1, 2. ¿Jamüsü nüshajaka Pablo tü karalouktakat «Hebreokana»?

SOʼU juyaka 61, nnojoishii müliain atumawaa na anoujashii chajanakana Israel otta jimatüsü naaʼin. Naʼatapajüin Pablo nüjütünüinjachin suluʼujee tü kaatsetkat chayaa Roma, nia ajütünaka Timoteo palajana nüpüleerua. Nüjütünapa Pablo suluʼujee tü kaatsetkat, oʼunajaweeshi nia nümaa Timoteo sünain awaraijawaa naaʼu na wawalayuu chajanakana Judea (Heb. 13:23). Jaʼrai juya süchikijee tia, oukaajünüsü tü pueulokot Jerusalén natuma na romaanokana «suulia sujuinnajüin wayuu». Nüküjatüjülia Jesuu namüin na anoujashii chejeʼewaliikana Judea otta Jerusalén, naʼluwataainjanain «saʼakamüin tü uuchikat» (Luc. 21:20-24).

² Nüküjatüjülia Jesuu süchiki tü alatajatkat, alatüsü 28 juya süchikijee nüküjüin tia. Suʼunnaa tia 28 juya alatakat, müliashii maʼin atumawaa na anoujashiikana saaliijee tü nanoulakat, akanasaʼa ayatüin naya achecheraain sünain anoujaa nünain Jeʼwaa (Heb. 10:32-34). Antajatpajaʼa namüin wanee müliaa keemaleesia maʼin suulia tü neʼrakat paala sümaiwa (Mat. 24:20, 21; Heb. 12:4). Süpüla noʼttaainjanain, oonooinjana naya sümaa nünüiki Jesuu otta nachecherüinjatü maʼin naaʼin sünain anoujaa (paashajeʼera Hebreokana 10:36-39). Sutuma tia, nüshajirüin Jeʼwaa Pablo wanee karaloukta namüin na anoujashii chajanakana Israel, shia tü karalouktakat «Hebreokana». Akatsüinraasü nanoula naya anoujashiikana sutuma tia karalouktakat otta yapashii naya süpüla eejiraain sümaa tü alatajatkat chayaa noumainpaʼa.

3. ¿Jamüsü jülüjainjatka maʼin waaʼin tü pütchi suluʼukat tü karalouktakat Hebreokana?

 ³ ¿Jamüsü jülüjainjatka maʼin waaʼin waya anoujashiikana tü pütchi suluʼukat tü karalouktakat Hebreokana? Shia süka müin wakuwaʼipa maʼaka saaʼin nakuwaʼipa na anoujashii chajanakana Judea. Nnojoishii eʼrüin müliaa wayakana wapüshuaʼa saaliijee joo wanoujain. Wattapejeʼe naalii wawalayuu eʼrakana müliaa saaliijee tü nanoulakat, akanasaʼa ayatüin naya achecheraain sünain anoujaa nünain Jeʼwaa (2 Tim. 3:1, 12). Eejüinjatü waaʼin wayakana wapüshuaʼa maʼaka naaʼin na anoujashii namaiwajannuukana, süka jamüin, sülüʼülüin maʼin wanee müliaa miyoʼushaata eere sütüjaaneerüin aaʼu ichere tü wanoulakat (paashajeʼera Lucas 21:34-36).

4. (1) ¿Jarat tü pütchi aneekünakat süpüla juyakat 2016? (2) ¿Jamüsü anaka maʼin tia pütchikat?

⁴ Ayata jia sünain aijiraain jüpüla süka pawalaawajiraain jia müshi Pablo namüin na hebreokana süpüla icheinjatüin nanoula, tia shia tü pütchi aneekünaka süpüla juyakat 2016. Waaʼinrüle tia maaʼulu yaa, icheerü wanoula otta oʼttaajeena waya suulia tü müliaa miyoʼusükat (Heb. 13:1). Anasü maʼin tia pütchi aneekünakat süka icheerüin wanoula sutuma.

5. ¿Jamüinjatü sukuwaʼipa naalin wapüla na wawalayuukana?

