Pürekutsootshi taya tayaawatapa saaʼu kaluʼuin anaa tia aʼyatawaakat, sünainjee tia watta saalii kasa anasü teʼraka, eetaayaai jülüjain taaʼin anashaatainjatüin takuwaʼipa (Éf. 3:20, 21). Taküjain paala jümüin süchiki.

Joʼuushi taya chaa Berlín (Alemania) soʼu 1939. Maʼaka jeʼra kashi süchikijee tia, oʼttüsü tü atkawaa kanüliakat Segunda Guerra Mundial. Shiasaʼa soʼu 1945, sülüʼütpa süpüla sajaʼttüin tü atkawaakat, wainma katünasü ojunaka wonpa sooʼopünaa Berlín. Eesü tü ojutuukat süʼütpünaa wepia. Isashii waya süka wounjulaain. Süchikijee tia, woʼunaka chamüin Erfurt suulia jamajüin waya atumawaa, eejatüle joʼuuin paala tü teikat.

Sütüjawee aaʼu tü teikat tü shiimainkat nüchiki Maleiwa. Saashajeʼerawalin tü karaloʼuta nashajakat na kanüliakana filósofos otta ekirajaasü shia sünain tü sümakat waneirua iküleesia, nnojotpejeʼe sunoujain anain tia. Soʼu 1948, süntakalaka piamasü aküjannuu pütchi nüchiki Jeʼwaa sümaʼanamüin. Saapaka neinase jee süsakiraka naya sünain tü kasa sütüjaweekalü aaʼu. «Tatüjaaitpa aaʼu jaraliin na ekirajakana sünain tü shiimainkat nüchiki Maleiwa», sümakalaka tü teikat tamüin otta sümüin tü tashunuukot nnojoluiwaʼaya sülatüin wanee oora süchikijee saashajaain namaa na wawalayuukana. Maʼaka jeʼra kaʼi mapa, sümaashi waya tü weikat sünain tü outkajawaakat chaa Erfurt.

Wakolojooko wachikuaʼa chamüin Berlín soʼu 1950 jee woutkajaaka suluʼu tü outkajaaleekat Berlín-Kreuzberg. Mapa, wakolojooko wachikuaʼa yalaʼaya neʼe Berlín, woutkajaaka suluʼu tü outkajaaleekat Berlín-Tempelhof. Woutiisaka tü teikat mapa, nnojotpejeʼe taaʼinrüin tia süka eein tü kasa wainmajakalü atuma taaʼin. Taküjain paala jümüin süchiki.

Kapüleesü tamüin kooʼomüin taʼyataain nümüin Jeʼwaa süka mmoleʼein taya. Eetaasü maʼaka piama juya sümaa nnojoluin taküjain pütchi sümüin wayuu mayaainjeʼe tojuʼitüin sünain aaʼinraa tia. Tanoutapejeʼe tia süka namaain taya wawalayuu püreesakana paala chaa Alemania oriental natuma na kanüliakana nazi, meimmoluinsalii naya wawalayuukana otta waneepiashii naya nümaa Jeʼwaa. Püreesashii naya saalinjee nantirüin ojuunaa tü karaloʼuta anainjatkalü atuma nanoula na wawalayuukana chaa Alemania oriental.  Atanalaasü taaʼin sutuma tü naaʼinrakat naya wawalayuukana. Jülüjasü taaʼin nnojolinjachin taya mmoleʼein maʼaka nnojoluin mmoluin na wawalayuukana jaʼitashii jamajüin naya atumawaa sünainjee naʼyataain nümüin Jeʼwaa.

