1. ¿Kasa naaʼinraka wanee wayuu samariajeʼewai süpüla naapüin analuʼut nümüin Jesuu saaʼu anain nia nutuma?

EEJANA polooshii wayuu ajaʼtta atachii, shapaasü maʼin naaʼin sutuma ayuulin naya. Naapa achikirü anain wayuu nutuma Jesuu, chi Atüjakai maʼin Ekirajaa. «Aawalaweena waya nutuma», namajiraaka. Shiasaʼa soʼu wanee kaʼi, neʼraka nia wattajee, namaka nümüin sümaa naʼwoorolooin: «Jesúsuu, Ekirajüikalee, anashi müleka pümüliajüle waya». Nümülialaaka Jesuu naalin, naawalaaka napüshuaʼa nutuma. Anakajasaʼa maʼin naaʼin napüshuaʼa sutuma anainnapain naya. Waneeshipejeʼe neʼe chi aapakai analuʼut * sükajee nünüiki. Wayuu samariajeʼewai chia wayuukai otta nuʼwaajüin Maleiwa sümaa emetuluin nünüiki (Luc. 17:12-19).

2, 3. (1) ¿Jamüsü motowaika waaʼin waapüin analuʼut? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü?

² Müshiʼiya waya, waapeein tü analuʼutkat saaʼu wanee kasa naaʼinraka na waneinnua wapüleerua, meesü wakuwaʼipa maʼaka naaʼin chi wayuu samariajeʼewaikai. Eepejeʼe süpüla motuin waaʼin waapüin analuʼut.

³ Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaweerü anain jamüin waapüinjatka analuʼut. Otta ekirajaweena waya nachiki wayuu namaiwajana aapaka analuʼut jee nachiki waneinnua nnojoliikana aapüin analuʼut. Aküjüneerü wamüin tü waaʼinrajatkat süpüla waapüin analuʼut.

4, 5. ¿Jamüshii waapüinjanaka analuʼut saaʼu wanee kasa?

⁴ Naapawalin Jeʼwaa analuʼut, müinjatia tü waaʼinrakat süka niʼitaain sukuwaʼipa wapüleerua. Aapawaishi nia kasa anasü namüin  na talatakana atuma naaʼin (2 Sam. 22:21; Sal. 13:6; Mat. 10:40, 41). Anuu tü sümakat tü Wiwüliakat: «Anakaja müleka jüshatüle nukuaippa chi Maleiwakai, süka nüchooinapain jia je süka alin maʼi jia nüpüla» (Éf. 5:1). Müshiijeseʼe waapüinjanain analuʼut saaʼu wanee kasa süka meein wakuwaʼipa maʼaka naaʼin Jeʼwaa.

⁵ Tü wanee kasa waapüinjatkalü anainjee analuʼut shia aleeweenain maʼin waya namaa na waneinnua. Tü aapaakalü analuʼut müsü aka saaʼin wekiraale namaa na waneinnua. Talatüshii waya sutuma saapünüin analuʼut wamüin. Talatapejeʼe naaʼin na waneinnua sutuma waapüin analuʼut namüinya. ¿Jamüshiiche talataka naya? Shia süka nayaawatüin saaʼu kojutuin wamüin tü naaʼinrakat otta naapüin wanee kasa choʼujaaka wamüin.

6. ¿Jamüsü makaʼa aka saaʼin mansaana aainjuushi süka ooro tü pütchi waküjakat waapapa analuʼut?

⁶ Kojutushaatasü maʼin waapüle tü analuʼutkat. Anuu sünüiki tü Wiwüliakat: «Tü pütchi aküjünakat wanaa sümaa choʼujaain maʼin shia, müsü aka saaʼin mansaana aainjuushi süka ooro otta akanoʼujunaka süka pülaata süpüla anachoin shia» (Prov. 25:11). ¿Aashin anachoin otta kojutushaatain maʼin wanee mansaana aainjuushi süka ooro otta sükanoʼujunüle süka pülaata? ¿Jameetche waaʼin süsülajünüle wamüin wanee mansaana aainjuushika süka ooro? Talateerü waaʼin otta kojutushaateerü shia wamüin. Maʼaka kojutuin tia wamüin, kojutushaateerü namüin na waneinnua waapüle analuʼut namüin.

