1-3. (1) ¿Joujatche eera ashajünüin Salmo 147? (2) ¿Kasa watüjeetka sünainjee Salmo 147 wekirajaale sünain?

ANAWAISÜ wanüiki nüchiki chi eekai naaʼinrüin wanee kasa anashaatasü maʼin jee shiale sutuma anain maʼin tü nunoulakat. Niapejeʼe waʼwaajüinjachika maʼin Jeʼwaa sükajee tü wanüikikat. Waʼwaajüinjachi süka pülashin maʼin nia; weʼrüin tia sünain tü kasa nukumajakat. Akaʼaya nia, waʼwaajüinjachi süka aishaatain waya nüpüla, nüjütüinjeseʼe chi Nüchonkai yaa mmapaʼamüin süpüla naapajiraain nikii waaʼu.

² Keeʼireeshaatasü naaʼin chi ashajakai Salmo 147, nuʼwaajüinjachin Jeʼwaa. Jee müsia, nütütüleʼerüin saaʼin wayuu süpüla saaʼinrüinjatüin tia (paashajeʼera Salmo 147:1, 7, 12).

³ Nnojotsü watüjaain aaʼu jaralin kashajalain Salmo 147. Eesüjaʼa katüle noʼu soʼutpünaa taashin nutuma Jeʼwaa na israeliitakana Babiloniajee, wanaa sümaa nuʼunirüin naya Jerusalénmüin (Sal. 147:2). Nuʼwaajüin Jeʼwaa chi ashajakai Salmo 147 sutuma nuʼunirüin nachikuaʼa na wayuu nupueulosekana chaa noumainpaʼamüin süpüla naʼwaajüin nia. Nnojotpejeʼe shiain neʼe tia nuʼwaajaka anainjee Jeʼwaa wayuukai chia. ¿Jarat tü wane kasa nuʼwajaakalü  anainjee nia? ¿Jama piakai? ¿Kasa puʼwaajüinjachika anainjee Jeʼwaa? (Sal. 147:1).

4. ¿Jamüsüche naaʼin na israeliita chajanakana Babilonia soʼu nüjütüin naya Ciro? ¿Jamüsü sütütülaaka naaʼin?

⁴ ¿Jamüsüche naaʼin na israeliitakana suʼunnaa chajanain naya Babilonia? Nemeeʼerainpalashii naya na babiloniokana sünain maa namüin: «Jiiʼiraja wamüin wanee jayeechi jiiʼirajapuʼuka süchiki Sión». Nnojotpejeʼe naaʼin sünain eeʼirajaa süka sajaʼlajeʼennüin Jerusalén, shiapuʼusü talataka atuma naaʼin (Sal. 137:1-3, 6). Mojushaatasü naaʼin na israeliitakana otta choʼujaasü namüin namüliannüin aaʼin. Ekeraajapejeʼe tü nümatüjütkalia Jeʼwaa nüchiki Ciro, chi aluwataakai saaʼu mmaka Persia. Ashutushi nia saaʼu Babilonia otta taashishii nutuma na israeliitakana. Anuu nünüiki Ciro nüchiki Jeʼwaa: «Nuluwataain taya süpüla takumajüin wanee nipia chaa Jerusalén». Nümaka süchikijee: «Eeshi Jeʼwaa jümaa jiakana jüpüshuaʼa nupueulosekana süka niain Jümaleiwasein. Eeshii süpüla juʼunuin» (2 Crón. 36:23, TNM). Atütülaasü naaʼin na israeliita chajanakana Babilonia suʼunnaa tia.

5. ¿Jamüsü wakaaliinjia nutuma Jeʼwaa sükajee tü nüpülainkat saashin Salmo 147:3?

⁵ Nümülialüin Jeʼwaa naaʼin na israeliitakana waneʼewai nakua. Müsia neʼe nutuma maaʼutpünaa yaa namüin na aʼyataakana nümüin. Saashin Salmo 147, nümüliajüin Jeʼwaa na mojukana aaʼin otta anasü naaʼin nutuma (Sal. 147:3). Ayuuire waya jee mojule waaʼin, naaʼinmajeena waya Jeʼwaa. Keeʼireeshaatasü naaʼin nümülialüin waaʼin otta anain waaʼin nutuma (Sal. 34:18; Isa. 57:15). Akaʼaya nia, katsüinsü waaʼin nutuma otta kekiishii waya nutuma (Sant. 1:5).

