Ir al contenido

Ir al índice

¿Jülüjüsü paaʼin tü kasa ashajünakat sümaiwa paala?

¿Jülüjüsü paaʼin tü kasa ashajünakat sümaiwa paala?

«Ashajünüsü nachiki na watuushinuukana wapüla waya katakana oʼu maaʼulu yaa [...]. Ashajüna achikit süpüla süchiajaainjanain waya suulia waaʼinrajüin tü kasa mojusü naaʼinrapüʼükat» (1 COR. 10:11).

JAYEECHI: 11, 61

1, 2. ¿Jamüsü wekirajaainjatka sünain nakuwaʼipa pienchishii wayuu aluwataakana saaʼu Judá?

WEʼRÜLE nüsiranajaain wanee wayuu alatakai suluʼupünaa wanee wopu, eejeerü waaʼin wayapa alatüin suluʼupünaa tia wopukot. Akaʼaya neʼe wekirajaale süchiki tü kasa nnojotkalü anain natuma na waneeinnua, nnojoleerü washatüin shia nachiirua suulia sülatüin wamüin tü alatakat namüin. Eeshii süpüla watüjüin sünainjee tü kasa mojusü naaʼinrakat noʼutku na wayuu aküjünakana achiki suluʼu tü Wiwüliakat.

2 Na pienchishiikana aluwataalii wekirajaakana achiki suluʼu tü ekirajaayakat apünüin, aʼyataashii nümüin Jeʼwaa süka süpüshuaʼa naaʼin. Aainjapajaʼa naya kasa mojusü. Ashajünüsü süchiki tia suluʼu tü Wiwüliakat süpüla wasakirüin waaʼin süchiki jee süpüla watüjüin sünainjee. ¿Kasa watüjaka sünainjee tü alatakat namüin naya wayuukana? ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla nnojoluin washatüin tü kasa mojusü naaʼinrakat? (Paashajeʼera Roma 15:4).

WEʼITAALE WAAʼIN WANAINJIRAA MOJEERÜ WAKUWAʼIPA

3-5. (1) ¿Jarat tü kasa mojusü naaʼinrakalü Asá mayaapejeʼe niʼyataain nümüin Jeʼwaa süka süpüshuaʼa naaʼin? (2) ¿Jamüsü niʼitaaka naaʼin Asá sünain wayuu wanaa sümaa nushutüin naaʼu Baasá?

3 Wekirajaa sünain nukuwaʼipa Asá. Niʼitaain naaʼin nünain Jeʼwaa wanaa sümaa sushutünüin aaʼu Judá natuma wanee miyon surulaat chejeʼewalii Etiopía. Nnojotpejeʼe niʼitaain naaʼin Asá nünain Jeʼwaa soʼu nütkaain nümaa Baasá, chi aluwataakai saaʼu Israel. Keeʼireesü naaʼin Asá nuuʼuleʼerüin Baasá suulia akumajaa süsepü Ramá. Tia shia wanee pueulo chejeʼewat Israel otta pejesü sünain sülüjüle tü mmakat Judá (2 Crón. 16:1-3). Anayaasü naaʼinruʼu Asá nüsakajüin chi aluwataakai saaʼu tü mmakat Siria süpüla nushutüin saaʼu Israel. Shiasaʼa nashutapa na siiriokana saaʼu Israel, ooʼulaashi Baasá suulia akumajaa süsepü Ramá, nüpütüin tia aʼyatawaakat (2 Crón. 16:5). Eesüjaʼa süpüla müin anakai saaʼin nümüin Asá tü naaʼinrakat.

4 ¿Jamüsüche naaʼin Jeʼwaa sutuma tü naaʼinrakalü Asá? Nnojotsü anain nümüin Jeʼwaa tü naaʼinrakalü Asá süka nnojoluin niʼitaain naaʼin nünain. Nuluwataaka Jeʼwaa Hananí, wanee wayuu nünüikimaajachikai süpüla nüchiaain Asá (paashajeʼera 2 Crónicas 16:7-9). Anuu nünüiki Hananí nümüin Asá: «Saaʼu müitpain pukuwaʼipa, ashuteerü paaʼu wayuu weinshi». Mayaapejeʼe niain aluwataain mapa Asá saaʼu tü pueulokot Ramá, atkaashi nia waneepia otta tü nupueulosekat namaa na naʼünüükana.

