1, 2. ¿Jamüshii eeka wainma maʼin wayuu maʼletsekana sainküin mmaka?

MOJUSÜ maʼin sukuwaʼipa tü mmapaʼakat süka nnojoluin wanaawain suwashirüin tü mmakat sainküin mma. Sünainjee tia, watta naalii na maʼyataainkana. Eeshii na oʼunakana suluʼumüin wanee mma eekai wainmain suwashirüin. Eepejeʼe wayuu müliasü suluʼu tia mmakalüirua. Akooʼomüinraasü maʼin nawashirüin na washinnuukana otta maʼletsereesalia na wayuu müliakana. Naʼakajee napüshuaʼa na wayuu eekana sainküin mmaka süpüshuaʼa, palitchon maʼin na washitshaanakana maʼin. Wainmaleesia tü nawashirüinkat suulialeʼeya tü wayuuirua eekat süpaʼapünaa tü mmakat. Watta maʼin naalii na wayuu müliakana maʼin sutuma maʼletsein naya otta eeshii na wainmakana maʼin nanneetse. Süka wainmain nanneetse, eeshii süpüla nepijüin nachonnii na naikeyuukana otta ayateena washirüin naya. Anuujeseʼe nünüiki Jesuu süchiki tia: «Na wayuu müliakana, eejeena jümaa waneepia» (Mar. 14:7). ¿Jamüsüche maka nnojoluin anain wayuu süpüshuaʼa?

² Nütüjaa aaʼu Jesuu shiain neʼe Nuluwataaya Maleiwa anouteʼerüinjatka tü aainjünakat süka suwashirüin tü mmakat. Süküjain tü Wiwüliakat niain Satanaa laülaain naaʼu «na oikkaaliikana sainküinjee mmakat süpüshua» maʼaka laülaain nia naaʼu na poliitikokana jee tü iküleesia ekirajakat sünain alawaa (Alat. Map. 18:3).  Tü nupueulosekat Maleiwa nnojotsü sünainpünaain poliitika jee tü iküleesia ekirajakat sünain alawaa. Kapüleepejeʼe namüin wainma wawalayuu nnojoluin sünainpünaain naya oikawaa jee ayaʼlajaa wanee kasa.

3. ¿Kasa wekirajaainjatka anain?

³ Eejüinjatü waaʼin wayakana anoujashiikana sünain tü wakuwaʼipakat sümüin tü oikawaakat jee ayaʼlajaa wanee kasa. Wasakira waaʼin sünain tüü: «¿Kasa taaʼinrajatka süka tü koroloirua tamaʼanakat süpüla teeʼiyatüin waneepiain taya nümaa Jeʼwaa? ¿Kasa taaʼinrajatka süpüla nnojoluin taaʼinmaain maʼin tü oikawaakat jee ayaʼlajaa wanee kasa? ¿Kasa atüjaanaka aaʼujee weʼitaain waaʼin nünain Jeʼwaa?». Wekirajaa sünain tia.

4, 5. (1) ¿Kasa alataka nümüin chi aaʼinmajüikai nünneetse wanee wayuu washirü? (2) ¿Jamüsü nünüiki Jesuu namüin na nikirajüinkana?

⁴ (Paashajeʼera Lucas 16:1-9, TNM). Eesü tü kasa watüjakat sünainjee tü nümakat Jesuu nüchiki wanee wayuu aaʼinmajakai nünneetse wanee wayuu washirü. Ojutunuinjachi chia wayuukai sünainjee niʼyataain sutuma nüliʼrajünüin sünain nüshaitajaain süka nünneetse chi nülaamainkai. * Kekiipejeʼe maʼin chia wayuukai. Jamüshijaʼa nia, aʼaleewajaashi nia namaa waneinnua wayuu eeka süpüla akaaliinjain nia maʼyataainpa nia. Nnojotsü nukuentajüin Jesuu nüchiki chia wayuukai süpüla nashatüinjatüin na nikirajüinkana tü kasa mojusü naaʼinrakat. Süka jamüin, nakuwaʼipain na wayuu manoujainsaliikana tia. Waneʼeya sümüin tü nikirajeekalü anain naya Jesuu.