6. ¿Kasa shikirajaka anain waya Salmo 147:4? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 15).

⁶ Süchikijee niirakaain chi salmistakai chaa iipünaamüin, müshi nia nümüin Jeʼwaa: «Niyaawajüin tü shüliwaikalüirua jee kanüliayaa müsü nutuma waneʼewai sukua» (Sal. 147:4, TNM). Mayaapejeʼe niʼrüin chi salmistakai tü shüliwaikalüirua, nnojotsü nütüjaain aaʼu jeʼrasüin maʼin shiairua. Maaʼutpünaa yaa, wainmashaata maʼin tü shüliwai neʼrakat na cientiificokana. Naashin nayakana, watta maʼin saalii shüliwai eekat chaa iipünaa otta watta saalii galaxia eeka suluʼu tü universokot. Isasü süchiki wayuu shiyaawajüin tü shüliwaikalüirua, niainjaʼa atüjain Jeʼwaa, chi Kakumalakai kasakat süpüshuaʼa. Kanüliayaa müsü shiairua nutuma süka niʼraajüin shia waneʼewai sukua (1 Cor. 15:41). Maʼaka nütüjaain saaʼu Maleiwa jalain tü shüliwaikalüirua waneʼewai sukua, nütüjaa aaʼu tü pukuwaʼipakat. Nütüjaa aaʼu Jeʼwaa jalain pia, jamüin paaʼin otta kasain choʼujaain pümüin.

7, 8. (1) ¿Kasa wayu nütüjaaka aaʼu Jeʼwaa wachiki? (2) ¿Jamüsü pütüjaaka saaʼu niʼraajüin Jeʼwaa tü wakuwaʼipakat? Püküja tü alatakat sümüin wanee wawala.

⁷ Nütüjaa aaʼu Jeʼwaa tü kasa eejiraakalü amaa waya otta nnojotsü kapüleein nümüin nükaaliinjain waya süka pülashin nia (paashajeʼera Salmo 147:5). Eesü kapüleere maʼin tü alatakat wamüin otta müshii matsüinkai waaʼin süpüla eejirawaa sümaa tia. Nütüjaapejeʼe aaʼu Jeʼwaa tü kapüleekat wamüin otta nütüjaa aaʼu sümamülain neʼe waya mma (Sal. 103:14). Sutuma  waleʼeruʼuin tü kaainjalaakat, eesü waaʼinrawaire wanee kasa mojusü kojuyatua. Ayaawajaʼawaishii waya waaʼin saaʼu wanüiki, saaʼu suchuntawalin waaʼin wanee kasa mojusü jee saaʼu suchunjawalin waaʼin. Mayaapejeʼe nnojoluin sülatüin tia nümüin Jeʼwaa, nütüjaa aaʼu tü wakuwaʼipakat (Isa. 40:28).

⁸ Eeshijaʼa nükaaliinjaichire pia Jeʼwaa süka tü nüpülainkat süpüla piyamülüin tü eejiraakalü amaa pia (Isa. 41:10, 13). Alatüsü tia sümüin wanee pürekutsoot Kyoko sünülia. Süchikijee sukolojooin suluʼumüin wanee mma wattaka süpüla süküjain pütchi, mojushaatasü saaʼin. Shiyaawatapajaʼa aaʼu mapa Kyoko sünain nütüjaain saaʼu Jeʼwaa tü alatakat sümüin. Jamüsüjaʼa chaa eere sukolojooin, wainma wawalayuu atüjaaka saaʼu jamüin maka saaʼin. Saashin shiaka, müshi nümakai aaʼin Jeʼwaa sümüin: «Aisü pia tapüla, nnojotpejeʼe shiawalain neʼe sutuma pürekutsoolüin pia, aisü pia tapüla süka tachoin pia sümaa paapüin paaʼin tamüin. Teʼreein pia sümaa talatüin paaʼin sutuma püküjalin pütchi tachiki». ¿Kasa naaʼinrüitka Jeʼwaa püpüleerua süpüla pütüjaain saaʼu nütüjain süpüleerua kasa süpüshuaʼa?