Ooʼulaashi taya suulia mmoleʼewaa wanaa sümaa taküjain pütchi soʼu 1955 sünain wanee aküjaa pütchi anasü maʼin. Suluʼu tü karaloʼuta kanüliakat Informador, * eʼitaanüsü wanee pütchi nüshajala chi wawalakai Nathan Knorr, eere nüküjain nnojoluin eein wanee aküjaa pütchi eekai müin aka tia. Anuu nünüiki: «Waküjale pütchi wapüshuaʼa soʼu kashikat tüü, nnojoleerü motuin shia waaʼin, anashaateerü maʼin süka nnojoluin maajüin tia». Shiimainya tü nümakat. Taapaka taaʼin nümüin Jeʼwaa jee woutiisashi taya soʼu 1956 nümaa chi tashikai otta tü tashunuukot. Eepejeʼe wanee kasa taneeküinjatka sünain taʼyataain nümüin Jeʼwaa.

Tatüjaatüjülia aaʼu shiain anain pürekutsoorüle taya, «jiatta paala suulia», majiraashi neʼe taya. Shiakalaka taneeküin tekirajaainjachin chaa Berlín süpüla tatüjain oikawaa watta saalii kasa jee süpüla tayaʼlajüin kasa wattajee sümaa toiküin shia wattamüin. Kettaapa tapüleerua tü tekirajaakalü anain, «anataashi taʼyataale süpüla tatüjain süpüleerua oikawaa», tamajiraaka. Müshijeseʼe taʼyataain soʼu 1961 chaa Hamburgo, eere miyoʼuin soʼonule anuwa chaa Alemania. Nnojoishi pürekutsoolüin taya, «jiatta paala suulia» müshi neʼe taya süka shiain jülüjain neʼe taaʼin tü taʼyataainkat.

Taapüin analuʼutka nümüin Jeʼwaa saaʼu eein wawalayuu kamaneeshii akaalinjaka taya süpüla tayaawatüin saaʼu shiainjatüin alanaʼaleein ojutu tü aʼyatawaakat nümüin Jeʼwaa suulia waneirua kasa. Eeshii kojuyashii taʼaleewainyuu pürekutsootshii, anasü nakuwaʼipa tapüleerua. Nükaalinjain taya chi wawalakai Erich Mundt süpüla teʼitaain taaʼin nünain Jeʼwaa, püreesashi paala chia wawalakai. Nüküjain tamüin eejanain wawalayuu püreesashii nnojoliika eʼitaain naaʼin nünain Jeʼwaa, seemiajaaka nanoula. Akaajasaʼa na wawalayuu eʼitaakana naaʼin nünain Jeʼwaa, waneepiashii nümaa jee aʼyataashii maʼin naya süpüleerua tü nupueulosekat Jeʼwaa.

Wanee wawala atütüleʼerapuʼukai naaʼin na anoujashiikana nia chi wawalakai Martin Poetzinger, aʼyataapuʼushi nia namaa na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin na Aküjaliikana Pütchi, mapuʼusü nünüiki namüin na wawalayuukana: «Meimmoluinjana waya, shiainjatü waaʼinraka tia». Asakitshi taya suluʼu taaʼin sünain tia nümakat, müshijeseʼe tooʼulaain suulia aʼyatawaa jee pürekutsootshi taya soʼu 1963. Nnojotsü amülain neʼe taneeküin tia, anashaatasü maʼin. Piama kashi süchikijee toʼttüin sünain pürekutsoolüin taya, nnojoluiwaʼaya tachajaain wanee aʼyatawaa, aneekünüshi taya süpüla pürekutsoolüin pesiaat. Maʼaka jeʼra juya süchikijee tia, ounejaanüshi taya sünain ekirajawaa suluʼu tü Ekirajaaleekat Galaad, clase 44 de Galaad, münüsü tia. Watta saalii kasa anasü teʼraka nutuma Jeʼwaa.

