Joʼuushi taya Bélgica tisienpüroʼu 22 soʼu 1929, suluʼu wanee pueulo joʼuuchon, Noville sünülia, pejesü shia sünain tü pueulokot Bastoña, tü chakat Ardenas. Chayaa eejatü mekietsat finca. Paaʼinwashii na kepiakana chayaa otta akaalinjiraashii waya. Sotusü taaʼin tü taaʼinrakat jintüliiwaʼaya taya wanaa sümaa taʼliichajüin paaʼa nümaa Raymond chi temüliakai. Wakaalinjain na kachonkana waya sünain atpajaa süchon aʼttiee.

Emile nünülia chi tashikai otta Alice sünülia tü teikat, katooliko naya. Oʼunawaishii naya domingo suluʼumüin tü iküleesiakat. Antüshii waneinnua pürekutsoot chaa Noville soʼu 1939, inglaterrajeʼewalii naya. Naküjaka nümüin chi tashikai eein süpüla suluwataanüin nümüin kashiwai tü rewiisütakat ¡Eeja Waaʼin!, anasü tia nümüin chi tashikai. Nikirajaaka sünain tü Bibliakat süka niyaawatüin saaʼu shiimain tü ekirajünakalü anain nia. Kamaneepuʼushii wamüin na wayuu kepiakana waʼütpünaa, shiasaʼa natüjaapa saaʼu nnojolin nuʼunuin chi tashikai suluʼumüin tü iküleesiakat, jashichishii naya nümüin. Nemeʼeja aaʼinchi nia shiiʼiree ayatüin katoolikoin nia, aʼülüjiraʼawaishii naya nümaa saalinjee tia.

Mojusü maʼin taaʼin sutuma tü aainjakat nümüin chi tashikai. Müshijeseʼe toʼuraajüin nümüin chi Maleiwakai süka süpüshuaʼa taaʼin maʼaka taküjain paalapa. Anasü taaʼin teʼrapa suʼwanajaain nakuwaʼipa na wayuu kepiakana waʼütpünaa. Sutuma teʼrüin tia tayaawata aaʼulu niain Jehová «chi Aapajakai sünüiki wayuu suʼuraajapa».

«Nazi» münüshii na surulaat chejeʼewaliikana Alemania. Ashutushii naya saaʼu Bélgica maayoʼu 10 soʼu 1940. Müshiijeseʼe wainmain na wayuu aʼluwataakana noumainpaʼajee. Jamüshiijaʼa waya aʼluwataashii Franciamüin. Wopuluʼupa waya weʼrüin natkaain maʼin na nazikana namaa na surulaat franciajeʼewaliikana.

 Wantapa wachikuaʼa wepialuʼumüin kasataayaai eein wapüla süka suʼluwajünüin süpüshuaʼa wakorolo, niaʼala eejaika wapüla chi wamüʼlüinkai, Bobbie nünülia. Sünainjee tü teʼrakat tasakireʼerüin taaʼin jamüin joutka atkawaa jee müliaa.

Atütülaasü maʼin waaʼin wanaa sümaa nülapalaain waaʼu wanee wawala, Emile Schrantz nünülia, a waneepiashi nia nümaa Jehová, pürekutsoot nia otta laülaashi nia napüleerua na wawalayuukana. Nüküjain tamüin sükajee tü Bibliakat jamüin müliaka wayuu jee waneirua kasa tatüjaweeka aaʼu. Soʼujee tia aleewashi maʼin taya nümaa Jehová jee tayaawata aaʼuchi niain wanee Maleiwa aipüraikai wayuu.

Maʼaka jeʼra kashi süchikijee sajaʼttüin tü atkawaakat weʼrüin waneinnua wawalayuu jee yootushii waya namaa. Antüshi wepialuʼumüin chi wawalakai José-Nicolas Minet akoosütoʼu soʼu 1943 jee nikirajaka waya sünain wanee pütchi. Kettaapa nutuma tü pütchikat nümaka wamüin: «¿Jaralii na woutiiseekana?». Tayaleraka tajapü nümaa chi tashikai. Woutiisashii waya shiroku wanee süchi pejeka sünain wepia.