5 Sünain tü ekirajaayakat apünüin, wekirajaa anainrü talatüin naaʼin Jeʼwaa nutuma Asá. Mayaapejeʼe nüleʼeruʼuin Asá tü kaainjalaakat, niʼrüin Jeʼwaa naaʼu Asá nuʼwaajüin nia süka süpüshuaʼa naaʼin (1 Rey. 15:14). Nnojotpejeʼe nüsünneʼerüin Jeʼwaa nuulia Asá tü müliaa niʼrakat saaliijee aaʼinraa kasa mojusü. ¿Jamüshiche niʼitaaka naaʼin Asá nünainjiraa otta sünain wayuu nuulialeʼeya Jeʼwaa? Eesüjaʼa shiale sutuma jülüjain naaʼin nükanaleenain na nüʼünüükana nakajee na nusurulaatsekana. Jee eesü shiale sutuma noonooin sümaa tü namakat na waneeinnua nümüin.

Jaʼitairü kasain alatüin wamüin, weʼitaainjatü waaʼin nünain Jeʼwaa, nnojotsü weʼitaainjatüin waaʼin wanainjiraa

6. ¿Kasa watüjaka sünainjee tü naaʼinrakat Asá? Püküja süchiki waneeirua kasa eeka süpüla sülatüin wamüin eere weeʼiyatüinjatüin weʼitaain waaʼin nünain Jeʼwaa.

6 ¿Kasa watüjaka sünainjee tü naaʼinrakat Asá? Jaʼitairü kasain alatüin wamüin, weʼitaainjatü waaʼin nünain Jeʼwaa, nnojotsü weʼitaainjatüin waaʼin wanainjiraa. Achuntajana waya kaaliinwaa nümüin jaʼitairü kapüleein jee mapüleein tü alatakat wamüin. Anasü wasakireʼerüle waaʼin sünain tüü: «¿Weʼitaainche waaʼin wanainjiraa süpüla wanoukteʼerüin wanee kasa? ¿Shiache waaʼinraka tü anakat saaʼin wamüin? ¿Waashajeʼettaapa palajana tü Wiwüliakat süpüla watüjaain saaʼu jamüinjatüin sunoukteʼeria wanee kasa watuma?». Jülüjataa paaʼin tüü: mojujiraale na püpüshikana pümaa sutuma puʼunüin sünain tü outkajawaakat jee shiale tü outkajawaakat miyoʼu, ¿achunteeiche pia kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa süpüla pütüjaainjatüin saaʼu tü paaʼinrajatkat? ¿Jama saapüneere pümüin wanee aʼyatawaa süchikijee kakaliapünaain maʼyataanin pia? ¿Püküjeetche nümüin chi pülaamainjachikai sünain puʼunawalin semaanawai sünain wanee outkajawaa? ¿Püküjeetche tia nümüin jaʼitairü nnojoluin saapünüin tü aʼyatawaakat pümüin? Jaʼitairü kasain alatüin pümüin, soteesü paaʼin tü nümakat chi salmistakai, müshi nia: «Piʼitaa najapuluʼu Jeʼwaa tü alatakat pümüin otta piʼitaa paaʼin nünain süpüla nükaaliinjüin pia» (Sal. 37:5TNM).

TÜ ALATEETKAT WAʼALEEWAJAALE SÜMAA WAYUU MOJULAASÜ

7, 8. ¿Jarat tü kasa mojusü naaʼinrakat Jehosafat? ¿Kasa niʼraka sünainjee tia? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 21).

7 Wekirajaa jooluʼu nüchiki Jehosafat, chi nüchonkai Asá. Talatüshi Jeʼwaa nümaa sutuma anain maʼin nukuwaʼipa noʼuluʼu. Jee müsia, wainma kasa anasü naaʼinrakat wanaa sümaa niʼitaain naaʼin nünain Jeʼwaa. Eepejeʼe tü kasa nnojotkalü anain nutuma. Jamüshijaʼa nia, nukumajüin sukuwaʼipa süpüla kasaalüinjachin chi nüchonkai sümaa nüchon Acab, chi aluwataai mojulaashikai. Mapa, paaʼinwashi Jehosafat nümaa Acab sünain atkawaa namaa na siiriokana, ayatüsü naaʼinrüin tia eerejeʼe nüchiaanüin nutuma Micaya, chi nünüikimaajachikai Maleiwa. Sünain tia atkawaakat, nia oʼutüneeka aaʼin Jehosafat natuma na siiriokana otta ajachajuushi nia natuma (2 Crón. 18:1-32). Shiasaʼa nüleʼejapa Jerusalénmüin, aküjünüsü wanee pütchi nümüin nutuma Jehú, wanee nünüikimaajachi Maleiwa, müshi nia: «¿Nayainjanache pükaaliinjaka na mojulaashiikana? ¿Nayainjanache alinjanaka püpüla na aʼürülaakana nünain Jeʼwaa?» (paashajeʼera 2 Crónicas 19:1-3).