Wanee kasa tatüjaka maʼin nünainjee chi wawalakai Nathan Knorr nümaa Lyman Swingle, shia nnojolinjachin tooʼulaain suulia wanee aʼyatawaa naapaka Jeʼwaa tamüin jaʼitasü sülatüin kasa mojusü. Nakaalinjain waya naya wawalayuukana süpüla ayatüin waʼyataain mayaainjeʼe eein tü kasa kapüleekalü atuma shia. Anuu tü nüsakirakalü anain chi wawalakai Knorr: «¿Kaseerü jiirakaaka neʼe amüin? ¿Eirakaweenache jia sümüin yarüttüin wanee kasa, sümüin wainmain wüchii otta jouluin müliaa? ¿Shiataapa jiirakaweerüin amüin anain maʼin tü wunuʼuliakat, anachoin tü süsiikat wunuʼu otta talatüin naaʼin na wayuukana? Anasü aire wayuu jüpüla». Soʼu wanee kaʼi, nüküjain wamüin chi wawalakai Swingle jamüin nooʼulaaka waneinnua wawalayuu suulia tü aʼyatawaa naapakat Jeʼwaa namüin, soʼunnaa nüküjain tia, achechetshi nia naaʼin süpüla nnojoluin niʼyalajüin. Yüütapünaaka nia süpüla sülatüin tia nuulia. Atanalaasü taaʼin sutuma tia, «ayateechia taya oonooin sümaa nünüiki Kürisüto otta namüin na wawalayuu chainjanakana iipünaa», majiraashi taya (Mat. 25:40).

Süküjünapa wamüin jalainjanain waya misioneeroin, asakinnüshii waya natuma apünüinshii weteliita süchiki tia. Anasü nanüiki namüin na waneinnua süchiki tü mma eeʼewaliire naya. Koʼulaa müshii naya wanaa sümaa taküjain namüin tajütünüin chamüin República del Congo. «Atak, chainjachira pia Congo. Nnaweerü pukuwaʼipa nutuma Jeʼwaa», namaka tamüin. Soʼu tia shia waapaka achiki jouluin atkawaa chaa Congo, suʼutunuin aaʼin wayuu otta wainmain namaʼüla na asakajuushikana süpüla aaʼinraa kasa mojusü. Shiapejeʼe jülüjain taaʼin tü ekirajünakalü anain taya. Süchikijee sajaʼttüin tü wekirajaakalü anain chaa Galaad, oʼunushi  taya settienpüroʼu soʼu 1967 chai takua Kinsasa nümaa Heinrich Dehnbostel otta Claude Lindsay.

Ekirajaashii waya soʼu apünüin kashi süpüla watüjainjanain francés wanaa sümaa wantüin chamüin Kinsasa. Jee süchikijee tia, katünasuluʼuka waya uuchimüin wakua chamüin Lubumbashi (Elisabethville münapuʼusü), süʼütpaʼa Zambia. Antüshii waya suluʼu wanee piichi nepiasü na misionerokana suluʼu tia pueulokot.

Talatüshii maʼin waya sünain aküjaa pütchi namüin na wayuukana chaa Lubumbashi, jama nnojoluin süküjünapuʼuin pütchi chayaa, waya palajanaka sünain aaʼinraa tia. Wainma na wekirajakana sünain tü Wiwüliakat, eesü isale wachiki wekirajüin naya napüshuaʼa. Aküjapuʼushii waya pütchi namüin na sülaülakana mma otta namüin na pulusiiakana. Kojutupuʼusü namüin na wayuukana waküjain pütchi otta kojutupuʼusü namüin tü Wiwüliakat. Ekirajaashi taya sünain suajili nümaa Claude Lindsay süka shiain nanüikin tia na wayuu chajanakana. Shiasaʼa mapa, ajütünüshii waya sünain outkajawaa naʼakamüin na wawalayuu aashajaakana suajili.

Talatüshii maʼin waya sünain aküjaa pütchi namüin na wayuukana, eepejeʼe tü kasa kapüleekat wamüin. Kojuyatua naliratüin waya na surulaatkana sümaa kaʼapülajüin naya, eeshii neperüle otta eeshii pulusiia eekai jashichin. Soʼu wanee kaʼi antüshii waneinnua pulusiia kaʼapülajüshii wanaa sümaa woutkajaain suluʼu nepia na misioneerokana jee püreesaka waya natuma. Piraatapüishii waya mmoluʼu natuma, najütaleeka waya kaʼlepa aikat.

