SOTUSÜ taaʼin tü alatakat soʼu wanee kaʼi aikat oʼu jemiai chaa Brookings (Dakota del Sur, Estados Unidos). Wattaʼajatü maalü tia. Alüʼütsü süpüla shiʼitüin tü juyakat soʼu tia. Suluʼujachi taya wanee shipia mürüt namaa kojuyashii wayuu, kutkuttaʼatshii neʼe waya sutuma tü jemiaikat. Süʼütpaʼajana waya wanee müsü aka saaʼin tanque piratüsü wüin, saamatüsü tü wüin suluʼujutkat. Anashi takuentajüle jümüin tachiki süpüla jütüjaain saaʼu jamüin yalajaika taya suluʼu shipia mürüt.

Joʼuushi taya maatsoʼu 7 soʼu 1936. Apünüinshii na tawalayuukana, taya shaleka. Kepiapuʼushii waya suluʼu wanee granja wüinpejeeruʼu sünain tü mmakat Dakota del Sur. Shia wepijaaka aaʼu tü waʼyataainkat suluʼu tü granjakat, nnojotpejeʼe shiain kojutüleein tia wamüin. Aküjüi pütchi nüchiki Jeʼwaa chi tashikai sümaa tü teikat. Woutiisashii naya 1934. Shia kojutüleeka namüin aaʼinraa tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa suulia kasa süpüshuaʼa süka naapüin naaʼin nümüin. Clarence nünülia chi tashikai. Niapuʼushi Akumajaka napüleerua na laülaashiikana tü aainjünajatkat chaa eepuʼule woutkajaain, mapa nia aaʼinraka tia chi talaülakai Alfred. Siervo de compañía münapuʼushii na makana aʼyataain suluʼu outkajaaleeka. Chapuʼushii waya outkajaain suluʼu mmakat Conde (Dakota del Sur).

Oʼunawaishii waneepia na tapüshikana sünain tü outkajawaakat jee sünain aküjaa pütchi sainküin piichi. Aküjapuʼushii naya süchiki tü kasa anasü eeinjatkat yaa mmapaʼa saashin tü Wiwüliakat. Atüjashii waya nünainjee chi washikai jee tü weikat, nekirajüin waya süpüla alinjachin Jeʼwaa wapüla. Aipiruapa touyase aküjüshi taya pütchi, akaʼaya neʼe Dorothy, tü tawalakat. Soʼu 1943, ashajitshi taya tanülia süpüla tü Ekirajawaa süpülajatkat Aküjaa Pütchi, jeketü akumajaain tia ekirajawaakat soʼu tia.

 Kojutapuʼusü maʼin wamüin tü outkajawaakat miyoʼu. Sotusü taaʼin tü aainjünakat soʼu 1949 chaa Sioux Falls (Dakota del Sur). Sünain tia outkajawaakat, nüküjüin chi wawalakai Grant Suiter tü pütchi kanüliakat: «¡Es más tarde de lo que usted piensa!». Naashin chia wawalakai, aküjüinjana pütchi süchiki Nuluwataaya Maleiwa napüshuaʼa na aapakana naaʼin nümüin. Mapa süchikijee outkajawaakat tia, taapüin taaʼin nümüin Maleiwa. Woutiisashi taya nowienpüroʼu 12 soʼu 1949 sünain wanee outkajawaa miyoʼu piantuaka juyawai chaa Brookings. Shiajaʼa wanaa sümaa suluʼujachin taya tü shipiakat mürüt, tü taküjayütkalü achiki paala, chajachi taya namaa apünüinshii wayuu. Awoutisaajünüinjana waya suluʼu wanee müsü aka saaʼin tanque piratüsü wüin.

Pürekutsootshi taya mapa, oʼttüshi taya eneeroʼu 1, 1952, wanaa sümaa 15 touyase. Saashin tü Wiwüliakat, «kekiijeechi maʼin wanee wayuu naʼaleewajaale nümaa chi wayuu kekiikai maʼin». Watta naalii na tapüshi kekiikana maʼin otta anasü namüin pürekutsoolin taya (Prov. 13:20, TNM). Aküjapuʼushi taya pütchi nümaa chi talaülakai, Julius nünülia, 60 nuuyase. Kamalainpuʼusü wamüin wojuʼitüin piamaleʼeya sünain aküjaa pütchi eerejeʼe wayuuin nia miyoʼu toulia. Wainma kasa tatüjaka nünainjee talaüla. Mapa pürekutsootsü Dorothy.

