1. ¿Jamüsü ponoko naaʼin na babiloniokana nukuwaʼipa Daniel?

 JIMAʼAIWAʼAYA Daniel amaanüshi nia natuma na babiloniokana wattamüin suulia nuumain otta suulia nüpüshi. Ponusü maʼin naaʼin na babiloniokana tü nukuwaʼipakat Daniel. Neʼrüin wayuuin anashi aaʼinchi nia otta wayuu kojutushii atumawaa na nüpüshikana (1 Sam. 16:7). Müshiijeseʼe nekirajüin nia süpüla naʼakainjachin nia na wayuu kojutukana atumawaa chaa Babilonia (Dan. 1:3, 4, 6).

2. ¿Kasa jülüjaka naaʼin Jehová nüchiki Daniel? (Ezequiel 14:14).

² Aishi Daniel nüpüla Jehová saaʼujee nüneeküin süka naaʼin nümüiwaʼa naaʼinrüin tü kasa anakat noʼuluʼu, nnojotsü shiain saaʼujee wayuuin anashi aaʼinchi nia otta saaʼujee kojutuin nia atumawaa. Eesüjaʼa süpüla 20 nuuyase Daniel wanaa sümaa nuchuntuin Jehová nünülia naʼaka na wayuu waneepiapuʼukana nümaa, maʼaka naaʼin Noé otta Job, na wayuu aʼyataapuʼukana nümüin (Gén. 5:32; 6:9, 10; Job 42:16, 17; paashajeʼera Ezequiel 14:14). Ayatüshia alin waneepia Daniel nüpüla Jehová, eʼrüshi Daniel miyoʼuwaa sümaa niʼrüin kasa anasü (Dan. 10:11, 19).

3. ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü?

³ Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaajeerü süchiki piamasü kasa jaʼyaka saaʼu nukuwaʼipa Daniel, tü kojutukalü anainjee nia nümüin Jehová. Meimmoluinsai nia jee oonooshi nia waneepia nümaa Maleiwa. Wekirajaajeerü süchiki tia nukuwaʼipakat Daniel otta tü naaʼinrawaikat süpüla müin nukuwaʼipa. Otta müsia, wekirajaajeerü anain tü waaʼinrajatkat süpüla washatüin nukuwaʼipa. Mayaainjeʼe namüinjatüin pütchikat tüü na jimaʼaliikana otta na majayünnüükana, jalouijeeriaʼaya shia wamüin wapüshuaʼa.

4. Püküja wanee kasa alataka nümüin Daniel eere meimmoluin nia.

⁴ Eeshiijaʼa mmorüle na wayuu meimmoluinkana, ayatapejeʼe naaʼinrüin tü kasa anakat noʼuluʼu Maleiwa. Daniel nia wanee jimaʼai meimmoluinkai. Wekirajaa süchiki piamasü kasa alataka nümüin. Piama juya süchikijee nakanajüin na babiloniokana tü pueulokot Jerusalén, aʼlapüjaashi Nabucodonosor chi laülaashikai  saaʼu Babilonia. Niʼrüin nüʼlapüinruʼu wanee ayaakuaa miyoʼu maʼin, shapaasü naaʼin saaʼujee tia. Nuchuntaka Nabucodonosor namüin na ooʼulaküliikana nümaʼaleeya Daniel naküjaiwa nümüin tü nüʼlapüjaakalü amaa sümaa jamaluʼuluin shia. Nnojorüle naküjain tia nümüin, noʼuteena aaʼin napüshuaʼa (Dan. 2:3-5). Müsüjeseʼe nuchuntuin Daniel kaʼi nümüin süpüla nütüjaain saaʼu kasain tü nüʼlapüjaakalü amaa (Dan. 2:16). Naaʼinrüin tia süka meimmoluin nia jee kanoulain nia, jama nnojoyülüin nüküjain jamaluʼuluin wanee lapü. Naashajaaka Daniel nümaa Sadrac, Mesac otta Abednego (nanülia tia natuma na babiloniokana). Nüküjain namüin anain nachuntule nümüin chi Maleiwa sirumatuʼujeʼewaikai nüküjaiwa nümüin jamaluʼuluin tü lapükat (Dan. 2:18). Nusoutaka Jehová shiʼipajee tü nachuntakat nümüin. Nüküjaka Daniel jamaluʼuluin tü nüʼlapüinkat Nabucodonosor. Isajaka Daniel namaa na naʼaleewainyuukana suulia tü outaakat.

