1. ¿Kasa eejiraaka amaa na anoujashii namaiwajanakana?

SOʼU tü juyakat 62 sünainmüin 64 ashajüshi chi aluwataaushikai Pedro namüin na aneekajuushikana nutuma Maleiwa chajanakana suluʼupünaa tü mmakat Ponto, Galacia, Capadocia, Asia otta Bitinia (1 Ped. 1:1). Naatawai tü mma kaluʼujeejanakat naya anoujashiikana. Choʼujaapejeʼe maʼin namüin natütüleʼennüin aaʼin jee suʼuninnüin nakuwaʼipa süka apüleeruaanüin maʼin naaʼin saaʼu nanoula. Keemasü maʼin tü kasa alatakat soʼu nakalia. Nüshajüin chi aluwataaushikai Pedro «sülüʼülüin tü kaʼi sajaʼlajaainjatkat oʼu tü kasa weʼrakat maaʼulu yaa». Sajaʼttinnaka Jerusalén nnojoluiwaʼaya sülatüin 10 juya süchikijee tü nümakat Pedro. ¿Kasache akaaliinjaka naya suʼunnaa tü alatakat namüin? (1 Ped. 4:4, 7, 12).

2, 3. ¿Jamüshii kamaneeinjanaka waya naashin Pedro? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).

² Müshi Pedro namüin a anoujashiikana: «Anakaja müleka eere jaaʼin süpüla keʼiyouin jia na juwalayuukana» (1 Ped. 4:9). Suluʼu griego tü pütchikat kamanewaa shia «eeʼiyataa alin wapüla wayuu jaʼitainna nnojoluin weʼraajüin». Naashin Pedro, kamaneeinjana  naya «waneʼewai nakua» namüin na neʼraajüinkana. ¿Kasa anasü neʼreetka kamaneere naya?

³ Kotteena maʼin naya namaa na nawalayuukana. Jama piakai, ¿jamüsüche paaʼin soʼu nuunejaain pia wanee wawala nipialuʼumüin sünain ekaa? ¿Sotoyülia paaʼin tü kasa anasü alatakat pümüin soʼu tia? Kamaneere waya namüin na wawalayuukana eeshii süpüla weʼraajüin maʼin naya. Nükalioʼu Pedro choʼujaasü maʼin kottuinjanain na anoujashiikana süpüla eejiraain naya sümaa tü kasa mojusü alatakat namüin. Müinjanaʼaya neʼe waya maaʼutpünaa, kottuinjana waya namaa na wawalayuukana süka «sülüʼülüin sükalia sajaʼttüinjatüin tü kasakat süpüshuaʼa» (2 Tim. 3:1).

4. ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü?

⁴ ¿Joujainjatü weeʼiyataka wamanee namüin na waneinnua? ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla eejiraain waya sümaa tü kasa mamaneekalü atuma waya? Otta ¿kasa waaʼinrajatka süpüla anain naaʼin wamaa na wayuu ounejaakana waya nepialuʼumüin?

5. ¿Kasa eeka süpüla waaʼinrüin napüleerua na waneinnua sünain tü outkajawaakat?

⁵ Sünain tü outkajawaakat. Nuunejaain waya Jeʼwaa otta müsia tü nupueulosekat sünain tü outkajawaakat. Keeʼireesü waaʼin anainjatüin naaʼin napüshuaʼa na wayuu antakana sünain tü outkajawaakat (Roma 15:7). Shialeekajaʼa palajatüle nukua wanee wayuu sünain tü outkajawaakat. Nuunejaala nia Jeʼwaʼaya, müsüjeseʼe wachajaainjatüin sukuwaʼipa süpüla anainjatüin naaʼin jaʼitairü nnojoluin anain maʼin niyolojo (Sant. 2:1-4). Weʼrüle nia nümüiwaʼa, eeshii süpüla waikalaain naʼatoʼu süpüla wakaaliinjain nia sünain achajawaa pütchi suluʼujee tü Wiwüliakat. Waaʼinrüle tia, oonoweena waya sümaa tü pütchi makat: «Anashii müleka kapürale jaaʼin naya» (Roma 12:13).

6. ¿Jaralii weeʼiyatüinjanaka maʼin amüin wamanee?