Ashutushii nachikuaʼa na surulaat chejeʼewaliikana Alemania tisienpüroʼu soʼu 1944. «La batalla de las Ardenas» münüsü tia atkawaakat. Süka pejein wepia eere natkaain na surulaatkana, ounjulaashii waya suluʼu sótano (tia shia wanee kuatta mmapüka). Yalajana waya wanee kashi. Soʼu wanee kaʼi ojuʼitüshi taya süpüla tekirüin na wamüʼlüinkana. Wanaaluʼu sümaa tia sujutunaka wanee wonpa, sujuttiraka saajuna tü miichi eere sünaajünüin süchon waʼttia. Süʼütpaʼa tia miichikat eejatü wanee kulaala, yalajachi wanee surulaat americano. «Püpalasira mmoluʼu», müshi nia tamüin sümaa nuʼwaatüin. Tawataaka nünainmüin jee tapalasiraaka. Niʼitaaka tanain tü casco nünainjatkat suulia jamajüin taya.

Sajaʼttapa tü atkawaakat, yootowaishii waya namaa na wawalayuu kepiakana Lieja, 90 kilómetro tia pueulokot uuchijeeruʼusü shia sünain wepia. Outkajaashii waya mapa namaa waneinnua wawalayuu kepiakana Bastoña. Aʼyataashi taya eere süchekajünüin impuesto otta ekirajaashi taya süpüla abogadoin. Taʼyataaka mapa nümaa chi notariokai, secretaarioshi taya. Soʼu 1951 waainjain wanee outkajawaa miyoʼu chaa Bastoña, outkajaashii 100 wayuu soʼu tia. Antüsü Elly Reuter sünain tia  outkajawaakat, pürekutsoot shia. Wisiküleetoʼusü shia 50 kilómetro süpüla süntajatüin Bastoñamüin. Müliaka taya shiiʼiree, wamüraajiraaka. Ounejünüsü Elly soʼu tia süpüla suʼunuinjatüin sünain tü Ekirajüleekat Galaad. Süshajaka namüin na wawalayuu aʼyataakana eejeere sukumajünüin tü waʼyataainkat. Süküjaka namüin jamüin nnojoluinjatka suʼunuin sünain tia ekirajawaakat. Soʼu tia nia chi wawalakai Nathan H. Knorr chi oʼunirakai sukuwaʼipa naʼyataain na aküjaliikana pütchi nüchiki Jehová. Nüküjaka sümüin Elly: «Eesüjaʼa puunejaaneerüle mapeena nümaa puʼwayuuse». Kasaatshii waya peʼureeroʼu soʼu 1953.

Soʼu juyakat tia, oʼunushii waya sünain tü outkajawaa miyoʼu kanüliakat «Sociedad del Nuevo Mundo», aainjünüsü shia suluʼu Estadio de los Yankees tü chakat Nueva York. Teʼraajaka yala wanee wawala aküjakai tamüin eein wanee aʼyatawaa anaka tapüla. «Anashi pukolojoole yaamüin Estados Unidos», nümaka tamüin. Oʼuraajüshii waya nümüin Jehová süpüla nuʼunirüin wakuwaʼipa. Waneekaka waleʼejüin wachikuaʼa Bélgicamüin süpüla wakaalinjain na polooshii wawalayuu chajanakana Bastoña. Wanee juya süchikijee tia, talatüshii maʼin waya süka jemelin chi wachonkai, Serge nünülia. Anaajaashi nia sutuma wanee ayuulii, akaratshi neʼe kashi süchikijee jemelin nia. Waküjain nümüin Jehová mojuin maʼin waaʼin jee nütütüleʼerüin waaʼin sükajee tü sümakat tü Bibliakat süchiki nasoʼiraajeenain aaʼin na outushiikana.

Oʼutuupüroʼu soʼu 1961 tanta anainrü wanee aʼyatawaa eere nnojoluin siraain kaʼi taaʼu, pürekutsootka taya. Soʼuleʼeya kaʼikat tia nuunejaain taya wanee wawala aʼyataakai suluʼu tü Weteet chakat Bélgica. Nüsakirüin taya anale tamüin taʼyataain sünain alapalawaa naaʼu na wawalayuukana. «¿Jama pürekutsoorüle waya palajana?», tamaka nümüin. «Anakajaʼa», nümaka tamüin. Pürekutsootshii waya soʼu mekiisat kashi, shiasaʼa settienpüroʼu soʼu 1962 aʼyataashii waya sünain alapalawaa naaʼu na wawalayuukana.

