1. (1) ¿Kasa nooʼulaaka waneinnua wawalayuu süpüleerua naʼyataain nümüin Jeʼwaa? (2) ¿Jamüsü naaʼinraka tia?

WATTA naalii na wawalayuu ooʼulaakana wainma kasa süpüleerua aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Eeshii na wawalayuu aneekakana nnojoliinjanain kaʼwayuusein naya shiiʼiree nakooʼomüinreein naʼyataain nümüin Jeʼwaa, eetaashii na nnojoliikana kachonmaatüin maalü, eeshii na wawalayuu nnojoliikana kachiiruain aaʼin kamaʼanaa wainma kasa. Naaʼinrüin süpüshuaʼaleʼeya tia süka naaʼinmaaweein tü naʼyataainkat nümüin Jeʼwaa. Talatüsü naaʼin otta neʼitaain naaʼin sünain naapeerüin Jeʼwaa süpüshuaʼaleʼeya tü kasa choʼujaakat namüin. ¿Amülache neʼe naaʼinrüin tia? Nnojo. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nnojoluin amülain neʼe tü naaʼinrakat? Shia sünainjee tü naaʼinrakat Jeʼwaa nüpüleerua Abraham, chi nashikai napüshuaʼaleʼeya na kanoulashiikana (Roma 4:11, TNM).

2. (1) Saashin Hebreokana 11:8-10, 16, ¿jamüshi nukolojooka Abraham suluʼujee tü mmakat Ur? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü?

² Akolojooshi Abraham suluʼujee tü mmakat Ur mayaainjeʼe anain maʼin tia mmakat. ¿Jamüsüche naaʼinraka tia? Shia süka naʼatapajüin tü «pueulo matüjainkalü ojuttaa» (paashajeʼera Hebreokana 11:8-10, 16, TNM). ¿Jarat tia pueulokot? ¿Kasa alataka nümüin Abraham sümaʼinruʼu naʼatapüin sukumajünüin tia pueulokot? ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüin nukuwaʼipa Abraham otta nakuwaʼipa waneinnua wawalayuu makana aka saaʼin nukuwaʼipa? Wekirajaajeerü anain tia sünain ekirajaayakat tüü.

3. ¿Jarat tü pueulo naʼatapakat maʼin Abraham?

³ Tü pueulo naʼatapakat Abraham shia tü Nuluwataayakat Maleiwa.  Aluwataainjachi Jesuu namaa na 144.000 suluʼu tia aluwataayakat. Anuu tü nümakat Pablo süchiki tia aluwataayakat: «Nupueulose chi Maleiwa matüjainkai outaa, tü Jerusalén chajatkat iipünaa» (Heb. 12:22, TNM; Alat. Map. 5:8-10; 14:1). Nüküjain Jesuu namüin na nikirajüinkana nachuntuinjatüin süntüin tia aluwataayakat süpüla saaʼinnajatüin tü keeʼireekat naaʼin Maleiwa yaa saaʼu Mmakat maʼaka saaʼinnüin chaa iipünaa (Mat. 6:10).

4. Saashin Génesis 17:1, 2, 6, ¿kasa nütüjaaka aaʼu Abraham süchiki tü Nuluwataayakat Maleiwa?

⁴ ¿Nütüjaa aaʼuche Abraham jamüinjatüin sukuwaʼipa tia aluwatawaakat nutuma Maleiwa? Nnojo. Wainma juya nnojotka atüjaanüin aaʼu tia (Éf. 1:8-10; Col. 1:26, 27). Nütüjaapejeʼe saaʼu Abraham naluwataajeenain saaʼu wayuu waneinnua nuuʼuliwoʼu, jama pansaatüjülüin nünüiki Jeʼwaa nümüin (paashajeʼera Génesis 17:1, 2, 6). Nunouja anainrü Abraham sünain nikeraajeerüin Maleiwa tü nümakat nüchiki chi Mesías nüneekajalakai Maleiwa süpüla aluwatawaa. Müshijeseʼe nümüin Jesuu nüchiki: «Chi jutuushikai Abraham, talatüshinka maʼi süka nütüjaain saaʼu sünain tantajachin soʼuweena wane kaʼi» (Juan 8:56). Nütüjaa aaʼu Abraham naluwataainjanain na nuuʼuliwoʼukana suluʼu tü aluwataaya eejeetkat nutuma Jeʼwaa. Müshijeseʼe naʼatapajüin nikeraajüin Jeʼwaa tü nümakat nümüin.

5. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu naʼatapajüin Abraham tü Nuluwataayakat Maleiwa?

⁵ ¿Kasa naaʼinraka Abraham süka naʼatapüin tü Nuluwataayakat Maleiwa? Oʼunawaishi nia suluʼumüin wanee mma naata sümaa nnojoluin nukumajüin nipia eepünaale noʼotuin. Nnojoishi wanaawain nia namaa na aluwataaliikana saaʼu tü mma eepünaale noʼotuin. Nnojotsü shiain nüchajaain achiki niainjachin aluwataain. Ayatüshia nia oonooin sümaa tü nümakat Jeʼwaa nümüin otta ayatüsia naʼatapajüin nikeraajüin Jeʼwaa tü nümakat. Wayuu kanoulashi maʼin Abraham. Wekirajaa süchiki waneirua kasa alataka nümüin otta süchiki tü watüjakat sünainjee.

6. ¿Jamapuʼusü maʼin sukuwaʼipa tü pueulokot Ur?

⁶ Anasü maʼin süsepü tü pueulokot Ur otta akumajünüsü süpüna wanee wüin süsapoʼupünaa jee oʼutusü maʼin tia wüinkat. Anasü maʼin tü mma nukolojookalü aluʼujee Abraham.  Atüjasü wayuu karaloʼuta suluʼu tia pueulokot otta washinnuu naya. Atüjashii maʼin naya ashajaa jee süpüleerua tü kanüliakat aritmética. Watta naalii na wayuu oikaakana suluʼu tia pueulokot. Atüjaana aaʼu tia sünainjee waneirua karaloʼuta ousütünaka süchiki tü sukuwaʼipakalü oikawaa. Tü shipiakat wayuu chayaa aainjuushi süka ladrillo otta kasuusü atumawaa tü süsepükat. Eesü miichi eekai 13 otta 14 sütaüjia otta anasü maʼin süpaatiain suluʼu.

7. ¿Jamüsü niʼitaainjatka naaʼin Abraham sünain naaʼinmajüneechin sümaa nüpüshi nutuma Jeʼwaa?

⁷ Niʼitaain naaʼin Abraham sünain naaʼinmajüneechin nutuma Jeʼwaa sümaa tü nüpüshikat. ¿Jamüsü niʼitaaka naaʼin sünain tia? Jamüshijaʼa nia, akolojooshi sümaa Sara suluʼujee tü nepiakat chaa Ur süpüla kepiayaainjanain naya kuluulu süʼütpaʼa Canaán. Nnojolitchipa nia suluʼuin tü pueulo anakat maʼin asepü otta akumajünaka asapoʼupünaa wanee wüin oʼutaka maʼin. Eeinapajaʼa süpüla nashutünüin aaʼu.

8. ¿Kasa alataka nümüin Abraham?

⁸ Jüüjüüshi Abraham waneepia nümüin Jeʼwaa. Mayaainjeʼe müin tia, alatitshi nia müliaa. Jamüsüjaʼa soʼu wanee kaʼi, antüsü wanee jamü aisü maʼin suluʼu tü mma noʼotokalü aluʼumüin sümaa tü nüpüshikat. Aishaatasü maʼin tia jamükat, müshijeseʼe nukolojooin Abraham Egiptomüin. Shiasaʼa chapa nia, süsaajinnakalaka Sara nutuma chi faraónkai süpüla nuʼwayuuseinjatüin shia. Shapaakajasaʼa maʼin naaʼin Abraham sutuma tia. Anaka naaʼin mapa shiiteʼennapa Sara nümüin nutuma faraón. Nia Jeʼwaa achuntaka tia nümüin faraón (Gén. 12:10-19).

9. ¿Kasa tü alatakat nümüin Abraham jee na nüpüshikana?

⁹ Wainma tü kasa alatakat nümüin Abraham jee na nüpüshikana. Jamüsüjaʼa Sara, tü nuʼwayuusekat, maralü shia. Kakalia naya mojuin aaʼin saalinjee machoin naya. Saapüinjeseʼe Sara tü süchepchia kanüliakat Agar nümüin Abraham süpüla kachooinjachin nia sümüin. Shiasaʼa sütüjaapa Agar saaʼu ipuoluin shia, pülayaasü saaʼin suulia Sara. Kapüleeshaatasü maʼin tia, ajünajaanüsüjeseʼe Agar sutuma Sara shipialuʼujee (Gén. 16:1-6).

