1. ¿Jamüsü sünüiki tü Wiwüliakat süchiki tü achiawaakat?

¿KASA antajaaka suluʼu pikii paapapa süchiki tü pütchikat «achiawaa»? Wainma na wayuu jülüjakana aaʼin shiain wanaa sümaa süsalain naainjala wanee wayuu atumawaa. Akatsaʼa wainmain kasa sünainpünaaka tü achiawaakat. Tü pütchikat achiawaa suluʼu tü Wiwüliakat sünainpünaasü shia tü atüjaakat, tü kekiwaakat maʼin, alin wapüla wayuu otta sünainpünaasü kataa oʼuu (Prov. 1:2-7; 4:11-13). Nüchiaain waya Jeʼwaa süka alin waya nüpüla otta süka keeʼireein naaʼin kateein woʼu waneepia (Heb. 12:6, TNM). Nüchiaale Jeʼwaa wanee wayuu eeshijaʼa süsalale nia naainjala nutuma, akaisaʼa nnojolin müliain maʼin nutuma. Tü pütchikat «achiawaa» sünainpünaasü shia ekirajaa, maʼaka nüchiaain jee nikirajüin wanee wayuu nüchon süka alin nia nüpüla.

2, 3. ¿Jarat tü piamasükat kasa sünainpünaaka achiawaa? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).

² Anuu wanee sukuwaʼipa tü achiawaakat. Eejachi wanee jintüi Carlos nünülia, ashaitüshi nia woola suluʼu tü nipiakat. Sümaka tü niikat nümüin: «Carlos nnojo püshaitüin woola paülüʼü jama peewainre wanee kasa». Nnojoishi jaa müin Carlos sümüin tü  niikat, ayatakaʼaya nia sünain ashaitaa, shiasaʼa mapa nujutirüin wanee jarrón yütka shia. ¿Kasache saaʼinreetka joo tü niikat? Eesü piamasü kasa. Tü palajatkat süküjeerü nümüin jamüin nnojotka anain tü naainjakat. Keeʼireesü saaʼin tü niikat niyaawatüinjatüin saaʼu anain noonoole sümaa sünüiki, mapüleein oonowaa sümaa otta shiain aneerüin atuma nukuwaʼipa. Tü chiiruaajatkat, süsüteerü tü woolakat nuulia soʼu jeʼra kaʼi süpüla niyaawatüin saaʼu nnojoluin anain tü naaʼinrakat. Nnojotsü anain tia nümüin Carlos, niyaawateetpajaʼa saaʼu eejeerüin kasa mojusü sünainjee moonooloin nia.

³ Wayakana anoujashiikana nupueulose waya Jeʼwaa (1 Tim. 3:15). Müshijeseʼe niain neʼe Jeʼwaa anakai süpüla aküjaa wamüin tü anakat jee tü mojukat süpüla waaʼinrüin jee nüchiaain waya moonoinre waya nümaa. Weʼrüle kasa mojusü sünainjee tü waaʼinrakat jee nüchiaale waya Jeʼwaa, wayaawateerü aaʼu jamüin choʼujaaka maʼin wamüin woonooin nümaa (Gal. 6:7). Aishaatashii waya nüpüla Jeʼwaa otta nnojotsü keeʼireein naaʼin müliain waya (1 Ped. 5: 6, 7).

4. (1) ¿Kasa wekirajüinjanaka aka na wachonniikana jee na wekirajüinkana? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayaka tüü?

⁴ Wachiaale na wachonniikana jee nayale na wekirajüinkana süka tü sümakat tü Wiwüliakat eeshii süpüla noushikajaain süchiirua nukuwaʼipa Kürisüto. Shia wekirajaka maʼin aka tü Wiwüliakat na wekirajüinkana, süka jamüin, naaʼinrüinjatüin tü anasükat jee noonooinjanain sümaa tü nuluwataakalü anain Kürisüto (Mat. 28:19, 20; 2 Tim. 3:16). Wekirajüle naya sükajee tü Wiwüliakat eeshii süpüla nakaaliinjain na waneinnua süpüla nanoujain nünain Kürisüto (paashajeʼera Tito 2:11-14, TNM). Wekirajaa joo sünain apünüinsü pütchi asakinnaka anain: 1) ¿Jamüshii aika waya nüpüla Maleiwa nüchiaale waya? 2) ¿Kasa watüjaka sünainjee tü alatakat namüin waneinnua wayuu achiaanaka nutuma Jeʼwaa? 3) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüin nukuwaʼipa Jeʼwaa otta Jesuu wanaa sümaa wachiaain wayuu?

5. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu alin waya nüpüla Jeʼwaa nüchiaapa waya?

⁵ Nüchiaain jee nikirajüin waya Jeʼwaa süka alin waya nüpüla. Keeʼireesü naaʼin Jeʼwaa aleeweein waya nümaa jee kateein woʼu süpüla kaʼikat süpüshuaʼa (1 Juan 4:16). Nnojotsü airuʼuluin nünüiki Jeʼwaa wamüin jee nnojoishii mojutuin waya nümüin (Prov. 12:18). Shia jülüjaka naaʼin Jeʼwaa tü kasa anasü eekat wanain otta nuuʼulaain waneeküin wamüiwaʼa tü waaʼinrajatkat. Eeshii nüchiaale waya Jeʼwaa sükajee tü Wiwüliakat, sükajee tü karaloʼuta ayuʼnnakat sünainjee, nükajee washi jee wei otta nakajee na laülaashiikana. ¿Piyaawatüinche saaʼu nüchiaain pia Jeʼwaa sükajee alin pia nüpüla? Nachiaale waya na laülaashiikana, nnojoishii jashichijaain wamüin jee neeʼiyatüin alin waya napüla, süka jamüin, nashatüin nukuwaʼipa Jeʼwaa (Gal. 6:1).

6. Süsütünüle nuulia wanee anoujashi tü niʼyataainkat suluʼu tü outkajaaleekat, ¿jamüshi aika nia nüpüla Jeʼwaa sükajee tia?

 ⁶ Nüchiaanapa wanee wayuu nnojotsü aküjünüin neʼe nümüin tü mojukat nutuma jee tü anakat süpüla naaʼinrüin. Jamüshijaʼa kaainjarale wanee anoujashi, eesü süpüla süsütünüin nuulia tü niʼyataainkat nümüin Maleiwa suluʼu tü outkajaaleekat. Nüchiaanakaʼa, shia süka alin nia nüpüla Jeʼwaa. Sükajee tü alatakat nümüin niyaawateerü aaʼu jamüin choʼujaaka maʼin nikirajaainjachin sünain tü Wiwüliakat, nüsakireʼerüinjatüin naaʼin sünain tü sümakat otta nuʼuraajüin nümüin Jeʼwaa. Naaʼinrüle tia aleeweechi maʼin nia nümaa Jeʼwaa (Sal. 19:7). Mapa, eesü süpüla saapünüin nümüin süchikuaʼa tü niʼyataainkat. Nujuʼitinnüle wanee anoujashi shia wane sukuwaʼipa nutuma Jeʼwaa süpüla niiʼiyatüin alin waya nüpüla, süka jamüin, naaʼinmajüin tü nupueulosekat suulia mojuin sukuwaʼipa (1 Cor. 5:6, 7, 11). Sükajee lotuin maʼin sukuwaʼipa nüchiaaya Jeʼwaa, eeshi süpüla niyaawatüin saaʼu chi ojuʼitinnakai mojuin maʼin tü naaʼinrakat otta eeshi süpüla niyaawajaain suulia naainjala (Aluw. 3:19).

7. ¿Jarai chi Sebná münakai? ¿Kasa alataka nümüin mapa?

