1. ¿Kasa eeka süpüla mmoluin atuma waya?

 SAASHIN tü Bibliakat nnojoliinjana waya mmoluin neema na outushiikana, neema na yolujaakana otta seema tü alatüinjatkat mapeena. Mayaainjeʼe watüjaain saaʼu tia, eeshii mmoluwaire waya. Weʼrüin keemain maʼin tü mmapaʼakat maaʼulu, eesü atkawaa, mojulawaa jee ayuulii (Luc. 21:11). Eeshii süpüla mmoluin waya sutuma napüleeruain waaʼin na sülaülashiikana mma, na wapüshikana jee na waneinnua saaʼujee wanoujain. Eeshii na mmotkana saaʼu iseerüin nachiki nachecherüin naaʼin soʼunnaa tü müliaa neʼrakat maaʼulu jee shiale saaʼu tü kasa neʼreetkat mapeena.

2. ¿Kasa alataka nümüin David chapa nia Gat?

² Waashajaa nüchiki David, wanee wayuu nümaiwajachi mmotpuʼukai. Sutuma nuʼutuneein aaʼin David nutuma Saúl, aʼluwataashi nia suluʼumüin wanee pueulo kanüliaka Gat, noumain tia na filisteokana. Mmotshi maʼin David nütüjaapa saaʼu süküjünüin nümüin Akís, chi aluwataashikai saaʼu Gat, niain wanee wayuu yalayalaka aaʼin sünain atkawaa jee nuʼutuin naaʼin watta naalii filisteo (1 Sam. 21:10-12). Mmotshi maʼin nia saaʼujee tü eekat süpüla naainjain Akís nümüin. ¿Kasa naaʼinraka David süpüla meimmoluinjachin nia?

3. Sünainjee tü sümakat Salmo 56:1-3, 11, ¿kasa naaʼinraka David süpüla meimmoluinjachin nia?

³ Suluʼu Salmo 56 nüküja achiki David jamüin naaʼin sutuma tü alatakat nümüin wanaa sümaa chajachin nia Gat. Nüküja achiki jamüin mmotka nia otta nüküjain meimmoluin nia sutuma niʼitaain naaʼin nünain Jehová (paashajeʼera Salmo 56:1-3, 11). Anasü maʼin nukuwaʼipa sutuma naaʼinrüin tia. Saaʼujee nükaalinjain nia Jehová, nimeeja akuwaʼipachi Akís, mamainnayaashi nia nuʼupala. Nnojoikalaka kasajachin nia nümüin Akís. Najayatakalaka  tia David süpüla nuʼluwataain (1 Sam. 21:13–22:1).

4. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weʼitaain maʼin waaʼin nünain Jehová? Püküja wanee shiyaawase.

⁴ Eeshii süpüla meimmoluin waya weʼitaale waaʼin nünain Jehová. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla meimmoluin waya mmorüle waya? Jamüsüjaʼa süküjünüle wamüin eein wanee ayuulii wanain, eesüjaʼa shiyoʼujaale waaʼin. Shiasaʼa sutuma watüjaain saaʼu najapuluʼuin waya wanee tottoot atüjakai maʼin, aneerü waaʼin, shialeekajaʼa wainmainnale na wayuu anakana nutuma suulia tü ayuulii eekat wanain. Anasü waaʼin sutuma jülüjain naaʼin wanüiki sümaa niyaawatüin saaʼu jamüin waaʼin. «Taapeerü pümüin wanee wunuʼu aneechika atuma pia. Wainmainna na anakana sutuma», eeshijaʼa nümüle wamüin. Müsia neʼe tü naaʼinrakat Jehová wapüleerua. Weʼitaajeerü maʼin waaʼin nünain jülüjale waaʼin tü naaʼinrüitkat wapüleerua, tü naaʼinrakat wapüleerua maaʼulu jee tü naaʼinreetkat wapüleerua mapeena. Shiaʼaya naaʼinraka David tia saashin Salmo 56. Sümaʼainruʼu wekirajaain süchiki waneirua wetsiikulo suluʼujee tia Salmokot, jülüja waaʼin tü waaʼinrajatkat süpüla weʼitaʼaleeinña maʼin waaʼin nünain Jehová otta süpüla meimmoluinjanain waya.