10. ¿Jamüsü kapüleeka nümüin Abraham niʼitaain naaʼin nünain Jeʼwaa?

¹⁰ Ipuolu müsüjaʼaya mapa Sara, Isaac nünülia chi joʼuukai nutuma Abraham. Aishii nüpüla Abraham na piamashiikana nüchonnii, Ismael otta Isaac. Süka müliain naaʼin Isaac nutuma Ismael, ajünajaanüshi Ismael sümaʼaleʼeya Agar (Gén. 21:9-14). Shiasaʼa mapa, nuchuntuin Jeʼwaa nümüin Abraham naapüinjachin chi nüchonkai maʼaka saʼajünapuʼuin mürüt nümüin Jeʼwaa (Gén. 22:1, 2; Heb. 11:17-19). Mayaainjeʼe kapüleein tia nümüin Abraham, niʼitaain naaʼin sünain nikeraajeerüin Jeʼwaa tü nümakat nümüin nachiki na nüchooinkana.

11. ¿Jamüsü naʼatapüinjatka Abraham nikeraajüin Jeʼwaa tü nümakat nümüin?

¹¹ Naʼatapüinjatü Abraham nikeraajüin Jeʼwaa tü nümakat nümüin. Eesüjaʼa sülatüle suulia 70 nuuyase wanaa sümaa nukolojooin suluʼujee tü mmakat Ur (Gén. 11:31–12:4). Otta alatüsü suulia 100 juya kepiayaaka oʼu nia kuluulu suluʼupünaa tü mmakat Canaán. Outushi Abraham wanaa sümaa 175 nuuyase (Gén. 25:7). Nnojotsü niʼrüin Abraham naapüin Jeʼwaa namüin na nuuʼuliwoʼukana tü mma nuʼunapuʼukalü aluʼupünaa. Nnojotsü niʼrüin Abraham tü pueulo nüküjakalü achiki paala Jeʼwaa nümüin, tü Nuluwataayakat Maleiwa. Aküjünüsü suluʼu tü Wiwüliakat outuin Abraham laülaapa nia sümaa talatüin maʼin naaʼin süka niʼrüin wainma kasa anasü nutuma Jeʼwaa (Gén. 25:8, TNM). Mayaainjeʼe wainmain tü kasa mojusü alatakat nümüin Abraham, ichesü maʼin nunoula nünain Jeʼwaa otta talatüsü maʼin naaʼin sünain aʼatapaa nikeraajeerüin Jeʼwaa tü nümakat. ¿Jamüsüche nuuntaka nüchecherüin naaʼin soʼunnaa tü alatakat nümüin? Nüchecherüin naaʼin Abraham süka  naaʼinmajüin nia Jeʼwaa otta aleewain nia nümaa (Gén. 15:1; Is. 41:8; Sant. 2:22, 23).

12. (1) ¿Kasa waʼatapaka maaʼulu? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain?

¹² Maaʼulu yaa, waʼatapüin tü pueulo matüjainkalü ojuttaa maʼaka naʼatapüin shia Abraham. Nnojotpejeʼe waʼatapüin süikaleʼennüin tia pueulokot süka süikaleʼennüitpain soʼu 1914 otta shiaitpa aluwataaka chaa iipünaa (Alat. Map. 12:7-10). Waʼatapapejeʼe suluwataain saaʼu tü Mmakat. Sümaʼinruʼu waʼatapüin tia, eʼreena waya müliaa maʼaka niʼrüin shia Abraham otta Sara. Nashatüin maaʼulu na wawalayuukana nukuwaʼipa Abraham. Suluʼu Aapiria Wayuu ojuʼitawaisü nachiki wawalayuu ichekana maʼin anoula otta achechetkana naaʼin maʼaka naaʼinrüin shia Abraham otta Sara. Wekirajaa süchiki nakuwaʼipa waneinnua wawalayuu jee süchiki tü watüjakat nanainjee.

13. ¿Kasa watüjaka sünainjee tü alatakat nümüin chi wawalakai Bill?

