1. ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla washatüin nukuwaʼipa chi Washikai Jeʼwaa?

AISHAATASHII waya nüpüla chi Washikai Jeʼwaa (Juan 3:16, TNM). Washatüin nukuwaʼipa Jeʼwaa, müsüjeseʼe sümülialaain waaʼin naalin, alin wapüla otta wamüliajüin naaʼin na wawalayuukana jee müshiʼiya na waneinnua (Gal. 6:10; 1 Ped. 3:8). Wakaalinjeein na wawalayuukana soʼunnaa neʼrüin müliaa.

2. ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü?

² Napüshuaʼa na anoujashiikana nünain Jeʼwaa, eʼreena naya müliaa (Mar. 10:29, 30). Eesüjaʼa süpüla sükooʼomüinraain tü müliaa weʼrakat süka sülüʼülüin süpüla sajaʼttüin tü kasa mojusükat. ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla wakaalinjiraain? Wekirajaa palajana süchiki tü alatakat nümüin Lot, Job sümaa Noemí. Süchikijee, wekirajaajeerü anain tü kasa mojusü alatakat namüin na wawalayuukana otta tü waaʼinrüinjatkat süpüla wakaalinjain naya.

3. (1) ¿Jamüsü nnojotka anain tü naaʼinrakat Lot saashin 2 Pedro 2:7, 8? (2) Püküja süchiki tü kasa mojusü alatakat nümüin Lot sünainjee tia.

³ Wanaa sümaa nüneeküin Lot kepiaa suluʼu tü mmakat Sodoma, nnojotsü anain tü naaʼinrakat süka wainmain wayuu kaainjarannuu chayaa (paashajeʼera 2 Pedro 2:7, 8). Wainmapejeʼe tü kasa mojusü alatakat nümüin mayaainjeʼe anain tia mmakat (Gén. 13:8-13; 14:12). Anasü sümüin tü nuʼwayuusekat kepiaa suluʼu tia pueulokot otta anasü saaʼin namaa  na wayuu chajanakana kepiain, müsüjeseʼe nnojoluin soonooin sümaa nünüiki Jeʼwaa. Outusü shia wanaa sümaa naʼajüin Jeʼwaa tia pueulokot süka siki otta azufre. Akaataajaʼa na nüchonniikana Lot, kaʼwayuuseinjanayaa naya wayuu chejeʼewalii Sodoma. Amülouisü nipia Lot, tü kasa eejatkat nümaʼana jee outusü tü nuʼwayuusekat (Gén. 19:12-14, 17, 26). Nnojoipejeʼe akulajaain aaʼin Jeʼwaa nümaa Lot soʼunnaa tia alatakat nümüin.

4. Püküja süchiki jamüin nnojoika nukulajaain aaʼin Jeʼwaa nümaa Lot (piirakaa sümüin tü ayaakuaa sünainkat süta tü rewiisütakat).

⁴ Amüliajünüsü naaʼin Lot nutuma Jeʼwaa mayaainjeʼe nüneeküin kepiaa chaa Sodoma. Nuluwataain piamashii aapiee süpüla nuʼtteʼerüin nia sümaa nüpüshi. Nnojoipejeʼe ojuʼitamaatüin Lot, kamaʼashi maʼin nia. Najattünakalaka natuma na aapieekana sümaʼaleʼeya tü nuʼwayuusekat jee na piamashiikana nüchonnii (Gén. 19:15, 16). Naküjakalaka na aapieekana nawataainjanain saʼakamüin tü uuchikalüirua. Nnojoipejeʼe oonooin Lot sümaa nünüiki Maleiwa, nuchuntuin neʼe nümüin nuʼunuinjachin suluʼumüin wanee pueulo nnojotka wattain (Gén. 19:17-20). Mapa, mmotkalaka Lot, müshijeseʼe nukolojooin saʼakamüin tia uuchikalüirua, eejachire nüjütünüin paala nutuma Jeʼwaa (Gén. 19:30). Nnojotsü akulajaain naaʼin Jeʼwaa nümaa Lot soʼunnaa tia alatakat. Wekirajaa sünain tü waaʼinrüinjatkat süpüla washatüin nukuwaʼipa Jeʼwaa.