⁷ Süpüla wayaawatüin saaʼu jamüin anaka nüchiaanüle wanee wayuu, jülüja waaʼin tü alatakat namüin piamashii wayuu achiaanaka nutuma Jeʼwaa: chi palajachikai nia wanee israeliita Sebná nünülia, eejachi nia nükalioʼu chi aluwataaikai Ezequías otta chi wane nia wanee wawala Graham nünülia. Sebná niapuʼushi chi aaʼinmajüikai nipia chi aluwataaikai Ezequías süka kaawain maʼin nünüiki (Isa. 22:15). Mapa, yaletajaasü naaʼin chia wayuukai otta nüchajaain maʼin sukuwaʼipa süpüla kojutuinjachin nia sümüin wayuu. Nukumajiraka wanee woowira anasü maʼin otta anajashaatasü maʼin neʼejena (Isa. 22:16-18).

8. ¿Kasa achiaanaka aka Sebná nutuma Jeʼwaa otta jamüsü nukuwaʼipa sünainjee tia?

⁸ Sutuma tia, nüsütüin Jeʼwaa nuulia tü niʼyataainkat otta naapaka shia nümüin Eliaquim (Isa. 22:19-21). Alatüsü tia wanaa sümaa sushutunajatüin aaʼu Jerusalén nutuma Senaquerib, chi aluwataakai saaʼu Asiria. Nuluwataaka Senaquerib waneinnua aluwataalii otta watta  naalii surulaat süpüla mmoluinjanain na judíokana otta malainjachin Ezequias napüla (2 Rey. 18:17-25). Nuluwataaka Ezequías, Eliaquim namaa piamashii wayuu süpüla naashajaainjanain namaa na wayuu nuluwataakana Senaquerib. Naʼaka na piamashii wayuu nümaajanakana Eliaquim eejachi Sebná, ashajüishi joo nia karaloʼuta niʼipajee chi aluwataaikai. Sükajee tia, wayaawata aaʼulu nnojoluin üttakuʼu müin naaʼin Sebná sünainjee süsütünüin nuulia tü niʼyataainkat otta nnojoishi nia ooʼulaain suulia aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Otta müsia nnojoluitpa yaletayaain naaʼin sutuma niʼyataain sünain wanee aʼyatawaa nnojotka kojutuin maʼin maʼaka tü niʼyataainkat paala. Wekirajaa sünain apünüinsü kasa watüjaka sünainjee tü alatakat nümüin Sebná.

9-11. (1) ¿Kasa watüjaka sünainjee tü alatakat nümüin Sebná? (2) ¿Jamüsü paaʼin sutuma pütüjaain saaʼu tü nukuwaʼipakat Jeʼwaa nümüin Sebná?

⁹ Tü palajatkat kasa watüjaka sünainjee tü alatakat nümüin Sebná shia mojeerüin nukuwaʼipa chi wayuu yaletakai aaʼin (Prov. 16:18). Eesüjaʼa anale maʼin tü piʼyataainkat suluʼu tü outkajaaleekat otta eeshijaʼa kojutule pia namüin na waneinnua sünainjee tia. Müle pia, ¿püchajaweetche sukuwaʼipa süpüla nnojoluin yaletüin paaʼin? ¿Soteetche paaʼin niain Jeʼwaa akaaliinjain pia sünain tü kasa pütüjakalü apüleerua otta tü kasa püsaʼwatakat sünain aʼyatawaa nümüin? (1 Cor. 4:7). Anuu nünüiki chi aluwataaushikai Pablo: «Nnojo juʼwaataain suluʼu jukuaippa. Shia anaka aluʼu müleka jiyaawatüle naaʼu Maleiwa sünain niain juuntüin atüma jaaʼinrüin tü nüchekakat jüpüleerua» (Roma 12:3).