TÜ NAAʼINRÜITKAT JEHOVÁ

5. ¿Kasa jülüjaka naaʼin David süpüla meimmoluinjachin nia? (Salmo 56:12, 13).

⁵ Mayaainjeʼe eein süpüla jamajüin atumawaa David, naaʼinmaasü tü kasa anasü naaʼinrüitkat Jehová nüpüleerua (paashajeʼera Salmo 56:12, 13). Jülüjasü naaʼin David tia waneepia. Jamüshijaʼa nia, jülüjasü naaʼin tü kasa nukumalakat Jehová. Sutuma naaʼinrüin tia, niyaawata aaʼu pülashin Maleiwa jee alin nüpüla na wayuukana (Sal. 65:6-9). Jülüjasia naaʼin David tü kasa anasü naaʼinrakat Jehová napüleerua na waneinnua (Sal. 31:19; 37:25, 26). Akaʼaya joo David, jülüjasü naaʼin tü kasa anasü naaʼinrakat Jehová nüpüleerua. Niyaawata aaʼu nükaalinjain nia jee naaʼinmajüin nia waneepia (Sal. 22:9, 10). Sutuma jülüjain naaʼin David tia, niʼitaʼaleeinña maʼin naaʼin nünain Jehová.

6. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weʼitaain maʼin waaʼin nünain Jehová mmorüle waya?

⁶ Püsakira paaʼin sünain tüü mmotpa pia: «¿Kasa naaʼinraka Jehová sümaiwa?». Jülüja  paaʼin tü kasa nukumalakat Jehová. Naaʼinmajüin Jehová na wüchiicheinkana jee anasü shiyolojo tü süsiikat wunuʼu nutuma mayaainjeʼe nnojoluin nukumajüin shiairua süpüla naʼwaajüin nia. Jülüjale waaʼin tia, akatsüinraajeerü maʼin tü wanoulakat sünain naaʼinmajeenain waya (Mat. 6:25-32). Jülüjaʼaya paaʼin tü naaʼinrakat Jehová napüleerua na aʼyataashiikana nümüin. Eesü süpüla pikirajaain süchiki nukuwaʼipa wanee wayuu nümaiwajachi jee shiale tü nüchikimaajatkat wanee wawala maaʼulu. a Eesia süpüla jülüjain paaʼin tü naaʼinrakat Jehová süpüla naaʼinmajüin pia maaʼulu. ¿Kasa naaʼinraka Jehová süpüla punoujainjachin nünain? (Juan 6:44). ¿Kasa naaʼinraka süpüla nusoutuinjachin shiʼipajee tü puchuntakat nümüin? (1 Juan 5:14). ¿Kasa weʼraka waneepia sutuma naapajiraain nikii Jesús waaʼu? (Éf. 1:7; Heb. 4:14-16).

7. ¿Jamüsü anaka saaʼin Vanessa sutuma jülüjain saaʼin tü alatakat nümüin Daniel?

