Wanee anüliee sünainka wanee amüchi kakaliairü maʼin
Soʼu 2012, nanta anainrü waneeinnua arqueólogo saʼatairua amüchi, alatüirü 3.000 juya süchikijee sukumajuushin. Talatashaanasü naaʼin na wayuu antakana sünain tia saʼatakalüirua amüchi. Talatüsü naaʼin sutuma tü ashajuushi sünainjatkat.
Nepeʼipajapa na arqueólogokana tü saʼatakalüirua amüchi, nayaawata aaʼu tü ashajünakat sünain. Shia wanee pütchi ashajuushika suluʼu nanüiki na cananeokana, müsü mayaa: «Esbaal ben Bedá». Tia pütchikat «Esbaal nüchon Bedá», maluʼulu. Eiwaʼalajatia nantüin anain na arqueólogokana tia anülieekat sünain wanee kasa sümaiwajatka maʼin.
Müsia suluʼu tü Wiwüliakat, aküjünüsü nüchiki wanee wayuu Esbaal nünülia. Nia wanee nüchon chi aluwataaikai Saúl (1 Crón. 8:33; 9:39). Yosef Garfinkel, nia wanee noʼutku na arqueólogo antakana sünain tü saʼatakalüirua amüchi. Naashin niakai, achuntünüsü neʼe tü anülieekat Esbaal suluʼu tü Wiwüliakat suʼunnaa nuluwataain David jee müsia sünain tü amüchi nantakalü anain. Tia pütchi nantakalü anain naya arqueólogokana, shiiʼiyatüin sünain shiimain tü sümakat tü Wiwüliakat.
Suluʼu tü Wiwüliakat, Is-bóset münüshi Esbaal chi nüchonkai Saúl (2 Sam. 2:10). ¿Jamüsüche suʼwanajaanaka tü anülieekat «baal» süka «bóset»? Naashin na ekirajaakana süchiirua tia, eesüjaʼa nnojorüle süshajünüin tü anülieekat Esbaal suluʼu tü piamakat karaloukta nüshajalaka Samuel süka niain sotojooin naaʼin na israeliitakana Baal sutuma, chi namaleiwasekai na cananeokana. Ayatapejeʼe ashajünüin tü anülieekat Esbaal suluʼu tü palajatkat karaloukta Crónicas.