⁵ Ayatüinjana waya sünain aijiraain namaa na wawalayuukana süka pawalaawajiraain waya. Tü naalinkat na wawalayuukana wapüla, müinjatü aka naalin na wapüshikana wapüla jee niale wanee waʼaleewain. Wayakana anoujashiikana, «tawala» müshii waya namüin na wawalayuukana süka alin naya wapüla jee pawalaawajiraain waya, nnojoishii «tawala» müin neʼe waya namüin süka pawalaawajiraayaain neʼe waya (Juan 11:36; Mat. 23:8) (paashajeʼera «Pütchi pütüjaainjatka aaʼu»). Müshijeseʼe nümüin Pablo: «Anakaja müleka aijiraale jia jüpüla, süka pawalaawainapain jia. Nnojo yaletüin jukuaippa suʼupala wayuu, shia jiiʼiyata nojut napüshua na juwalayuukana» (Roma 12:10). Saashin tia pütchikat, miyoʼuinjatü maʼin naalin wapüla na wawalayuukana. Aijiraainjana waya süka pawalaawajiraain waya. Waaʼinrüle shia, aleewajiraajeena maʼin waya otta paaʼinwajiraajeena maʼin waya.

6. ¿Jaralii na aikana wapüla waya anoujashii shiimainshiikana?

⁶ Naashin wanee süpüʼüya tü Wiwüliakat, naya neʼe na anoujashiikana namüiwaʼa ashajakana suluʼu nakaraloukse tü pütchikat «aijiraain süka pawalaawajiraain jia» makat. Sümaiwa paala, «tawala» mapuʼushii na judíokana namüin na wayuu kasakana nanain otta namüin na naʼaleewainkana. Nnojoishii «tawala» müin naya namüin na wayuu eekai nnojoluin judíoin. Aluʼuinjaʼa wayakana anoujashii shiimainshiikana, nnojotsü koʼuin wakuwaʼipa namüin na wawalayuukana, aishii naya wapüla napüshuaʼa, müshiijeseʼe «tawala» wamüin namüin na wawalayuukana napüshuaʼa, jaʼitairü naatain noumain (Roma 10:12). Aijiraashii waya wapülajiraa namaa na wawalayuukana, süka jamüin, nikirajüin waya Jeʼwaa sünain müinjatüin wakuwaʼipa (1 Tes. 4:9). ¿Jamüshii ayatüinjanaka waya aijiraain maʼin namaa na wawalayuukana?

7. (1) ¿Jamüshii aijiraaka maʼin waya namaa na wawalayuukana? (2) ¿Jarat tü wanee kasa aijiraakalü aaʼujee waya namaa na wawalayuukana?

⁷ Aijiraashii maʼin waya namaa na wawalayuukana süka nücheküin Jeʼwaa wapüleerua müinjatüin wakuwaʼipa. Nnojoliire alin wapüla na wawalayuukana, «nialeekaja aijeematüin Maleiwa» wapüla (1 Juan 4:7, 20, 21). Tü wanee kasa aijiraakalü aaʼujee waya namaa na wawalayuukana shia süka mapüleejeerüin wamüin wakaaliinjiraain suʼunnaa weʼrüin müliaa. Nütüjaatüjülia aaʼu Pablo naʼluwataainjanain watta naalii anoujashii otta napütüinjatüin tü kasa namaʼanakat, nüshajüinjeseʼe namüin tü karalouktakat Hebreokana. Nüküjatüjülia Jesuu sünain shiʼrüinjatüin wayuu sümüliala soʼu tia (Mar. 13:14-18; Luc. 21:21-23). Müsüjeseʼe choʼujaain muloʼuleeinjatüin tü naalinkat napülajiraa naya anoujashiikana (Roma 12:9).

8. ¿Kasa waaʼinrajatka maaʼulu yaa süpülapünaa süntüin sükalia tü müliaa miyoʼusükat?

⁸ Alüʼütsü maʼin sükalia tü müliaa miyoʼusükat (Mar. 13:19; Alat. Map. 7:1-3). Süntapa tia müliaakat,  anuu tü waaʼinrajatkat: «Puunjulaa paülüʼü suluʼu pipia, piakat tapueulosekat, püsürüleetka tü miichoʼukot pikerotopa. Yalaʼaya pia paülüʼü motsomüin sujuuna sülatüin tü atkawaakat» (Is. 26:20, TNM). Tü pütchi «paülüʼü» münakalü yala suluʼu tü Wiwüliakat, eeshiijaʼa süpüla nayain na wawalayuu woutkajaakana amaa süpüla waʼwaajüin Jeʼwaa. Nnojoliipejeʼe outkajaʼalaainjanain neʼe waya namaa na wawalayuukana, eesü wanee kasa waaʼinrajatka. Nüküjüin Pablo namüin na anoujashii hebreokana sünain aijiraainjanain naya otta naaʼinrüinjatüin tü anasükat napüleerua na nawalayuukana (Heb. 10:24, 25, TNM). Akaʼaya waya maaʼulu yaa, muloʼuleeinjatü naalin wapüla na wawalayuukana, süka jamüin, wachechereerü waaʼin süpüla eejiraain waya sümaa tü müliaa antajatkat.