⁶ Wounejaale na wawalayuukana wepialuʼumüin sünain ekaa. Na wayuu saashajaakana achiki tü Wiwüliakat, ounejaapuʼushii wayuu sünain ekaa namaa süka aleeweein naya namaa otta anajiraweein naya namaa (Gén. 18:1-8; Juec. 13:15; Luc. 24:28-30). ¿Jaralii weeʼiyatüinjanaka maʼin amüin wamanee? Namüin na wawalayuukana. Choʼujaashaatasü maʼin anajiraain otta aleewajiraain waya namaa süpüla wakaaliinjiraain, süka jamüin, sumojujaain maʼin tü mmapaʼakat maaʼulu. Soʼu 2011, na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin na Aküjaliikana Pütchi naʼwanajaain tü oora ekirajaanakalü anain tü rewiisütakat Aapiria Wayuu chaa Weteet, Estados Unidos. Aainjünapuʼusü tia outkajawaakat 6:45 aipaʼa, shiasaʼa soʼujee 2011, aainjünüsü 6:15 aipaʼa. Aʼwanajaanüsü tia oorakat süpüla nawaraijaain na weteliitakana naaʼu na waneinnua jee shiale süpüla nounejaain naya sünain ekaa namaa. Ashatünüsü tia suluʼu waneirua Weteet sainküin tü mmakat. Paaʼinwajiraashii maʼin na weteliitakana sutuma tia.

7, 8. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weeʼiyatüin wamanee namüin na wawalayuu antakana sünain ekirajaa waya suluʼu tü outkajaaleekat?

⁷ Eeshii nantüle wawalayuu suluʼujeejana waneirua outkajaalee sünain ekirajaa waya sünain tü pütchi süpülajatkat wayuu süpüshuaʼa. Eeshi niale antüin chi wawala alapalaakai waaʼu jee niale wanee wawala suluʼujeejachikai Weteet. Eeshii süpüla weeʼiyatüin wamanee namüin naya wawalayuukana (paashajeʼera 3 Juan 5-8). Wanee sukuwaʼipa shia sükajee wounejaain naya wepialuʼumüin sünain ekaa wamaa.

⁸ Anuu sünüiki wanee wawala chejeʼewat Estados Unidos: «Chi taʼwayuusekai otta müsia  tayaka, kakaliainna waya sünain wounejaʼawaliin na wawalayuu ekirajakana sünain tü pütchi süpülajatkat wayuu süpüshuaʼa otta müsia tü naʼwayuusekat. Anashaatasü maʼin namawaa naya wawalayuukana otta akatsüinraasü wanoula natuma. Talatüshii maʼin waya saaʼu kamaneein waya namüin na wawalayuukana».

9, 10. (1) ¿Jaralii na choʼujaakana amüin makatüinjanain kakalia wamaʼana? (2) ¿Eeshiiche süpüla makatüin na wawalayuukana pipialuʼu jaʼitairü joʼuuchoin pipia? Püküja tü naaʼinrakat wanee wawala.

⁹ Kakaliale na wawalayuukana wepialuʼu. Sümaiwa paala, makatawaishii nipialuʼu wanee wayuu na niʼraajüinkana (Job 31:32; Filem. 22). Choʼujaasü waaʼinrüin tia maaʼulu. Jamüshijaʼa nüntawaipa chi wawala alapalaakai waaʼu, choʼujaasü eeinjachire makatüin nia. Eesü choʼujaʼawaire tia namüin na wawalayuu sünainkana wanee ekirajawaa jee nayale na akumajakana Piichi outkajaalee. Otta müshiʼiya na wawalayuu ajaʼttakana epia sutuma süsetüin wüin, sukutkujaain mma otta sutuma wawai, choʼujaasü namüin eeinjanale makatüin naya suʼunnaa sukumajünüin nepia. Nnojotsü jülüjainjatüin waaʼin nayain neʼe na wawalayuu miyoʼukana epia eekana süpüla makatüin amaʼana na wawalayuukana. Eesüjaʼa wainmatuairüle naaʼinrüin tia. Eeshii süpüla makatüin na wawalayuukana pipialuʼu jaʼitairü joʼuuchoin pipia.

¹⁰ Sotusü naaʼin wanee wawala chejeʼewai Corea del Sur wanaa sümaa makatapuʼuin nümaʼana na wawalayuu sünainkana wanee ekirajawaa. Anuu nünüiki: «Wainmajapuʼusü taaʼin sümaiwa saaʼu jekechin taya kasaalüin sümaa taʼwayuuse otta joʼuuchoin wepia. Anashaatapajaʼa maʼin makatapa na wawalayuukana wepialuʼu. Weʼrüin talatüin maʼin na wawalayuukana sümaa naʼwayuuse sutuma naʼyataain waneepia nümüin Jeʼwaa otta paaʼinwain naya süchiirua tü kasa nasaʼwateekalü amüin sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa».