9, 10. ¿Kasa wayu naapaka wamüin Jeʼwaa palajana? Püküja tü alatakat nümüin wanee wawala.

⁹ Eesü shapawaire waaʼin saaʼu tü kasa choʼujaakat wamüin maʼaka saaʼin weküin otta washeʼin. Nukumajapejeʼe Jeʼwaa tü Mmakat süpüla eeinjatüin eküülü süpaʼa sümüin wayuu süpüshuaʼa jee mürüt. Jaʼitakajeʼe neʼe sümüin süchonnii tü wüchii kanüliakat cuervo (paashajeʼera Salmo 147:8, 9). Naapülejeʼe Jeʼwaa shiküin tia wüchiikalüirua, wayakajaʼa nnojoleemaatüin naapüin amüin tü choʼujaakat wamüin (Sal. 37:25).

¹⁰ Shiapejeʼe anain maʼin tü naapakat Jeʼwaa wamüin süpüla katsüinjatüin wanoula otta süpüla anainjatüin waaʼin (Filip. 4:6, 7). Eeshi wanee wawala sümaa nuʼwayuuse akaaliinjünaka nutuma Jeʼwaa, Mutsuo nünülia. Wanaa sümaa eejaain wanee tsunami chaa Japón soʼu 2011, nnojoishii naya outuin sutuma noʼotooin süraloʼu nepia süpüleerua tü wüinkat. Ajaʼttüsü süpüshuaʼa tü kasa namaʼanajatkat. Nalatirüin tü aikat suluʼu wanee kuatta chajatka iipünaa, piamain süpaʼa tü nepiakat. Kojosü maʼin piyuushi otta aishaatasü jemiai, akaʼaya tü kuattakat, ajaʼttüsü sutuma tü wüinkat. Shiasaʼa waneemüin kaʼi, nachajaain wanee kasa eekai sütütüleʼerüin naaʼin, nantaka sünain tü karaloʼutakat Anuario de los testigos de Jehová 2006. Niʼraka Mutsuo tü pütchikat «Los tsunamis más mortíferos de la historia». Aashajaasü süchiki tü alatakat chaa Sumatra soʼu 2004 wanaa sümaa sukutkujaain tü mmakat otta eejaain sutuma waneirua tsunami keemashaataka maʼin. Aʼyalajüshi Mutsuo sümaa nuʼwayuuse suʼunnaa naashajeʼerüin tü alatakat namüin na wawalayuukana. Nayaawata aaʼu natütüleʼerüin Jeʼwaa naaʼin süka choʼujaain shia namüin. Neʼrüin alin maʼin naya nüpüla Jeʼwaa wanaa sümaa neʼikajaain na wawalayuukana neküin otta nasheʼin namüin. Shiapejeʼe atütüleʼerüin maʼin naaʼin nalapalaanüin aaʼu natuma na wawalayuu ajütüüshiikana suluʼujee Weteet chakat Estados Unidos. Anuu nünüiki Mutsuo: «Eejachi Jeʼwaa wamaa soʼu tia sünain aaʼinmajaa waya. Atütülaasü maʼin waaʼin sutuma tia». Shia naapaka Jeʼwaa wamüin palajana tü akatsüinrakat wanoula otta süchikijee naapüin wamüin tü eekai choʼujaain wamüin.

11. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla nükaaliinjain waya Jeʼwaa?

¹¹ Yapashi Jeʼwaa waneepia süpüla akaaliinjaa na anamiakana (Sal. 147:61). ¿Kasa  waaʼinrajatka süpüla nükaaliinjain waya Jeʼwaa? Acheküshii aleewain maʼin waya nümaa. Süpüla wainküin tia, wayuuinjana anamia waya (Sof. 2:3). Jamüshiijaʼa na wayuu anamiakana, nooʼulaain najapuluʼu Jeʼwaa tü kasa aainjünakat namüin otta naʼatapajüin nümülialüin Jeʼwaa naaʼin neʼrüle namüliala. Talatüshi Jeʼwaa namaa na wayuu makana akuwaʼipa.