5. Püküja wanee kasa naaʼinraka Daniel eere meimmoluin nia.

⁵ Kakalia mapa süchikijee nüküjain Daniel kasain kayaawasein tü nüʼlapüinkat Nabucodonosor, eesü wanee kasa alataka nümüin eere meimmoluinjachin nia. Soʼu wanee kaʼi nüʼlapüjaaka nüchikuaʼa Nabucodonosor eere niʼrüin wanee wunuʼu miyoʼushaata. Sutuma meimmoluin Daniel, nüküjain nümüin Nabucodonosor tü alatüinjatkat nümüin, mamainnainjachi nia otta ooʼulaainjachi nia suulia aluwatawaa maʼaka jeʼra juya (Dan. 4:25). Eeshijaʼa nuʼutunule aaʼin Daniel nutuma Nabucodonosor saalinjee tü nüküjakat.

6. ¿Jamüshi ayataka meimmoluin Daniel?

⁶ ¿Jamüshi ayataka meimmoluin Daniel? Eesüjaʼa shiale sutuma jülüjain naaʼin anain maʼin nakuwaʼipa nüpüleerua na kachooinkana nia. Oonooshii naya waneepia sümaa tü pütchi nuluwataakalü anain Jehová na kachonshiikana otta nekirajüin nia sünain tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés (Deut. 6:6-9). Nnojotsü neʼe nütüjaain aaʼu Daniel tü Poloosükat Pütchi Naapakat Jehová namüin na israelitakana, nütüjaa aaʼulia jeʼtsüin tü eküülü apülajünakat noulia (Lev. 11:4-8; Dan. 1:8, 11-13). b Nütüjaa aaʼulu jamakuwaʼipaliin süpüla eeinjanain na  israelitakana otta tü alatapuʼukat namüin moonooinre naya nümaa Jehová (Dan. 9:10, 11). Saaʼujee tü alatakat nümüin Daniel, niyaawata aaʼu nükaalinjain nia Jehová waneepia nakajee na aapieekana (Dan. 2:19-24; 10:12, 18, 19).

7. ¿Kasa amaa naaʼinraka Daniel süpüla meimmoluinjachin nia? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).

⁷ Ekirajaʼawaishi Daniel sünain tü pütchi nashajakat na nünüikimaajanakana Maleiwa, maʼaka saaʼin tü nüshajakat Jeremías. Niyaawatüitkalaka saaʼu sülüʼülüin tü kaʼi nojuʼitajanakalü oʼu na judíokana chejee Babilonia (Dan. 9:2). Akooʼomüinraakajasaʼa maʼin nunoula Daniel nünain Jehová niʼrapa shikeraajüin shiʼipaʼaya tü pütchi nüküjatüjütkalia Maleiwa. Nunoujale maʼin wanee wayuu nünain Jehová, meimmoluinsai maʼin nia (anasü paashajeʼerüle Roma 8:31, 32, 37-39). Anasü maʼin nunoula Daniel süka nuʼuraajüin nümüin chi Nüshi iipünaajachikai (Dan. 6:10). Nüküjain nümüin tü kasa mojukuwaʼipatkat nutuma. Nüküjain nümüin jamüin naaʼin jee achuntushi nia kaalinwaa nümüin (Dan. 9:4, 5, 19). Nnojoishi joʼuuin Daniel suluʼu meimmoluin nia. Ekirajaʼawaishi nia, oʼuraajawaishi nia otta naʼatapajawalin nükaalinjeechin nia Jehová. Meimmoluinjachikalaka nia suluʼujee tia.

8. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla meimmoluin waya?

⁸ Nnojoleena meimmoluin neʼe waya sünainjee meimmoluin na wayuu kachooinkana waya jee sünainjee naküjain wamüin meimmoluinjanain waya. Jamüshijaʼa wanee wayuu nütüjeere süpüleerua wanee kasa, ekirajaainjachi nia sünain. Nuunteetkalaka tia jülüjale naaʼin chi wayuu ekirajakai nia otta nüshatajatü tia nüchiirua. Akaataajaʼaya neʼe wakuwaʼipa, jülüjeeshii waaʼin jaraliin na wayuu meimmoluinkana aaʼin otta washatüinjatü nakuwaʼipa. ¿Kasa watüjaka sünainjee nukuwaʼipa Daniel? Tü watüjakat shia wekirajaainjanain maʼin sünain tü Bibliakat, wanoujainjatü anain nükaalinjeenain waya Jehová waneepia otta aleewainjana waya nümaa. Waküjainjatkalaka nümüin süpüshuaʼaleeya tü suluʼukat waaʼin. Waaʼinrüle süpüshuaʼa tia, meimmoluinjeerü waaʼin suuʼulakünapa saaʼin wanoula.