11. ¿Jamüsü choʼujaaka kamaneein waya namüin na wawalayuu jekenakana antüin suluʼu tü outkajaaleekat?

¹¹ Nantüle wawalayuu jekennuu suluʼu tü outkajaaleekat. Eeshii na akolojookana otta eeshii na antakana süpüla akaaliinjaa sünain aküjaa pütchi jee nayale na pürekutsoot süjünalakana Weteet. Eesüjaʼa kapüleere namüin na wawalayuukana ekiʼralawaa süka naatain tü mma nantakalü aluʼu, naatain nakuwaʼipa na wayuukana jee naatain na wawalayuu noutkajaainjanakana amaa. Eeshiijaʼa nekirajaainjanale sünain wanee anüikii naatajatü. Wounejaale naya wepialuʼumüin sünain ekaa otta wamaale naya jalamüin yaa, wakaaliinjeena naya süpüla shikiʼralaain naaʼin jee süpüla aleewain naya namaa na wawalayuukana.

12. Püküja tü alatakat namüin wanee wawalayuu eeʼiyataka nnojoluin choʼujaain waaʼinrüin wainma kasa süpüla kamaneeinjanain waya.

¹² Nnojotsü maʼin choʼujaain wattainjatüin saalii kasa paaʼinraka süpüla kamaneeinjachin pia (paashajeʼera Lucas 10:41, 42). Sotusü naaʼin wanee wawala tü alatakat nümüin sümaa tü nuʼwayuusekat soʼu najütünüin süpüla  misioneeroin naya. Tepichijashii maʼin naya soʼu tia otta nasukajaain maʼin nepia. Anuu nünüiki chi wawalakai: «Soʼu wanee kaʼi, mojusü maʼin saaʼin tü taʼwayuusekat süka wattain shia suulia shipia otta isasü tachiki tamülialüin saaʼin. Shiasaʼa joo makaʼa 7:30 aipa, ataletünüsü soʼu tü wepiakat sutuma wanee wayuu ekirajaaka sünain tü Wiwüliakat. Akolojusü shia apünüin raranja wamüin, wantia tia saashin. ‹Pikerolo› wamüsü jee waapaka wüin süsüin, waainjaka té otta müsia chokolaate süsüin. Isasü wachiki aashajawaa suajili otta shiaka isasü süchiki tü wanüikikat. Suluʼujeereʼeya tia, aleewaleeshii maʼin waya namaa na wawalayuu chajanakana chayaa otta talatüshii maʼin waya».

13. ¿Jamüsü anaka maʼin tü kamanewaakat?

¹³ ¿Kapüleesüche pümüin kamaneeinjachin pia? Müleʼe shia, eesüjaʼa shiale sutuma nnojoluin namaaichin pia na anakana süpüla paʼaleewain otta na eekana süpüla waneepiain pümaa. Kamaneere pia, sükaaliinjeechi pia süpüla nnojoluin müin pümüiwaʼakai maʼin paaʼin. ¿Kasache mamaneeka atuma wanee wayuu? Wekirajaa süchiki tia.

14. Mapüsale waya otta nnojorüle süpütaayain kaʼi wapüla, ¿kasa waaʼinrajatka süpüla kamaneein waya?

¹⁴ Nnojoire jimatüin jee mapüsale pia. Watta saalii kasa naaʼinraka na aʼyataaliikana nümüin Jeʼwaa. Watta naalii na isakana achiki naashin kamaneeinjanain naya süka nnojoluin süpütaayain kaʼi napüla otta mapüsain naya. Sülatüle tia pümüin, püchajaweein sukuwaʼipa süpüla pükatalüin kaʼi süpüla oʼunaa namaʼanamüin na wawalayuukana jee shiale süpüla puunejaain naya pipialuʼumüin. Saashin tü Wiwüliakat, choʼujaasü maʼin kamaneeinjanain waya (Heb. 13:2). Nnojotsü mojuin walatirüle kaʼi namaa na wawalayuukana. Süpüla waaʼinrüin tia, acheküsü nnojoluinjanain kamaʼain waya sünain aaʼinraa wanee kasa nnojotka kojutuin maʼin.

15. ¿Kasa nnojotka wounejaain anainjee wayuu wepialuʼumüin?