Jintüliiwaʼaya taya, chi tashikai sümaa tü teikat nounejaapuʼuin na wawalayuukana alapalaakana waaʼu süpüla makatüin naya wepialuʼu. Eeshi wanee wawala alapalaakai waaʼu akaaliinjakai maʼin taya, nia Jesse Cantwell otta müsia Lynn, tü nuʼwayuusekat. Jülüjashi taya naaʼin otta natütüleʼerüin taaʼin. Nalapalaapa naaʼu na wawalayuu suluʼukana wanee outkajaalee pejeka wanain, eeshi nounejaʼawaire taya sünain aküjaa pütchi namaa. Keejiapuʼusü tamüin namawaa naya wawalayuukana. Meeshi taya maʼaka naaʼin nayakana, aʼyataweeshi taya waneepia nümüin Jeʼwaa sümaa pürekutsoolin taya.

Mapa, niashi alapalaaikai waaʼu chi wawalakai Bud Miller jee Joan tü nuʼwayuusekat. Wanaa sümaa nalapalaain waaʼu, eetaasü maka saaʼin 18 touyase. Soʼu tia, oʼunajachi taya eere naneekünüin joo na surulaalüinjanakana. Keeʼireesü naaʼin na aʼyataakana chayaa taaʼinrüinjatüin wanee kasa nnojotka pansaain sümaa tü nümakat Jesuu maʼaka nnojoliinjanain waya sünainpünaain poliitika (Juan 15:19). Aküjeepajaʼa taya pütchi süchiki Nuluwataaya Maleiwa, müshijeseʼe tachuntüin tooʼulaanüin süka wayuuin anoujashi taya.

Talatüshi maʼin taya sutuma «oʼuneechi taya  pümaa», nümüin chi wawalakai Miller tamüin. Nnojoishi japüleʼein chia wawalakai jee nnojoishi nia mmoluin seema wayuu. Akaʼaya nia, nütüja apüleerua tü Wiwüliakat. Atütülaasü taaʼin sutuma eejachin nia tamaa. Soʼu 1954 ooʼulaanüshi taya süpüla taʼyataalinjachin nümüin Maleiwa. Sünainjee tia, eeitpa süpüla kooʼomüin taʼyataain nümüin Jeʼwaa.

Mapa süchikijee tia, ounejaanüshi taya süpüla taʼyataain suluʼu Weteet, suluʼu tü Hacienda Watchtower münakat, chaa Staten Island (Nueva York). Chajachi taya apünüin juya. Anashaatasü maʼin takuwaʼipa chayaa süka taʼyataain namaa wainma wayuu kekiishii maʼin.

Suluʼu tü haciendakat eejatü wanee misoora WBBR sünülia. Eejatü tia misoorakat natuma na aküjüliikana pütchi soʼujee 1924 sünainmüin 1957. Wainmashii waya sünain aʼyatawaa suluʼu tü haciendakat, eetaashii maʼaka 15 jee 20. Kojuyashii waya jimaʼaliikana jee wainma kasa nnojotka watüjüin apüleerua. Soʼu tia, eejachi wamaa wanee wawala laülaaichi, Eldon Woodworth nünülia, nia noʼutku na chainjanakana chaa iipünaa. Müshi aka naaʼin washi wamüin chia wawalakai, wainma kasa nikirajaka anain waya. Mojujiraale waya saaʼu wanee kasa, mapuʼushi chi wawalakai Woodworth: «Ponoshootosü taaʼin tü aʼyatawaa wountakat nutuma chi Senyotkai, eerejeʼe wayuuin neʼe waya».

Chajachi wamaa chi wawalakai Frederick Franz jee wainma kasa nükaaliinjaka anain waya. Wayuu kekiishi maʼin nia otta atüjüshi maʼin süchiki tü Wiwüliakat. Jülüjashii waya naaʼin chia wawalakai. Chi aʼlakajaapuʼukai weküin nia wawalakai Harry Peterson. Tü shiimainsükat niʼiruku shia Papargyropoulos, Peterson wamapuʼushi süka kapüleein achuntaa niʼiruku. Nia wanee noʼutku na chainjanakana chaa iipünaa otta kamalainpuʼusü nümüin aküjaa pütchi. Anasü maʼin nutuma tü niʼyataainkat chaa Betel otta aküjüshi nia pütchi waneepia. Jamüshijaʼa nia, wainma maʼin rewiisüta naapaka sümüin wayuu kashiwai. Atüjashaanashi nia süpüleerua tü Wiwüliakat jee nüküjawalin wamüin tü wasakitkalü anain nia.

