1. (1) ¿Jamüshii eeka wayuu kojutükana atumawaa? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü?

¿KASA waaʼinraka kojutüle wamüin wanee wayuu? Kapülainshi nia wamüin. Naya eeʼiyatünawaika amüin ojutü na wayuu aaʼinrakana wanee kasa kojutüka atuma naya jee na anakana maʼin aʼyataain otta na kapülainkana sümüin wayuu. Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaajeerü anain jaraliinjanain weeʼiyatüin amüin ojutü otta jamüinjatüin sukuwaʼipa tia watuma.

2, 3. (1) ¿Jamüsü kojutüinjachika Jeʼwaa wamüin? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat). (2) ¿Jarai chi Anneetchon aküjünakai achiki suluʼu Alateetkat Mapeena 5:13? ¿Jamüshi kojutüinjachika wamüin Jesuu?

² Saashin Alateetkat Mapeena 5:13, weeʼiyatüinjatü nujutü nümüin «chi joyotakai saaʼu tü einaseekat ooʼulaka chi Anneetchonkai». «Chi joyotakai saaʼu tü einaseekat» nia Jeʼwaa. Suluʼu Alateetkat Mapeena kapiitulo 4, naküjüin waneeinnua meʼrujusalii wanee kasa waʼwaajüinjachika aaʼujee Jeʼwaa, «chi matüjainkai ouktaa». Müshii naya: «Maleiwakalee, waʼwaajüin pia süka piainjaʼa neʼe piakai aluwataain waaʼu. Alanaʼaleeshia maʼi pia sünain anain [jee sünain kojutüin, TNM] je sünain pülashin, süka piainjaʼa  kakumalain kasakat süpüshua suluʼu tü püchekakat paaʼinyaka. Je ayatsüjaʼa shia waneepia maaʼulu yaa süka alejatüinjaʼa shia pütüma» (Alat. Map. 4:9-11).

³ Chi Anneetchon aküjünakai achiki suluʼu Alateetkat Mapeena 5:13 nia Jesuu. Wayaawatüin tia sükajee nümünüin: «Iseeichi chi wayuu aneekünakai nütüma Maleiwa süpüla nuʼutünajachin aaʼin süpüla nülaʼajaainjatüin saainjala wayuu, maa akaapüʼü tü anneerü oʼutünapüʼükat aaʼin» (Juan 1:29). Nnojoishi eein wanee aluwataai maʼaka naaʼin Jesuu aapajiraakai nikii süka naaʼin nümüiwaʼa naaʼu na nuluwataakana aaʼu. Makalaka kojutüinjachin nia watuma. Kojutüinjachi watuma Jesuu süka niain alanaʼaleein «sünain anain noulia na aluwataashiikana napüshuaʼa» (1 Tim. 6:14-16, TNM). Eesü süpüla müin pünüiki maʼaka naaʼin na wainmakana meʼrujusalii chakana iipünaa, anuu neeʼirain: «Anneetchonkalee, pia oʼutinnakai aaʼin, alanaʼaleeshijaʼa maʼi pia sünain anain [jee sünain kojutüin, TNM]. Waʼwaajakalaka maʼi pia, süka kekiin maʼi pia, pülashin maʼi pia, washirüinya maʼi pia nütüma Maleiwa» (Alat. Map. 5:12).

4. ¿Kasa aapüneetka wamüin kojutüle watuma Jeʼwaa nümaa Jesuu?

⁴ Saashin Juan 5:22, 23, eʼitaanüshi Jesuu nutuma Jeʼwaa süpüla kasalajanainjatüin nutuma saainjala wayuu süpüshuaʼa, müsüjeseʼe weeʼiyatüinjatüin nujutü nümüin. Kojutüle wamüin nia, kojutüshi wamüin Jeʼwaʼaya. Mülejeʼe shia watuma, kateerü woʼu waneepia (paashajeʼera Salmo 2:11, 12).

5. ¿Jamüshii kojutüinjanaka wamüin na wayuukana?