9. (1) ¿Kasa eeka süpüla waaʼinrüin maaʼulu yaa süpüla weeʼiyatüin namüin na wawalayuukana sünain alin naya wapüla? (2) Püküja süchiki tü naainjakat na wawalayuukana eere kepiain pia jee shiale suluʼu wanee mma süpüla neeʼiyatüin sünain alin na nawalayuukana napüla.

⁹ Maaʼulu yaa, watta saalii kasa eeka süpüla waaʼinrüin napüleerua na wawalayuukana süpüla weeʼiyatüin tü naalinkat wapüla. Watta naalii wawalayuu müliakana sutuma sukutkajaain tü mmakat eere kepiain naya, eesü süsetüle wüin noumainpaʼa, eesü sülatüle juʼrakan jee shiale tü tsunami münakat. Eetaashii na müliakana atumawaa saaliijee anoujaa (Mat. 24:6-9). Naaʼaya na müliakana sutuma alin maʼin shiiʼiree tü nneetkat (Alat. Map. 6:5, 6). Sutuma neʼrüin maʼin namüliala na wawalayuukana, watta saalii kasa eeka süpüla waaʼinrüin napüleerua süpüla weeʼiyatüin alin maʼin naya wapüla. Nnojotsü washatüinjatüin nakuwaʼipa na manoujainsaliikana, nnojoishii naya aijiraain. Aluʼujasaʼa wayakana anoujashiikana, aijiraainjana waya süka pawalaawajiraain waya (Mat. 24:12). ^[1]

10. ¿Kasa wekirajaainjatka anain jooluʼu?

¹⁰ ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla ayatüinjanain alin wapüla na wawalayuukana mayaapejeʼe weʼrüin müliaa? ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla weeʼiyatüin sünain alin wapüla na wawalayuukana? Suluʼu tü karalouktakat Hebreokana kapiitulo 13, nüküjüin Pablo waneeirua kasa eeka süpüla waaʼinrüin süpüla ayatüinjanain waya aijiraain namaa na wawalayuukana. Wekirajaa sünain aipiruasü kasa waaʼinrajatka.

11, 12. ¿Kasa naaʼinraka wanee wayuu eekai kamaneein namüin na antakana nipialuʼumüin? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 7).

¹¹ «Anakaja müleka kamaneere jia sümüin wayuu antakat sünain jiʼiyouin» (paashajeʼera Hebreokana 13:2). Sutuma pütchikat tüü, sotojoosü waaʼin tü naainjakat Abraham otta Lot. Kamaneeshii naya namüin na wayuu antakana nepialuʼumüin sümaa nnojoluin neʼraajüin naya. Natüjaaka aaʼu mapa sünain aapieein nümaʼanajeejana Maleiwa na neʼiyoukana (Gén. 18:2-5; 19:1-3). Nüküjüin Pablo namüin na hebreokana nüchiki Abraham otta Lot süpüla nayaawajaainjatüin naaʼin sünain kamaneeinjanain naya sümüin wayuu antaka nepialuʼu.

¹² ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla weeʼiyatüin sünain kamaneein waya? Eeshii süpüla wounejaain na wawalayuukana wepialuʼumüin sünain ekawaa jee shiale süpüla yootiraain waya namaa. Nüntapa chi wawala alapalaakai waaʼu sümaa nuʼwayuuse, eeshii süpüla wounejaain naya wepialuʼumüin sünain ekawaa jaʼitainna nnojoluin weʼraajüin naya (3 Juan 5-8). Nnojotsü choʼujaain wainmainjatüin waʼlakajaain otta wainmainjatüin nneerü wakataajaka. Tü waaʼinrajatkat shia watütüleʼerüin naaʼin na wawalayuukana, nnojoishii waya aʼwaataainjanain suluʼu wawashirüin. Akaʼaya waya, nnojoishii wounejaainjanain neʼe na wawalayuukana sünain ekawaa shiiʼiree keeʼirakainjatüin shia natuma jee süpüla naaʼinrüinjatüin wanee kasa wapüleerua (Luc. 10:42; 14:12-14). Kamaneeinjana waya waneepia jaʼitairü wainmain waʼyataain.