⁷ Jülüjataa waaʼin sukuwaʼipa Vanessa, b wanee wawala kepiaka Haití. Alatüsü sümüin wanee kasa keemasü. Eejachi wanee wayuu kepiakai pejepünaa sünain, niyamaajüin waneepia, aluwataashi mensaaje waneepia sümüin jee nüpüleeruasü saaʼin süpüla nümüraajüin shia. Sutuma shiyoutuin tia tü wawalakat, jashichishi nia sümüin jee nüküjain naainjeerüin kasa mojusü sümüin. ¿Kasa saaʼinraka Vanessa süpüla meimmoluin saaʼin? Süchajaain sukuwaʼipa süpüla saaʼinmajiraain otta nükaalinjain shia wanee laülaashi süpüla saashajaain namaa na pulusiiakana süchiki tü alatakat. Jülüjasiaʼaya saaʼin tü naaʼinrakat Jehová süpüla naaʼinmajüin na aʼyataashiikana nümüin sümaiwa. Müsü shia: «Shia antajaaka tekiiruʼumüin nukuwaʼipa Daniel, wanee nünüikimaajachi Maleiwa. Mayaainjeʼe nnojoluin kasain naainjalain, ojutunushi nia suluʼumüin wanee koʼushii eejatüle wainma león outajaka jamü. Nuʼtteʼerapejeʼe nia Jehová. Taküjain nümüin Jehová tachajaain maʼin sukuwaʼipa süpüla taaʼinmajiraain jee tachuntuin nümüin süpüla naaʼinmajüin taya. Sutuma taaʼinrüin tia, anasü taaʼin» (Dan. 6:12-22).

TÜ NAAʼINRAKAT JEHOVÁ MAAʼULU

8. ¿Kasa niyaawataka maʼin aaʼu David? (Salmo 56:8).

⁸ Mayaainjeʼe eein süpüla jamajüin atumawaa David chaa Gat, nnojotsü naaʼinmaain tü kasa mmotkalü eema nia. Shia naaʼinmaaka tü kasa anasü naaʼinrakat Jehová nüpüleerua wanaapünaa sümaa tia. Niyaawata aaʼu nuʼunirüin Jehová nukuwaʼipa, naaʼinmajüin nia jee niyaawatüin saaʼu jamüin naaʼin (paashajeʼera Salmo 56:8). Akaʼaya joo David, akaalinjünüshi nia natuma naʼaleewainyuu waneepiakana nümaa, maʼaka naaʼin Jonatán otta Ahimélec, chi laülaashikai napüleerua na sacerdotekana (1 Sam. 20:41, 42; 21:6, 8, 9). Mayaainjeʼe nuʼutuneein aaʼin David nutuma Saúl, chi laülaashikai, ayatüshia oʼttaain David. Nütüjaa maʼin aaʼu David jülüjain naaʼin Jehová tü alatakat nümüin sümaa niyaawatüin saaʼu jamüin naaʼin.

9. ¿Kasa niyaawataka aaʼu Jehová niʼrüle müliain waya?

⁹ Sülatülejeʼeya pümüin wanee müliaa jee mmorüle pia, anasü jülüjale paaʼin niʼrüin Jehová tü alatakat pümüin sümaa niyaawatüin saaʼu jamüin paaʼin. Jamüshiijaʼa na israelitakana wanaa sümaa achepchieein naya chaa Egipto, niʼrüin Jehová tü namülialakat (Éx. 3:7). Suluʼu wanee jayeechi niiʼirajaka David, nüküjain niʼrüin Jehová tü nümülialakat otta niʼrüin shapaain maʼin naaʼin saaʼujee tü alatakat nümüin (Sal. 31:7). Mojusiaʼaya naaʼin Jehová niʼrapa na israelitakana neʼrüin müliaa saalinjee tü kasa  mojusü naaʼinrakat (Is. 63:9). Mmorüle pia niyaawata aaʼu Jehová jamüin paaʼin otta nükaalinjeein pia süpüla meimmoluin pia.

10. ¿Jamüsü pütüjaaka saaʼu jülüjain pia naaʼin Jehová otta nükaalinjeechin pia waneepia?