5, 6. ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla washatüin nukuwaʼipa Maleiwa saashin 1 Tesalónica 5:14?

⁵ Eesüjaʼa süpüla sülatüin nümüin wanee wawala tü alatakat nümüin Lot, niʼrüin müliaa sutuma nnojoluin anain süneekia wanee kasa nutuma. ¿Kaseerü waaʼinraka sülatüle tia? «Nüchajaala nooʼomüin», eeshiijaʼa wameere nümüin (Gal. 6:7, TNM). Eepejeʼe tü anakat süpüla waaʼinrüin: waaʼinrüinjatü tü naaʼinrakat Jeʼwaa nüpüleerua Lot. ¿Jamüinjatü sukuwaʼipa watuma?

⁶ Nuluwataain Jeʼwaa na aapieekana süpüla nakaalinjain Lot, nnojoishii nuluwataain naya süpüla naapirüinjachin neʼe nia. Eeshijaʼa süpüla waapirüin wanee wawala suulia niʼrüin müliaa sünainjee mojuin süneekia wanee kasa nutuma. Eepejeʼe süpüla wakaalinjain nia. Nnojo wakulajaain aaʼin nümaa jaʼitasü kakaliain süpüla naaʼinrüin tü sümakat tü Wiwüliakat. Maa waya maʼaka naaʼin naya aapieekana. Nnojo wakulajaain aaʼin nümaa wanee wawala, nnojo wakayalaain nuulia otta wachajaa sukuwaʼipa süpüla waaʼinrüin kasa nüpüleerua (1 Juan 3:18). Maa wajattakai naaʼin süka najapü süpüla naaʼinrüinjatüin tü sümakat tü Wiwüliakat (paashajeʼera 1 Tesalónica 5:14, TNM).

7. ¿Kasa jülüjainjatka waaʼin maʼaka naaʼinrüin shia Jeʼwaa?

⁷ Nnojotsü jülüjain naaʼin Jeʼwaa tü kasa mojusü naaʼinrakat Lot. Watüjaa aaʼu tia sükajee tü nümakat Pedro nüchiki Lot, nüküjain niain Lot wanee wayuu lotokoi akuwaʼipa. Talatüsü waaʼin süka nnojoluin jülüjain naaʼin Jeʼwaa tü kasa mojusü waaʼinrakat (Sal. 130:3). Jülüjainjatü waaʼin tü kasa anasü naaʼinrakat na wawalayuukana. Müle shia watuma nnojoleena waya akulajaain namaa otta nachekeerü achiki wakaalinjain naya.

8. ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla sümülialaain waaʼin naalin wanee wawala?

⁸ Job, nia wanee wayuu alatakai amüin wainma kasa mojusü. Nnojotpejeʼe shiain süka mojuin nutuma süneekia wanee kasa maʼaka nutuma Lot. Amülouisü tü kasa eejatkat nümaʼana, nnojolitchipa kaawain nia sümüin  wayuu otta antüsü wanee ayuulii nünainmüin. Nnojotpejeʼe shiain neʼe alatüin tia nümüin, outushii napüshuaʼa na nüchonniikana. Jee müsia, mojusü pütchi nüchiki natuma apünüinshii naʼaleewainyuu, nnojotsü natütüleʼerüin naaʼin. ¿Jamüsü nnojotka sümülialaain naaʼin naalin Job? Nnojotsü nayaawatüin aaʼu tü alatakat nümüin Job. Nnojotsü anain tü jülüjakat naaʼin nüchiki otta mojusü neʼe nanüiki nüchiki. ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla nnojoluinjatüin waaʼinrüin tia? Palajana, wacheküinjatü achiki niain neʼe Jeʼwaa atüjaakai saaʼu süpüshuaʼa tü alatakat nümüin wanee wawala. Jee müsia, jülüja maʼin waaʼin tü nümakat wamüin wanee wawala eʼrakai müliaa. Nnojo waapajüin neʼe tü nümakat wamüin. Maa wayakai alatüin amüin tü alatakat nümüin. Waaʼinrüle tia, amülialaajeerü waaʼin naalin.

