1, 2. ¿Kasa alataka nümüin Pablo nümaa Silas chaa Filipos? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).

CHAJAITTAALA püreesain Pablo nümaa Silas chaa Filipos. Kaʼlesü aikat otta asürünnüshii naya «shiinaluʼu maʼi tü püreesaapülekat sümaa suʼuttünüin nasaʼa süʼttiraluʼupünaa wane wunuʼu süpülajana püreesasü suulia isajüin». Aijüsü maʼin nasapü sutuma naʼyaajünüin (Aluw. 16:23, 24). Soʼu kaʼikat tia, ajaraitünüshii naya sutuma wayuu pülaasapaʼamüin süpüla süsalain naya sutuma wayuu, sümaa nnojoluin sukumajünüin sukuwaʼipa palajana müleka kaainjalashiire naya. Aakatünüsü tü nasheʼinkat süpüla naʼyaajünüin süka wunuʼu (Aluw. 16:16-22). Nnojotsü lotuin sukuwaʼipa tü aainjünakat nüka Pablo süka wayuuin romaano nia. Eʼikajaanüinjachi nia namaʼanamüin na akumajüliikana sukuwaʼipa wanee kasa süpüla nekeraajüin nukuwaʼipa palajana. *

² Suʼunnaa süttüin Pablo atumawaa, eesüjaʼa jülüjale naaʼin  tü alatakat nümüin soʼu kaʼikat tia otta eesü jülüjale naaʼin nakuwaʼipa na wayuu chajanakana Filipos. Jamüsüjaʼa suluʼupünaa waneirua pueulo eepünaale nuʼunuin, eesü tü ekirajüleekalüirua judío, eepuʼule naʼwaajüin Maleiwa. Aluʼujasaʼa chaa Filipos, nnojotsü eepuʼuin ekirajülee. Müshiijeseʼe noutkajaapuʼuin na judíokana anooipaʼajee suulia tü pueulokot, sotpaʼa wanee süchi (Aluw. 16:13, 14). ¿Jamüsü nnojotka eein ekirajülee judío chaa Filipos? Eeshiijaʼa nnojoliire eein polooshii judío tooloyuu süka shiain achuntunüin tia süpüla eeinjatüin wanee ekirajülee suluʼu wanee pueulo. Na wayuu chajanakana Filipos, aʼwaajaashii saaʼu wayuuin romaano naya (Aluw. 16:21). Shiasaʼa sutuma tia, eesüjaʼa nnojorüle nanoujain romaanoin Pablo nümaa Silas. Jaʼitairü nnojoluin nanoujain tia, mojusia neʼe tü aaʼinnakat nüka Pablo nümaa Silas müin napüreesajinnüin.

3. (1) ¿Kasache jülüjaka naaʼin Pablo wanaa sümaa püreesain nia? (2) ¿Kasaka naaʼinrüin Pablo?

³ Eesüjaʼa süpüla jülüjain naaʼin Pablo jamakuwaʼipalin nia süpüla nüntüin Filipomüin. Chajachi nia paala Asia Menor, wanee saʼata tü palaakat Egeo süpülapünaa nüntüin chaa Filipos. Kojuyatua nütaʼünüin akuwaʼipa Pablo nutuma chi naaʼinkai Maleiwa suulia nüküjain tü pütchikat suluʼu tü mmakat Asia (Aluw. 16:6, 7). ¿Jalakuwaʼika neʼe Pablo nutuma chi naaʼinkai Maleiwa? Wanaa sümaa chajachin Pablo Troas eeʼiyataashi wanee wayuu nümüin «pülata Macedoniapünaa pükaalinjaiwa waya» müshi nümüin. Niyaawatüinjeseʼe saaʼu Pablo tü keeʼireekat naaʼin Maleiwa, nuʼunamaataka Macedoniamüin (paashajeʼera Aluwataaushikana 16:8-10). Nüntaiwaʼaya Pablo suluʼu tia mmakat, püreesashi nia atumawaa. ¿Jamüsüche nuuʼulaaka Jeʼwaa sülatüin tia? ¿Jeʼreeiche kaʼi püreesain nia? Mayaainjeʼe kapüleein tü alatakat nümüin, nnojotsü eemiajaain nunoula otta ayatüshi talatüin nia. Saashin tü Wiwüliakat, oʼuraajüshi otta eeʼirajüshi Pablo nümaa Silas suluʼu tü kaatsetkat (Aluw. 16:25). Naapüinya Jeʼwaa wanee anaa namüin.