¹⁰ Tü piamakat kasa watüjaka sünainjee tü alatakat nümüin Sebná shia soʼu nüchiaanüin nutuma Jeʼwaa. Eesüjaʼa jülüjale naaʼin Jeʼwaa eein süpüla niiʼiratüin nukuwaʼipa Sebná (Prov. 3:11, 12). Anasü maʼin nashatüle tü naaʼinrakat Sebná na asütünakana oulia wanee aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Nnojotsü üttakuʼu müinjatüin naaʼin saaliijee nachiaanüin, shia jülüjeeka neʼe naaʼin anainjatüin natuma tü naʼyataakalü anain maaʼutpünaa nümüin Jeʼwaa. Nayaawatüinjatü saaʼu nüchiaain Jeʼwaa naya süka alin naya nüpüla. Soto waaʼin naapeerüin Jeʼwaa kasa anasü wamüin nnojorüle yaletayaain waaʼin (paashajeʼera 1 Pedro 5:6, 7). Meerü wakuwaʼipa maʼaka saaʼin sukuwaʼipa wanee pootshi anaka süpüla atüka najapuluʼu Jeʼwaa, jüüjüweena waya nümüin nüchiaapa waya.

¹¹ Tü apünüinkat kasa watüjaka sünainjee tü alatakat nümüin Sebná shia tü sukuwaʼipakat nutuma Jeʼwaa nüchiaapa nia. Mayaapejeʼe üttüin naaʼin Jeʼwaa sünain tü kaainjalaakat, ayatüsü niiʼiyatüin naalin chi kaainjalashikai nüpüla. Shia jülüjaka naaʼin tü akuwaʼipaa anasü eekat sünain wayuu. Kachonle pia jee laülaashire pia suluʼu tü outkajaaleekat, ¿püshateetche nukuwaʼipa Jeʼwaa püchiaapa wayuu? (Jud. 22, 23, TNM).

12-14. (1) ¿Jamüsü nakuwaʼipa waneinnua wayuu nachiaanüle? (2) ¿Kasa sükaaliinjaka anain wanee wawala tü sümakat tü Wiwüliakat süpüla niiʼiratüin nukuwaʼipa? (3) ¿Kasa anasü niʼraka chia wawalakai sünainjee tia?

¹² Eeshii na mojukana maʼin amüin nachiaanüin, shiasaʼa sutuma tia, akayalaashii naya nuulia Jeʼwaa otta noulia na wawalayuukana (Heb. 3:12, 13). ¿Eeshiiche süpüla nakaaliinjünüin na wayuu makana akuwaʼipa? Süpüla watüjaain saaʼu tia wekirajaa süchiki tü alatakat nümüin Graham. Ojuʼitinnüshi nia naʼakajee na wawalayuukana otta nüleʼejaka nüchikuaʼa. Mapa, nnojoishi aküjain pütchi otta nnojoishi oʼunuin sünain tü outkajawaakat. Maʼaka jeʼra juya süchikijee tia, naashajaaka nümaa wanee laülaashi aleewakai nümaa süpüla nikirajüin nia sünain tü Wiwüliakat.

¹³ Anuu nünüiki chi laülaashikai: «Tü mojukalü atuma nukuwaʼipa Graham shia tü yaletaakalü  aaʼin. Jamüshijaʼa nia, mojusü nünüiki nachiki na laülaashii ojuʼitirakana nia naʼakajee na wawalayuukana. Müshiijeseʼe wekirajaain sünain tü sümakat tü Wiwüliakat süchiki tü yaletaakalü aaʼin otta tü eekat sünainjee tia. Sutuma tü nikirajaakalü anain Graham, niyaawata aaʼu mojushaatain tü nukuwaʼipakat. Niyaawata aaʼu müin aka saaʼin wanee wunuʼu juʼttusü suluʼu noʼu tü yaletaakalü aaʼin, nnojotsü niʼrüin wanee kasa sutuma. Niyaawata aaʼu keejiain nümüin mojuin nünüiki nachiki na waneinnua. Nunouteʼeramaataka nukuwaʼipa Graham. Oʼunushi nia sünain tü outkajawaakat, naaʼinmaasü ekirajawaa sünain tü Wiwüliakat otta oʼuraajawaishi waneepia. Akaʼaya nia, naaʼinrüin tü sümakat tü Wiwüliakat namüin na shikiipüʼükana napüshi. Talatüsü saaʼin nuʼwayuuse otta nüchonnii sutuma naaʼinrüin tia» (Luc. 6:41, 42; Sant. 1:23-25).