⁵ Kapüleesü tü alatakat nümüin chi wayuu nukuentajakai achiki Jesuu. Jee müsia nütüjaa aaʼu Jesuu, kapüleejeerüin namüin na nikirajüinkana ousütaa sünain tü kasa choʼujaakat namüin, müshijeseʼe nümüin namüin: «Jaʼaleewajaa sükajee tü washirüü mojusükat». Sajaʼttapa nuwashirüin chi wayuu aaʼinrakai tia, nnojoleechi ayüülajünüin nutuma Jeʼwaa nümaa Jesuu otta suluʼujeechi tü «paü» eere katüinjatüin noʼu süpüla kaʼikat süpüshuaʼa. ¿Kasa watüjaka sünainjee tü nümakat Jesuu?

6. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nnojoluin sünainpünaain tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa tü sukuwaʼipakat oikawaa jee ayaʼlajaa kasa?

⁶ ¿Jamüshi «tü washirüü mojusükat» nümaka Jesuu sümüin tü koroloirua sümaʼanaka wayuu? Nnojotsü süküjain tia tü Wiwüliakat. Shia süküjaka nnojoluin sünainpünaain tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa tü sukuwaʼipakat washirüü. Jamüshijaʼa suluʼuiwaʼaya Adán otta Eva tü apainkat Edén, alanaʼaleesia sünain wainmain tü naapakat Jeʼwaa namüin suulialeʼeya tü choʼujaakat namüin (Gén. 2:15, 16). Mapa, naapapa Jeʼwaa chi naaʼinkai namüin na nikirajüinkana Jesuu «nnojoishi eekai sümüin naaʼin nüleʼeruʼu: ‹Takorolo tüü tamüiwa›. Napaajiraain süpüshuaʼa tü kasa eekat namaʼana» (Aluw. 4:32). Jee müsia, nüküjain Isaías süntajatüin wanee kaʼi eere shiküinjatüin wayuu süpüshuaʼa süchon süʼttia (Isa. 25:6-9; 65:21, 22). Sümaʼinruʼu süntüin tia, choʼujaasü kekiinjanain maʼin na nikirajüinkana Jesuu süpüla nepijaain süka «tü washirüü mojusükat» sümaa anain nakuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa.

7. ¿Kasa nikirajaka anain Jesuu suluʼu Lucas 16:10-13?

⁷ (Paashajeʼera Lucas 16:10-13, TNM). Chi wayuu nukuentajakai achiki Jesuu, achajaashi aʼaleewajawaa sümaa wayuu shiiʼiree anainjatüin  nukuwaʼipa. Eekajasaʼa tü nümakat Jesuu namüin na nikirajüinkana shia kaʼaleeinwajanain naya chaa iipünaa, nnojotpejeʼe naaʼinrüinjatüin tia shiiʼiree anainjatüin nakuwaʼipa neʼe namüiwaʼa. Tü nikirajeekalü anain Jesuu na nikirajüinkana shia eein süpüla waneepiain naya nümaa Jeʼwaa sükajee «tü washirüü mojusükat». ¿Jamüinjatü sukuwaʼipa tia natuma?

8, 9. Püküja tü naaʼinrakat waneinnua wawalayuu eeʼiyatakana waneepiain naya nümaa Jeʼwaa sükajee tü kasa namaʼanakat.