⁵ Akumajünüshii waya nutuma Jeʼwaa sünain müin aka waya nukuwaʼipa (Gén. 1:27). Sünainjee tia, eesü süpüla süshatüin nukuwaʼipa Maleiwa wayuu maʼleekalia. Jamüshiijaʼa waya, eeshii süpüla aipüraliin waya wayuu, kamaneein waya sümaa wamülialaain saalin wayuu. Akumajünüshii joo wayayaa sümaa wayaawatüin saaʼu kasain anain otta kasain mojuin, tü lotokat jee tü nnojotkat lotuin, tü anakat süpüla waaʼinrüin ooʼulaka tü mojukat süpüla waaʼinrüin (Roma 2:14, 15). Wacheküin tü keisalaakat otta tü anajirawaakat, anasü tia, süka keisalain jee kapülain nümüin tü anajirawaakat chi Wamaleiwasekai. Napüshuaʼa na wayuukana akumajünüshii naya sünain müin aka nukuwaʼipa Maleiwa, makalaka kojutüinjanain naya wamüin (Sal. 8:5).

6, 7. ¿Jamüsü naataka wakuwaʼipa noulia na wanee wayuukana weeʼiyatapa sujutü wayuu?

⁶ Shiimain kojutüinjanain wamüin na wayuukana, tü choʼujaakat shia wayaawatüin saaʼu jaraliinjanain na kojutüinjanakana wamüin otta jamüinjatüin sukuwaʼipa watuma. Kapüleesü ayaawataa saaʼu tia süka wainmain na wayuu nnojoliikana lotuin akuwaʼipa. Eeshii nala eekai noʼunüin süchiirua nakuwaʼipa na wayuukana, müshii aka saaʼin namaleiwase natuma. Nnojoishii kojutüin neʼe naya namüin, alanaʼaleesia nojutü natuma. Jülüjüshii naaʼin na poliitikokana, na shikiipuʼukana iküleesia, na ayoujiraaliikana, na aʼyataakana sünain peliikula otta waneeinnua wayuu eʼnnaajünaka maʼin süpüla nashatüinjatüin naʼanaaya jee nakuwaʼipa.

⁷ Watüjaa aaʼu wayakana anoujashii shiimainkana mojuin kojutüleere watuma na wayuukana sümaa müin aka saaʼin wamaleiwase wamüin. Naʼakajee napüshuaʼa na wayuukana niaʼala neʼe Jesuu anaka maʼin süpüla ashatünaa akuwaʼipa (1 Ped. 2:21). Choʼujaasü anajiraainjanain waya nümaa Maleiwa süka kaainjalain waya wapüshuaʼa nuulia (Roma 3:23). Nnojoishii waʼwaajüinjanain na wayuukana. Sülanaʼleere nojutü na wayuukana watuma, mojeerü naaʼin Jeʼwaa.

8, 9. (1) ¿Jamüsü wakuwaʼipa namüin na sülaülashiikana mma? (2) ¿Kasa tü nnojotkat woonooin amaa?

 ⁸ Eeshii na wayuu kojutüinjanakana wamüin sutuma tü aʼyatawaa aapünakat namüin, maʼaka naaʼin na sülaülashiikana mma otta na aʼyataakana namaa. Eesü tü anakalü apüla tü naʼyataainkat, jülüjata waaʼin tü naainjakat süpüla waraittüin waya süka anakalü akuwaʼipa otta süpüla eein jimataa aaʼin suluʼu woumain. Naashin Pablo, kojutüinjana wamüin na sülaülashiikana mma. Jee müshi niaya: «Okotchajitshii neerü süpüla tü kasa cheʼojaakat suluʼu tü mmakat. Anakaja nnojoliire jaʼalijiraain suulia awalaajaa tia namüin [...]. Je anakaja müleka jiiʼiyatüle nojut namüin, süka nüchepchiain naya Maleiwa süpüla akaaliijaa wayuu» (Roma 13:1, 6, 7).

⁹ Wayakana aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa, wachajaain sukuwaʼipa süpüla weeʼiyatüin nojutü na sülaülashiikana mma. Naatawaipejeʼe tü nachuntakat na sülaülashiikana mma suluʼu tü mma naluwataakalü aaʼu. Jaʼitainna jalain kepiain waya, ayatüshiʼiya waya oonooin namaa süka shiain naaʼinrüin tü naʼyataainkat. Aluʼujasaʼa naluwataale waya sünain aaʼinraa wanee kasa nnojotka anain noʼuluʼu Maleiwa, nnojoishii waya oonooinjanain namaa. Waaʼinrüle tia, nia weeʼiyataka amüin ojutü Jeʼwaa otta nia woonooka amaa suulialeʼeya wayuu (paashajeʼera 1 Pedro 2:13-17).

10. ¿Jamüsü anaka ashataa nakuwaʼipa na aʼyataakana nümüin Jeʼwaa sümaiwa?