¹⁰ Mmorüle waya sutuma tü alatakat wamüin, eesüjaʼa nnojorüle weʼrüin tü naaʼinrakat Jehová wapüleerua. ¿Kasa waaʼinrajatka sülatüle tia wamüin? Wachunta nümüin Jehová wayaawataiwa saaʼu tü naaʼinrakat wapüleerua (2 Rey. 6:15-17). Wanee kasa waaʼinrajatka shia wasakirüle waaʼin sünain tüü: «¿Akatchinraaitche waaʼin sutuma waapajüin wanee pütchi sünain tü outkajawaakat jee shiale sutuma waapajüin nünüiki wanee wawala? ¿Akatchinraaitche waaʼin sutuma wanee karaloʼuta, sutuma wanee video jee shiale wanee jayeechi? ¿Eeitche nükatsüinrüin waaʼin wanee wawala sutuma naashajeʼerüin wamüin wanee pütchi suluʼujee tü Bibliakat?». Eesü motowaire waaʼin tü naaʼinrakat Jehová wapüleerua nakajee na wawalayuukana otta sükajee tü Nünüikikat (Is. 65:13; Mar. 10:29, 30). Wayaawata aaʼu sünainjee tia jülüjain waya naaʼin Jehová otta niainjachin weʼitaain anain waaʼin (Is. 49:14-16).

11. ¿Kasa akatsüinraka saaʼin Aida süpüla meimmoluin shia?

¹¹ Jülüjataa waaʼin sukuwaʼipa Aida, wanee wawala kepiaka chaa Senegal. Alatüsü sümüin wanee kasa kapüleesü otta shiyaawata aaʼu nükaalinjain shia Jehová. Napüleeruasü saaʼin na wayuu kachooinkana shia shiiʼiree shiʼyataainjatüin maʼin napüleerua, jama shiain tü neʼirumakat. Sutuma pürekutsoolüin shia jee palitchon nneerü sükanajaka, jashichishii na süpüshikana sümüin jee nayoujain shia. Müsü sünüiki Aida süchiki jamüin saaʼin soʼunnaa tia: «Mmotsü taya saaʼu iseerüle tachiki takaalinjain na kachooinkana taya otta saaʼu maalinjeerüle taya napüla na tapüshikana. Antajaasü tekiiruʼumüin niain Jehová kasirüin tü alatakat tamüin». Soʼu wanee kaʼi akatsüinraasü saaʼin sutuma wanee pütchi saapajaka. Müsü shia: «Nüküjain chi wawala ekirajakai niyaawatüin saaʼu Jehová jamüin waaʼin sutuma tü kasa alatakat wamüin. Namülialüin taaʼin na laülaashiikana jee waneinnua wawalayuu. Tayaawata aaʼu sünainjee tü namakat alin taya nüpüla Jehová, anakalaka taaʼin sutuma tia. Oʼuraajüsü maʼin taya nümüin Jehová jee  anasü taaʼin sutuma teʼrüin nusoutuin shiʼipajee tü tachuntakat nümüin». Sünta anainrü Aida mapa wanee aʼyatawaa anaka maʼin. Ayataka pürekutsoolüin shia otta sükaalinjain na kachonkana shia namaa waneinnua wayuu. «Sünainjee tü alatakat tamüin teʼitaʼaleeinña maʼin taaʼin nünain Jehová jee nnojotsü mmoluin taya sutuma toʼuraajüin nümüin», müsü shia.

TÜ NAAʼINRAJATKAT JEHOVÁ MAPEENA

12. Sünainjee tü sümakat Salmo 56:9, ¿kasa nütüjaaka maʼin aaʼu David?

¹² (Paashajeʼera Salmo 56:9). Süküjain tia wetsiikulokot wane kasa naaʼinraka David süpüla meimmoluin nia. Mayaainjeʼe eein süpüla jamajüin nia atumawaa, jülüjasü naaʼin tü naaʼinrajatkat Jehová nüpüleerua mapeena. Nütüjaa aaʼu nuʼtteʼereechin nia Maleiwa, jama nüküjain nümüin niainjachin aluwataain saaʼu Israel (1 Sam. 16:1, 13). Otta nütüjaa maʼin aaʼu David nikeraajeerüin Jehová tü nümakat nümüin.