⁸ Wanee kasa eeka süpüla waaʼinrüin waneepiale waya nümaa Jeʼwaa sükajee tü kasa wamaʼanakat, shia wasülajüle süpüshi tia süpüla süküjünüinjatüin maʼin pütchi sainküin mmaka (Mat. 24:14). Wekirajaa sünain tü naaʼinrakat waneinnua wawalayuu. Eejatü wanee jintut chaa India anaajawaika nneerü suluʼu wanee kaajachon. Nnojotsü ayaʼlajüin shia shimiʼira süpüleerua sünaajaain tü sünneetsekat. Wotopa tü kaajachonkat, saapüin shia süpüla süküjünüin pütchi. Chaʼayaa neʼe suluʼu tia mmakat, eeshi wanee wawala oikaai kooko otta kekiishi maʼin nia. Asülajawaishi nia kooko neküin na wawalayuu aʼyataakana suluʼu tü piichi eere sülatinnüin pütchi suluʼu tü anüikiikat Malayálam. Naashin chi wawalakai, shia anaka aluʼu nüsülajüle kooko namüin na wawalayuukana suulia naapüin tü nneerü nayaʼlajüinjatkalü aka shia. Müsia neʼe tü naaʼinrakat na wawalayuukana chaa Grecia, asülajawaishii naya tü seita ayuʼnnakat sünainjee suuʼulia olivo, keesü jee waneirua kasa namüin na wawalayuu aʼyataakana suluʼu Weteet.

⁹ Eeshi wanee wawala chejeʼewai Sri Lanka. Süka eein nümaʼana wanee piichi jee shiʼipa Mma, naʼanapirüin na wawalayuukana tü nipiakat süpüla saainjünüin outkajawaa jee outkajawaa miyoʼu suluʼu otta süpüla makatüin yala na wawalayuu aʼyataakana waneepia nümüin Maleiwa. Mayaapejeʼe eein tü nneerü nükataajakat sünain tia, nükaaliinjain mayaa na wawalayuu maʼletsekana. Suluʼu waneirua mma eere süpülajünüin tü aküjaakat pütchi naainjain na wawalayuukana tü outkajawaakat suluʼu nepia. Sutuma tia, wainma wawalayuu outkajaakana suluʼu wanee piichi sümaa nnojoluin nawalaajüin saaʼu.

10. ¿Kasa anasü weʼraka sutuma wasülajüliin?

¹⁰ Sutuma tü naaʼinrakat naya wawalayuukana, atüjaana aaʼu waneepiain nümaa Maleiwa tü nupueulosekat sünain kasa süpüshuaʼa (Luc. 16:10, TNM). Nakaaliinjain na waneinnua sükajee tü kasa namaʼanakat. ¿Jamüsü naaʼin na wawalayuukana sutuma tü naaʼinrakat shiiʼiree aleewain naya nümaa Jeʼwaa? Natüjaa aaʼu eejeerüin namaʼana tü washirüü shiimainsükat müle naya kamaneein sümüin wayuu otta talatüshii naya saaʼujee tia (Luc. 16:11, TNM). Eesü wanee wawala eʼraka wainma kasa anasü sutuma süsülajawalüin waneepia süpüshi sünneetse süpüla süküjünüin pütchi sainküin mma, anuu sünüiki: «Mapüleesat tamüin motuin taaʼin naainjala na waneinnua, nnojotsü taya kaashichijaaralüin, nnojotsü taapüin taaʼin sünain tü mojaakalü aaʼin sülatüle wanee kasa tamüin otta alin tamüin  tachiaanüle». Wainma wawalayuu eʼrakana sünaataain tü nanoulakat sutuma nasülajüliin (Sal. 112:5; Prov. 22:9).

11. (1) ¿Jamüshii kekiika maʼin waya wasülajüliire? (2) ¿Kasa eeka suluʼu nupueulose Maleiwa sutuma nasülajüliin na wawalayuukana? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 3).