9. (1) ¿Kasa nnojoleetka waaʼinrüin sümülialaale waaʼin naalin wanee wawala? (2) ¿Jamüsü mojuka waaʼinrüle tia?

⁹ Sümülialaale waaʼin naalin wanee wawala, nnojoleena waya aküjain perulaa süchiki tü alatakat nümüin. Na wayuu aküjakana perulaa, namojujain neʼe naaʼin na wawalayuukana, nnojotsü natütüleʼerüin naaʼin (Prov. 20:19; Roma 14:19). Eʼraa wayumüin tia, mojuleesia naaʼin chi wawala eʼrakai müliaa sutuma tia perulaakat (Prov. 12:18; Éf. 4:31, 32). Makalaka shiainjatüin jülüjain waaʼin tü kasa anasü naaʼinrakat chi wawalakai otta wachajaainjatüin sukuwaʼipa süpüla wakaalinjain nia.

10. ¿Kasa watüjaka sünainjee tü ashajünakat suluʼu Job 6:2, 3?

¹⁰ (Paashajeʼera Job 6:2, 3). Soʼunnaa tü alatakat nümüin Job, eesüjaʼa nnojorüle niyaawatüin saaʼu nünüiki jee nujuʼitirüin pütchi  airuʼulu. Nüküjapejeʼe mapa nnojoluin anain tia nümakat (Job 42:6). Eesüjaʼa nnojorüle niyaawatüin saaʼu nünüiki chi wawala alatakai amüin kasa mojusü jee nujuʼitirüin pütchi airuʼulu maʼaka naaʼinrüin shia Job. ¿Kaseerü waaʼinraka müle nünüiki wamüin wanee wawala? Nnojo mojuin wanüiki nüchiki, amülialaainjatü waaʼin naalin. Soto waaʼin nnojoliin nukumajalain waya Jeʼwaa süpüla sülatüinjatüin wamüin kasa mojusü jee süpüla shapaainjatüin waaʼin maaʼulu. Makalaka nnojoluinjatüin ponuin waaʼin naashichijaale wooʼomüin wanee wawala eʼrakai müliaa. Jaʼitairü mojuin nünüiki nüchiki Jeʼwaa jee wachiki wayakana, nnojoishii aashichijaainjanain waya nümüin jee nnojotsü mojuinjatüin wanüiki nüchiki (Prov. 19:11).

11. ¿Kasa naaʼinrüinjatka na laülaashiikana süpüla nashatüin nukuwaʼipa Elihú?

¹¹ Eesü choʼujaale nüchiaanüin wanee wawala alatakai amüin kasa mojusü (Gal. 6:1). ¿Kasa naaʼinrüinjatka na laülaashiikana süpüla nakaalinjain nia? Nashatüinjatü nukuwaʼipa Elihú. Jamüshijaʼa Elihú, jülüjasü maʼin naaʼin tü nümakat Job otta amülialaasü naaʼin naalin (Job 33:6, 7). Süpülapünaa yootuin Elihú nümaa Job, niyaawata aaʼu tü jülüjakat naaʼin Job. Eesü süpüla müin sukuwaʼipa natuma na laülaashiikana, jülüjainjatü maʼin naaʼin tü nümakat chi wawalakai jee nayaawatüinjatü saaʼu tü alatakat nümüin. Müle shia natuma, eesü süpüla naapaain chi wawalakai sümaa tü pütchi naküjakat nümüin.

