1, 2. ¿Kasa naainjaka Jeʼwaa süpüla nümülialüin waaʼin? ¿Kasa süküjaka wamüin tü Wiwüliakat?

EESHI wanee wawala jimaʼalitchi, nüsakirüin wanee laülaashi süchiki wanee kasa wainmajaka atuma naaʼin. Shia wainmajaka atuma naaʼin wanee pütchi makalü yaa: «Tamüshii jia süka kooʼomüinjüin jümüin tü müliaakat müleka jüchajaale kaʼwayuusee» (1 Cor. 7:28). «¿Kasa wayu tü müliaa süküjakat türa pütchikat? ¿Jamüinjatü sukuwaʼipa tatuma kasaatpeena taya?», nümaka nümüin chi laülaashi kasaatkai. Nüküjain chi laülaashikai nümüin chi jimaʼaikai saʼata tia pütchikat, tü makalü yaa: «[Nia Maleiwa] amüliajaka waya. Nia Wamaleiwasekaʼaya, akaaliijaka waya. Je müleka müliale waya, akaaliijüneena waya nütüma» (2 Cor. 1:3, 4).

² Shiimainshaata nümülialüin waaʼin Jeʼwaa weʼrüle müliaa. Eesüjaʼa sotule paaʼin wanaa sümaa nuʼunirüin pukuwaʼipa Jeʼwaa sünain wanee kasa paaʼinrajatka. Eesüjaʼa shiale sükajee tü Wiwüliakat. Tü nüchekakat Jeʼwaa wapüleerua shia anainjanain waya maʼakaajaʼa nutuma na wayuu aʼyataapuʼukana nümüin sümaiwa paala (paashajeʼera Jeremías 29:11, 12).

3. ¿Jarat tü asakiraa wekirajaajeetkalü anain?

 ³ Wachechereerü waaʼin watüjaale saaʼu jamüin wooʼulakünaka aaʼin, jamüin sülataka wamüin kasa mojusü kasaatpa waya otta jamüin sülataka namüin na wapüshikana. ¿Kasache müliakalü atuma naaʼin wayuu naashin Pablo? ¿Jaralii na wayuu aʼyataapuʼukana nümüin Jeʼwaa amülialeenaka waaʼin? Watüjaale saaʼu tia, nnojoleena waya amalajaain aaʼin.

4, 5. Püküja waneirua kasa neʼraka atuma müliaa na kaʼwayuusekana.

⁴ Anuu nünüiki Maleiwa wanaa sümaa nükasaalajüin na wayuu nukumajakana palajana: «Müshijeseʼe nükatalaainjachin maaʼulu yaa wane wayuu shipialuʼujee nii je nipialuʼujee nüshi süpüla waneeshinjachin sünain saʼaniraainjatüin nukuaippa nümüiwa sümaa nuʼwayuuse süpüla paaʼinwajiraainjanain naya» (Gén. 2:24). Sutuma isain wachiki lotuin wakuwaʼipa waneepia, eesü kaʼi eere mojujiraajeenain waya sümaa waʼwayuuse (Roma 3:23). Chi toolokoi niainjachi laülaaka saaʼu tü jietkat, nnojoliinnapa joo nayain na wayuu kachonkana shia. Müinjatü sukuwaʼipa tia süka niain Jeʼwaa aikaleʼerüin sukuwaʼipa (1 Cor. 11:3). Eesü kapüleere namüin noʼutku na tooloyuu kasaatshiikana laülaain naya saaʼu naʼwayuuse. Eesü wawalayuu kapüleeka sümüin aaʼinraa tü nuluwataakalü anain shia chi suʼwayuusekai; makaʼa sukuwaʼipa shia süka kiʼrain shia sünain aaʼinraa tü namakat na wayuu kachonkana shia. Eeshii mojujiraale na kasaatshiikana namaa na kasayuukana nanain.

⁵ Shapaʼaleesia naaʼin chi toolokoi sümüle tü nuʼwayuusekat nümüin: «Ipuotsü taya». Mayaapejeʼe talatüin naya, shapaasü naaʼin süka nnojoluin nütüjaain saaʼu müleka ayuuijeerüle tü nuʼwayuusekat suʼunnaa ipuoluin shia jee shiale süchikijee tia. Choʼujaajeerü sooʼomüin nneerü namüin süpüla nayaʼlajüin tü choʼujaajeetkat namüin soʼu palit kaʼi jee süpüla watta kaʼi. Jemeitpa chi joʼuukai, nieechi jülüjaka maʼin saaʼin tü niikat. Otta müshia chi suʼwayuusekai, aʼyataainjachi süpüla naapüin sümüin nüpüshi tü choʼujaakat namüin. Nnojoleerü apütaain kaʼi nüpüla chi toolokoi sümaa tü jietkat süpüla yootuin naya, nojuʼitüin sünain apasiajawaa jee süpüla waneirua kasa.