¹⁵ Tü jülüjakat waaʼin wachikijira. ¿Eeirü isain püchiki piiʼiyatüin pümanee sümüin wayuu? Eeshiijaʼa japüleʼere waya jee mmoluwaale waya suulia nakulajaain aaʼin na weʼiyoukana süka nnojoluin watüjain saaʼu kasainjatüin yootuin achiki waya namaa. Maʼletsere waya, eesüjaʼa jülüjale waaʼin nnojoluin anain maʼin tü kasa waaʼinrakat nayaaluʼu maʼaka naaʼinrüin shia na wane wawalayuukana. Soteesü waaʼin nnojoluin choʼujaain maʼin anainjatüin tü wepiakat süpüla keʼiyouinjanain waya. Aneerü maʼin naaʼin na wayuu wounejaakana wulere wepia, nnojorüle walakatüin wanee kasa süpaʼapünaa otta kamaneere maʼin waya namüin.

16, 17. ¿Kasa paaʼinrajatka shapaale maʼin paaʼin saaʼu tü paapajatkat namüin na piʼiyoukana?

¹⁶ Shapaale maʼin paaʼin saaʼu tü paapajatkat namüin na piʼiyoukana, nnojoishi neʼe piain alatüin amüin tia. Anuu nünüiki wanee laülaashi suluʼu wanee outkajaalee chaa Gran Bretaña: «Eesü shapaale maʼin waaʼin süka watüjaain saaʼu keʼiyouinjanain waya. Wainmapejeʼe maʼin kasa anasü weʼraka sünainjee keʼiyouin waya maʼaka weʼrüin kasa anasü sünainjee waʼyataain nümüin Jeʼwaa. Talatüshi maʼin taya wanaa sümaa tasaʼalaatain kepein otta yootuin taya namaa na teʼiyoukana». Anasü maʼin kapürale waaʼin nakuwaʼipa na weʼiyoukana (Filip. 2:4, 5). Wainma maʼin na wayuu kamalainkana amüin yooto süchiki tü alatakat namüin. Walatirüle kaʼi namaa, waapajeerü tü naküjakat. Anuu nüshajala wanee laülaashi: «Sutuma tounejaain na wawalayuukana tepialuʼumüin, tayaawata aaʼu tü alatakat namüin, teʼraajüin  maʼin naya jee müsia naküjain tamüin jamakuwaʼipalin süpüla neʼraajüin Jeʼwaa». Kapürale waaʼin na weʼiyoukana, talatajiraajeerü waaʼin namaa.

¹⁷ Anuu sünüiki wanee wawala pürekutsoot ounejaʼawaika shipialuʼu na wawalayuu sünainkana wanee ekirajawaa: «Shapaasü maʼin taaʼin paalainka saaʼu nnojoluin anain maʼin tü tepiakat otta müsia süka nnojoluin jeketüin tü kasairua tamaʼanajatkat. Anapejeʼe taaʼin sutuma tü sümakat tamüin nuʼwayuuse wanee wawala alapalaakai waaʼu. Talatüsü maʼin naaʼin saashin makatüle naya nepialuʼu na wawalayuu palitchonkana amaʼana kasa sümaa palajanain natuma naʼyataain nümüin Jeʼwaa. Sutuma tü sümakat tü wawalakat tamüin, sotusü taaʼin tü sümapuʼukat wamüin maama tepichijaiwaʼaya waya: ‹Anaʼleesia maʼin ekaa pünajüt sümaa aijiraain waya›» (Prov. 15:17, TNM). Nnojotsü anain shapaale waaʼin, shia anaka aluʼu weeʼiyatüle naalin na weʼiyoukana wapüla.

18, 19. ¿Jamüshii anajiraajeenaka waya namaa na waneinnua kamaneere waya namüin?

¹⁸ Tü jülüjakat waaʼin nachiki na waneinnua. ¿Eeshiche wanee wawala suluʼu tü outkajaaleekat nnojoikai anain ashoʼu pümüin? Nnojorüle püchajaain sukuwaʼipa süpüla anajiraain pia nümaa, ayateena jia mojujiraain. Eeshijaʼa nnojoire puunejaweein wanee wawala pipialuʼumüin süka nnojoluin anain nukuwaʼipa pümüin jee shiale sünainjee naaʼinrüin kasa mojusü pümüin paalainka.