13, 14. ¿Kasa eeka süpüla waaʼinrüin napüleerua na wawalayuu püreesakana?

¹³ «Anakaja müleka jükaaliijale na wayuu eekai püreesain» (paashajeʼera Hebreokana 13:3). Wanaa sümaa nüshajüin Pablo tia pütchikat, naya sotoka naaʼin na wawalayuu püreesakana saaliijee waneepiain naya nümaa Jeʼwaa. Talatüsü naaʼin Pablo namaa na anoujashii amüliajakana na wawalayuu püreesakana (Heb. 10:34). Wanaa  sümaa püreesain Pablo soʼu pienchi juya, akaaliinjünüshi nia natuma na wawalayuu pejekana epia nünain, jaʼitakajeʼe neʼe na wattakana epiayaa, oʼuraajüshii naya waneepia nüpüleerua (Filip. 1:12-14; Heb. 13:18, 19).

¹⁴ Akaʼaya neʼe maaʼulu yaa, watta naalii wawalayuu püreesakana saaliijee nanoujain nünain Jeʼwaa. Akaaliinjünüshii naya natuma na wawalayuu pejekana epia sünain tü kaatsetkat. ¿Jama wayakana wattakana epia noulia naya wawalayuukana? ¿Kasa eeka süpüla waaʼinrüin napüleerua? Süka alin wapüla naya wawalayuukana, oʼuraajüinjana waya waneepia napüleerua. Anashii woʼuraajüle napüleerua na wawalayuu tooloyuukana, jieyuukana otta na tepichi chakana püreesain chaa Eritrea. Noʼutku naya wawalayuukana nia Paulos Eyassu, Isaac Mogos otta müshia Negede Teklemariam. Alatüirü suulia 20 juya sünain püreesain naya.

15. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weeʼiyatüin sünain kojutüin wamüin sukuwaʼipa kaʼwayuusee?

¹⁵ «Anakaja müleka kojutule jütüma jüpüshua sukuaippa kaʼwayuusee» (paashajeʼera Hebreokana 13:4). Wanee kasa waaʼinrüinjatka süpüla weeʼiyatüin sünain alin wapüla na wawalayuukana shia nnojorüle wamaʼüjiraain wakuwaʼipa sümaa wayuu nnojotkat waʼwayuusein (1 Tim. 5:1, 2). Jamüshiijaʼa wamaʼüjiraale wakuwaʼipa sümaa wanee wawala sünain anoujaa, wamojujeʼereerü sukuwaʼipa jee sunoula tia wawalakat, akaʼaya na süpüshikanaʼaya, eʼreena namüliala watuma. Jee müsia, amojujaajeerü wakuwaʼipa namaa na wawalayuukana suluʼujee tia (1 Tes. 4:3-8). Wanee kasa naaʼinmajiraainjanaka oulia na anoujashiikana shia anajaa shiyaakua wayuu maichesat amaʼüjiraaka sukuwaʼipa. ¿Jameetche saaʼin wanee wawala sütüjaapa saaʼu keejiain nümüin suʼwayuuse anajaa shiyaakua wayuu maichesat amaʼüjiraaka sukuwaʼipa? Mojushaateerü maʼin saaʼin süka shiyaawateerüin saaʼu maalin shia nüpüla chi suʼwayuusekai otta mojutüin shia nümüin (Mat. 5:28).

16. ¿Jameerü wakuwaʼipa namüin na wawalayuukana müleka talatüle waaʼin sümaa tü kasa eekai eein wamaʼana?

¹⁶ «Shia anaka aluʼu müleka talatüle neʼe jaaʼin waneʼewai jukua sümaa tü eekai eein jümaʼana» (paashajeʼera Hebreokana 13:5). Shiimainre weʼitaain waaʼin nünain Jeʼwaa, talateena waya sümaa tü kasa eekai eein wamaʼana. Talatüle waaʼin sümaa tia, wayaawateerü aaʼu nayainjanain kojutüleein wamüin na wawalayuukana suulialeʼeya tü kasairua eekat wamaʼana jee suulia tü nneetkat (1 Tim. 6:6-8). Waainjüle tia,  nnojoleena wayoujüin na wawalayuukana. «Alejaika taaʼin maka maʼletsein taya», nnojoleena waya majakuʼu müinyaʼasa. Otta müshiʼiya waya, nnojoleena waya achunjüin saaʼu tü kasa eekat namaʼana na wawalayuukana otta nnojoleerü keeʼireein waaʼin washirüü. Shieerü jülüjaka waaʼin wayuuinjanain asülajülii waya (1 Tim. 6:17-19).