9. ¿Kasa anasü weʼreetka meimmoluinre waya?

⁹ Eʼreena waya kasa anasü meimmoluinre waya. Jülüjataa waaʼin tü alatakat nümüin Ben, kepiashi nia chaa Alemania. Napüshuaʼa na tepichi koleejiajiraakana nümaa, anoujashii sünain sukumajaain neʼe sümüiwaʼa tü kasakalüirua otta jülüjasü naaʼin kuentain neʼe tü sümakat tü Bibliakat süchiki nukumalain Maleiwa kasa süpüshuaʼa. Saapünakalaka shikii nümüin Ben süpüla nüküjainjachin noʼupala napüshuaʼa na koleejiajiraakana nümaa jamüin nunoujaka sünain sukumajuushin wanee kasa. Nüküjakalaka süchiki tü nunoujakalü anain sümaa meimmoluin nia. ¿Kasa alataka süchikijee tia? Anuu nünüiki Ben: «Jülüjasü maʼin naaʼin chi profesorkai tü taküjakat jee niitajaka namüin napüshuaʼa na tacompañetsekana sukoopiase tü pütchi taküjainjatkat». ¿Kasa naaʼinraka na nücompañetsekana Ben? Anuu nünüiki: «Wainma na jülüjakana aaʼin tü tamakat jee naküjain tamüin meimmoluin taya». Wayaawatüin sünainjee tü alatakat nümüin Ben, kojutuwalin atumawaa na wayuu meimmoluinkana aaʼin otta eeshiijaʼa süpüla nekirajaweein na wayuukana sooʼomüin nüchiki Jehová sutuma neʼrüin müin nakuwaʼipa. Nnojotsü amülain neʼe meimmoluinre waaʼin.

10. ¿Jamaluʼulu tü pütchi «waneepia amaa» makat suluʼu tü Bibliakat?

¹⁰ Suluʼu tü Bibliakat tü pütchikat hebreo «waneepia amaa» jee «miyoʼu maʼin saalin wayuu» makat, eesüjaʼa shiale süküjeein achiki tü naalinkat nüpüla Maleiwa na aʼyataashiikana nümüin otta eesüjaʼaya süküjale süchiki aijiraain maʼin na aʼyataashiikana nümüin Maleiwa (2 Samuel  9:6, 7). Eeshii süpüla waneepiain maʼin waya nümaa Maleiwa shiʼipaʼaya sülatüin tü juyakat. Wekirajaa sünain tü naaʼinrakat Daniel süpüla waneepiainjachin maʼin nia nümaa Maleiwa.

11. ¿Kasa alataka nümüin Daniel wanaa sümaa 90 nuuyase? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa sünainkat süta tü rewiisütakat).

¹¹ Wainma tü kasa alatakat nümüin Daniel jaʼyakalü aaʼujee waneepiain nia nümaa Jehová. Alatapejeʼe nümüin wanee kasa kapüleekat maʼin wanaa sümaa 90 nuuyase. Soʼu tia, naya aluwataakana saaʼu Babilonia na medokana otta na persakana, nia Darío chi laülaashikai. Aʼürülaanüshi Daniel natuma waneinnua wayuu aʼyataakana niʼipajee chi aluwataashikai otta mojutusai Jehová namüin. Naashajiraakalaka nikiira Daniel. Nashajirüinjeseʼe chi aluwataashikai wanee karaloʼuta aküjaka süchiki wanee kasa kapüleejeetka nümüin Daniel. Nnojolinjachi achuntuin nümüin Jehová soʼu 30 kaʼi süpüla sütüjaanüinjatüin saaʼu waneepiain nia nümaa chi aluwataashikai maʼaka naaʼinrüin shia na waneinnua. Nüneekapejeʼe Daniel waneepiainjachin nia nümaa Maleiwa. Nujutunakalaka suluʼu tü ishi kaluʼukat wasashi, oʼtteʼennapejeʼe nia nutuma Jehová otta eʼrüshi nia kasa anasü nutuma sünainjee waneepiain nia nümaa (Dan. 6:12-15; 20-22). ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla waneepiain waya nümaa Maleiwa maʼaka naaʼin Daniel?

12. ¿Kasa naaʼinraka Daniel süpüla ayatüin nia waneepiain nümaa Jehová?