¹⁹ Saashin tü Wiwüliakat, anajiraajeechi pia namaa na waneinnua müleka kamaneere pia, jaʼitakajeʼe namaa na mojujiraakana pümaa (paashajeʼera Proverbios 25:21, 22).  Wounejaale wepialuʼumüin na wawalayuu mojukana ashoʼu wamüin, anajiraajeena waya namaa otta eesü süpüla wanoutuin sukuwaʼipa wanee mojujirawaa namaa. Eesü süpüla weʼrüin kasa anasü nanain maʼaka niʼrüin shia Jeʼwaa paalainka wanaa sümaa neenaküin naya (Juan 6:44). Wounejaale wanee wawala wepialuʼumüin süka alin nia wapüla, anajiraajeena waya nümaa. ¿Jamüsü süpüla watüjaain saaʼu wounejaale chi wawalakai wepialuʼumüin süka alin nia wapüla? Watüjaajeerü aaʼu tia waaʼinrüle tü sümakat Filipos 2:3, TNM, tü makat mayaa: «Nnojo yaletayaain jaaʼin, shia anaka aluʼu jülüjale jaaʼin anain maʼin nakuwaʼipa na waneinnua juulia». Shiimain tia, alanaʼaleeshiʼiya na wawalayuukana woulia. Eeshii na anakana maʼin anoula, na kaʼatapalakana maʼin, na yalayalakana aaʼin otta eeshii na anakana maʼin akuwaʼipa. Jülüjale waaʼin tü kasa anasü eekat nünain wanee wawala, aijeechi maʼin nia wapüla otta kamaneejeena waya nümüin.

20. ¿Jamüsü wekeraajüinjatka tü wamakat wounejaanüle natuma na wawalayuukana nepialuʼumüin?

²⁰ Müshi David nümüin Jeʼwaa: «¿Jarai chi kepieechikai suluʼu pipia?» (Sal. 15:1). Süchikijee tia, niyaawata aaʼu David tü akuwaʼipaa anakat nümüin Jeʼwaa. Wanee kasa naaʼinrajatka wanee wayuu shia nikeraajüin tü nümakat, jaʼitairia kapüleein tia nümüin (Sal. 15:4). «Cheenaʼaya waya» wamüle nümüin chi ounejaakai waya, anashii wekeraajüle tü wamakat nümüin. Akanasaʼa nnojoliire woʼunuin, amülouijeerü neʼe tü kasa naaʼinrakat wapüleerua chia wawalakai (Mat. 5:37). Eeshii na nnojoliikana oʼunuin eemüinjanale naya palaa süka noʼunuin sünain wanee anaʼleeka saaʼin namüin suulia tü ounejaanakalü anain naya. Naaʼinrüle tia, ¿aishiiche napüla na waneinnua jee kojutusüche namüin tü aaʼinnakat napüleerua? Waapüinjatü namüin tü analuʼutkat saaʼu tü kasa naaʼinrakat wapüleerua jee saaʼu nounejaain waya nepialuʼumüin (Luc. 10:7). Kapüleere wamüin oʼunaa nipialuʼumüin chi wawala ounejaakai waya, anashii waapiramaatüle nia. Müle shia watuma, weeʼiyateerü nümüin alin nia wapüla jee kojutuin nia wamüin.

21. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla anain naaʼin wamaa na wayuu ounejaakana waya nepialuʼumüin?

²¹ Kojuteesü wamüin nakuwaʼipa na wayuu ounejaakana waya nepialuʼumüin. Eeshii na wayuu anakana amüin nüntüle wanee wayuu sümaa nnojoluin naapirüin palajana. Akanasaʼa eein na nnojoliikana anashiin amüin tia. Suluʼu waneirua mma, eeshii na wayuu anakana maʼin atuma neküin na neʼiyoukana otta eeshii na wanaawakana atuma neküin namaa na nepiajanakana. Eeshii eeka nakolojuinjanain jaʼitainaʼaya ounejaaushiin naya. Shiasaʼa suluʼupünaa waneirua mma, nnojotsü choʼujaain naaʼinrüin tia. Eetaasü waneirua mma eere anashiin sümüin wayuu nayoutule paala na wayuu nounejaakana, shiasaʼa suluʼu waneirua mma nnojotsü anashiin tia sümüin wayuu. Shiapajaʼa anain maʼin anale naaʼin wamaa na wayuu ounejaakana waya.

22. ¿Jamüsü choʼujaaka maʼin kamaneeinjanain waya namüin na waneinnua?

²² Alüʼütsü «tü kaʼi sajaʼlajaainjatkat oʼu tü kasa weʼrakat maaʼulu» naashin Pedro (1 Ped. 4:7). Eʼrashaanasü maʼin sümüliala wayuu maaʼulu. Suʼunnaa sumojujaain maʼin tü mmapaʼakat, choʼujaasü maʼin aijiraain waya namaa na wawalayuukana. Waaʼinrajatü tü nümakat Pedro, müshi nia: «Anakaja müleka eere jaaʼin süpüla keʼiyouin jia na juwalayuukana» (1 Ped. 4:9). Choʼujaasü maʼin kamaneeinjanain waya maaʼutpünaa jee süpüla kaʼikat süpüshuaʼa.