Aneekünüshi taya soʼu 1969 süpüla talapalaain naaʼu na wawalayuukana. Chapuʼushi taya anaʼlaain namüin na wawalayuu chakana kepiain süpaʼapünaa tü sawaana chakat África jee waraitapuʼushi taya  suluʼupünaa wopu mojuuisü sümaa poopooin shia. Sotoyülia taaʼin chajachin taya atunkaapünaain suluʼu wanee mma, eepuʼusü wanee kaliina akakajapuʼuka wattachon maalü süpülapünaa sütamaain, süchikajatüirü atunkaa suupünaa takaamain sümaa süchooin. Sotoyülia taaʼin taikalaapuʼuin aipaʼa namaa tawalayuu sünain aaturajaa sümaa waashajaain süchiki tü shikirajakalü anain tü Wiwüliakat.

Wanee kasa eejiraaka amaa waya shia tü naaʼinrakat na wayuu wanaawakana aaʼin sümaa tü kanüliakat Kitawala. * Ekerotushii waʼakamüin noʼutku naya wayuukana otta eeshii laülaashiire naya napüleerua na wawalayuukana. Nnojoliipejeʼe emeejünüin na anoujashii waneepiakana nümaa Jeʼwaa natuma naya anoujayaashiikana (Jud. 12, TNM). Nojuʼitaka mapa nutuma Jeʼwaa otta nakooʼomüinraaka na anoujashiikana.

Soʼu 1971, ounejaanüshi taya suluʼumüin tü Weteet chakat Kinsasa. Ayataapuʼushi taya sünain tü karaloʼuta ashajünakat sümüin Weteet, tü karaloʼuta aluwataanakat namüin na wawalayuukana otta aʼyataapuʼushi taya suluʼu Departamento de Servicio. Atüjashi taya chaa Weteet süpüleerua akumajaa sukuwaʼipa tü aküjaakat pütchi suluʼu tü mmakat Congo mayaainjeʼe nnojoluin anain tü luusakat, tü karateetkat otta nnojoluin anain eʼejetuu chayaa. Eesü sülatüle kojuya kashi süpüla süntajatüin tü karaloʼuta waluwataakat namüin na wawalayuukana. Aluwataanapuʼusü shia suluʼu katünasü jee sülateʼennaka suluʼumüin anuwa, eesü sütükaale tü anuwakat soʼu jeʼra semaana sünain mojuui küʼika shiroku tü wüinkat. Alatapejeʼe waya süchikijee tia jee süchikijee waneirua kasa.

Ponusü taaʼin tü naaʼinrakat na wawalayuukana süpüla yapain natuma eeinjanale noutkajaain soʼunnaa wanee outkajawaa miyoʼu, mayaainjeʼe manneetsein naya. Nakumajüin tü aashajaaleekat saaʼu shipia ruluma, nachajaain alama süpüla süsepüinjatüin shia jee nakoʼoyojüin tia alamakat süpüla neinnaseinjatüin shia. Ashoʼttüshii naya wanee wunuʼu bambú münüsü süpüla süsaʼain tü lumakat otta neʼitaain alama saajuna otta akumajüshii naya meesa süka. Nashojuin süta tü wunuʼuliakat süpüla nakaülajüin wanee kasa süka, jama nnojoluin eejatüin külaawa namaʼana. Ponusüjeseʼe taaʼin natüjain maʼin na wawalayuukana, atüjashii naya süpüleerua nakuwaʼipa. Aishaatashii naya tapüla. Tasukajüinjeseʼe naya tajütünapa suluʼumüin wane mma naata.