¹⁰ Eeshii süpüla watüjüin nanainjee na aʼyataakana nümüin Jeʼwaa sümaiwa, kojutüshii namüin na sülaülashiikana mma jee na aʼyataakana neʼipajee. Noʼutku naya wayuukana nia José sümaa María. Soʼu wanee kaʼi, oʼunüshii naya Belénmüin süpüla nayaawajünüin natuma na aluwataakana saaʼu Roma süka natüjaweein saaʼu jeʼrain maʼin wayuu kepiakana suluʼu tü noumainkat. Jee müsia María, oʼunüsü «sümaa jakütüin maʼi shia» (Luc. 2:1-5). Wanee anoujashi anakai süpüla ashatünaa akuwaʼipa nia Pablo. Wanaa sümaa nüliʼrajünüin sünain wanee kasa mojusü, asouktüshi nia naaʼujiraa nümüin chi aluwataaikai Herodes Agripa jee nümüin Festo, chi sülaülajanakai tü mmakat Judea. Soʼu tia, niiʼiyatüin Pablo nojutü naya wayuukana (Aluw. 25:1-12; 26:1-3).

11, 12. (1) ¿Jamüsü nnojoluinjatka sülanaʼaleein watuma nojutü na shikiipüʼükana iküleesia? (2) ¿Kasa eeka sünainjee niiʼiyatüin wanee wawala nujutü wanee aʼyataai neʼipajee na sülaülashiikana mma chaa Austria?

¹¹ ¿Alanaʼaleeinjatche watuma nojutü na shikiipüʼükana iküleesia? Nnojo. Wanaawainjatü nojutü watuma sümaa sujutü wayuu süpüshuaʼa. Mojushaatasü sülanaʼaleere nojutü watuma. ¿Jamüsü mojuka tia? Shia süka nnojoluin nekirajüin sünain tü shiimainkat nüchiki Maleiwa jee süchiki tü Wiwüliakat. Nüküjüin Jesuu mojuin maʼin tü naaʼinrakat na shikiipüʼükana iküleesia otta piama oʼupünaachii naya naashin (Mat. 23:23, 24). Nnojotpejeʼe mojuin kojutüle watuma na aʼyataakana neʼipajee na sülaülashiikana mma. Waaʼinrüle tia, eeshii süpüla nakaaliinjain waya mapa.

¹² Eejachinka wanee aʼyataai neʼipajee na sülaülashiikana mma chaa Austria, Heinrich Gleissner nünülia, abogado nia. Apüreesajinnüshi nia natuma na kanüliakana nazis suʼunnaa Segunda Guerra Mundial. Shiasaʼa suluʼu tü türein aluwataanakalü aluʼu nia eemüinjachire niʼyateʼennüin maʼin, eejachi wanee wawala chejeʼewai Austria, Leopold Engleitner nünülia. Nüküjaka chi wawalakai nümüin chia wayuukai süchiki tü nunoujakalü anain, suʼunnaa nüküjüin tia, niiʼiyatüin nujutü chia wayuukai. Jee müsia, jülüjasü naaʼin Gleissner nünüiki chi wawalakai. Shiasaʼa mapa, sajaʼttapa tü atkawaakat, kojuyatua nakaaliinjünüin na wawalayuukana chaa Austria nutuma  Gleissner. Eesüjaʼa pütüjaale saaʼu süchiki waneeirua kasa anasü neʼrüitka na wawalayuukana sünainjee kojutüin natuma na aʼyataakana neʼipajee na sülaülashiikana mma.

13. ¿Jaralii kojutüinjanaka maʼin wamüin? ¿Jamüsü waaʼinrajatka tia?

¹³ Kojutüinjana watuma napüshuaʼa na wawalayuukana. Kojutüinjana maʼin wamüin na laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat, chi wawala alapalaakai waaʼu, na laülaashii jülüjakana aaʼin tü aʼyatawaakat suluʼu Weteet jee na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin na Aküjüliikana Pütchi sainküin Mma (paashajeʼera 1 Timoteo 5:17, TNM). Napüshuaʼa naya wawalayuukana jülüjashii naaʼin na wayuu suluʼukana nupueulose Maleiwa otta müsia saashin tü Wiwüliakat, nüsülajala naya Maleiwa wamüin (Éf. 4:8, TNM). Sutuma tia, kojutüinjana naya wamüin jaʼitairü naatain noumain, koleejiapuʼule naya namaiwa, nnojoliire koleejiain naya, jaʼitainna kapülain naya sümüin wayuu jee mapülainre naya, kanneetsere jee manneetsere naya. Anasü maʼin washatüle nakuwaʼipa na nikirajüinkana Jesuu. Kojutüshii namüin na laülaakana napüleerua sünain anoujaa, müinjatü watuma wayakana maaʼulu. Nnojotpejeʼe alanaʼaleeinjatüin nojutü watuma, nnojoishii müinjanain naya watuma maʼaka naaʼin na aapieekana jee maʼaka naaʼin wanee wayuu pülashaatashi. Kojutüshii naya wamüin süka naʼyataain maʼin nümüin Jeʼwaa jee sutuma nnojoluin yaletüin naaʼin (paashajeʼera 2 Corinto 1:24; Alateetkat Mapeena 19:10).