¹¹ Wanee kasa eeka süpüla waaʼinrüin kekiire maʼin waya shia wakaaliinjale na wawalayuukana sükajee tü kasairua wamaʼanakat. Eeshii wawalayuu kanneetseshii kapüleekana amüin naʼyataain waneepia nümüin Jeʼwaa otta nakolojooin suluʼumüin wanee mma waneejatü. Eepejeʼe süpüla nasülajüin nneerü süpüla süküjünüinjatüin tü pütchikat (Prov. 19:17). Tü nneerü wejitakat suluʼu tü kojonchon suluʼukat tü Piichi Outkajaaleekat, süpülajatü akumajaa karaloʼutairua eitajünaka mapa sümüin wayuu jee süpüla süküjünüin pütchi eere eein wayuu müliasü atüjaweeka saaʼu tü shiimainkat. Jamüsüjaʼa chaa Congo, Madagascar otta Ruanda, kojutushaatasü maʼin wanee Wiwülia. Aʼyataainjachi wayuu wanee semaana jee shiale wanee kashi süpüla niyaʼlajüin waneesia. Eeshii wawalayuu eekai naneeküin nayaʼlajüin shiküin napüshi jee shiale wanee Wiwülia, kakaliairü müin tia. Sutuma nasülajüin na wawalayuukana sainküin mmaka süpüshuaʼa süpüshi nanneetse, eesü Wiwülia namüin na wawalayuu maʼletsekana. Sukumajüin nupueulose Jeʼwaa Wiwülia suluʼu nanüiki naya wawalayuukana otta asülajünüsü namüin waneʼewai nakua jee namüin na wayuu ekirajaweekana nüchiki Jeʼwaa (paashajeʼera 2 Corinto 8:13-15). Shiasaʼa sünainjee tia, eeshii süpüla naʼaleewain Jeʼwaa na asülajakana otta na asülajünakana amüin.

12. ¿Kasa naaʼinraka Abraham sutuma niʼitaain naaʼin nünain Jeʼwaa?

¹² Wanee kasa waaʼinrajatka süpüla aleewainjanain waya nümaa Jeʼwaa shia nnojoluin waya sünainpünaain maʼin tü sukuwaʼipakat oikawaa jee ayaʼlaajaa kasa. Shia waaʼinmaainjatka tü washirüü «shiimainsükat». Shiaʼaya naaʼinraka Abraham tia. Süka aleeweein nia nümaa Jeʼwaa, oonooshi nümaa, oʼunushi suluʼujee tü pueulokot Ur otta «kepiayaashii kuluulu» (Heb. 11:8-10). Nütüjaa aaʼu nümaʼanajeejatüin Jeʼwaa tü washirüü shiimainsükat. Nnojoishijeseʼe nia achajaain süchiki suwainmalaain nuwashirüin süka niain wanee wayuu kanoulashi (Gén. 14:22, 23). Kakalia mapa, nümüshi Jesuu wanee jimaʼai süpüla müinjatüin nunoula mayaa. Müshi nia: «Müleka pikeraajeere süpüshua tü nüchekakat püpüleerua Maleiwa, anashi müleka puikküle tü pukorolokot süpüshua süpüla püsülajüinjatüin tü süliakat sümüin wayuu eekai mojuin. Keeʼirakeerü pümüin shia iipunaamüin chaʼaya eere Maleiwakai. Je paaʼinrapa tia, aleʼejeechi pia püchikua tanainmüin süpüla tamaain pia» (Mat. 19:21). Nnojotsü müin nunoula chia jimaʼaikai maʼaka saaʼin nunoula Abraham. Eepejeʼe waneinnua wayuu namaiwajannuu eʼitaakana naaʼin nünain Jeʼwaa.

13. (1) ¿Jamüsü nünüiki Pablo nümüin Timoteo? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weʼitaain suluʼu wakuwaʼipa tü nümakat Pablo?