¹³ Wooʼulaa waneirua kasa süpüleerua aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Shiale waaʼinmaain maʼin tü waʼyataainkat nümüin Jeʼwaa, wooʼulaainjatü waneirua kasa süpüla talatüinjatüin naaʼin Jeʼwaa watuma maʼaka naaʼinrüin shia Abraham (Mat. 6:33; Mar. 10:28-30). Anuu tü alatakat nümüin chi wawalakai Bill Walden. * Soʼu 1942, wanaa sümaa nuʼttüin Bill sünain ekirajawaa namaa na wawalayuukana, alüʼütshi süpüla ojuʼitaa suluʼujee tü eʼiküleekat miyoʼu otta niʼyataainjachin sünain tü kanüliakat Ingeniería Estructural. Nukumajatüjülia sukuwaʼipa wanee ekirajüi Bill süpüla niʼyataainjachin süchikijee nujuʼituin suluʼujee tü eʼiküleekat miyoʼu, niyoutapejeʼe tia Bill. Nüküjain Bill niʼyataainjachin waneepia nümüin Jeʼwaa. Mapa, ataʼünüshi Bill süpüla surulaalüinjachin nia. Niyoutakalaka süchiki surulaalüinjachin nia. Sünainjee tia, süchekajünaka nümüin 10.000 dólar otta süküjünaka nümüin püreesainjachin nia soʼunnaa jaʼrai juya. Ajütünüshi nia mapa apünüinpa nia juya süchikijee püreesaa. Nuunejaanaka suluʼumüin tü ekirajüleekat Galaad jee nüjütünaka süpüla misioneeroinjachin nia chaa África. Kasaatshi Bill sümaa Eva otta naʼyanaajiraaka chaa  África nümüin Jeʼwaa, mayaainjeʼe kapüleein tia namüin. Aleʼejüshii naya mapa chaa Estados Unidos süpüla naaʼinmajüinjatüin nii Bill. Anuu nünüiki: «Talatüsü maʼin taaʼin otta taapüin analuʼutka nümüin Jeʼwaa saaʼu wattain saalii tü aʼyatawaa naapakat tamüin otta saaʼu talatüichin suulia 70 juya sünain aʼyatawaa nümüin. Nükaalinjain taya Jeʼwaa süpüla ayatüinya taʼyataain nümüin». ¿Eesüche süpüla püneeküin piʼyataain waneepia nümüin Jeʼwaa?

14, 15. ¿Kasa watüjaka sünainjee tü alatakat nümüin chi wawalakai Aristotelis sümaa Eleni?

¹⁴ Watüjaa aaʼu weʼreenain müliaa. Wayaawata aaʼu tia sünainjee tü alatakat nümüin Abraham. Mayaainjeʼe niʼyataain waneepia nümüin Jeʼwaa, eʼrüshi nia müliaa (Sant. 1:2; 1 Ped. 5:9). Jülüjataa waaʼin tü alatakat nümüin chi wawalakai Aristotelis Apostolidis. * Woutiisashi nia soʼu 1946 chaa Grecia. Soʼu 1952, amüraajiraashi nia sümaa tü wawalakat Eleni otta aʼyataweeshii naya piamaleʼeya nümüin Jeʼwaa. Ayuuijaʼalaʼa müsüjaʼa Eleni otta süntünaka wanee tumor sünain tü shikiisholoinkat. Awaʼnnüsü shia jee shiyuutünaka tia suulia. Shiasaʼa mapa, jeʼrapa juya naya süchiki kasaalüü, ojuʼitüsü süchikuaʼa tia tumorkat. Achechejaasü Eleni otta isasü süchiki aashajawaa. Ayatapejeʼeya shia sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa mayaainjeʼe ayuulin shia otta süpülajünüin suulia tü shiʼyataainkat nümüin Jeʼwaa.

¹⁵ Apünüin shikii juya naaʼinmajakalü oʼu Aristotelis tü nuʼwayuusekat. Soʼunnaa tia, laülaashi nia suluʼu tü outkajaaleekat. Aʼyataashi nia namaa na wawalayuu shikiipüʼükana tü outkajawaakat miyoʼu otta akaalinjashi nia sünain akumajaa wanee piichi süpüla tü outkajawaakat miyoʼu. Soʼu 1987, eewaasü Eleni sünain aküjaa pütchi. Apünüin juya shia suluʼu tü pitaatkat sümaa nnojoluin sukutulaayaain. Mayeinsü maʼin shia, sünaajaka mapa. Anuu tü nümakat Aristotelis süchiki tü alatakat nümüin: «Watta saalii müliaa teʼraka, eesü sülatalaʼa sümüle tia wamüin. Müsüjeseʼe tachecherüinjatüin taaʼin soʼunnaa tia, nükatchinrapejeʼe taaʼin Jeʼwaa süpüla talatüin süchikumüin tia» (Sal. 94:18, 19). Aishaanashii nüpüla Jeʼwaa na wayuu aʼyataakana nümüin mayaainjeʼe neʼrüin müliaa.