14, 15. ¿Jamüsü naatajatka nakuwaʼipa na laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat noulia na shikiipüʼükana tü iküleesiakalüirua?

¹⁴ Na laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat, nnojotsü yaletüin naaʼin. Nnojotsü keeʼireein naaʼin müinjanain naya watuma maʼaka naaʼin  na wayuu ojuʼitakana suluʼu telewisoot. Naatajatshaana nakuwaʼipa noulia na shikiipüʼükana iküleesia. Jee müsia, nnojoishii naya müin aka naaʼin na fariseokana jee na saduceokana. Anuu nünüiki Jesuu nachiki naya makana: «Yaletayaasü naaʼin suʼupala wayuu. Keejiasü namüin joyotoo suluʼu neinase na jülaülayuukana sünain wane ekawaa je suluʼu tü ekirajüleekat, je kojuteeshi naya sütüma wayuu chaa metkaaraluʼu» (Mat. 23:6, 7).

¹⁵ Oonooshii na laülaashiikana sümaa tü nümakat Jesuu, müshi nia: «Süka waneeshin neʼe chi Jüsenyotsekai, anakaja müleka nnojorule keeʼireein jaaʼin ‹Laülaashikalee› jümüneein. Pawalaawashii jia jüpüshua, nnojotsü jaralüin alataʼatalüin ajut. Je anakaja müleka nnojorule ‹Taataa› jümüin sümüin wayuu yaa saaʼu mmakat, süka jamüin, waneeshin neʼe chi Jüshikai chakai iipünaa. Je anakaja müleka nnojorule jücheküin ‹Ekirajüikalee› jümünüin, süka jamüin, waneeshin neʼe chi Ekirajüikai jia, tayakai chi Cristo Nüneekajalakai Maleiwa. Chi wayuu eekai nücheküin süpüleerua laülaain jaʼaka, acheküshi niʼyataain jümaa jüpüshua. Chi eekai yaletayaain nukuaippa suʼupala wayuu, nnojoleechi kasajachin nümüin Maleiwa. Aluʼusa chi eekai nnojolüin yaletayaain naaʼin, kojuteechi nütüma» (Mat. 23:8-12). Nnojorüle yaletüin naaʼin na laülaashiikana otta noonoole sümaa nünüiki Jesuu, aijeena naya napüla na wawalayuukana jee kojuteena naya natuma.

16. ¿Jamüshii waʼyataainjanaka maʼin süchiirua eeʼiyataa sujutü wayuu sümüin?

¹⁶ Eeshiijaʼa kakalieenale waya süpüla watüjüin eeʼiyataa sujutü wayuu sümüin. Majanainka na anoujashii namaiwajanakana (Aluw. 10:22-26; 3 Juan 9, 10). Anapejeʼe waʼyataale süchiirua tia. Kojutüinjana wamüin na wayuukana maʼaka nuluwataain waya Jeʼwaa, waaʼinrüle tia wainma maʼin kasa anasü weʼreetka.

17. ¿Kaseerü weʼraka kojutüle watuma wanee wayuu eekai laülaain saaʼu wanee kasa?