4, 5. (1) ¿Kasa wanaaweemataka anainjee wakuwaʼipa sümaa nukuwaʼipa Pablo? (2) ¿Jamüsü suʼwanajaʼalaa sümaka tü alatakat nümüin Pablo?

⁴ ¿Eeirü alatüin pümüin tü alatakat nümüin Pablo? Eesüjaʼa puchuntüle kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa süpülapünaa püneeküin wanee kasa paaʼinrajatka otta müshi nuʼunirakai paaʼin chi naaʼinkai Maleiwa saaʼin pümüin. Mayaapejeʼe müin shia, eesü mojukuwaʼiparüle tü püneekakat otta wainma kasa alataka pümüin (Ecl. 9:11). Shiasaʼa sutuma tia, eesü watüjaweere saaʼu jamüin nuuʼulaaka Maleiwa sülatüin tia wamüin. ¿Kasaka akaaliinjeenain waya süpüla ayatüin weʼitaain waaʼin nünain Jeʼwaa? Anashii wekirajaale wachikuaʼa sünain tü alatakat nümüin Pablo nümaa Silas.

⁵ Wainma kasa alataka soʼu niiʼirajüin Pablo nümaa Silas. Akutkujaasü tü mmakat, shiasaʼa süchikijee, eerulaasü soʼu tü kaatsetkat otta ojunuwaasü tü kaleena kapükalü aka na püreesashiikana. Niʼrapa tia chi kaatsetpüʼükai, oʼunajiraweeshi naaʼin, nnojoipejeʼe nuuʼulaain nia Pablo naaʼinrüinjatüin tia. Woutiisashi chia wayuukai sümaʼaleʼeya nüpüshi. Waneemüin kaʼi süchikijee tia, najütirüin Pablo nümaa Silas «na akumajüliikana sükuaippa kasa» süpüla noʼunuinjanain süka anakalü akuwaʼipa suluʼujee tü  pueulokot Filipos. Natüjaapa saaʼu «na akumajüliikana sükuaippa kasa» wayuuin romaano naya, mmotshii naya otta neʼikajaain naya anooipaʼamüin suluʼujee tü pueulokot suulia jamajüin sutuma wayuu. Oʼunapejeʼe Pablo nümaa Silas palajana shipialuʼumüin Lidia, wanee wayuu jeketka woutiisain. Jee müsia, natütüleʼerüin naaʼin na anoujashii chajanakana Filipos (Aluw. 16:26-40).

6. ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü?

⁶ ¿Kasa watüjaka sünainjee tü alatakat nümüin Pablo nümaa Silas? Nuuntuin Jeʼwaa naaʼinrüin kasa süpüshuaʼa süpüla nükaaliinjain waya, müsüjeseʼe nnojoluinjatüin shapaain maʼin waaʼin müliale waya. Watüjaa aaʼu shiimain tia nümüin Pablo, nüküjainjeseʼe namüin na anoujashii chajanakana Filipos süchiki tü shapawaakalü aaʼin otta tü anaa naapakat Maleiwa sümüin wayuu. Wekirajaajeerü anain palajana tü nümakat Pablo suluʼu Filipos 4:6, 7, TNM (paashajeʼera). Süchikijee, wekirajaajeerü anain nachiki waneinnua wayuu namaiwajannuu nükaaliinjakana Jeʼwaa. Shiasaʼa sajaʼttiamüin, wekirajaajeerü anain wounteerüin wachecherüin waaʼin suʼunnaa müliaa jutatüle waaʼin nutuma Jeʼwaa.

7. (1) ¿Kasa nikirajaka anain Pablo na anoujashii chajanakana Filipos? (2) ¿Kasa watüjaka sünainjee tia?