7. (1) ¿Kasa naaʼinraka David süpüla naapüin analuʼut nümüin Jeʼwaa saashin Salmo 27:4? (2) ¿Kasa naaʼinraka na nuuʼuliwoʼukana Asaf süpüla naapüin analuʼut nümüin Jeʼwaa?

⁷ Watta naalii wayuu namaiwajana aʼyataapuʼukana nümüin Maleiwa, aapakana analuʼut nümüin, naaʼinrüinya tia David (paashajeʼera Salmo 27:4). Sünainjee tü kasa naaʼinrakat atüjaana aaʼu kojutuin nümüin tü niʼyataainkat  nümüin Jeʼwaa. Asülajüshi nia wainma nneerü süpüla sukumajünüin tü aʼwaajüleekat Jeʼwaa. Waneinnua wayuu aapakana analuʼut nümüin Jeʼwaa naya na nuuʼuliwoʼukana Asaf. Nakumajüin tü jayeechi kanüliakat salmos süpüla naʼwaajüin nia. Eesü wanee neeʼirain eere naapüin analuʼut nümüin Jeʼwaa otta naküjain anashaatain maʼin tü kasa nukumajakat (Sal. 75:1). Naapüin David otta na nuuʼuliwoʼukana Asaf tü analuʼutkat sükajee kojutuin namüin tü naapakat Jeʼwaa namüin. ¿Kasache waaʼinrajatka süpüla müin wakuwaʼipa maʼaka naaʼin nayakana?

8, 9. (1) ¿Kasa naaʼinraka Pablo sükajee kojutuin nümüin na nuwalayuukana? (2) ¿Jamüsüche naaʼin na anoujashiikana sutuma tü nüshajakat Pablo nachiki?

⁸ Kojutushii nümüin Pablo na nuwalayuukana otta jaʼyasü tia naaʼu sükajee anain nünüiki nachiki. Wanaa sümaa nuʼuraajüin, naapawalin analuʼut nümüin Jeʼwaa naaʼujee na nuwalayuukana. Sünain tü kojuyasü karaloʼuta nüshajakat namüin, nüküjawalin kojutushaatain naya nümüin. Jamüsüjaʼa suluʼu Roma 16:1-15, nuchuntuin nanülia 27 anoujashii. Sotusü naaʼin nükaalinjünüin sutuma Priscila nümaa Áquila mayaainjeʼe «noʼutüneein aaʼin». Nüküjaleein wainmain wayuu sükaalinjaka Febe, jaʼitakajeʼe neʼe niakai sükaalinjain. Nüküjakalaka Pablo anain maʼin naʼyataain naya anoujashiikana.

⁹ Nütüjaa aaʼu Pablo eein kasa mojuka akuwaʼipa natuma na nuwalayuukana. Shiapejeʼe nüshajüin sajaʼlajaayamüin tü karaloʼutakat Roma anain maʼin tü nakuwaʼipakat. Talatakajasaʼa naaʼin naya anoujashiikana saashajeʼennapa tia karaloʼutakat sünain tü outkajawaakat, süka jamüin, naapüin anain nünüiki Pablo nachiki. Otta eeshiijaʼa aleewaleere naya nümaa suluʼujee tia. ¿Waaʼinrüinche tü naaʼinrakat Pablo? ¿Waapawalinche analuʼut namüin na wawalayuukana saaʼu nanüiki jee saaʼu wanee kasa naaʼinraka?

10. ¿Kasa watüjaka sünainjee naapüin Jesuu analuʼut namüin na anoujashiikana?