16. ¿Jamüsü nünüiki chi wawalakai Nathan sümüin tü nuʼwayuusekat?

 ¹⁶ Jülüja waaʼin tü kasa eejeetkat mapeena nutuma Maleiwa. Jülüjasü naaʼin Abraham tü kasa naapeetkat Jeʼwaa nümüin. Sükaalinjain nia tia süpüla nüchecherüinjatüin naaʼin soʼunnaa tü alatakat nümüin. Anuu tü alatakat sümüin tü wawalakat Audrey Hyde, süchajaain maʼin sukuwaʼipa süpüla jülüjainjatüin saaʼin tü kasa anasü eejeetkat mapeena nutuma Jeʼwaa. Nathan Knorr, nia chi palajachikai suʼwayuuse. Anaajaashi nia mapa sutuma cáncer. Shiasaʼa mapa, kaʼwayuuseesü shia süchikuaʼa, Glenn Hyde nünülia chi suʼwayuusekai. Ayuuijaʼalaʼa nümaka chi suʼwayuusekai, Alzheimer münüsü tia ayuuliikat otta motowaisü naaʼin wanee kasa sutuma. * Sükaalinjain shia tü nümakat chi palajachikai suʼwayuuse süpülapünaa outuin nia. Anuu tü sümakat: «Mapuʼusü nünüiki Nathan tamüin: ‹Outapa waya, watüjaa aaʼu süsoʼiraajeerüin waaʼin. Nnojoleena waya eʼrüin müliaa. Jülüja paaʼin tü kasa naapeetkat Jeʼwaa pümüin. Püchajaa maʼin sukuwaʼipa süpüla pükaalinjainjanain na waneinnua. Paaʼinrüle tia, talateerü paaʼin›». Anashaatasü maʼin tü nümakat sümüin. Waaʼinra kasa anasü napüleerua na wayuukana otta talata waaʼin sümaʼinruʼu waʼatapüin nikeraajüin Jeʼwaa tü nümakat (Roma 12:12).

17. (1) ¿Jamüsü jülüjainjatka waaʼin tü kasa eejeetkat mapeena nutuma Maleiwa? (2) Sünainjee tü sümakat Miqueas 7:7, ¿kasa waaʼinrajatka süpüla talatüin waaʼin sutuma tü kasa naapeetkat wamüin Jeʼwaa mapeena?

¹⁷ Sünainjee tü kasa alatakat sainküin mmakat, wayaawata aaʼu sülüʼülüin sükalia süpüla sajaʼttüin kasakat süpüshuaʼa. Müsüjeseʼe jülüjainjatüin waaʼin tü kasa eejeetkat mapeena nutuma Maleiwa. Soʼu palitchoin kaʼi nnojoleerü choʼujaain waʼatapüin nüntirüin Maleiwa tü sukuwaʼipakat aluwatawaa nutuma yaa saaʼu tü Mmakat. Watteerü saalii tü kasa anasü weʼreetkat otta tü talateetkalü atuma waaʼin maʼaka saaʼin süsoʼiraapa naaʼin na wapüshikana. Anakuwaʼipaleechi Abraham nutuma Jeʼwaa süka kanoulain nia otta naʼatapüin sünain nikeraajeerüin Jeʼwaa tü nümakat nümüin. Müsüjeseʼe, nüsoʼireʼenneechin aaʼin nutuma Jeʼwaa namaʼaleʼeya na nüpüshikana. ¿Eejeenache waya süsoʼiraapa naaʼin na outushiikana? Eejeena waya wooʼulaale waneirua kasa süpüleerua aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa maʼaka naaʼinrüin shia Abraham. Ayatüleʼeya ichein wanoula mayaainjeʼe sülatüin kasa mojusü wamüin otta nnojorüle süshapalaain waaʼin sümaʼinruʼu waʼatapüin nikeraajüin Jeʼwaa tü nümakat (paashajeʼera Miqueas 7:7).