17. ¿Kaseerü waaʼinraka napüleerua na wawalayuukana müleka wachecherüle waaʼin otta yalayarüle waaʼin?

¹⁷ «Anasü müleka wachecherüle waaʼin» (paashajeʼera Hebreokana 13:6). Müleka weʼitaale waaʼin nünain Jeʼwaa, wachechereerü waaʼin otta yalayaleerü waaʼin süpüla eejiraain waya sümaa tü kasa mojusü eekai sülatüin wamüin. Otta müsia, nnojoleerü jülüjakuʼu müin waaʼin kasa mojusü. Aijeena wapüla na wawalayuukana, müsüjeseʼe watütüleʼereerüin naaʼin otta wamülialeerüin naaʼin (1 Tes. 5:14, 15). Jaʼitakajeʼe suʼunnaa tü müliaa miyoʼusükat, wachechereerü waaʼin otta yalayaleerü waaʼin, süka jamüin, watüjaajeerüin saaʼu sülüʼülüin sükalia süpüla taashinjanain waya suulia tia müliaakat (Luc. 21:25-28).

18. ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla alinjanain maʼin wapüla na laülaashiikana?

¹⁸ «Motojoyoo jaaʼin na wayuu müloʼushiikana jüpüleerua» (paashajeʼera Hebreokana 13:7, 17). Wainma kasa naainjaka wapüleerua na laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat, ayuʼtshii naya kaʼi süpüla naaʼinrüin tia. Müsüjeseʼe sümüin tü Wiwüliakat yaa: «Anakaja müleka aire naya jüpüla sümaa kojutüin naya jütüma waneepia süka naʼyataain maʼi jümüin» (1 Tes. 5:13). Soteesü waaʼin süpüshuaʼa tü kasa naainjakat naya wawalayuukana wapüleerua. Waaʼinrüle tia, talateena maʼin waya namaa otta aijeena maʼin naya wapüla. ¿Jameetche naaʼin na laülaashiikana watuma nnojoliire jaa müin waya namüin? Keeʼireesü waaʼin jüüjüüinjanain waya namüin naya wawalayuukana.

19, 20. ¿Kasa akaaliinjeenaka waya süpüla aireeinjanain wapüla na wawalayuukana?

¹⁹ Eʼnnaajünüshii waya aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa sutuma aijiraain waya. Mapuʼusia neʼe sümaiwa paala, kataiwaʼaya noʼu Pablo. Mayaapejeʼe müin nakuwaʼipa naya anoujashiikana, anuu nünüiki Pablo namüin: «Tachuntüin jooluʼu jümüin süka süpüshua taaʼin süpüla kooʼomüinjatüin naalin na juwalayuukana jüpüla» (1 Tes. 4:9, 10). ¿Kasa shikirajaka anain waya tia? Eesü süpüla wakooʼomüinrüin waneepia tü naalinkat na wawalayuukana wapüla.

²⁰ Weirakaʼawaipa sümüin tü pütchi süpülajatkat juyakat 2016 suluʼu tü Piichi Outkajaaleekat, wasakireʼera waaʼin tüü: «¿Kasa taaʼinrajatka süpüla kamaneʼereeinjachin maʼin taya namüin na antakana tepialuʼumüin? ¿Kasa taaʼinrajatka napüleerua na wawalayuu püreesakana? ¿Kojutüsüche tamüin sukuwaʼipa kaʼwayuusee? ¿Talatüsüche taaʼin sümaa tü kasa eekai eein tamaʼana? ¿Kasa taaʼinrajatka süpüla teʼitaʼaleeinjatüin maʼin taaʼin nünain Jeʼwaa? ¿Kasa taaʼinrajatka süpüla jüüjüʼüleeinjachin taya namüin na laülaashiikana?». Wachajaa sukuwaʼipa süpüla wanouktüinjatüin wakuwaʼipa sünain tia aipiruasükat kasa. Jülüjale waaʼin tia, nnojoleerü motuin waaʼin woonooinjanain sümaa tü nümakat Pablo, tü pütchi süpülajatkat juyakat 2016: Ayata jia sünain aijiraain jüpüla süka pawalaawajiraain jia (Heb. 13:1).