12. ¿Kasa suchuntaka Noemí namüin na wayuukana süchikijee nünaajaain chi suʼwayuusekai otta na piamashiikana süchonnii?

¹² Noemí, shia wanee wayuu aika maʼin apüla Jeʼwaa. Süchikijee nünaajaain chi suʼwayuusekai jee na piamashiikana süchonnii, suchuntuin namüin na wayuukana «Mará» sümünüinjatüin amüin süka mojuin maʼin saaʼin (Rut 1:3, 5, 20, noota, 21). Soʼunnaa shiʼrüin müliaa Noemí, akaalinjünüsü shia sutuma Rut, tü saʼütkat. Nnojotsü akaalinjünüin neʼe Noemí sutuma Rut, sümülialüin saaʼin süka sünüiki. Süküjain sümüin alin maʼin shia süpüla (Rut 1:16, 17).

13. ¿Jamüshii wakaalinjainjanaka na wawalayuu anaajaakana aʼwayuuse?

¹³ Wakaalinjainjana na wawalayuu anaajaakana aʼwayuuse. Jamüsüjaʼa nukuwaʼipa wanee wayuu sümaa nuʼwayuuse, müsü aka saaʼin sukuwaʼipa piamasü wunuʼulia eekai kourulajiraain. Sututuʼunüle waneesia, ojulujaasü süpana tü wanee süchiirua. Akaataajaʼa wanee wayuu sünaajaale nuʼwayuuse, kakalia mojuin naaʼin süchiirua. Anuu tü alatakat sümüin tü wawalakat Paula, * anaajaashi chi suʼwayuusekai. Anuu sünüiki: «Aʼwanajaʼalaa müsü tü takuwaʼipakat, shapaasü maʼin taaʼin, aleewapuʼusü maʼin taya nümaa, yootopuʼushii waya süchiki kasa eekai eein, talatüle taya niʼrüin, talatüshi nia wanaa tamaa, nükaalinjapuʼuin taya soʼu teʼrüin müliaa. Taküjapuʼuin nümüin süpüshuaʼa tü kasa alatakat tamüin, mojushaatasü maʼin taaʼin nüchiirua».

14, 15. ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla wamülialüin naaʼin wanee wawala anaajaakai aʼwayuuse?

¹⁴ Tü waaʼinrüinjatkat palajana süpüla wamülialüin naaʼin wanee wawala anaajaakai aʼwayuuse, shia yootuin waya nümaa jaʼitairü kapüleein wamüin tü wamüinjatkat nümüin. Anuu sooʼomüin sünüiki Paula: «Sünaajaale süpüshi wanee wayuu, kapüleesü sümüin yootoo süchiki tü alatakat. Wainmajüsü saaʼin wayuu saaʼu tü sünüikinjatkat. Anapejeʼe yootule waya sümaa, jaʼitairü palitchoin wanüiki». Nnojotsü choʼujaain wainmainjatüin  wanüiki sümüin wanee wayuu. «‹Aluʼuwatsü pia›, tamünüle amüin, anasü taaʼin sutuma», müsü Paula.

¹⁵ Anaajaasü jekenainka nuʼwayuuse William, anuu nünüiki: «Anasü taaʼin sutuma naküjain tamüin na waneinnua tü kasa anasü saaʼinrapuʼukat taʼwayuuse. Tatüjaa aaʼu sünainjee tia namakat aipuʼuin shia napüla jee kojutuin shia namüin. Nakaalinjain taya sükajee tü namakat. Atütülaasü taaʼin sutuma nanüiki, süka jamüin, aichonpuʼuin maʼin tapüla tü taʼwayuusekat». Anuu sünüiki Bianca: «Atütülaasü taaʼin sutuma noʼuraajüin tapüleerua na wawalayuukana jee naashajeʼerüin tamüin waneesia jee shiale piamasü wetsiikulo. Anasü taaʼin yootule tamaa na waneinnua nüchiki chi taʼwayuusekai jee naapajüle tü tamakat nüchiki».