¹² Alinjachi maʼin wapüla Jehová süpüla waneepiain waya nümaa. Waneepiashi Daniel nümaa chi Nüshi iipünaajachikai süka alin maʼin nia nüpüla. Eesüjaʼa sükooʼomüinraale naalin Jehová nüpüla Daniel sutuma jülüjain naaʼin anain maʼin nukuwaʼipa Jehová otta sutuma jülüjain naaʼin tü kasa naaʼinrakat saaʼujee anain maʼin nukuwaʼipa (Dan. 9:4). Kojutusü maʼin nümüin Daniel tü kasa naaʼinrakat Jehová nüpüleerua jee tü naaʼinrakat napüleerua na israelitakana (Dan. 2:20-23; 9:15, 16).

13. (1) ¿Kasa ooʼulakünawaika akajee naaʼin na wawalayuu tepichijayüliikana? Püküja tü alatakat nümüin Graeme. (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat). (2) Sünainjee tü videokot, ¿kasa eeka süpüla waküjain nümüin wanee wayuu asakirakai waya süchiki kasain jülüjain naaʼin na Aküjaliikana pütchi süchiki nukuwaʼipa wanee wayuu eekai jaleerüin?

¹³ Na wawalayuu jimaʼaliikana jee majayünnüükana, naʼakashii wayuu nnojoliikana kojutuin amüin Jehová jee nnojoliikana kasajatüin namüin tü nuluwataakalü anain. Eeshiijaʼa  mojutule natuma naya wayuukana na wayuu eekana alin apüla Maleiwa. Eeshiijaʼa napüleeruale naaʼin na wawalayuu tepichijayüliikana süpüla nnojoliinjanain waneepiain naya nümaa Jehová. Shia alataka nümüin Graeme, kepiashi nia chaa Australia. Wanaa sümaa jimaʼalin nia, asakinnüshii naya sutuma tü profesorakat süchiki kaseerüin naaʼinrüin müleka nüküjale wanee naʼaleewain namüin jaleerüin nia. Suchuntakalaka tü profesorakat namüin yaajeeruʼuinjanain sünain na eekana wanaawain aaʼin nümaa chi naʼaleewainkai. Anuu tü nümakat Graeme süchiki tia: «Tayaʼala neʼe nümaa wanee wawala nnojoliikana wanaawain aaʼin nümaa». Kapüleeshaatasü maʼin nümüin Graeme tü alatakat nümüin. Müshi nia: «Isashaatasü maʼin süpüla sajaʼttajatüin tü clasekat, nemeeʼerainpalashii waya jee airuʼutsü nanüiki na wacompañetsekana, jaʼitakajeʼe neʼe tü profesorakat. Tachajaain maʼin sukuwaʼipa süpüla nnojolinjachin taashichijaain jee anainjatüin tatuma süküjia tü tanoujakalü anain. Nnojotpejeʼe kasajatüin namüin tü tamakat». ¿Jamüsü naaʼin Graeme sutuma tia? Anuu nünüiki: «Nnojotsiaajeʼe anain tamüin airuʼuluin nanüiki tamüin. Talatapejeʼe taaʼin süka waneepiain taya nümaa Jehová otta tasoutuin saaʼu tanoula». c

14. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla ayatüin waneepiain waya nümaa Jehová?

¹⁴ Waneepieena waya nümaa Jehová aire nia wapüla süka süpüshuaʼa waaʼin maʼaka naaʼinrüin shia Daniel. Süpüla sükooʼomüinraainjatüin naalin wapüla, weʼraajüinjatü nukuwaʼipa. Süpüla wountuin tia, wekirajaainjatü anain tü kasa nukumajakat (Roma 1:20). Jia jimaʼaliikana jee majayünnüükana, süpüla alinjachin maʼin Jehová jüpüla jee süpüla kojutuinjachin nia jümüin, anashii jaashajeʼerüle jee jünaajüle video suluʼu jw.org eere tü kanüliakat «¿Akumajaasüche kasa sümüiwaʼa? ¿Eetaapa chi kakumajalakai shia?». Eesü süpüla jaashajeʼerüin tü poyeetokot ¿Es la vida obra de un creador? otta El origen de la vida. Cinco cuestiones dignas de análisis. Jülüjataa paaʼin tü sümakat Esther süchiki tia, wanee wawala chejeʼewat Dinamarca: «Kamalainsü maʼin tamüin süküjia tü pütchikat suluʼu tia poyeetokot. Nnojotsü aküjünüin pümüin tü punoujainjatkalü anain, aküjünüsü pümüin tü sukuwaʼipainjatkat süpüla piyaawatüin saaʼu sükajee paaʼin pümüiwaʼa». Anuu tü nümakat Ben, chi wachuntayüikai anülia suluʼu tü pütchikat 9: «Akooʼomüinraasü maʼin tanoula sutuma tü sümakat tia poyeetokalüirua. Tayaawatüitpa aaʼu niain Maleiwa kakumalain kasa süpüshuaʼa». Jikirajaapa sünain tia, eesüjaʼa wanaaweerüle jaaʼin sümaa tü süküjakat tü Bibliakat suluʼu Alateetkat Mapeena 4:11 (TNM) eere sümüin: «Jehovákalee, pia Wamaleiwasekai, piainjachi aʼwaajünaka, piainjachi kojutuka atumawaa jee piainjachi pülaka maʼin, jama pukumalain kasa süpüshuaʼa». d

15. ¿Kasa amaa waaʼinrajatka süpüla aleewain maʼin waya nümaa Jehová?