Aluwataanüshi taya soʼu 1974 suluʼumüin tü Weteet chakat Nairobi (Kenia). Watta saalii aʼyatawaa chayaa süka jülüjain waaʼin naʼyataain na wawalayuukana sünain aküjaa pütchi suluʼu poloosü mma pejepünaa sünain Kenia. Suluʼu soʼutku tia mmakat, eesü süpülajünüle naʼyataain na wawalayuukana nümüin Jeʼwaa. Ajütünapuʼushi taya sünain alapalawaa naaʼu na wawalayuukana suluʼu tia mmakat, pejeewapuʼusü takua chaa Etiopía. Müliapuʼusü naaʼin atumawaa na wawalayuukana chayaa, mojusü maʼin tü ooʼulakünakalü aka naaʼin, wainma na eʼrakana namüliala, püreesashii naya otta eeshii na oʼutunakana aaʼin. Ayatapejeʼe naya waneepiain nümaa Jeʼwaa süka aleewain maʼin naya nümaa otta namaa na wawalayuukana.

Soʼu 1980, kasaatshi taya sümaa Gail Matheson, chejeʼewat shia Canadá, talatüshi maʼin taya sutuma tia. Ekirajaasü shia suluʼu Galaad wanaa tamaa jee ashajapuʼushi taya karaloʼuta sümüin. Chajatü shia misioneerain Bolivia. 12 juya süchikijee chajanain waya Galaad, antiraashi taya sümaa chaa Nueva York jee süchikijee tia kasaatshi taya sümaa chaa Kenia. Taapüin analuʼutkat sümüin Gail saaʼu anain sunoula otta saaʼu talatüin saaʼin sümaa tü kasa eekat sümaʼana. Ayatayülia shia tamaa jee aisü maʼin shia tapüla.

Soʼu 1986, alapalaashi taya naaʼu na wawalayuukana sümaa naʼakajachin taya na Laülaashii jülüjakana aaʼin tü aʼyatawaakat suluʼu Weteet. Oʼunapuʼushi taya sümaa Gail sünain alapalawaa naaʼu na wawalayuu kepiakana suluʼu tü mma jülüjakat saaʼin tü Weteet chakat Kenia.

Sotusü taaʼin tü waaʼinrakat soʼu 1992 süpüla yapajüin watuma eeinjanale woutkajaain sünain wanee outkajawaa miyoʼu chajatka Asmara (Eritrea), waainjain tia nnojoluiwaʼaya süpülajünüin waʼyataain nümüin Jeʼwaa chayaa. Aʼanapinnüshii waya wanee piichi anaajaale eküülü, yarüttüsü maʼin, anatsü saaʼin anuuipaʼapünaa sünain. Anapejeʼe shiyolojo tü piichikat natuma na wawalayuukana soʼu sükalia tü outkajawaakat, jama  süpülajatüin shia naʼwaajüin Jeʼwaa. Eeshii wawalayuu sümaa napüshi alüʼüjaka kuluulu eekai anachoin maʼin, neʼitaaka shia sünain süsepü tü piichikat süpüla nnojoluinjatüin jaʼyain sümojula tü piichikat. Anashaatasü maʼin tia outkajawaakat, talatüshii maʼin waya sünain, eejana 1.279 wayuu.

Walapalaapa naaʼu na wawalayuukana semaanawai, naatayaa müsü tü mma wantakalü aluʼumüin. Eeshii wantüle suluʼu wanee piichi anachonsü maʼin sotpaʼa palaakat otta eeshii wantüle suluʼumüin wanee mma eere wayuu aʼyataalii sümaa watunküin suluʼu wanee piichi aainjuushi süka sin otta eesü wattale tü oʼoojuleekat suulia tü piichikat, maʼaka 100 meetüro. Shia sotoka taaʼin waküjain pütchi namaa na wawalayuukana sümaa talatüin naaʼin, jaʼitashii jalain waya alapalaain naaʼu. Wanaa sümaa wajütünüin suluʼumüin wanee mma naata, apütaashii waya napüla na wawalayuukana, watüjaa aaʼu wasukajeenain naya.