⁷ ¿Kasakajasaʼa jülüjain naaʼin na anoujashii chajanakana Filipos naashajeʼerapa tü karaloʼuta nuluwataakat Pablo namüin? Eesüjaʼa sotojoole naaʼin tü alatakat nümüin Pablo nümaa Silas jee tü naaʼinrakat Maleiwa süpüla nükaaliinjain naya. ¿Kasaka nikirajeein anain naya Pablo? Shia noʼuraajüinjanain shapaale naaʼin süpüla naapüin Jeʼwaa wanee anaa namüin. Jee müsia, alanaʼaleesia tü anaa naapakat Maleiwa. Suluʼu waneirua Wiwülia, müsü sülatiria tia: «Alanaʼaleesia suulialeʼeya tü jülüjakat waaʼin» otta «nnojotsü antapünaain tü jülüjakat waaʼin sünain tü jülüjakat naaʼin Maleiwa». Tü nüküjakat Pablo shia anashaatain maʼin tü jülüjakat naaʼin Jeʼwaa otta isasü wachiki wayaawatüin saaʼu. Sutuma tia soteesü waaʼin nnojoluin kapüleein nümüin Jeʼwaa niiʼiyatüin wamüin jamüinjatüin wojuʼitia saʼakajee müliaa. Jee wainma kasa eeka süpüla naaʼinrüin süpüla nükaaliinjain waya (paashajeʼera 2 Pedro 2:9).

8, 9. (1) ¿Kasa alataka chaa Filipos mayaainjeʼe nuuʼulaain Jeʼwaa müliain Pablo atumawaa? (2) ¿Jamüsü natüjaaka saaʼu na anoujashii chajanakana Filipos shiimain tü nümakat Pablo?

⁸ Atütülaakajasaʼa naaʼin na anoujashii chajanakana Filipos sutuma tü nüshajakat Pablo namüin jee sutuma sotuin naaʼin tü naaʼinrakat Jeʼwaa napüleerua soʼu poloo juya. Mayaainjeʼe nuuʼulaain Jeʼwaa müliain Pablo nümaa Silas atumawaa, wainma wayuu anoujakana sünain tü shiimainkat sutuma nasoutuin  saaʼu tü pütchi nekirajakalü anain (Filip. 1:7). Isaitpa nachiki «na akumajüliikana sükuaippa kasa» müliain natuma na anoujashii chajanakana Filipos. Nuʼunapa Pablo nümaa Silas Filipojee, eeshijaʼa makatüle Lucas chayaa sünain akaaliinjaa na anoujashiikana sutuma nütüjaanüin aaʼu romaanoin Pablo.

⁹ Naashajeʼerapa naya anoujashiikana tü nümakat Pablo, natüjaa aaʼu nünüikin shia wanee wayuu eʼrakai müliaa. Wainma kasa alataka nümüin Pablo, jaʼyapajeʼe naaʼu naapüin Maleiwa wanee anaa nümüin. Akaʼaya nia, chajachi püreesain nipialuʼu chaa Roma wanaa sümaa nüshajüin tia karaloʼutakat. Ayatapajaʼa jutatüin naaʼin (Filip. 1:12-14; Filip. 4:7, TNM; 11, 22).

10, 11. ¿Kasa anaka süpüla waaʼinrüin shapaale maʼin waaʼin? ¿Kaseerü naaʼinraka Maleiwa wapüleerua?

¹⁰ ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla nnojoluinjatüin shapaain waaʼin? Naashin Pablo, tü anakat nümüin wanee wayuu eekai shapaain naaʼin shia nuʼuraajüle. Müsüjeseʼe anain woʼuraajüle shapaale maʼin waaʼin (paashajeʼera 1 Pedro 5:6, 7). Woʼuraajapa, weʼitaainjatü waaʼin sünain jülüjain waya naaʼin Jeʼwaa. Nnojotsü motuinjatüin joo waaʼin aapaa analuʼut nümüin saaʼujee süpüshuaʼa tü kasa naapakat wamüin. Sotule waaʼin waneepia wainmain maʼin tü kasa naapakat Jeʼwaa wamüin, akooʼomüinraajeerü wanoula nünain (Éf. 3:20, 21).