¹⁷ Kojutüle wamüin na wayuu laülaakana saaʼu wanee kasa eere kepiain waya, eeshiijaʼa süpüla nakaaliinjain waya süpüla nnojoluin wooʼuleʼennüin suulia aküjaa pütchi. Eesüjaʼa aneerüle nanüiki süchiki waküjüin pütchi. Shiaʼaya alataka tia chaa Alemania sümaiwa. Eejatü wanee wawala Birgit sünülia, pürekutsoot shia. Oʼunüsü shia sünain tü grado aainjünakat kettaapa koleejiaa sutuma tü süchonkat. Naküjüin na profesootkana sümüin, talatüin maʼin naya sutuma nekirajüin wanee jintut aküjüt pütchi nüchiki Jeʼwaa. Naashin nayakana, anashaatasü maʼin tü koleejiaakat sutuma eejatüin tia jintutkat. Anuujeseʼe sünüiki Birgit namüin: «Wekirajüin na wachonniikana süpüla naaʼinrüin tü nuluwataakalü anain Maleiwa maʼaka saaʼin kojutüinjanain na profesootkana natuma». Mapüleesüje ekirajaa saashin wanee profesoot müleka mülejeʼe napüshuaʼa na tepichikana maʼaka naaʼin na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa. Sutuma anain maʼin nakuwaʼipa na tepichi aküjüliikana pütchi, eesü wanee profesora oʼunaka sünain wanee outkajawaa miyoʼu maʼaka jeʼra semaana süchikijee tia.

18, 19. ¿Kasa soteetka waaʼin weeʼiyatüinjatpa nojutü na laülaashiikana namüin?

 ¹⁸ Tü pütchi suluʼukat tü Wiwüliakat, sükaaliinjeena waya süpüla watüjaain saaʼu jamüinjatüin sukuwaʼipa watuma süpüla weeʼiyatüin nojutü na laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat (paashajeʼera Hebreokana 13:7, 17). Eesü süpüla anain wanüiki namüin saaʼu naʼyataain maʼin nümüin Jeʼwaa. Woonoole sümaa tü namakat wamüin, talateerü naaʼin sünain aaʼinraa tü naʼyataainkat suluʼu tü outkajaaleekat. Saashin tü Wiwüliakat, washatüinjatü sukuwaʼipa nanoula. Nnojotpejeʼe shiainjatüin washatüin tü naʼanaayakat, nanüikipala jee sukuwaʼipa nekirajia. Waaʼinrüle tia, meerü woushikajaakai aaʼin süchiirua nakuwaʼipa suulia nukuwaʼipa Jesuu. Nnojo motuin waaʼin naleʼeruʼuin tü kaainjalaakat na laülaashiikana maʼaka waaʼin wayakana.

¹⁹ Kojutüinjana wamüin na laülaashiikana, nnojotpejeʼe alanaʼaleeinjatüin nojutü watuma maʼaka tü aainjünakat naka na wayuu ojuʼitakana suluʼupünaa telewisoot. Waaʼinrüle tia, nnojoleerü yaletajaain naaʼin otta nnojoleerü jülüjain naaʼin nayain alanaʼaleein sünain kojutüin noulialeʼeya na waneeinnua. Jee müsia nnojoleerü jülüjain naaʼin matüjüin naya oʼtchejawaa sümaa wanee kasa.

20. ¿Kasa anasü weʼreetka kojutüle wayuu watuma?

²⁰ Kojutüle wayuu watuma, nnojoleerü jülüjain waaʼin wakuwaʼipa neʼe wamüiwaʼa otta nnojoleerü yaletajaain waaʼin shiiʼiyatünapa wojutü wamüin. Akaʼaya waya, nnojoleena akatalaain waya nuulia Jeʼwaa naaʼinrüle wanee kasa mojusü wanee wawala eekai kojutüin maʼin wamüin. Weeʼiyatüle sujutü wayuu sümüin, paaʼinwaweena waya sümaa nupueulose Jeʼwaa. Tü nupueulosekat Jeʼwaa, nnojotsü alanaʼaleein sujutü wayuu sutuma, jaʼitaichi niale wanee aküjüi pütchi jee niale wanee manoujainsai.

21. ¿Kasa wayuu tü anaʼleekat sünainjee weeʼiyatüin sujutü wayuu sümüin?

²¹ Anasü maʼin eeʼiyataa sujutü wayuu sümüin süka talatüin naaʼin Maleiwa watuma. Oonooshii waya nümaa Jeʼwaa waaʼinrüle tia otta waneepieena waya nümaa. Jee müsia, eeshi süpüla nusouktüin Jeʼwaa nümüin Satanaa. Naashin Satanaa, nnojoishi eein wanee wayuu eekai waneepiain nümaa Jeʼwaa (Prov. 27:11). Wainma wayuu nnojoliika atüjaain saaʼu tü naaʼinrajatkat süpüla neeʼiyatüin sujutü wayuu. Aluʼujasaʼa wayakana, talatüshii maʼin waya süka nikirajüin waya Jeʼwaa sünain jamüinjatüin sukuwaʼipa süpüla weeʼiyatüin sujutü wayuu sümüin.