8 ¿Eesüche nunoukteʼerüin nukuwaʼipa Jehosafat sutuma tia alatakat jee sutuma nüchiaain nia chi nünüikimaajachikai Maleiwa? Nnojorüleejaʼa. Mayaapejeʼe ayatüin alin Jeʼwaa nüpüla sümaa talateein nia nutuma, aʼaleewajaashi nia nüchikuaʼa nümaa wanee wayuu nnojoikai aʼwaajeein Jeʼwaa. Aʼaleewajaashi nia nümaa chi aluwataaikai Ocozías, chi nüchonkai Acab. Akumajitshi Jehosafat nümaa Ocozías waneeirua anua. Ojuichijaasü neʼe tia anuakalüirua sümaa nnojoluin jaralüin oʼunajaain suluʼu (2 Crón. 20:35-37).

9. ¿Kaseerü alataka wamüin waʼaleewajaale namaa wayuu nnojoliikana aʼyataain nümüin Jeʼwaa?

9 ¿Kasa watüjaka sünainjee tü alatakat nümüin Jehosafat? Aainjüshi nia kasa anasü jee nüchajaain Jeʼwaa süka süpüshuaʼa naaʼin (2 Crón. 22:9). Aʼaleewajaapejeʼe nia sümaa wayuu nnojotka aʼyataain nümüin Jeʼwaa, wainma kasachiki alataka nümüin sünainjee tia. Oʼutünaataaichijeʼe aaʼin nia. Soto waaʼin tü sümakat tü Wiwüliakat: «Kekiijeechi maʼin wanee wayuu naʼaleewajaale nümaa chi wayuu kekiikai maʼin. Mojeerü nukuwaʼipa wanee wayuu naʼaleewajaale nümaa chi wayuu eekai mojulaain» (Prov. 13:20TNM). Shiimain keeʼireein waaʼin wekirajüin na wayuukana nüchiki Jeʼwaa. Nnojotpejeʼe anain waʼaleewajaale maʼin sümaa wayuu nnojotka aʼyataain nümüin Jeʼwaa.

10. (1) ¿Kasa shikirajaka anain waya tü nukuwaʼipakat Jehosafat müleka kasaaleere waya? (2) ¿Kasa sotuinjatka waaʼin?

10 Kasaaleere pia, ¿kasa shikirajaka anain pia nukuwaʼipa Jehosafat? Eesüjaʼa müliajaale paaʼin shiiʼiree wanee wayuu nnojotkat alin apüla Jeʼwaa. Eeshijaʼa süpüla pümüin: «Nnojotsüle eein wanee wayuu suluʼu nupueulose Maleiwa kasaalüinjaikai amaa taya». Eetaalashi joo püpüleeruaanüle aaʼin natuma na püpüshikana shiiʼiree kaʼwayuusein pia süpülapünaa laülaain pia. Shiimain nukumajüin waya Jeʼwaa süpüla alinjatüin wayuu wapüla jee süpüla alin waya apülawaa. ¿Kasaka waaʼinrüinjatüin nnojorüle wanee wayuu anaka süpüla waʼwayuusein? Anasü maʼin jülüjale waaʼin tü alatakat nümüin Jehosafat. Achuntapuʼushi nia kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa süpülapünaa naaʼinrüin wanee kasa (2 Crón. 18:4-6). Nnojotpejeʼe kasajatüin nümüin tü nümakat Jeʼwaa wanaa sümaa naʼaleewajaain nümaa Acab, wanee wayuu nnojoikai alin apüla Jeʼwaa. Motusü naaʼin Jehosafat «nünanajüin Jeʼwaa süpüshuaʼa tü mmakat süpüla nükaaliinjüin süka nütchin na oonookana sümaa nünüiki süka süpüshuaʼa naaʼin» (2 Crón. 16:9TNM). Müshiʼiya wayakana, sotuinjatü waaʼin nükaaliinjeein waya Jeʼwaa. Aishii waya nüpüla otta nütüjaa aaʼu tü kasa alatakat wamüin. ¿Piʼitaainche paaʼin sünain naapeerüin Jeʼwaa pümüin wanee wayuu alinjaika apüla pia otta pümaainjatka? Piʼitaa paaʼin sünain naapeerüin shia Jeʼwaa pümüin soʼu tü kaʼi anakat saaʼin nümüin.