Piama juya süchikijee tia ounejaanüshii waya süpüla waʼyataain suluʼu tü Weteet chajatkat Bruselas. Oʼunushii waya chamüin oʼutuupüroʼu soʼu 1964. Wainma kasa anasü weʼraka. Antüshi chi wawalakai Nathan H. Knorr chamüin Bélgica soʼu 1965 süpüla nülapalaain naaʼu na wawalayuu aʼyataakana suluʼu Weteet. Süchikijee tia aneekünüshi taya süpüla takumajüin sukuwaʼipa tü aʼyatawaa aainjünüinjatkat suluʼu Weteet. Mapa ounejaanüshii waya sünain tü Ekirajaaleekat Galaad sünain tü ekirajawaakat 41. Ekeraajüsü tü nümatüjütkalia chi wawalakai Nathan sümüin Elly. Kettaapa watuma tü ekirajawaakat ajütünüshii waya wachikuaʼa süpüla ayatüin waʼyataain suluʼu tü Weteet chajatkat Bélgica.

Kakaliashi taya abogadoin süpüla takaalinjain na wawalayuu apüleeruaanakana aaʼin saaʼujee nanoujain. Taaʼinrüin tia chaa Europa jee suluʼu waneirua mma (Filip. 1:7). Wainma na sülaülashii mma taashajaakana amaa, alatüsü suulia 55 mma eere takaalinjain na wawalayuukana. Taashajaainjachipa nümaa wanee sülaüla mma, nnojotsü taküjain nümüin abogadoin taya. «Nüchon taya Maleiwa»,  müshi taya nümüin. «Tü jülüjakat naaʼin wanee aluwataai, müsü aka saaʼin wüin aparatsü eepünaweere nutuma Jehová». Sutuma tia achuntawaishi taya waneepia kaalinwaa nümüin Jehová (Prov. 21:1).

Jülüjasü taaʼin wanaa sümaa taashajaain nümaa wanee wayuu aʼyataakai suluʼu Parlamento Europeo. Wainmatua tayamaajüin nia süpüla taashajaain nümaa. Tantapa nümaʼanamüin nümakalaka tamüin: «Ajaa, ¿kasa püküjeeka tamüin? Motsoʼoinjatpejeʼe pümaʼa». Tejepülaaka süpüla toʼuraajüin nümüin Jehová. «¿Jamüshi pia?», nümaka tamüin sümaa mmoluin nia. «Taapüin analuʼutka nümüin Maleiwa saaʼujee taashajaain pümaa, jaman piain wanee wayuu aʼyataakai niʼipajee Maleiwa», tamaka nümüin. «¿Shiimainchejeʼe tia?», nümaka tamüin. Taashajeʼeraka nümüin Roma 13:4. Kamalainsü nümüin tü taashajeʼerakat süka wanjeelikoin nia. Kamaʼashi yootuin taya nümaa, anasü maʼin tü waashajaakalü achiki. Nüküjain tamüin kojutuin nümüin tü naʼyataainkat na Aküjaliikana pütchi.

Chayaa Europa kakaliainna oʼunuin laülaapialuʼumüin na aküjaliikana pütchi nüchiki Jehová süpüla naküjain jamüin nnojotka naaʼinrüin waneirua kasa mojuka saashin tü Bibliakat, süpüla nnojoluin süsütünüin nachonnii noulia jee suulia süchekajünüin namüin wainma nneerü natuma na sülaülashiikana mma. Wainmatua takaalinjain na wawalayuukana jee teʼrüin nükaalinjain naya Jehová süpüla nakanajüin tü noʼunakalü anainmüin. Alatüsü suulia 140 tü kasa nanoutakalü akuwaʼipa na aküjaliikana pütchi nüchiki Jehová suluʼu Tribunal Europeo de Derechos Humanos.

Soʼu 1991 sünainmüin 1999 wakaalinjain na wawalayuu chajanakana Cuba süpüla nooʼulaanüin naaʼinrüin waneirua aʼyatawaa nümüin Jehová. Aʼyataashi taya nümaa Philip Brumley, aʼyataashi nia eejeere sukumajünüin tü waʼyataainkat otta nümaa Valter Farneti, chejeʼewai nia Italia. Tashajaka wanee karaloʼuta nümüin chi niʼipajanakai chi aluwataaikai saaʼu Cuba, chi chajachikai Bélgica. Tantaka nümaʼanamüin chi wayuu eekai süpüla akaalinjain waya. Mayaainjeʼe wainmatuain wakua, nnojotsü wanoutuin süpüshuaʼa tü alatakat namüin na wawalayuukana.

Woʼuraajaka nümüin Jehová jee suuʼulaanaka waluwataain 5.000 biblia chamüin Cuba. Shiitajünaka namüin na wawalayuukana. Wayaawatakalaka aaʼu nükaalinjain waya Jehová. Wachuntaka mapa süpüla waluwataain 27.500 biblia sooʼomüin. Saapünaka shikii wamüin tia, talatüsü maʼin taaʼin süka takaalinjain na wawalayuu chajanakana Cuba süpüla namaʼanain tü Bibliakat.