12, 13. (1) ¿Kasa waʼleejüinjatka süpüla nükaaliinjain waya Jeʼwaa? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla talatüin Jeʼwaa wamaa?

¹² Wanee kasa naaʼinraka Jeʼwaa shia nujuttirüin «na mojulaashiikana mmoluʼumüin» (Sal. 147:62). Nnojotsü keeʼireein waaʼin sülatüin tia wamüin. Shia keeʼireeka waaʼin alinjanain waya waneepia nüpüla Jeʼwaa. Müsüjeseʼe waʼleejüinjatüin tü kasairua nüʼürülakat Jeʼwaa (Sal. 97:10). Üttüinjatü waaʼin sünain tü aainjirawaakalü akuwaʼipa sümaa wanee wayuu nnojotkat waʼwayuusein. Nnojoishii waya sünainpünaainjanain wanee kasa eekai saainjireein waya tia maʼaka saaʼin anajaa shiyaakua wayuu maichesat amaʼüjiraaka sukuwaʼipa (Sal. 119:37; Mat. 5:28). Eesüjaʼa kapüleere  wamüin eejiraain waya sümaa tü suchuntaakat weʼiruku, aneetpejeʼe wakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa ayatüle waya eejiraain sümaa tia.

¹³ Isapejeʼe wachiki eejiraain waya wamüiwaʼa sümaa tü suchuntaakat weʼiruku, achuntajana waya kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa. Nnojotsü anain nümüin Jeʼwaa weʼitaale waaʼin sünain tü shiʼitaakalü anain saaʼin wayuu maaʼulu. Nnojotsü anain nümüin weʼitaale waaʼin wanainjiraa jee sünain wayuu. Müshijeseʼe nümüin nnojoliinjanain weʼitaain waaʼin sünain «sütsüin ama» otta «sütsüin nüsaʼa wanee wayuu» (Sal. 147:10). Shia anaka aluʼu wachuntashaatale kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa süpüla nnojoluin waaʼinrüin tü kasa mojusü suchuntaakat weʼiruku. Nnojoishi akulajaain Jeʼwaa sünain aapajaa wanüiki sünain achuntaa nümüin. Saashin tü Wiwüliakat, «talatüshi Jeʼwaa namaa na mmoluwaakana neema jee na aʼatapajakana anamiainjachin nia namüin» (Sal. 147:11, TNM). Sutuma alin waya waneepia nüpüla Jeʼwaa, watüjaa aaʼu ayateenain nükaaliinjain waya süpüla nnojoluin waaʼinrüin tü kasa mojusü suchuntaakat weʼiruku.

14. ¿Jamüsü sütütülaaka naaʼin chi salmistakai?

¹⁴ Wainma tü kasa watüjaakalü aaʼujee nükaaliinjeenain waya Jeʼwaa sülatüle wanee kasa wamüin. Wanaa sümaa naleʼejüin na israeliitakana Jerusalénmüin, jülüjasü naaʼin chi salmistakai jameerüin nakaaliinjia nutuma Jeʼwaa. Müshi nia: «Ichesü maʼin nutuma sütürankajia supuettoʼuse tü pupueulosekat; anakuwaʼipaliishii nutuma na püchonniikana. Eesü wanee anaa nutuma puumainpaʼa» (Sal. 147:13, 14, TNM). Atütülaasü naaʼin chi salmistakai sutuma nütüjaain saaʼu ichein maʼin supuettoʼuse Jerusalén nutuma Jeʼwaa süpüla naaʼinmajüin na aʼyataashiikana nümüin.

15-17. (1) ¿Jamawaisü waaʼin sülatüle wanee kasa wamüin? ¿Jamüsü wakaaliinjia nutuma Jeʼwaa sükajee tü Nünüikikat? (2) Püküja tü alatakat sümüin wanee wawala akaaliinjünamaataka nutuma Jeʼwaa sükajee tü Nünüikikat.