¹¹ Ainküsü neʼe naaʼin Pablo nümaa Silas tü naaʼinrakat Jeʼwaa süpüla nükaaliinjain naya chaa Filipos. Eeshiijaʼa süpüla nükaaliinjain wayayaa. Jaʼitairü nnojoluin naainjain Jeʼwaa kasa pülasü süpüla nükaaliinjain waya, niiʼiyateerü waneepia wamüin jamüinjatüin wojuʼitia saʼakajee müliaa (1 Cor. 10:13). Nnojoliinjanapajaʼa waya aʼatapajüin neʼe sunoutaainjatüin tü alatakat wamüin. Acheküsü pansaainjatüin wakuwaʼipa sümaa tü wachuntakat (Roma 12:11). Waaʼinrüle tia, niʼreerü Jeʼwaa sünain shiimain tü wachuntakat nümüin otta aneerü wakuwaʼipa nutuma. Soteesü waaʼinya sülanaʼaleein tü naapakat Jeʼwaa wamüin suulialeʼeya tü wachuntakat nümüin. Jee eeshii nükaaliinjale waya sükajee wanee kasa nnojotka müin waʼatapajakai saaʼin sukuwaʼipa. Wekirajaa sünain nakuwaʼipa waneinnua wayuu namaiwajannuu akaaliinjünakana nutuma Jeʼwaa. Weʼitaajeetka waaʼin sutuma, eein süpüla naaʼinrüin Jeʼwaa kasa süpüshuaʼa wapüleerua.

12. (1) ¿Kasa naaʼinraka Ezequías wanaa sümaa nujuyaajünüin nutuma Senaquerib? (2) ¿Kasa watüjaka sünainjee tü naaʼinrakat Jeʼwaa süpüla nükaaliinjain Ezequías?

¹² Aküjünüsü suluʼu tü Wiwüliakat süchiki tü naaʼinrakat Jeʼwaa süpüla nükaaliinjain na aʼyataapuʼukana nümüin. Jamüsüjaʼa wanaa sümaa nuluwataain Ezequías, ashutüshi Senaquerib saaʼu tü pueuloirua chajatkat Judá. Shiaʼala neʼe isaka nüpüleerua Jerusalén (2 Rey. 18:1-3, 13). Nujuyaajaka Senaquerib tia pueulokot. ¿Kasaka naaʼinrüin Ezequías? Oʼuraajüshi nümüin Jeʼwaa otta achuntushi kaaliinwaa nümüin Isaías (2 Rey. 19:5, 15-20). Ayatapajaʼa nuwalaajüin Ezequías tü nuchuntakat Senaquerib nümüin (2 Rey. 18:14, 15). Süchikijee tia, nukumajüin sukuwaʼipa Ezequías süpüla nnojoluin nashutüin na asiriokana saaʼu Jerusalén (2 Crón. 32:2-4). ¿Kasaka alatüin mapa? Nuluwataain Jeʼwaa wanee aapiee oʼutakai saaʼin 185.000 surulaat asirio soʼu wanee  ai. Eetaayaai niʼitaain Ezequías sünain sülatajatüin tia (2 Rey. 19:35).

13. (1) ¿Kasa watüjaka sünainjee tü alatakat nümüin José? (2) ¿Kasa akaaliinjünaka anain Sara nutuma Jeʼwaa laülaapa shia?

¹³ Wekirajaa jooluʼu sünain tü alatakat nümüin José, chi nüchonkai Jacob. Jimaʼaishi nia soʼu chajachin püreesain nia chaa Egipto. Eetaayaai neʼe jülüjain naaʼin soʼu tia, niainjachin niʼipajanain faraón mapa. Jee nnojotsü jülüjain naaʼin niainjachin aneekünüin nutuma Jeʼwaa süpüla akaaliinjaa nüpüshi suulia outaa sutuma jamü (Gén. 40:15; 41:39-43; 50:20). Wainmaleesia tü naaʼinrakat Jeʼwaa nüpüleerua José suulialeʼeya tü nuchuntakat nümüin. Jülüjataa waaʼin jooluʼu tü alatakat sümüin Sara, tü noushukot Jacob. Nnojotsü antayaain suluʼu saaʼin kachoinjatüin shia süka laülaairüin maʼin shia. Nükaaliinjapejeʼe shia Jeʼwaa süpüla kachoinjatüin. Talatashaatasü shia nümaa Isaac, chi süchonkai. Eeyaai kachoinjatüin shia saaʼinruʼu (Gén. 21:1-3, 6, 7).

14. ¿Kaseerü naaʼinraka Jeʼwaa wapüleerua waneepiale waya nümaa?