Kojuyatua takua chejee Cubajee süpüla nnojoluin süpülajünüin noulia na wawalayuukana waneirua kasa naaʼinraka sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa. Wainma na wayuu teʼraajaka aʼyataakana niʼipajee chi aluwataashikai saaʼu tia mmakat.

Alatüsü wanee kasachiki chaa Ruanda soʼu 1994. Alatüshii suulia wanee miyon na wayuu oʼutunakana aaʼin sünain, naya ajaʼttinneeka na eʼirukuukana tutsi. Outushii waneinnua wawalayuu. Wakumajamaatüin sukuwaʼipa süpüla wakaalinjain na wawalayuukana chayaa.

Tantapa namaa waneinnua wawalayuu chamüin Kigali, weʼrüin wainma süchikanain kousüloʼu sünain Oficina de Traducción otta eere sünaajaanüin tü karaloʼutakat. Naküjain tamüin na wawalayuukana keemain maʼin tü alatakat. Eeshii na wawalayuu ashottunakana. Akaalinjiraapejeʼe maʼin na wawalayuukana. Weʼraajaka wanee wawala ounjunnakai suluʼu wanee ishi soʼu 28 kaʼi, tutsi niʼiruku. Akaalinjünüshi nia natuma waneinnua wawalayuu hutu neʼiruku. Woutkajaaka chayaa Kigali süpüla wakatchinrüin naaʼin na wawalayuukana, eejana maʼaka 900 wawalayuu antakana.

Wainma na wawalayuu chejeʼewaliikana Ruanda aʼluwataakana Zairemüin («República Democrática del Congo», münüsü shia maaʼulu). Antüshii naya suluʼumüin campo de refugiados pejeka sünain tü pueulokot Goma. Antüshii waya Zairemüin süpüla wachajaain nachiki naya wawalayuukana. Süka nnojoliin wantüin anain naya, oʼuraajüshii waya nümüin Jehová. Nürütkaaka wanainmüin wanee wayuu. «Yaapünaashii waya sünain achajawaa nachiki na aküjaliikana pütchi nüchiki Jehová», wamaka nümüin. «Aküjai taya pütchi nüchiki Jehová», nümaka wamüin. «Jooʼuya tamaiwa jia eemüin na wawalayuu akaalinjakana waya», müshi nia wamüin. Yootoko waya namaa naya wawalayuukana. Woutkajaaka mapa namaa 1.600 wayuu chajanakana suluʼu campo de refugiados süpüla watütüleʼerüin naaʼin. Waashajeʼeraka namüin na wawalayuukana tü karaloʼuta naluwataakat na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin na Aküjaliikana pütchi. Talatüshii maʼin naya wanaa sümaa waashajeʼerüin pütchikat tüü: «Achuntushii maʼin waya waneepia jüpüleerua. Watüjaa aaʼulu nnojoleenain nüpütüin jia Jehová jümüiwaʼa». Shiimainshaata tü namakat na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin na Aküjaliikana pütchi. Maaʼulu yaa alatüshii suulia 30.000 na wawalayuu aʼyataakana nümüin Jehová sümaa talatüin naaʼin chaa Ruanda.

Anaajaasü Elly soʼu 2011, eetaasü maʼaka 58 juya tamaain shia. Nümülialüin taaʼin Jehová süka taküjain nümüin süpüshuaʼa tü suluʼukat taaʼin otta amülialaasü taaʼin sükajee taküjain pütchi namüin na wayuu kepiakana pejepünaa tanain süchiki nuluwataainjachin Maleiwa.

Ayatüshia aküjain taya pütchi namaa na wawalayuukana mayaainjeʼe sülatirüin suulia 90 touyase. Suluʼu tü Weteet yaakat Bélgica aʼyataashi taya namaa na wawalayuu suluʼukana Departamento de Asuntos Legales. Tatütüleʼerüin naaʼin na wawalayuukana taküjapa namüin tü taaʼinrakat sünain aʼyatawaa nümüin Jehová otta alapalaashi taya naaʼu na weteliitakana.

Eetaairü maʼaka 84 juya alatüitpaka süchikijee tü palajatkat takua toʼuraajüin nümüin Jehová. Soʼujeʼereeya tia aleewashi maʼin taya nümaa Jehová. Taapüin tü analuʼutkat nümüin saaʼujee naapajüin tanüiki waneepia (Sal. 66:19). b