¹⁵ Wanee kasa aireejeechikai akajee wapüla Jehová shia wekirajaale nüchiki Jesús, chi Nüchonkai. Tia shia tü saaʼinrakat Samira, wanee wawala kepiaka chaa Alemania. Anuu sünüiki: «Teʼraajaleein maʼin nukuwaʼipa Jehová nünainjee Jesús». Jintuluiwaʼaya Samira kapüleepuʼusü sümüin shiyaawatüin saaʼu jamüin naaʼin Jehová saalinjee wanee kasa. Mapüleepejeʼe sümüin shiyaawatüin saaʼu jamüin naaʼin Jesús süchiki wanee kasa. Anuu sünüiki: «Kamalainpuʼusü maʼin tamüin nukuwaʼipa Jesús süka alin na tepichikana nüpüla jee mapüleesat aleewaa nümaa». Aleewaleesia maʼin shia nümaa Jehová shiʼipaʼaya shiʼraajüin nukuwaʼipa Jesús. «Tayaawata  aaʼu shiʼipaʼaya ayatüin maʼin Jesús nutuma chi Nüshikai, ayataleesia tü nukuwaʼipakat nutuma otta tayaawata aaʼu nüjütüin Jehová chi Nüchonkai yaa mmapaʼamüin süpüla shiʼraajaleeinjachin nia wayuu», müsü Samira (Juan 14:9). Jia jimaʼaliikana jee majayünnüükana, aleeweere maʼin jia nümaa Jehová, anasü jiʼraajüle maʼin nukuwaʼipa Jesús. Jaaʼinrüle tia, akooʼomüinraajeerü maʼin naalin Jehová jüpüla jee ayateenaʼaya jia waneepiain nümaa.

16. ¿Jamüsü anaka waneepiale waya nümaa Jehová? (Salmo 18:25; Miqueas 6:8).

¹⁶ Waneepiale waya nümaa Jehová, aleeweena waya nümaa waneepia (Rut 1:14-17). Otta müsia jimateerü waaʼin, jama anain waaʼin süka watüjaain saaʼu waneepieechin Jehová namaa na wayuu waneepiakana nümaa (paashajeʼera Salmo 18:25; Miqueas 6:8). Anakatche maʼin aleeweein wamaa chi Kakumalakai waya, chi Wamaleiwase pülakai maʼin mayaainjeʼe wayuʼulaain neʼe waya. Nnojotsü eein wanee kasa eekai süpüla ooʼuleʼerüin waya suulia aleewaa nümaa Maleiwa, jaʼitakajeʼe neʼe tü outaakat (Dan. 12:13; Luc. 20:37, 38; Roma 8:38, 39). Nnojotsü amülain neʼe washatüle nukuwaʼipa Daniel otta ayatüle waneepiain waya nümaa Jehová.

17, 18. ¿Kasa amaa eeka süpüla watüjain nüchiki Daniel?

¹⁷ Ekirajaainnapa waya sünain piamasü kasa süchiki nukuwaʼipa Daniel, eepejeʼe süpüla wekirajaain sooʼomüin nüchiki. Niiʼiyatüin Jehová kasa nümüin Daniel, aʼlapüjaashi nia nutuma otta nükaalinjain nia süpüla nüküjainjatüin süchiki tü alatajatkat mapeena. Ekeraajüitpa süpüshi tia, eepejeʼe waneirua kasa aküjünaka wamüin süchiki tü alateetkat mapeena otta jameerüin sukuwaʼipa wayuu sülatapa tia.

¹⁸ Sünain tü wane ekirajaayakat, wekirajaajeerü anain piamasü pütchi nüshajatüjütkalia Daniel. Aneerü tü kasa waneekakat wayaawatüle saaʼu tia pütchikat jaʼitashii jimaʼaliin, majayünnüüin jee wayuule miyoʼuyuu waya. Meimmoluinjeena waya, waneepieena waya nümaa Jehová otta yapeena waya süpüla tü kasa alatajateetkat soʼu palit kaʼi.