¹⁰ Nüküjain Jesuu namüin na anoujashii chajanakana Asia Menor, anain maʼin tü naʼyataainkat. Anuu nünüiki nuʼttaiwaʼaya sünain aashajawaa namüin na anoujashii chajanakana Tiatira: «Tatüjaa aaʼuchii jia sünain jaaʼinrüin tü kasa anasükat sümüin wayuu sünain alin shia jüpüla. Süka ichein jia tanain, kooʼomüinsü joo tü kasa anasü jaaʼinrakat sünain jiʼyataain tamüin suulia paala jikeroloiwaʼaya sünain anoujaa» (Alat. Map. 2:19). Nnojotsü shiain neʼe nüküjain namüin kooʼomüin tü kasa anasü naaʼinrakat, nüküjaleʼeinya namüin talatüin nia namaa saaʼujee nnojoluin naaʼinrüin wanee kasa mojusheeka. Shiimainsaʼaya nüchiaain Jesuu waneinnua anoujashii chaa Tiatira, nütütüleʼerapajaʼa naaʼin suʼttaiwaʼaya nünüiki otta sajaʼlajaayamüin (Alat. Map. 2:25-28). Süka niain Jesuu laülaain naaʼu na anoujashiikana, nnojoishi niainjachin aapüin analuʼut namüin, nayainjana aapaka analuʼut. Naapapejeʼe tü analuʼutkat namüin. Shiaʼaya naaʼinrajatka tia na laülaashiikana.

11. ¿Jamüsü saaʼin nümüin Esaú tü kasa nümaʼanajeejatkat Maleiwa saashin Hebreokana 12:16?

¹¹ Eepejeʼe waneinnua wayuu nnojoliikana aapüin analuʼut saashin tü Wiwüliakat. Wekirajaa süchiki tü naaʼinrakat Esaú. Nnojotsü kojutuin nümüin tü kasa nümaʼanajeejatkat Maleiwa mayaapejeʼe nuʼwaajüin otta kojutuin Jeʼwaa nümüin chi nüshikai otta sümüin tü niikat (paashajeʼera Hebreokana 12:16). ¿Kasa naaʼinraka sükajee müin nukuwaʼipa? Mojutusat nümüin niain eʼirumaain, nuʼwanajaaka shia süka wanee eküülü (Gén. 25:30-34). Mojukalaka naaʼin mapa saaliijee tia naaʼinrakat otta jashichika nia saaʼujee nnojoluin saapünüin tü nümüinjatkat süka niain chi eʼirumaakai. Nnojoipejeʼe nia jashichinjachin süka mojutuin tia nümüin paala.

12, 13. (1) ¿Jamüshii nnojoliika naapüin analuʼut na israeliitakana? (2) ¿Kasa alataka namüin suluʼujee tia?

 ¹² Naapüinjatü na israeliitakana analuʼut nümüin Jeʼwaa saaʼu wattain saalii kasa naaʼinraka napüleerua. Nüntirüin poloosü kasa mojusü nooʼomüin na egipciokana süpüla taashinjanain na israeliitakana suulia achepchiee. Jee oʼttaashii naya nutuma soʼu wüinsirüin na surulaat egipciokana shiroku tü palaa Ishosükat. Sünainjee naaʼinrüin Jeʼwaa tia, naapüin na israeliitakana analuʼut nümüin otta neeʼirajaka wanee jayeechi süchikimaajatü nakanajüin. Nnojoliipejeʼe waneepiain naya sünain aapaa analuʼut.

¹³ Sülatapa kasa mojusü namüin, motusü naaʼin tü naaʼinrakat Jeʼwaa otta nnojoishii naya aapüin analuʼut nümüin (Sal. 106:7). Saashin tü Wiwüliakat aʼyounalaashii «napüshuaʼa na israeliitakana nooʼomüin Moisés otta Aarón». Jee suluʼujee tia, nia naʼyounalaaka ooʼomüin Jeʼwaa (Éx. 16:2, 8). Mojukalaka naaʼin Jeʼwaa saaliijee tü naaʼinrakat, müshijeseʼe nümüin namüin outajanain napüshuaʼa na wayuu eejanakana soʼu tia. Nia neʼe nnojoluinjachika outuin Josué nümaa Caleb otta nachonnii naya wayuukana (Núm. 14:22-24; 26:65). Nnojo washatüin tü nakuwaʼipakat, müinjatü wakuwaʼipa maʼaka naaʼin na wayuu aapakana analuʼut.