Chaa suluʼu tü haciendakat, waʼlakajapuʼuin fruta sümaa verdura otta pooteruʼusü watuma, eesü maʼaka wanee litüro suluʼu. Neküinjatü tia na weteliitakana, eesü maʼaka 45.000 poote wepirajaka juyawai. Aʼyataajiraapuʼushi taya sümaa tü wawalakat Etta Huth, wayuu kekiisü maʼin shia. Jee shia kakumainka tü  receta süpülajatkat tü waʼlakajakat. Eejana kojuyashii wawalayuu jieyuu antawaikana sünain akaaliinjaa waya otta shiapuʼusü Etta akumajaka sukuwaʼipa tü naʼyataainkat. Mayaapejeʼe sütüjüin maʼin wawalaka Etta süpüleerua tü shiʼyataainkat, nnojotsü alanaweein nooʼopünaa na jülüjakana aaʼin tü aʼyatawaakat suluʼu tü haciendakat. Anashaatasü maʼin sukuwaʼipa wapüleerua.

Noʼutku na wawalayuu akaaliinjakana waya shia Angela (Angie) Romano. Shikirajüin shia tü wawalakat Etta sünain tü shiimainkat. Kasaatshi taya sümaa Angie aaʼuriiroʼu soʼu 1958 otta alatüirü 58 juya sünain waʼyataajiraain nümüin Jeʼwaa. Sutuma waneepiain Angie nümaa Jeʼwaa, aijiraashii maʼin waya. Wayuu kekiisü maʼin shia otta jaʼitairü kasain alatüin, tatüjaa aaʼu saaʼinreerüin tü kasa anasükat waneepia.

Soʼu 1957, wanaa sümaa suikkünüin tü misoorakat WBBR chajachi taya aʼyataain suluʼu tü Weteet chakat Brooklyn, nnojoishi taya kakaliain chayaa. Ojuʼitüshi taya suluʼujee Weteet kasaatpa taya sümaa Angie. Apünüin juya pürekutsoolüin waya chaa Staten Island. Aʼyataashi taya namüin na ayaʼlajakana tü misoorakat, WPOW sünülia natuma.

Nnojotsü wainmain kasa wamaʼana süpüla nnojoluinjatüin kasain ataʼülüin wakuwaʼipa waluwataanüle jalapünaa yaa. Shiasaʼa soʼu 1961, aluwataanüshii waya süpüla pürekutsoolüin pesiaat chaa Falls City (Nebraska). Nnojoluiwaʼaya waya kakaliain chayaa, ounejaanüshii waya chaa South Lansing (Nueva York) soʼu wanee kashi sünain tü Ekirajawaa napülajatkat na Laülaashiikana otta na Aʼyataakana neʼipajee. Anashaatasü maʼin wamüin tü ekirajünakalü anain waya otta aleʼejüinjanaya waya wachikuaʼa waaʼinruʼu Nebraskamüin. Waluwataanaka süpüla misioneeroin waya chaa Camboya. Jeketü wamüin tü weʼrakat chayaa, tü waapakat jee tü wekakat. Anashaatasü maʼin tia mmakat otta chasü shia uuchejeeruʼu sünain Asia. Keeʼireeshaatasü waaʼin aküjaa tü pütchi anasükat sümüin tü wayuu chejeʼewatkalüirua.

Suʼwanajaʼalaa sümaka tü kasakalüirua chaa Camboya, woʼunaka suluʼumüin tü mmakat Vietnam del Sur. Piama juya süchikijee tia, ayuuijaʼalaa tamaka otta mayeinshi maʼin taya. Waleʼejaaka wachikuaʼa Estados Unidos. Kakalia taya ayuulin. Shiasaʼa taawalaapa, pürekutsootshii waya wachikuaʼa.

