SOʼU juyakat 1970, antüna anainrü wanee rooyo chaa Ein Gedi (Israel), wopumüin sünain tü palaa kanüliakat mar Muerto. Jotusü tia rooyokot otta nanta anainrü shia na kanüliakana arqueólogos. Nanta anainrü wanaa sümaa napotuin süchikanainruʼu wanee ekirajülee na judíokana, aʼajuushi tia paala. Eesüjaʼa süchikijeejatüle tü juyakat 500 süpülapünaa wakalia. Nnojotsü anain aashajeʼeraa süka jotuin shia. Nnojotsü süpüla sujutannüin süka eein süpüla suʼwalakajaain. ¿Kasakaʼa aainjünüin süpüla saashajeʼennüinjatüin? Anakünüsü shia süka tü kanüliakalü escaneo tridimensional otta jaʼyasü tü shiyaakuakat suluʼu wanee computador.

Jaʼyasü tü pütchi ashajünakat suluʼu tü Wiwüliakat, maʼaka saaʼin waneirua wetsiikulo ashajünakat suʼttiajee tü karaloʼutakat Levítico. Jaʼyasü tü kanüliakat Tetragrámaton, tü pienchisükat leetüra ashajünaka aka nünülia Maleiwa suluʼu hebreo. Eesüjaʼa süshajuushire soʼunnaa tü juyakat 50 süpülapünaa wakalia otta 400 süpülapünaa wakalia. Kakaliairü shia suulia tü rooyo kanüliakat Rollos del mar Muerto chajatka Qumrán. Anuu tü nümakat Gil Zohar suluʼu tü periódico kanüliakat The Jerusalem Post: «Watta saalii juya alataka süpüla sütüjaanüin aaʼu tü sümakat tü rooyo chajatkat Ein Gedi. Süpüla süntünüin anain tia rooyokot, alatüsü maʼaka miit juya süchikijee süntünüin anain tü rooyo kanüliakat Rollos del mar Muerto, (eesü maʼaka 2.000 juya tia rooyokot süka wanaapünaajatüin shia sümaa tü chiiruaajatkat aʼwaajülee) jee tü kanüliakat Códice de Alepo (ashajuushika soʼunnaa 901 süpülapünaa wakalia otta 1000 soʼu wakalia). Mayaainjeʼe kakaliairüin maʼin shia jee suʼwanajaanüin waneirua pütchi natuma na ashatakana shia, ayatüsia pansaain tü sümakat tü jaʼraisükat karaloʼuta nüshajalakat Moisés.