¹³ Wayuu kanoulashi Timoteo. Naashin Pablo, aʼyataashi Timoteo nümüin Jesuu «maa aka wane surulaat». Nümaka süchikijee: «Wanaa  sümaa surulaalüin nia, nnojoishi aaʼinraʼain müin wane kasa naatajatü suulia tü niʼyataainkat, süka naaʼinreein tü talatakat atüma naaʼin chi nülaülashikai» (2 Tim. 2:3, 4). Nashatüin tia maaʼulu na wattakana naalii aküjalii pütchi otta alatüshii suulia wanee miyon na aʼyataakana waneepia nümüin Jeʼwaa. Nnojotsü kachiiruain naaʼin tü kasa oikaanakat sainküin mma jee nnojotsü nashatüin nakuwaʼipa na manoujainsaliikana. Sotusü naaʼin waneepia tü pütchi makat mayaa: «Chi wayuu achajaakai aʼanapajaa, achepchieechi nutuma chi wayuu aʼanapajirakai» (Prov. 22:7, TNM). Shia keeʼireeka naaʼin Satanaa waneepiainjanain waya sünain tü oikawaakat jee ayaʼlaajaa kasa. Eeshii eekai nachuntuin nneerü suluʼu wanko süpüla ayaʼlajaa piichi, kemion, süpüla nekirajaain suluʼu eʼikülee miyoʼu jee süpüla naainjain wainmain kasa shikiira kasaalüin naya. Nnojorüle eejüin waaʼin sünain tü waaʼinrajatkat, eeshii süpüla kojuyaalakuʼu wamüin soʼu wainma juya. Aluʼusaʼa kekiire waya, nnojoleerü kachiiruain waaʼin kamaʼanaa wainma korolo, nnojoleena waya ojuyaajüin nneerü otta nnojoleerü amülain tü nneetkat watuma. Waaʼinrüle tia, taasheena waya süpüla aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa, nnojoleena süchepchiain waya oikawaa jee ayaʼlajaa kasa (1 Tim. 6:10).

14. ¿Kasa waaʼinrajatka maʼin? Püküja tü naaʼinrakat waneinnua wawalayuu.

¹⁴ Nnojoleerü kachiiruain waaʼin kamaʼanaa wainma korolo müleka palajanale watuma tü Nuluwataayakat Maleiwa. Eejachi wanee aküjai pütchi sümaa nuʼwayuuse kanneetsekana maʼin sutuma tü konpainyiia namaʼanajatkat. Süka naʼyataweein nachikuaʼa waneepia nümüin Maleiwa, noiküin tü konpainyiiakat, noiküin wanee anua otta waneirua kasa namaʼanajatka. Neenajünaka süpüla nakaaliinjain sünain akumajaa tü Weteet chakat Estados Unidos (Warwick, Nueva York). Chaa Weteet aʼyataajiraashii naya sümaa tü nachonkot otta chi suʼwayuusekai. Kojuya semaana naʼyataain Warwick nümaa nüshi jee nii chi suʼwayuusekai nachon. Chaa Colorado, chajatü aʼyataain wanee pürekutsoot suluʼu wanee wanko maʼaka jeʼra kaʼi süpüla semaanaka. Nayasaʼa na sülaamainkana süka neʼrüin anain sukuwaʼipa tü shiʼyataainkat sutuma, naküjaka sümüin süpüla shiʼyataain waneepia namüin otta walaainjatü maʼin sükanain natuma. «Nnojo» sümaka tü wawalakat namüin süka keeʼireein saaʼin saaʼinmaain tü aküjaakat pütchi. Tü naaʼinrakat naya wawalayuukana, shia süpüshi tü kasa naaʼinrakat na wawalayuukana süpüla naʼyataain nümüin Maleiwa. Palajanale watuma Nuluwataaya Maleiwa, weeʼiyateerü kojutuin wamüin aleewain waya nümaa Jeʼwaa otta kojutuin wamüin tü kasa nümaʼanajeejatkat Jeʼwaa suulialeʼeya tü oikawaakat jee ayaʼlaajaa kasa.

15. ¿Jarat tü washirüü talatakalü atuma waaʼin?

¹⁵ Na aaʼinrakana kasa anasü sümüin wayuu, anasü nakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa. Eeshi wayuu eeka wainmain nünneetse, nnojotpejeʼe shiiʼiyatüin tia talatüin naaʼin Jeʼwaa nümaa (paashajeʼera 1 Timoteo 6:17-19). Eesü wanee wawala chejeʼewat Italia, Lucia sünülia. * Wanaa sümaa saapüin sünain choʼujaain aküjalii pütchi chaa Albania, okolojoosü chamüin soʼu 1993. Shiʼitaain saaʼin nünain Jeʼwaa süka nnojoluin eein sümaʼana tü shipijaainjatkalü aaʼu chayaa. Ekirajaasü sünain tü anüikiikat albanés otta alatüinna suulia 60 shikirajüin aapakana naaʼin nümüin Jeʼwaa. Eesüjaʼa nnojorüle wountuin tü saaʼinrakat tü wawalakat eere waküjain pütchi. Kojutuinjatpejeʼe wamüin süpüshuaʼa tü waaʼinrakat süpüla wekirajüin wayuu sünain tü shiimainkat otta kojuteerü tia namüinyaa (Mat. 6:20).

