anainjee nia. Tü video süchikimaajatkat tü alirajünakalü anainjee chi wawalakai, nügrabaajala shia wanee wayuu ekirajaayaakai sünain tü Bibliakat soʼunnaa wanee juya shiatapünaa. Mojutaʼaleesüjaʼa tü aainjünakat nümüin chi wawalakai.

20. ¿Kasa naaʼinraka chi wawalakai Alexéi süpüla aleewain maʼin nia nümaa Jehová?

²⁰ ¿Eesia kasa nütüjaka chi wawalakai Alexéi sünainjee tü alatakat nümüin? Jamüsaʼa shia, aleewashi maʼin nia nümaa Jehová sünainjee tü alatakat nümüin. Müshi nia: «Oʼuraajüshi taya waneepia sümaa tü taʼwayuusekat. Tayaawata aaʼu talatüin süchikumüin tü alatakat tamüin süka nükaalinjain taya Jehová». Anuu sooʼomüin nünüiki: «Sünainjee tekirajaain sünain tü Bibliakat, nnojotsü mojuin taaʼin. Sümaʼinruʼu tekirajaain sünain, jülüjasü taaʼin nakuwaʼipa na wayuu aʼyataapuʼukana nümüin Jehová. Wainma aküjalaa suluʼujee tü Bibliakat wayaawataka atuma anain weʼitaale waaʼin nünain Jehová soʼunnaa kasa mojusü».

21. ¿Kasa watüjaka sünainjee ekirajaayakat tüü?

²¹ ¿Kasa watüjaka sünainjee ekirajaayakat tüü? Shia eein süpüla sülatalaʼa sümüin kasa mojusü wamüin. Nükaalinjeenapejeʼe waya Jehová soʼunnaa tia weʼitaale waaʼin nünain maʼaka sümüin tü wetsiikulo suʼttianainjeekat ekirajaayakat tüü, tü makat mayaa: «Wainma tü kasa mojusü alatakat nümüin wanee wayuu anamia, nükaalinjapejeʼe nia Jehová» (Sal. 34:19). Nnojo waaʼinmaain maʼin tü kasa alatakat wamüin, shia anaka aluʼu weʼitaale waaʼin sünain nükaalinjeenain waya Jehová. Meetkalaka wanüiki maʼaka naaʼin chi aluwataaushikai Pablo wanaa sümaa nümüin: «Katchinsü taaʼin süpüla taaʼinrüin kasa süpüshuaʼa, jama niain Maleiwa katchin atuma taaʼin» (Filip. 4:13, TNM).