¹⁴ Anuu sooʼomüin nünüiki chi laülaashikai: «Soʼu wanee kaʼi nüküjain Graham tamüin wanee kasa, müshi nia: ‹Kakaliairü tatüjaain saaʼu tü shiimainkat otta pürekutsootshi taya tamaiwa, eiwaʼaipejeʼe alin maʼin tapüla Jeʼwaa›. Nnojoishi kakaliain Graham süpüla suchuntunüin nümüin nülatirüinjachin tü emiyoʼujiakat pütchi sünain tü outkajawaakat. Talatüshi maʼin nia sünain aaʼinraa tia. Tü alatakat nümüin Graham shikirajüin taya sünain wattain saalii kasa anasü niʼraka wanee wayuu nnojorüle yaletayaain naaʼin otta naapaale sümaa tü achiaanakalü anain nia».

15. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla naapaain na waneinnua sümaa tü wachiaakalü anain naya?

¹⁵ Süpüla anainjatüin maʼin wekirajia, ekirajaainjana waya palajana (1 Tim. 4:15, 16). Müinjatia neʼe shia putuma, jamüshijaʼa püchiaainjachire wayuu nutuma Jeʼwaa, nnojotsü yaletayaainjatüin paaʼin jee puuʼulaainjatü nuʼunirüin Jeʼwaa pukuwaʼipa. Neʼrüle na waneinnua nnojoluin yaletayaain paaʼin, kojuteechi pia namüin otta mapüleejeerü namüin aapawaa sümaa tü pümakat namüin. Wekirajaa joo sünain nukuwaʼipa Jesuu.

16. ¿Kasa watüjaka sünainjee tü sukuwaʼipakat nikirajia jee nachiaaya Jesuu?

¹⁶ Oonooshi waneepia Jesuu sümaa tü nümakat Jeʼwaa jaʼitairia kapüleein shia nümüin (Mat. 26:39). Nüküjain Jesuu waneepia niain Jeʼwaa kamaʼanajeejachin tü nütüjaakalü aaʼu otta tü nikirajakalü anain (Juan 5:19, 30). Sutuma nnojoluin yaletayaain naaʼin Jesuu jee noonooin sümaa tü aluwataanakalü anain nia, niashi wanee eʼiküi anamiakai maʼin jee amülialaasü naaʼin saalin wayuu. Müsüjeseʼe narütkaweein maʼin nünainmüin na wayuu anamiakana (paashajeʼera Mateo 11:29). Sutuma tü nümakat Jesuu anasü saaʼin «wayuu eekai makaaliijuuin. [Nnojoishi] eʼrülin wayumüin sümüin eekai matsüin» (Mat. 12:20). Nnojoipejeʼe aashichijaamaatüin Jesuu wanaa sümaa «naʼülüjaain [na nikirajüinkana] wopuluʼu sooʼopünaa jaralin miyoʼujachin naʼaka sünain aluwatawaa». Nüchiaain neʼe naya sümaa kamaneein nia namüin (Mar. 9:33-37; Luc. 22:24-27).

17 ¿Kasa naaʼinrajatka na laülaashiikana süpüla anain nakuwaʼipa na wawalayuukana?

¹⁷ Nashateein na laülaashiikana nukuwaʼipa Jesuu, achiaainjana naya sükajee tü sümakat tü Wiwüliakat. Müle shia natuma, neeʼiyatüin keeʼireein naaʼin suʼuninnüin nakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa otta Jesuu. Müsü nünüiki chi aluwataaushikai Pedro: «Maa aka wane anneetpüʼü sünain naaʼinmajüin tü naʼanneetsekat, meeria jukuaippa sünain jaaʼinmajüin na anoujashii eʼitaaushikana jajapuluʼu nütüma Maleiwa. Jükaaliija naya süka jaaʼin jümüiwa, süka shiain tü nüchekakat Maleiwa jüpüleerua. Talatüinjatü jaaʼin sümaa süka jüchekalain shia, nnojotsü sükajeejatüin walaain jia sünain. Nnojo jülanaain maʼi sünain aluwatawaa  na juwalayuukana, shia jaaʼinra tü anasükat waneepia noʼupala süpüla nashatüinjatüin tü jukuaippakat» (1 Ped. 5:2-4). Nnojoishii nayain neʼe anain akuwaʼipa na laülaashiikana jüüjüüle naya nümüin Jeʼwaa otta Jesuu, anasia nakuwaʼipa na wawalayuukana suluʼu tü outkajaaleekat sünainjee tia (Isa. 32:1, 2, 17, 18).