6-8. ¿Jamüsü naaʼin waneinnua wayuu sutuma nnojoluin nountuin kachoin naya?

⁶ Eepejeʼe waneinnua kasaatshii isakana achiki kachonwaa. Shapaasü naaʼin wayuu kasaarüle nia jee kachonle nia. Eepejeʼe müliale naaʼin sutuma machoin naya. Eeshii jieyuu mojukana aaʼin sutuma nnojoluin nountuin kachoin naya (Prov. 13:12). Sümaiwa paala, anasü namüin na jieyuukana kaʼwayuusere jee kachonle naya. Jamüsüjaʼa Raquel tü nuʼwayuusekat Jacob, mojushaatasü saaʼin sutuma nnojoluin süpüla kachoin shia, aluʼuinjaʼa tü suwalakat, kachonsü (Gén. 30:1, 2). Eeshii wawalayuu misionero aʼyataakana nümüin Jeʼwaa suluʼu wanee mma eere wainmain nachonnii na wayuukana, asakinnüshii naya jamüin machonka naya. Naküjüinjaʼa na wawalayuukana namüin jamüin machonka naya. Nayase naya wayuukana, eeshii maʼwaire naya: «Aluʼuwatshiijaʼa jia, oʼuraajeena waya süpüla kachoin jia».

⁷ Wekirajaa süchiki wanee wawala chejeʼewat Inglaterra, kachonweeshaatasü shia, isapejeʼe süchiki tia. Sütaralaapa maʼin, nnojotpa süpüla kachoin shia,  mojushaatasü saaʼin. Chi suʼwayuusekai otta shiakat, nachuntuin wanee jintüichon süpüla nachonyaainjachin nia. Anuujeseʼe sünüiki tü wawalakat: «Sutuma machoin taya, aʼyalajüsü taya waneepia, müshi outakai naaʼin wanee kasa tanain. Nnojotsü wanaawain puchuntule wanee jintüi süpüla püchonyaain nia. Talatüsüje maʼin taaʼin kachonyürüleje taya».

⁸ Saashin tü Wiwüliakat, oʼttaajeena na jieyuu kachonkana (1 Tim. 2:15, TNM). Tü wayuu eekat kachoin, jülüjeechi saaʼin suʼwayuuse jee süchonnii. Shiale jülüjüin saaʼin tia, nnojoleerü shia aashajaakuʼu müin perulaa, nnojoleerü shia ekeroluin sünainpünaa sukuwaʼipa wayuu yalapünaa. Tia shia tü shikirajeekalü anain türa pütchi sümakat tü Wiwüliakat. Nnojotsü shiain shikirajeein anain katüinjatüin soʼu wanee wayuu süpüla kaʼikat süpüshuaʼa sutuma kachoin shia (1 Tim. 5:13). Shiimainjasaʼa eejeerüin mojujirawaa kasaatpa wanee wayuu otta eejeerü mojujirawaa sümaa nüpüshi.

9. ¿Kasa nnojotka nücheküin wanee wayuu maaʼulu yaa?

⁹ Wanaa sümaa waashajaain süchiki tü kasa mojusü eekat süpüla sülatüin namüin na kasaatkana, eesü motowaire waaʼin waashajaain süchiki eein süpüla outuin nuʼwayuuse chi toolokoi jee niale outuin niakai. Nnojotsü wayuu achekakat tia. Na wawalayuukana, neʼitaain naaʼin sünain nasoʼiraainjanain aaʼin na outushiikana. Sutuma tia, anasü naaʼin na wayuu anaajaakana aʼwayuuse (Juan 5:28, 29). Nükaaliinjain Jeʼwaa sükajee tü Wiwüliakat na wayuu eʼrakana müliaa, tüü shia wanee suwalaʼata sukuwaʼipa süpüla nükaaliinjain naya. Wekirajaa sünain jamüin sukuwaʼipa nutuma Jeʼwaa süpüla nümülialüin naaʼin na wayuu aʼyataakana nümüin. Otta jamüin anaka nakuwaʼipa sutuma tia.

10. ¿Kasa amülialaka saaʼin Ana? Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 3.