14, 15. (1) ¿Kasa naaʼinrajatka na kaʼwayuuseshiikana süpüla naapüin analuʼut? (2) ¿Kasa naaʼinrajatka na kachonshiikana süpüla natüjain aapaa analuʼut nachonnii?

¹⁴ Sümüin wapüshi. Anasü sukuwaʼipa nüpüshi wanee wayuu kojutule namüin tü aainjünakat napüleerua. Paaʼinwajiraaweena na kaʼwayuuseshiikana otta moteerü naaʼin wanee kasa mojuka akuwaʼipa natuma, müleka kiʼrale naya sünain aapaa analuʼut. Chi wayuu kojutukai amüin nuʼwayuuse, nnojotsü shiain neʼe jülüjain naaʼin tü kasa anasü süküjakat jee tü kasa anakat sutuma, anasü «nünüiki sümüin» (Prov. 31:10, 28). Akaʼaya tü jierü kekiikat maʼin, süküjain nümüin suʼwayuuse kojutuin nia sümüin.

¹⁵ Jia kachonshiikana, ¿kasa jaaʼinrajatka süpüla natüjain aapaa analuʼut jüchonnii? Soto jaaʼin nashateerüin jünainjee tü jaaʼinrakat otta tü jümakat. Jaapa tü analuʼutkat namüin kasale naaʼinrüin jümüin. Pükaaliija naya süpüla nayaawatüin saaʼu naapüinjatüin maʼin analuʼut otta aneerüin saaʼin wayuu natuma anale nanüiki. Anuu sünüiki wanee wawala Clary sünülia: «Wanaa sümaa 32 suuyase tü teikat, shipijain waya sümüiwaʼa, wayakana apünüinshiikana. Wanaa sümaa 32 touyase, tayaawata aaʼu kapüleein maʼin sümüin tü teikat shipijain waya.  Tamakalaka sümüin kojutushaatain tamüin tü shiʼyataainkat wamaa shipijaiwaʼaya waya. Süküjainka tamüin jekenainka nnojoluin motuin saaʼin tü tamakat sümüin, sotowaisü saaʼin waneepia jee talatawaisü saaʼin sutuma».

16. Püküja süchiki tü alatakat nümüin Jorge, wayaawataka akajee watütüleʼerüinjatüin naaʼin na wawalayuukana.

¹⁶ Namüin na wawalayuukana. Watütüleʼerüin naaʼin na wawalayuukana wanaa sümaa waapüin analuʼut namüin. Jamüshijaʼa Jorge, wanee laülaashi, 28 nuuyase. Ayuuishi maʼin nia, wanee kashi alataka sümaa nnojoluin nuutkajaain. Jee nuutkajaapa nüchikuaʼa, isasü nüchiki ekirajaa suluʼu tü outkajaaleekat. Anuu nünüiki: «Müshi nnojoikai kasain anain apüla taya taaʼinruʼu saaʼujee nnojoluin taaʼinrüin tü taʼyataainkat napüleerua na tawalayuukana. Shiasaʼa soʼu wanee kaʼi sujutaapa tü outkajawaakat, nümaka wanee wawala tamüin: ‹Taapeein analuʼut pümüin süka anain pukuwaʼipa süpüleerua tapüshi. Kamalainsü maʼin wamüin tü pütchi pikirajapuʼukalü anain. Katchinsü wanoula sutuma›. Isasü tachiki tü tanüikinjatkat nümüin shiʼipajee tü nümakat tamüin otta süparatka taʼwüira. Anasü maʼin taaʼin sutuma nünüiki».

17. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla waapüin analuʼut nümüin Jeʼwaa saaʼujee tü naapakat wamüin saashin Colosas 3:15?

¹⁷ Nümüin chi Wamaleiwase atüjakai asülajaa. Watta saalii kasa naapaka Jeʼwaa wamüin süpüla anain wanoula. Nikirajüin waya süka pütchi analuʼut sünain tü outkajawaakat, sükajee rewiisüta otta sükajee tü ojuʼitawaikat suluʼu Internet. Eesü kamalainre maʼin wamüin wanee pütchi waapajaka, waashajeʼeraka jee shiale wanee kasa wanajaka suluʼu JW Broadcasting. Otta eesü shialejeʼe waapajeein maʼin amüin tia pütchikat. ¿Kasakalaka waaʼinrajatüin süpüla waapüin analuʼut nümüin Jeʼwaa saaʼujee tü naapakat wamüin? (Paashajeʼera Colosas 3:15). Wanee sukuwaʼipa shia waapüle analuʼut nümüin Jeʼwaa woʼuraajawaipa nümüin (Sant. 1:17).

18. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla kojutuin wamüin tü Piichi Outkajaaleekat?

¹⁸ Tü wane kasa waaʼinrajatkat süpüla waapüin analuʼut nümüin Jeʼwaa shia wulere watuma tü Piichi waʼwaajakalü aluʼu nia otta weisalajüle shia. Müshiijeseʼe wepitajawalin tü Piichi Outkajaaleekat otta wanoutuin wanee kasa amojujaaka suluʼu. Otta müshiʼiya na wawalayuu eʼitaakana tü waapajakat otta tü wanajakat sünain tü outkajawaakat, neisalajüin tü emiyoʼujiakat pütchi. Sükajee saaʼinmajünüin tü outkajaaleekat, nnojotsü amojujaamaatüin shia otta nnojotsü akumajünakuʼu münüin wanee kasa sünain. Sutuma müin tia, apütaasü nneerü süpüla sukumajünüin sooʼomüin Piichi Outkajaalee  sainküin tü mmakat otta anoutunusü eekai sumojujaain.

19. ¿Kasa watüjaka sünainjee tü alatakat nümüin wanee wawala alapalaakai naaʼu na wawalayuukana sümaa nuʼwayuuse?

¹⁹ Namüin na aʼyataakana maʼin wapüleerua. Waapüle analuʼut namüin na waneinnua, nnojoleerü mojuin naaʼin saalin wanee kasa mojusü alataka namüin. Anuu nüchiki wanee wawala alapalaakai naaʼu na wawalayuukana sümaa nuʼwayuuse. Mapüsashii maʼin naya süchikijee naleʼejüin sünainjee aküjaa pütchi. Aisü maʼin jemiai soʼu tia, müsüjeseʼe sütunküin tü nuʼwayuusekat sümaa sünain tü süsheʼin süpülajatkat jemiai. Shiasaʼa waneemüin kaʼi, sümaka nümüin chi suʼwayuusekai nnojoluin saaʼin sünain alapalawaa naaʼu na wawalayuukana. Soʼuleʼeya tia kaʼikat, antüsü wanee karaloʼuta suluwataala Weteet sümüin. Aküjünüsü sümüin suluʼu tia karaloʼutakat, anashaatain maʼin tü shiʼyataainkat otta anain sukuwaʼipa süka süchecherüin saaʼin. Jee aküjünaleesia sümüin kapüleein sümüin wanee wayuu suʼunawalin semaanawai suluʼumüin wanee mma naata. Anuu nünüiki chi suʼwayuusekai: «Anashaatasü saaʼin tü taʼwayuusekat sutuma tia pütchikat, müsüjeseʼe nnojoluin süküjain piantua suuʼulaweein suulia alapalawaa naaʼu na wawalayuukana. Tooʼulaweere suulia talapalaain naaʼu na wawalayuukana, sükaaliijain taya süpüla ayatüinjachin taya sünain». Ayatüshiʼiya naya alapalaain naaʼu na wawalayuukana maʼaka soʼu 40 juya.

20. (1) ¿Kasa waaʼinrüinjatka waneepia? (2) ¿Jamüsü waaʼinrajatka tia?

²⁰ Waapa maʼin analuʼut waneepia saaʼu wanee kasa aainjünaka wapüleerua. Anainjatü wanüiki namüin na wawalayuukana süpüla eejiraainjanain naya sümaa tü kasa mojusü eekat maaʼulu. Waapüle tü analuʼutkat, aleeweena waya waneepia namaa na wawalayuukana. Waaʼinrüle tia, asülajüliijeena waya otta waapeerü tü analuʼutkat maʼaka naaʼinrüin shia chi Washikai Jeʼwaa.