Nnojo müliain pia niiʼiree wanee wayuu nnojoikai aʼwaajüin Jeʼwaa. (Paashajeʼera tü pütchikat 10).

NNOJO YALETAJAAIN WAAʼIN

11, 12. (1) ¿Jamüsü sütüjaanaka aaʼu tü suluʼukat naaʼin Ezequías? (2) ¿Jamüsü nülatitka Jeʼwaa sooʼopünaa naaʼin naainjala Ezequías?

11 ¿Kasa shikirajaka anain waya nukuwaʼipa Ezequías? Nükaaliinjakainka Jeʼwaa Ezequías süpüla nütüjaainjatüin saaʼu tü suluʼukat naaʼin (paashajeʼera 2 Crónicas 32:31). Wanaa sümaa mayeinshaatain Ezequías sutuma ayuulii, nüküjüin Jeʼwaa nümüin naawalaajeechin otta niiʼiyatüin nümüin wanee shiyaawase süpüla nütüjaainjatüin saaʼu shiimain nükaaliinjeechin nia. Aleʼejaasü seemiouse tü kaleerakat nutuma Jeʼwaa poloo escalones. Mapa, natüjawee aaʼu na nüchonniikana chi aluwataaikai Babilonia jamaluʼuluin tia niiʼiyatakat Jeʼwaa nümüin Ezequías. Naluwataaka waneeinnua wayuu nünainmüin Ezequías süpüla nasakirüin nia süchiirua tia (2 Rey. 20:8-13; 2 Crón. 32:24). Nnojotsü nüküjüin Jeʼwaa nümüin Ezequías jamüinjatüin nukuwaʼipa namüin naya wayuukana. Saashin tü Wiwüliakat, nuuʼulaain nia Jeʼwaa nümüiwaʼa süpüla niʼrüinjatüin kaseerüin naaʼinrüin nantapa naya wayuukana. Niiʼiyataka Ezequías süpüshuaʼa tü nuwashirüinkat namüin na wayuu antakana nünainmüin Babiloniajee. Sükajee tia, atüjaana aaʼu tü suluʼukat naaʼin Ezequías.

12 Yaletajaasü naaʼin Ezequías. Mojutüitpa nümüin süpüshuaʼa tü kasa anasü naainjakat Jeʼwaa nüpüleerua. Nnojotsü süküjüin tü Wiwüliakat jamüin makaʼa sumojujaain nukuwaʼipa Ezequías. Eesüjaʼa shiale sutuma niyamülüin na asiiriokana jee shiale sutuma anain nia nutuma Jeʼwaa suulia ayuulii. Eesü süpüla shiain sutuma wainmain nuwashirüin jee sutuma niʼnnaajünüin maʼin. Mayaapejeʼe niʼyataain Ezequías nümüin Jeʼwaa paala süka süpüshuaʼa naaʼin, nnojoishi talatüin Jeʼwaa nutuma soʼu yaletapünaain naaʼin. Mapa, mojushaatasü naaʼin Ezequías saaliijee naainjala, nülatitka Jeʼwaa sooʼopünaa naaʼin tü naainjalakat Ezequías (2 Crón. 32:25-27; Sal. 138:6).

Atüjaaneerü aaʼu tü suluʼukat waaʼin waʼwaajünapa sutuma wayuu

13, 14. (1) ¿Kasa jaʼyeetkalü atuma tü suluʼukat waaʼin? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka suʼwaajüle waya wayuu?