18. (1) ¿Kasa niʼitaaka Jeʼwaa napüleerua na wayuu kachonshiikana? (2) ¿Kasa nükaaliinjaka akajee Jeʼwaa na wayuu kachonshiikana?

¹⁸ Kasache naaʼinrajatka na wayuu kachonshiikana süpüla anain süchiaaya nachonnii natuma? Müsü nünüiki Jeʼwaa namüin na laülaakana saaʼu napüshi: «Otta jia kachooinshiikana, anakaja müleka juluwataale na jüchooinkana süka anakat akuaippa suulia jashichijüin naya jümüin sünainjee achiajaanaa waneepia. Anashii jikirajüle naya sünain tü nuluwataakat anain chi Maleiwakai. Jiʼitaa napüleerua tü pütchikat sünain jüchiajaain naya süpüla noonooinjanain sümaa» (Éf. 6:4). Choʼujaasü maʼin naaʼinrüinjatüin tia maʼaka sümüin Proverbios 19:18, TNM: «Püchiaa chi püchonkai süpülapünaa sumojujaain nukuwaʼipa suulia piain kasirüin outule nia». Niʼitaain Jeʼwaa napüleerua na kachonshiikana süpüla nachiaain nachonnii. Nnojorüle nachiaain na nachonniikana asouteena naya nümüin Jeʼwaa saaʼu tia (1 Sam. 3:12-14). Naapüin Jeʼwaa nütchin jee kekiwaa namüin na wayuu kachonshiikana nachuntule shia nümüin. Nükaaliinjeenapajaʼa naya Jeʼwaa neʼitaale naaʼin sünain tü nümakat suluʼu tü Wiwüliakat jee nooʼulaale nuʼunirüin nakuwaʼipa nükajee chi naaʼinkai (paashajeʼera Santiago 1:5).

19, 20. (1) ¿Kasa anasü weʼraka wooʼulaale nüchiaain waya Jeʼwaa? (2) ¿Kasa wekirajaajeetka anain sünain tü wane ekirajaayakat?

¹⁹ Watteerü maʼin saalii kasa anasü weʼreetka müleka waapaale sümaa tü nüchiaakalü anain waya Jeʼwaa otta washatüle sukuwaʼipa nüchiaaya Jeʼwaa otta Jesuu. Waaʼinrüle tia, jimateerü naaʼin na wapüshikana jee na wawalayuukana suluʼu tü outkajaaleekat otta aneerü maʼin waaʼin süka watüjaain saaʼu alin waya napüla otta kojutuin waya namüin. Tia shia neʼe süpüshi tü kasa anasü weʼreetkat mapeena (Sal. 72:7). Nüchiaain waya Jeʼwaa maʼütpünaa süpüla anainjatüin wakuwaʼipa mapeena namaa na wapüshikana otta nieechi Jeʼwaa aaʼinmajaka waya süka nüchoinjeenain waya (paashajeʼera Isaías 11:9). Jülüjale waaʼin tia, watüjaajeerü aaʼu nüchiaain waya Jeʼwaa süka alin maʼin waya nüpüla.

²⁰ Suluʼu tü wane ekirajaayakat, wekirajaajeerü anain sooʼomüin süchiki tü sukuwaʼipainjatkat süchiaaya wapüshi otta nachiaaya na wawalayuukana. Wekirajaajeerü anain tü wakuwaʼipainjatkat süpüla wachecheraain süchiirua aaʼinraa kasa anasü otta tü waaʼinrajatkat suulia sülatüin wamüin wanee kasa mojuleejeetka maʼin atuma waaʼin.