13. ¿Kasa naaʼinreetka Jehová mapeena wapüleerua?

¹³ ¿Kasa anasü waʼatapajaka nutuma Maleiwa? Nnojotsü süpüla waʼatapajüin najaʼttirüinjatüin Jehová müinmaʼa yaa tü kasa alatakat wamüin. c Jaʼitairü kasain alatüin wamüin, watüjaa aaʼu najaʼttireerüin Jehová süpüshuaʼa tü kasa müliakalü atuma waaʼin suluʼupa waya tü Paʼaraiisükat (Is. 25:7-9). Süka pülashin maʼin nia nüsoʼireʼereerü naaʼin na outushiikana, aneena waya nutuma otta najaʼttireena na waʼünüükana (1 Juan 4:4).

14. ¿Kasa anaka süpüla jülüjain waaʼin?

¹⁴ Mmotpa pia, jülüja paaʼin tü naaʼinrajatkat Jehová mapeena. Jülüja paaʼin jameerüin wakuwaʼipa nnojoipa eein Satanás otta nnojotpa eein wayuu mojulaasü. Jülüja paaʼin jameerüin wakuwaʼipa kottapa waya namaa na wayuu anamiakana otta sunoutaapa tü wakuwaʼipakat shiʼipaʼaya. Sünain tü outkajawaa miyoʼu apünüinkat kaʼi soʼujatka 2014, eeʼiyatünüsü wanee sukuwaʼipa natuma waneinnua wawalayuu süchiki tü waaʼinrajatkat süpüla jülüjain waaʼin tü kasa anasü naapüinjatkat Maleiwa wamüin. Weʼrüin naashajaain wanee wawala sümaa nüpüshi süchiki jameerüin sünüiki 2 Timoteo 3:1-5 saashajaale süchiki tü wakuwaʼipainjatkat suluʼu tü Paʼaraiisükat. Müsü nutuma mayaa: «Suluʼu tü Paʼaraiisükat talateerü saaʼin wayuu süpüshuaʼa, aijiraajeena naya, kojuteerü namüin tü aʼwaajaakat Maleiwa, nnojoleena aʼwaataain naya saaʼu wanee kasa, nnojoleerü pülayaain naaʼin, kojuteechi Maleiwa natuma, oonoojeena naya sümaa nanüiki nashi jee sünüiki nei, atüjeena naya aapaa analuʼut, waneepieena naya nümaa Maleiwa, aijeena napüla na napüshikana, aneerü namüin anajiraain naya, aainjeena naya kasa anasü namüin na waneinnua, nachechereerü naaʼin, anamieena naya, kachiirueerü naaʼin naaʼinrüin kasain eekai anain, naainjeerü kasa anasü namüin naʼaleewainyuu, nnojoleena macheʼein naya süchiirua nanüiki, nnojoleerü yaletayaain naaʼin, kamalainjeerü maʼin namüin noonooin sümaa nünüiki Maleiwa suulialeʼeya naaʼinrüin tü suchuntaakat naaʼin. Nnojo kaaʼin pia noulia na wayuu makana akuwaʼipa». Anasü kamalainre wamüin waashajaain namaa na wapüshikana jee namaa na wawalayuukana süchiki jameerüin wakuwaʼipa suluʼu tü Paʼaraiisükat.

15. ¿Kasa saaʼinraka Tanja süpüla meimmoluin shia?