16. (1) ¿Kaseerü alataka sümüin «tü washirüü mojusükat»? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka sutuma watüjaain saaʼu sajaʼttajatüin suwashirüin tü mmapaʼakat?

 ¹⁶ Shiimainya yüüʼülaa sümeerüin «tü washirüü mojusükat» naashin Jesuu (Luc. 16:9, TNM). Maaʼulu yaa, eesü waneirua wanko ajaʼlajaaka sünneetse otta eʼrüsü sümüliala wayuu sutuma alin shiiʼiree tü nneetkat noumainpaʼa. Keemaleejeetpejeʼe tü alatajatkat yaa mmapaʼa soʼu palit kaʼi. Naashin Ezequiel otta Sofonías, malieerü tü oorokot jee tü pülaatakat mayaapejeʼe kakaliairüin oikünüin otta ayaʼlajünüin kasa sükajee (Ezeq. 7:19; Sof. 1:18). ¿Jameerü waaʼin müleka sülüʼürüle wakalia süpüla outaa otta weʼrüle wapütüin tü washirüü shiimainsükat süpüleerua tü washirüü mojusükat? Meerü waaʼin maʼaka naaʼin chi wayuu atüjaakai saaʼu nnojoluin shiimain tü nneerü outiraakalü achiirua nia soʼu wainma juya (Prov. 18:11). Ajaʼttajatü tü washirüü eekat maaʼulu. Müsüjeseʼe anain kaʼaleewainre waya chaa iipünaa sükajee tia washirüükat. Talateerü waaʼin sutuma süpüshuaʼa tü waaʼinrakat nüpüleerua Jeʼwaa otta süpüleerua Nuluwataaya.

17, 18. ¿Kasa naapeetka Maleiwa namüin na naʼaleewainkana?

¹⁷ Süntapa Nuluwataaya Maleiwa, nnojoleerü jaralüin awalaajüin piichi, nneerü aʼanapiruushi, soʼuinna tottoolu otta nnojoleerü jaralüin ayaʼlajüin shipinase ayuulii. Jouleerü eküülü sümüin wayuu süpüshuaʼa jee wainmeerü süchon pünajüt. Nnojoleerü jaralüin akotchirüin wainma ooro, pülaata jee ipa kojutusü jee nnojoleerü jaralüin ayaʼlajüin otta oiküin tia. Akumajeena wayakana wapüshuaʼa piichi eekai anain maʼin süka taapüla, ipa jee kachueera anajüsü maʼin. Nakaaliinjeena waya na waʼaleewainkana sünain akumajaa wepia, naaʼinreerü tia süka naaʼin namüiwaʼa otta nnojoleena achekajüin wamüin. Wapaajiraajeerü süpüshuaʼa tü kasa eekat yaa Mmapaʼa.

¹⁸ Tüü, süpüshi neʼe tü aapüneetkat namüin na kaʼaleewainkana chaa iipünaa. Talateerü maʼin naaʼin napüshuaʼa na aʼyataakana nümüin Jeʼwaa naapapa nünüiki Jesuu sünain maa: «Anataʼaleeshiijaʼa maʼi jia nütüma chi Tashikai Maleiwa. Anakaja jooluʼu jürütkaale tanainmüin süpüla eeinjanain jia waneepia wamaa chaa eere waluwataain, maa aka tü niʼitaatüjütkalia sümaiwa paala nükumajaiwaʼaya tü mmakat je tü kasakat süpüshua» (Mat. 25:34).