Soʼu juyakat 1987 sünainmüin 1992, ooʼulaashii waneinnua sülaüla mma suulia napülajüin waʼyataain nümüin Jeʼwaa, alatüsü tia suluʼu waneirua mma jülüjakat saaʼin tü Weteet chakat Kenia. Makalaka shiʼitaanüin waneirua Weteet otta piichi eere sukumajünüin sukuwaʼipa naʼyataain na wawalayuukana. Soʼu 1993, ajütünüshi taya sümaa taʼwayuuse chamüin Adís Abeba (Etiopía). Suluʼu tia mmakat, apülajünapuʼusü naʼyataain na wawalayuukana nümüin Jeʼwaa, aluʼusaʼa maaʼulu, nnojoluitpa nayoutuin achiki tia na sülaülakana mma.

Anasü sukuwaʼipa naʼyataain na wawalayuukana nutuma Jeʼwaa chaa Etiopía. Wainma na pürekutsootkana juyawai soʼujee 2012. Atüjashii ekirajaa otta aküjaa pütchi na wawalayuukana sutuma nekirajünüin. Alatüsü suulia 120 Piichi Outkajaalee akumajünaka. Soʼu 2004, akumajünüsü wanee Weteet jeketü. Suluʼu tü mma sukumajünakalü aluʼu Weteet, akumajünüsü wanee piichi süpülajatü outkajawaa miyoʼu eere noutkajaain na wawalayuukana.

Aleewashii maʼin waya namaa na wawalayuu chakana Etiopía. Atanalaasü waaʼin sutuma kamaneein naya otta sutuma alin waya napüla. Sutuma ayuulin waya, anaainnapa waya suluʼu tü Weteet yaakat Europa central. Aaʼinmajünüshii waya natuma na wawalayuukana yaʼayaa, wasukajapejeʼe na wawalayuu chakana Etiopía.

Weʼrüin niain Jeʼwaa chi lotokai atuma nanoula na wawalayuukana süpüla sükooʼomüinraain naʼyataain nümüin (1 Cor. 3:6, 8, 9). Jamüsüjaʼa soʼu taküjain pütchi namüin waneinnua wayuu aʼyataashii suluʼu wanee miina, chejeʼewalii naya Ruanda chaa suluʼu tü mma kanüliakat cinturón de cobre del Congo, nnojoipuʼushii eein Aküjalii pütchi chaa Ruanda, aluʼusaʼa maaʼulu eeshii 30.000 wawalayuu chayaa. Soʼu 1967, eejana chaa República del Congo 6.000 Aküjalii pütchi, eekajasaʼa maaʼulu eeshii 230.000 otta soʼu 2018, alatüshii suulia 1.000.000 na wayuu eejanakana sünain tü Outkajawaakat eere Sotuin Waaʼin Outuin Jesuu. Alatüshii suulia 100.000 aküjalii pütchi eekana suluʼu tü mma jülüjapuʼukat saaʼin tü Weteet chakat Kenia.

Alatüirü suulia 50 juya süchikijee nükaalinjain taya Jeʼwaa nakajee waneinnua wawalayuu süpüla taʼyataain waneepia nümüin. Mmoleʼeyüiya taya teʼitaapejeʼe taaʼin nünain Jeʼwaa. Sünainjee chajachin taya África, atüjashi taya süpüleerua takuwaʼipa süpüla nnojolin tashapajaain aaʼin otta süpüla talatüin taaʼin sümaa tü kasa eekat tamaʼana. Kojutusü tamüin otta sümüin Gail kamaneein maʼin na wawalayuukana, natüjain süpüleerua nakuwaʼipa otta neʼitaain naaʼin nünain Jeʼwaa. Taapüin analuʼutkat nümüin Jeʼwaa saaʼujee kamaneein nia tamüin. Watta saalii kasa naapaka tamüin, eetaayaai süntapünaain suluʼu taaʼin müinjatüin takuwaʼipa nutuma (Sal. 37:4).