¹⁵ Jülüjataa waaʼin sukuwaʼipa Tanja, wanee wawala kepiaka Macedonia del Norte. Meimmoluinsat shia sutuma saaʼinmaain tü kasa anasü naapüinjatkat Maleiwa sümüin. Süküjain jashichin chi süshikai jee tü shiikat neʼrapa shikirajaain sünain tü Bibliakat. Müsü shia: «Alatüsü tamüin tü jülüjakat taaʼin. Shiʼyaatawalin taya tü teikat tantapa süchikijee tü outkajawaakat. ‹Woʼuteerü aaʼin piaʼata namaale pia na aküjaliikana pütchi nüchiki Jehová›, maʼwaishi tamüin chi tashikai sümaa tü teikat». Nojotoko shia nepialuʼujee. ¿Kasakaʼa saaʼinrüin Tanja soʼunnaa  tia? Müsü shia: «‹Talateerü taaʼin süpüla kaʼikat süpüshuaʼa waneepiale taya nümaa Jehová›, maʼwaisü taya suluʼu taaʼin. Jaʼitairü kasain amüloulin toulia maaʼulu, tatüjaa aaʼu wainmeerüin tü kasa anasü naapeetkat tamüin Jehová suluʼu tü Paʼaraiisükat jee nnojoleerü sotuin taaʼin tü kasa mojusü alatakat tamüin». Ayatüsia waneepiain Tanja nümaa Jehová. Sutuma nükaalinjain shia, suusüta anainrü wanee miichi eeinjatüle kepiain shia. Maaʼulu yaa, kaʼwayuusesü shia, anasü maʼin nukuwaʼipa chi suʼwayuusekai otta aʼyataashii naya nümüin Maleiwa waneepia.

WEʼITAA MAʼIN WAAʼIN NÜNAIN JEHOVÁ MÜINMAʼA YAA

16. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla meimmoluin waya weʼrapa shikeraajüin tü sümakat Lucas 21:26-28?

¹⁶ Soʼunnaa tü kaʼi mülieetkalü oʼu wayuu, ayoʼujaajeerü maʼin saaʼin wayuu. Eekajasaʼa wayakana aʼyataashiikana nümüin Maleiwa, meimmoluinjeena waya otta waneepieena waya nümaa (paashajeʼera Lucas 21:26-28). ¿Jamüshii meimmoluinjeenaka waya? Shia süka weʼitaain waaʼin nünain Jehová. Sünainjee tü alatakat sümüin Tanja, atüjasü shia süpüleerua sukuwaʼipa soʼunnaa müliaa. Müsü shia: «Tayaawata aaʼu nükaalinjeenain waya Jehová waneepia soʼunnaa müliaa jee aneerüin wakuwaʼipa nutuma. Eeshii na jülüjakana aaʼin nounteerüin namüiwaʼa nalatüin süchikumüin wanee müliaa. Watüjaapejeʼe saaʼu choʼujaain wamüin chi Maleiwakai süpüla walatüin süchikumüin wanee kasa, motsomüin neʼe tü müliaa weʼrakat».

17. ¿Jamüsü sükatsüinreetka waaʼin tü pütchi süpülajatkat juyakat 2024? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa sünainkat süta tü rewiisütakat).

¹⁷ Mayaainjeʼe wainmain tü kasa mojusü weʼrakat alatüin sainküinpünaa mma, meimmoluinsalii waya maʼaka naaʼin David. Tü pütchi süpülajatkat juyakat 2024 shia tü sümakat Salmo 56:3. Müshi David yala nümüin Jehová: «Mmorüle taya, teʼitaain taaʼin pünain». Anuu nünüiki wanee wayuu atüjakai süpüleerua tü Bibliakat süchiki tia wetsiikulokot: «Nnojotsü naaʼinmaain David tü mmotkalü eema nia otta tü alatakat nümüin. Nia naaʼinmaaka chi Oʼtteʼerüinjachikai nia». Jülüja paaʼin waneepia tü pütchi süpülajatkat 2024, shialeekajaʼa piʼrüle müliaa. Jülüja paaʼin tü naaʼinrüitkat Jehová, tü naaʼinrakat maaʼulu otta tü naaʼinreetkat mapeena. Paaʼinrüle tia, wanaaweerü pünüiki sümaa nünüiki David wanaa sümaa nümüin mayaa: «Teʼitaain taaʼin nünain chi Maleiwakai, nnojoleechi mmoluin taya» (Sal. 56:4).