13 ¿Kasa watüjaka sünainjee nukuwaʼipa Ezequías jee tü kasa mojusü naaʼinrakat? Yaletajaasü naaʼin Ezequías süchikijee nükaaliinjain nia Jeʼwaa süpüla niyamülüin na asiiriokana jee anain nia nutuma suulia ayuulii. Shikirajüin waya tia sünain eejüinjatüin waaʼin anapa wakuwaʼipa otta waʼwaajünapa sutuma wayuu. ¿Jamüsü eejüinjatka waaʼin suulia tia? Süka sütüjaaneerüin aaʼu tü suluʼukat waaʼin. Jamüshijaʼa eere wanee wawala eekai yapain maʼin nünüiki süpülapünaa nikirajüin sünain wanee pütchi süpülajatkat wayuu süpüshuaʼa, ¿kaseerü naaʼinraka nuʼwaajünüle maʼin sutuma anain nikirajia?

14 Sülatüle tia wamüin, soteesü waaʼin waneepia tü nümakat Jesuu, müshi nia: «Achepchiaʼalaa neʼe waya, nnojoishii waya kasain anain apüla. Tü waaʼinrakat, waaʼinrüinjatü neʼe waneepia» (Luc. 17:10, TNM). Yaletajaapa naaʼin Ezequías, mojutsat nümüin tü kasa naaʼinrakat Jeʼwaa nüpüleerua. ¿Kaseerü akaaliinjaka waya süpüla nnojoluin yaletüin waaʼin suʼwaajüle waya wayuu sutuma anain wekirajia? Jülüjeesü waaʼin tü kasa naaʼinrakat Jeʼwaa wapüleerua. Waaʼinrüle tia, kojuteechi nia watuma waashajaapa nüchiki otta waküjeerü niain akaaliinjain waya. Nia neʼe Jeʼwaa aapaka wamüin tü Wiwüliakat jee chi naaʼinkai süpüla watüjüinjanain ekirajaa.

PUUʼULAA NIAIWA JEʼWAA AKAALIINJAIN PIA PÜNEEKÜINJACHIPA TÜ PAAʼINRAJATKAT

15, 16. ¿Kasa naaʼinraka Josías makaʼa nuʼutünüin aaʼin?

15 ¿Kasa shikirajaka anain waya nukuwaʼipa Josías? Mayaapejeʼe niain wanee aluwataai anamia, eesü tü kasa nnojotkalü anain nutuma jee ouktüshi nia saaʼujee tia (paashajeʼera 2 Crónicas 35:20-22). ¿Kasa wayuu tü naainjakat Josías? Oʼttüshi nia sünain atkawaa nümaa Nekó, chi aluwataakai saaʼu Egipto, atkaashi nümaa mayaapejeʼe nnojoluin kasain naainjalain Nekó nümüin. Nüküjüin Nekó nümüin Josías nnojoluin nütkaweein nümaa. Tü nümakat Nekó nümüin Josías, nümaʼanajeejatü Maleiwa saashin tü Wiwüliakat. Ayatapejeʼe oʼunüin Josías sünain atkawaa nümaa Nekó jee nuʼutünaka aaʼin. ¿Jamüshi nütkaaka Josías nümaa chia wayuukai? Nnojotsü süküjüin tia tü Wiwüliakat.

16 Waneere wayuu Josías, asakitshije nia palajana müleka shiimainreje nümaʼanajeejatüin Maleiwa tü nümakat Nekó nümüin. Nüsakirüinje Jeremías sünain tia, chi nünüikimaajachikai Maleiwa (2 Crón. 35:23, 25). Nüsakireʼerüinjatü naaʼin Josías süchiki sukuwaʼipa tü alatakat. Nekó nnojoishi chainjachin ashutüin saaʼu Jerusalén, chaʼwai nia Carquemis sünain atkawaa sümaa wanee wayuuirua suluʼujeejatü wanee mma naatajatü. Nnojoishi nüchajaweein Jeʼwaa nooʼomüin jee müsia tü nupueulosekat. Nnojotsü jülüjain naaʼin Josías süpüshuaʼa tia süpülapünaa nütkaainjachin nümaa Nekó. ¿Kasa watüjaka sünainjee tia? Sülatüle wanee kasa mojusü wamüin otta waneeküinjanale tü kasa waaʼinrajatkat, anasü jülüjale waaʼin palajana kasain keeʼireein naaʼin Jeʼwaa wapüleerua.

17. Sülatüle wanee kasa mojusü wamüin, ¿kasa waaʼinrajatka süpüla nnojoluinjatüin washatüin tü kasa mojusü naaʼinrakat Josías?