16. (1) ¿Kasa waaʼinrüinjatka napüleerua na wawalayuu anaajaakana aʼwayuuse? (2) ¿Kasa nüküjaka wamüin Jeʼwaa suluʼu Santiago 1:27?

¹⁶ Wakaalinjainjana na wawalayuu anaajaakana aʼwayuuse, maʼaka sükaalinjünüin Noemí sutuma Rut. Anuu sünüiki Paula, tü wachuntakalü anülia paala: «Süchikijee nünaajaain chi taʼwayuusekai, wainma na wayuu antakana jee natütüleʼerüin taaʼin. Shiasaʼa mapa, aʼwalakajaayaa müsü wayuu. Nnojotpejeʼe müin tü takuwaʼipakat maʼakaapuʼu, eeʼiratüsü. Na wayuu anaajakana apüshi, choʼujaasü namüin nakaalinjünüin kojuya kashi jee kojuya juya. Tia shia wane kasa natüjaainjatka aaʼu na waneinnua». Naatayaa müsü sukuwaʼipa wayuu, eeshii na kakaliakana mojuin aaʼin otta eeshii na anamaatakana aaʼin. Eepejeʼe na aikana amüin nümüliala  müliashii naaʼinrajatpa wanee kasa naaʼinrapuʼukat nümaa. Soto waaʼin nüküjain wamüin Jeʼwaa wamüliajüinjatüin naaʼin na wawalayuu anaajaakana aʼwayuuse (paashajeʼera Santiago 1:27).

17. ¿Jamüshii wakaalinjainjanaka na wawalayuu ooʼulaanakana?

¹⁷ Wanee kasa müliaka atuma saaʼin wanee wawala jee shapaaka atuma saaʼin, shia suuʼulaanüle nutuma suʼwayuuse. Anuu sünüiki tü wawalakat Joyce, ooʼulaanüsü nutuma suʼwayuuse: «Aisüjeʼe tamüin nünaajaale chi taʼwayuusekai sutuma ayuulii jee sutuma neewaain. Aireepejeʼe tamüin nuuʼulaain taya süpüleerua wane wayuu. Nnojotsü müin kojutukai taaʼin nümüin süka nuuʼulaain taya».

18. ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla wakaalinjain na maʼwayuuseinnapakana?

¹⁸ Eeshii süpüla aleewain waya namaa na wayuu maʼwayuuseinnapakana (Prov. 17:17). ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla aleewain waya namaa? Aaʼinrüinjana waya kasa napüleerua. Eeshii süpüla wounejaain naya sünain ekawaa wepialuʼu, walatirüin kaʼi namaa jee wojuʼitüin namaa sünain aküjaa pütchi. Eeshiʼiya süpüla wounejaʼawalin naya soʼu tü ai waʼwaajakalü oʼu Maleiwa sümaa wapüshi. Waaʼinrüle tia, talateerü naaʼin Jeʼwaa, süka jamüin, nnojolin wattain nia noulia na mojukana aaʼin jee naaʼinmajüin na outakana aʼwayuuse (Sal. 34:18; 68:5).

19. ¿Kasa waaʼinrüinjatka saashin 1 Pedro 3:8?

¹⁹ Choʼujaʼalaa neʼe palit kaʼi süpüla nuluwataain Maleiwa saaʼu tü Mmakat. Nnojoleerü sotuin waaʼin tü müliaa weʼrakat. ¡Kasataalejeseʼe shikeraajüin tia! Nnojoleerü jülüjain waaʼin tü kasa mojusü alatüitpakat (Is. 65:16, 17). Sümaʼinruʼu shikeraajüin tia, wakaalinjiraa namaa na wawalayuukana, watütüleʼera naaʼin süka wanüiki otta waaʼinra kasa anasü napüleerua (paashajeʼera 1 Pedro 3:8).