¹⁰ Eesü wanee kasa alataka sümüin Ana tü nuʼwayuusekat Elqaná. Nnojotsü suuntuin kachoinjatüin shia, aluʼuinjaʼa Peniná tü wane nuʼwayuusekat Elqaná, kachonsü shia (paashajeʼera 1 Samuel 1:4-7). Mojushaatasü saaʼin Ana sutuma shimeeʼerainpalain shia Peniná waneepia. Tü anakalü atuma saaʼin Ana shia suʼuraajawalin kamaʼa nümüin Jeʼwaa, süküjain nümüin tü müliakalü atuma saaʼin. Saʼatapajashaatain kaaliin shia nüpüla Jeʼwaa. Saashin tü Wiwüliakat, nnojotsü jaʼyain saaʼu suʼupünaa mojuitpain saaʼin (1 Sam. 1:12, 17, 18). Shiʼitaain saaʼin sünain nükaaliinjeerüin shia Jeʼwaa süpüla kachoinjatüin shia jee shiale süpüla anain saaʼin nutuma.

11. ¿Jamüsü anaka waaʼin woʼuraajüle?

¹¹ Ayateena waya eʼrüin müliaa süka waleʼeruʼuin tü kaainjalaakat jee niain Satanaa aluwataain saaʼu tü mmakat (1 Juan 5:19). Weʼitaapejeʼe waaʼin nümülialeenain waya Jeʼwaa. Weʼrüle müliaa nükaaliinjeena waya maʼaka nükaaliinjain Ana, choʼujaapejeʼe woʼuraajüinjanain  nümüin süka süpüshuaʼa waaʼin. Nnojotsü waküjainjatüin neʼe nümüin tü kasa mojusü alatakat wamüin, acheküsü waküjainjatüin nümüin jamüin waaʼin sutuma tia jee wachuntashaata nümüin nükaaliinjaiwa waya (Filip. 4:6, 7).

12. ¿Jamüsü talataka saaʼin Ana mayaapejeʼe sülatüin kasa mojusü sümüin?

¹² Nnojorüle süpüla wountuin kachoin waya jee nünaajaale wanee kasa wanain, eesü wanee kasa amülialeetka waaʼin. Soto waaʼin Ana tü nünüikimaajatkat Maleiwa, tia wayuukot eejatü shia nükalioʼu Jesuu. Outushi chi suʼwayuusekai wanaa sümaa akaratshin juya naya sünain kasaalüü. Nnojotsü süküjain tü Wiwüliakat kachoin shia. 84 suuyase, oʼunüsü waneepia suluʼumüin tü aʼwaajüleekat Maleiwa, «ayatsü soʼukaʼi, saʼwai sünain suʼwaajüin Maleiwa, sünain saashajaain nümaa je sünain saamajüin» (Luc. 2:37). Amülialaasü saaʼin Ana sümaa talatüin shia sutuma suʼwaajüin Jeʼwaa.

13. Püküja süchiki tü atütüleʼerakat saaʼin wanee wawala mayaapejeʼe nnojoluin süpüshin tü wayuu akaaliinjakat shia.

¹³ Amülianneerü waaʼinya natuma na wawalayuu waʼaleewajaakana amaa (Prov. 18:24). Wekirajaa sünain tü alatakat sümüin Paula. Wanaa sümaa jaʼralin suuyase, ooʼulaasü tü shiikat suulia aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Mojushaatasü maʼin saaʼin Paula sutuma tia. Eesü wanee wawala pürekutsoot atütüleʼeraka saaʼin, Ann sünülia, sükaaliinjain shia süpüla ayatüin shiʼyataain nümüin Jeʼwaa. Anuu sünüiki Paula: «Mayaapejeʼe nnojoluin tapüshin Ann, aisü maʼin taya süpüla jee jülüjüsü taya saaʼin. Tia sükaaliinjain taya süpüla ayatüin taʼyataain nümüin Jeʼwaa». Mapa aleʼejüsü tü shiikat süchikuaʼa sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa, talatashaatasü saaʼin Paula sutuma tia. Müsia Ann talatüsü saaʼin sutuma sükaaliinjain Paula süpüla ayatüin shiʼyataain nümüin Jeʼwaa.

14. ¿Jamüsü anaka waaʼin wakaaliinjale wayuu?

¹⁴ Wakaaliinjapa na wayuukana süpüla anain nakuwaʼipa, anasü wakuwaʼipa süka  nnojoluin wekiiruʼuin waneepia tü kasa mojusü alatakat wamüin. Naküjapa pütchi na jieyuu kasaatkana jee na nnojoliikana kasaalüin, natüjaa aaʼu talatüin maʼin naaʼin sutuma tia. Tü keeʼireekat naaʼin shia naʼwaajüinjachin Jeʼwaa sükajee tü naʼyataainkat nümüin. Naya wawalayuukana, anajaasü naaʼin sutuma naküjain pütchi. Kojutushii wamüin na wayuukana, müshiijeseʼe waküjain pütchi namüin nepialuʼupünaa. Jülüjale waaʼin na wawalayuukana, paaʼinwajiraajeena waya wapüshuaʼa (Filip. 2:4, 5). Tia shia naainjaka Pablo namüin na anoujashii chajanakana Tesalónica, naaʼinmajüin naya, müshijaʼa aka saaʼin tü wayuu aaʼinmajakat süchon. Otta müsia nütütüleʼerüin naaʼin (paashajeʼera 1 Tesalónica 2:7, 11, 12).