17 Waneeküinjanale wanee kasa waaʼinrajatka, jülüjeesü waaʼin palajana jamüin sünüiki tü Wiwüliakat otta kasain waaʼinrüinjatüin süpüla weʼitaain shia suluʼu wakuwaʼipa. Eesüjaʼa süpüla wachajaain sooʼomüin pütchi suluʼu tü karalouktairua ayuʼluushikat suluʼujee tü Wiwüliakat jee waashajaale nümaa wanee laülaashi. Nükaaliinjeena waya süpüla wasakireʼerüin waaʼin sünain tü sümakat tü Wiwüliakat. Jülüjataa paaʼin tüü: eesü wanee wawala manoujainka aʼwayuuse, süneeküin wanee kaʼi süpüla sujuʼitüin sünain aküjaa pütchi (Aluw. 4:20). Shiasaʼa soʼu tü kaʼi süneekakat, nnojotsü keeʼireein naaʼin chi suʼwayuusekai sujuʼitüinjatüin sünain aküjaa pütchi. Naashin niakai, keeʼireesü naaʼin apasiajawaa sümaa süka kakaliainnain nnojoluin nojuʼitüin piamaleʼe. Sutuma tia, jülüjainjatü saaʼin tü wawalakat jamüin sünüiki tü Wiwüliakat süpüla joo süneeküin tü saaʼinrajatkat. Sütüjaa aaʼu tü wawalakat soonooinjatüin nümaa Maleiwa otta shikirajüinjatüin wayuu sünain tü Wiwüliakat maʼaka nümüin Jesuu (Mat. 28:19, 20; Aluw. 5:29). Nnojotpejeʼe motuin saaʼin tü wawalakat jüüjüüinjatüin shia nümüin chi suʼwayuusekai otta wayuuinjatüin shia laülaa aaʼinrü süka shiʼyataain nümüin Maleiwa (Éf. 5:22-24; Filip. 4:5, TNM). Jülüjeesü saaʼin müleka shiale neʼe keeʼireein naaʼin chi suʼwayuusekai nnojoluinjatüin süküjüin pütchi jee shiale keeʼireein naaʼin ojuʼitaa sümaa soʼu kaʼikat tia. Süka waʼyataain nümüin Jeʼwaa, jaʼyainjatü waaʼu laülaain waaʼin waneekapa wanee kasa waaʼinrajatka jee müsia talatüinjatü naaʼin Jeʼwaa watuma sükajee tü waaʼinrajatkat.

AYATA WAʼYATAAIN NÜMÜIN JEʼWAA SÜKA SÜPÜSHUAʼA WAAʼIN JEE TALATEENA WAYA

18. ¿Kasa watüjeetka wasakireʼerüle waaʼin sünain tü naainjakat na pienchishiikana wayuu aluwataakana saaʼu Judá?

18 Eesüjaʼa eejeerüle kaʼi eere waaʼinreerüin soʼutku tü kasa mojusü naaʼinrakat na pienchishiikana wayuu aluwataakana saaʼu tü mmakat Judá. Eesüjaʼa weʼitaajeerüle waaʼin wanainjiraa, waʼaleewajaale sümaa wayuu nnojotka anain süpüla waʼaleewain, yaletajaale waaʼin jee waaʼinrüle wanee kasa sümaa nnojoluin jülüjain waaʼin palajana tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa wapüleerua. Nnojotpejeʼe jülüjainjatüin waaʼin jooluʼu iseerüin wachiki talatüin naaʼin Jeʼwaa watuma. Niʼrüin Jeʼwaa tü kasa anasü eekat suluʼu waaʼin maʼaka niʼrüin shia nanain na pienchishiikana wayuu aluwataakana saaʼu Judá. Niʼrüin Jeʼwaʼaya alin maʼin nia wapüla otta waʼyataweein nümüin süka süpüshuaʼa waaʼin. Sutuma tia, nikirajüin waya Jeʼwaa nachiki na wayuu namaiwajannuukana süpüla joo nnojoluin washatüin nachiirua tü kasa mojusü naaʼinrakat. Wasakireʼera waaʼin sünain nakuwaʼipa na pienchishiikana wayuu aluwataakana saaʼu Judá otta waapa analuʼut nümüin Jeʼwaa saaʼu nüshajirüin tia wamüin.