¹⁴ Watüjaa aaʼu nnojoleerüin naaʼinrüin Jeʼwaa wanee kasa pülasü wapüleerua maaʼulu. Nunouteʼereerü süpüshuaʼa tü müliaa weʼrakat suluʼupa waya tü mma jeketkat. Akaʼaya waya, nnojotsü wachuntuin nümüin Jeʼwaa naaʼinrüinjatüin  wapüleerua kasa eekai ponuin saaʼin wayuu. Watüjaapejeʼe saaʼu wainmain kasa anashaatasü naaʼinraka Jeʼwaa napüleerua na aʼyataashiikana nümüin namaiwajannuukana. Jee matüjüinsai nia aʼwanajawaa nukuwaʼipa (paashajeʼera Isaías 43:10-13). Sutuma tia, watüjaa aaʼu nükaaliinjeenain waya süpüla waaʼinrüin tü nuluwataakalü anain waya (2 Cor. 4:7-9). ¿Kasa watüjaka sünainjee tü alatakat nümüin Ezequías, José otta müsia Sara? Jüüjüüle waya waneepia nümüin Jeʼwaa, nükaaliinjeena waya süpüla eejiraain waya sümaa tü alatakat wamüin.

15. (1) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla jutatüin waaʼin suʼunnaa weʼrüin wamüliala? (2) ¿Jamüsü wountaka aleewain waya nümaa Jeʼwaa?

¹⁵ Aleewale maʼin waya waneepia nümaa Jeʼwaa, jutateerü waaʼin nutuma suʼunnaa weʼrüin wamüliala. Makaʼa aleewain waya nümaa Jeʼwaa shia saaʼujee naapajiraain nikii Jesuu waaʼu. Anashaatasü maʼin tia naaʼinrakat wapüleerua. Jamüshijaʼa nnojoire nuluwataain Jeʼwaa chi Nüchonkai yaa mmapaʼamüin süpüla naapajiraain nikii waaʼu, nnojotsüjeʼe süpüla nülatirüin woulia tü waainjalakat, nnojotsüjeʼe wulein waaʼin jee nnojoishiijeʼe aleewain waya nümaa (Juan 14:6; Sant. 4:8; 1 Ped. 3:21).

16. Püküja jameenain waya jutatüle waaʼin nutuma Jeʼwaa.

¹⁶ ¿Jameena waya jutatüle waaʼin nutuma Jeʼwaa? «Naaʼinmajeena jia nükajee Kürisüto Jesuu suulia shapaain jaaʼin otta süpüla jülüjain jaaʼin kasa anasü», müsü tü Wiwüliakat (Filip. 4:7, TNM). Tü pütchi «naaʼinmajeena» makat, nanüikipala na surulaat namaiwajannuukana. Achuntunapuʼusü shia saashajaanüle achiki naʼyataain na surulaat jülüjakana aaʼin wanee pueulo maʼaka saaʼin Filipos. Na wayuu kepiapuʼukana chayaa, atunkushii sümaa anain naaʼin süka eejanain surulaat aaʼinmajaka tia pueulokot. Akaataajaʼa neʼe wakuwaʼipa wayakana, jutatüsü waaʼin nutuma Maleiwa, nnojotsü shapaain waaʼin otta jülüjasü waaʼin kasa anasü. Watüjaa aaʼu jülüjain waya naaʼin Jeʼwaa otta niʼreein waya suluʼu anain wakuwaʼipa (1 Ped. 5:10). Sutuma watüjaain saaʼu tia, nnojotsü shapaain waaʼin otta eejiraashii waya sümaa tü mojaakalü aaʼin.

17. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nükaaliinjeenain waya Jeʼwaa suʼunnaa tü müliaa miyoʼusükat?

¹⁷ Alüʼütsü maʼin sükalia tü müliaa miyoʼu eeinjatkat sainküin mmakat süpüshuaʼa (Mat. 24:21, 22). Nnojotpejeʼe shapaainjatüin waaʼin saaʼujee nnojoluin watüjaain saaʼu tü alatajatkat wamüin waneʼewai wakua. Shiimainsaʼaya nnojoluin watüjaain saaʼu tü naaʼinrajatkat Jeʼwaa suʼunnaa tia, weʼraajapejeʼe tü nukuwaʼipakat. Watüjaa aaʼu süpüshuaʼa tü naaʼinrakat sümaiwa napüleerua na aʼyataapuʼukana nümüin. Nikeraajeerü Jeʼwaa waneepia tü keeʼireekat naaʼin jaʼitairü kasain alatüin. Jee nnojotsü watüjaain saaʼu jameerüin sukuwaʼipa tia nutuma. Wanaa sümaa nükaaliinjain waya Jeʼwaa, naapüin wanee anaa wamüin jutataka atuma waaʼin.