Maatsoʼu soʼu 1965, oʼttüshi taya sünain alapalawaa naaʼu na wawalayuukana. 33 juya taya sümaa Angie sünain alapalawaa naaʼu na wawalayuukana suluʼu wainma outkajaalee jee alapalaapuʼushii waya naaʼu na wawalayuu alapalaakana saaʼu tü outkajaaleekalüirua. Jee müsia, akaaliinjapuʼushii waya sünain tü outkajawaakalüirua miyoʼu. Kamalainpuʼusü tamüin aaʼinraa tia süka kojutüin maʼin tamüin tia outkajawaakalüirua. Kojuya juya walapalaain naaʼu na wawalayuukana suluʼu waneeirua outkajaalee chaa Nueva York jee süʼütpaʼa. Kojuyatua waaʼinrüin tü outkajawaakat miyoʼu suluʼu tü Estadio de los Yankees münakat.

Wainmairü aʼyatawaa aapünaka tamüin sümaa Angie suluʼu nupueulose Jeʼwaa. Soʼu 1995, eʼitaanüshi taya süpüla tekirajüinjachin sünain tü Ekirajawaakat sünain tü Wiwüliakat napülajatka na Tooloyuu  Maʼwayuusekana. Apünüin juya süchikijee tia, ounejaanüshii waya süpüla waʼyataain suluʼu Weteet. Talatüshi maʼin taya süka taleʼejüin tachikuaʼa Weteetmüin, eejachire toʼttüin sünain aʼyatawaa waneepia nümüin Jeʼwaa, aleʼejüshi taya sülatapa 40 juya. Aʼyataashi taya suluʼu Departamento de Servicio otta ekirajüishi taya suluʼu kojuyasü ekirajaalee eeka sutuma nupueulose Maleiwa. Soʼu 2007, Na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin na Aküjüliikana Pütchi sainküin Mma, naikkaleʼerüin sukuwaʼipa tü kanüliakat Departamento de Escuelas Teocráticas süpüla joo sukumajünüin sukuwaʼipa tü ekirajawaa aainjünakat Weteet. Kojuya juya shikiipüʼüjanain taya tia aʼyatawaakat.

Wainmairü kasa aʼwanajaaka sünain tü ekirajawaa aainjünakat Weteet. Tü Ekirajawaakat napüla na Laülaashiikana suluʼu Outkajaalee oʼttüsü soʼujee 2008. Piama juya süchikijee tia, alatüshii suulia 12.000 na laülaashii oʼunakana sünain tia ekirajaaleekat chaa Patterson otta tü Weteet chakat Brooklyn. Ayatayülia eein tia ekirajawaakat suluʼu waneeirua mma. Soʼu 2010, aʼwanajaasü sünülia tü Ekirajawaakat sünain tü Wiwüliakat napüla na Tooloyuu Maʼwayuusekana, shiasaʼa mapa, akumajaasü wanee jeketü ekirajawaa, anuu sünülia: Ekirajawaa sünain tü Wiwüliakat napüla na Anoujüshii Kaʼwayuusekana.

Settienpüroʼu soʼu 2014, waneesüitpa neʼe tia ekirajawaakat, Ekirajawaa napüla na Aküjüliikana pütchi sünülia. Eeshii süpüla noʼunüin sünain na kaʼwayuusekana jee na tooloyuu otta jieyuu maʼwayuusekana. Sainküin mmakat süpüshuaʼa watta naalii na wawalayuu talatakana aaʼin natüjaapa saaʼu eeinjatüin tia ekirajawaakat noumainpaʼa. Anashaatasü maʼin süka wainmain na eekana süpüla noʼunüin sünain tia ekirajawaakat. Talatüshi maʼin taya süka teʼraajüinnain watta naalii wawalayuu anoukteʼerakana nakuwaʼipa süpüla noʼunüin sünain tia ekirajawaakat.

Sotojoopa taaʼin tü takuwaʼipakat soʼujee woutiisain taya chaa suluʼu tü shipiakat mürüt, taapüin analuʼut nümüin Jeʼwaa saaʼu teʼraajüin wainma wayuu kekiikana maʼin. Nakaaliinjain taya naya wayuukana süpüla teʼraajüin maʼin Jeʼwaa jee süpüla anain taʼyataain nümüin. Naʼaka naya wawalayuukana eejana na joʼuukana toulia jee na miyoʼukana toulia. Kojuyashii na suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü. Teʼrüin sünain nakuwaʼipa aishaatain Jeʼwaa napüla. Talatüshi maʼin taya süka wainmain na taʼaleewainkana suluʼu nupueulose Jeʼwaa, kekiishii maʼin naya otta atüjashi taya nanainjee.