15. ¿Jaralii maʼin na ekirajüinjanakana na tepichikana?

¹⁵ Nnojotsü motuinjatüin waaʼin wakaaliinjain na wayuu wapüshikana. Na wawalayuu jekenakana sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa, eeshii nachuntüle kaaliinwaa namüin na kakaliainakana anoujain süpüla nekirajüin nachonnii nüchiki Jeʼwaa. Saashin tü Wiwüliakat, na ekirajüinjanakana na tepichikana, nayainjana na wayuu kachoinkana naya (Prov. 23:22; Éf. 6:1-4). Mayaapejeʼe eein chi wawala akaaliinjakai naya namaa nachonnii, nnojotsü motuinjatüin naaʼin na kachonshiikana nayainjanain ekirajüin nachonnii. Müsüjeseʼe choʼujaain yootuin naya waneepia namaa.

16. ¿Kasa jülüjüinjatka waaʼin suchuntunüle wamüin wekirajüinjachin wanee jintüi?

¹⁶ Nuchuntule wamüin wanee wawala wekirajüin wanee nüchon sünain tü Wiwüliakat, sotuinjatü waaʼin nnojoluin laülaain waya naaʼu chi nüchonkai. Akaajaʼa neʼe suchuntunüle wamüin wekirajüinjachin nüchon wanee wayuu mamalainka amüin tü sümakat tü Wiwüliakat, acheküsü sotuinjatüin waaʼin nnojoluin wayain laülaain naaʼu chi jintüikai. Wekirajapa chi jintüikai, yalainjana waya namaa na wayuu kachonkana nia, nnojoliire naya, eeshi süpüla niain wamaain wanee wawala laülaakai aaʼin sünain anoujaa. Nnojoire chia, wekirajüinjachi chi jintüikai eere wainmain wayuu. Müinjatü sukuwaʼipa tia suulia mojujain pütchi wachiki. Mapa süchikijee tia, nayainjana ekirajaka nia na wayuu kachonkana. Süka jamüin, niain Jeʼwaa aluwataaka naya sünain tia.

17. ¿Kasa naaʼinrajatka na tepichikana süpüla talatüin naaʼin na wayuu kachonkana naya?

¹⁷ Na tepichi aikana apüla Jeʼwaa otta oonookana sümaa nünüiki, natütüleʼerüin naaʼin na napüshikana. Jee müsia, kojutushii naya natuma jee nakaaliinjain naya sünain tü kasa choʼujaakat namüin otta sünain tü anainjatkalü atuma nanoula. Eejachi wanee wayuu aʼwaajaka Jeʼwaa, Lamec nünülia, nuuʼuliwoʼu nia Set. Eejachi nia süpülapünaa tü Juya miyoʼushaatakat. Müsü nünüiki nüchiki Noé, chi nüchonkai: «Mayaasüje oʼulejuushin tü mmakat nütüma Maleiwa, nuʼtteʼereena waya chi tachonkai suulia müliajüin waya sünain waaʼinmajüin tü mmakat». Ekeraajüsü tia pütchikat süchikijee tü Juya miyoʼukat (Gén. 5:29; 8:21). Maaʼulu yaa, na tepichi kojutukana amüin tü shiimainkat nüchiki Jeʼwaa, talatüsü naaʼin na napüshikana natuma. Eeshii süpüla nakaaliinjain na napüshikana süpüla eejiraain naya sümaa tü ooʼulakünakalü aka naaʼin. Oʼttaajeena naya suulia wanee kasa keemaleesia suulia tü Juya miyoʼushaatakat.

18. ¿Kaseerü akaaliinjaka waya mayaapejeʼe wainmain tü eejiraainjanakalü amaa waya?

¹⁸ Maaʼulu yaa, anasü naaʼin watta naaliin wayuu sutuma noʼuraajüin, sutuma nashatüin nakuwaʼipa waneinnua wayuu aʼyataapuʼukana nümüin Jeʼwaa jee sutuma naʼaleewajaain namaa waneinnua wayuu aʼyataakana nümüin Jeʼwaa (paashajeʼera Salmo 145:18, 19). Watüjaa aaʼu niain Jeʼwaa waneeshin sünain nümüliajüin waaʼin waneepia. Sutuma müin nia, watta saalii tü kasa eejiraajeenakalü amaa waya maaʼulu yaa jee watta kaʼi.