¹⁵ Eesüjaʼa shapaale maʼin waaʼin sutuma wanee kasa alataka wamüin. Eepejeʼe süpüla kekiin maʼin waya nutuma Jeʼwaa. Naashin chi salmistakai, nuluwataain Jeʼwaa «nünüiki saaʼu tü mmakat jee antamaatüsü tü nünüikikat». Naashin niakai, eesü nieve nutuma Jeʼwaa maʼaka saaʼin laana, «kaitüsü escarcha nutuma maʼaka kaitüin paliʼi» otta «ojunuwaasü yeelo nutuma». Nümaka süchikijee: «¿Jaraleeiche eejiraaka sümaa tü jemiai eekat sutuma  tia?». Mapa nüküjaka chi salmistakai, wüinjaain sutuma nünüiki Jeʼwaa süpüshuaʼa tia yeelokot (Sal. 147:15-18). Sutuma nütüjaain aaʼu Jeʼwaa kasakat süpüshuaʼa otta pülain maʼin nia, eesü süpüla eein nieve otta yeelo nutuma jee müsia eesü süpüla nüshaʼleerüin shia. Nnojotsü kapüleein nümüin nükaaliinjain waya sülatüle wanee kasa wamüin.

¹⁶ Maaʼulu yaa, nuʼunirüin Jeʼwaa wakuwaʼipa sükajee tü Wiwüliakat. Naashin chi salmistakai, «antamaatüsü tü nünüikikat» Jeʼwaa wanainmüin. Alatüsü tia wanaa sümaa nüküjain Jeʼwaa wamüin tü waaʼinrajatkat wanaa sümaa choʼujaain maʼin shia wamüin. Anasü maʼin wakuwaʼipa sutuma tü pütchi suluʼukat tü Wiwüliakat, tü karaloʼutairua naapakat wamüin chi achepchieekai, sutuma tü ojuʼitakat suluʼu JW Broadcasting, tü eʼitaanakat suluʼu jw.org, anasü maʼin wakuwaʼipa natuma na laülaashiikana jee natuma na wawalayuukana (Mat. 24:45, TNM). ¿Aashin nüküjamaatüin Jeʼwaa wamüin tü waaʼinrajatkat maʼaka nümüin chi salmistakai?

¹⁷ Eesü wanee wawala Simone sünülia. Sümüin shiaka, wayuu mojutsat shia otta nnojoishi talatüin Maleiwa sümaa saashin. Mayaapejeʼe jülüjain saaʼin tia, nnojotsü shia ooʼulaain suulia oʼuraajaa nümüin Jeʼwaa otta ayatüsü ekirajaain shia sünain tü Wiwüliakat. ¿Jamüsü sukuwaʼipa sutuma saaʼinrüin tia? Müsü shia: «Jaʼitairü maʼin kasain alatüin tamüin, nükatsüinrüin taaʼin Jeʼwaa sümaa nuʼunirüin takuwaʼipa». Sutuma saaʼinrüin tia Simone, nnojoluitpa jülüjain maʼin saaʼin tü jülüjapuʼukat saaʼin sümaiwa.

18. ¿Jamüsü pütüjaaka aaʼu kojutuin pia nümüin Jeʼwaa? ¿Kasa puʼwaajüinjachika aaʼujee Jeʼwaa?

¹⁸ Nütüjaa aaʼu chi salmistakai nayain neʼe nüneeküin Jeʼwaa na israeliitakana sainküinjee mmakat süpüshuaʼa süpüla naapüin namüin «tü nünüikikat» jee «tü nuluwataakalü anain» (paashajeʼera Salmo 147:19, 20). Maaʼulu yaa, wayaʼala neʼe nüneekaka Jeʼwaa süpüla weʼnnaajünüin sükajee tü nünüliakat. Kojuteesü tia wamüin otta kojuteesü wamüin weʼraajüin nukuwaʼipa Jeʼwaa, nuʼunirüin wakuwaʼipa sükajee tü Wiwüliakat otta kojuteesü wamüin naʼaleewain waya. Wanaawasü waaʼin nümaa chi ashajakai Salmo 147, wainma kasa waʼwaajüinjachika aaʼujee Jeʼwaa otta watütüleʼerüinjatka aaʼujee wayuu süpüla saaʼinrüinjatüin tia.