1. ¿Kasa alataka nümüin David?

 AʼLUWATAASHI David wattamüin suulia nuʼutunüin aaʼin nutuma Saúl chi aluwataakai saaʼu Israel. Süka nnojoluin kasain niküinjatüin, antüshi suluʼu tü pueulokot Nob süpüla nujulijüin jaʼraisü pan (1 Sam. 21:1, 3). Süchikijee tia, nuʼunaka namaa na nümaajanakana süpüla nounjulaain suluʼu wanee koʼushii (1 Sam. 22:1). ¿Jamüshi nuʼutuneeka aaʼin David?

2. ¿Kasa naaʼinraka Saúl süpüla nüchajaain outaa nooʼomüin? (1 Samuel 23:16, 17).

² Achunjüsü naaʼin Saúl sünainjee niʼnnaajünüin maʼin David nuulia otta wainmain atkawaa nükanajaka. Nütüjaa aaʼu Saúl niyoutunüichipain nutuma Jeʼwaa süpüla aluwatawaa otta niaichipain David nüneeküin süpüla nuluwataain saaʼu Israel (paashajeʼera 1 Samuel 23:16, 17). Süka niayüiyain Saúl aluwataain saaʼu Israel soʼu tia, wainma surulaat nümaajatü otta wainma na wayuu nümaajanakana. Müshijeseʼe nuʼluwataain David suulia nuʼutunüin aaʼin. ¿Nümalajeʼerüinjatche naaʼinruʼu Saúl tü nümakat Jeʼwaa sünain niainjachin aluwataain David nutuma? (Is. 55:11). Nnojotsü süküjain tia tü Bibliakat, watüjaapejeʼe saaʼu sünainjee tü naaʼinrakat Saúl nüchajaain outaa nooʼomüin. Na atkaakana nümaa Maleiwa akanajuushii naya noʼupala.

3. ¿Kasa nnojotka jülüjain naaʼin David soʼunnaa tü alatakat nümüin?

³ Nnojotsü yaletüin naaʼin David, nia Jeʼwaa chi aneekakai nia süpüla aluwatawaa (1 Sam. 16:1, 12, 13). Sutuma tia, nuʼutee aaʼinchi nia Saúl. Nnojotsü niʼitaain David naaʼu Jeʼwaa niain kasirüin tü alatakat nümüin. Nnojoishi ayounnalaain nia saaʼu palitchon eküülü nümaʼana jee sutuma nuunjulaakuʼu  nümüin suluʼu koʼushii. Sümaʼinruʼu chajachin nia suluʼu tia koʼushiikat, eesüjaʼa nukumajüle tü jayeechi suluʼukat Salmo 34:10 eere sümüin: «Na arütkaakana nünainmüin Jeʼwaa nnojoleerü kasain choʼujaain namüin».

4. (1) ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü? (2) ¿Jamüsü anaka wekirajaale sünain tia?

⁴ Wainma na aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa eʼrakana choʼujawaa maaʼulu, * shialeekajaʼa soʼunnaa tü pandemiakat. Akooʼomüinraajeerü maʼin tia sümaʼinruʼu sülüʼülüin tü müliaa miyoʼusükat (Mat. 24:21). Sünainjee tia, anasü wekirajaale sünain pütchikat tüü: ¿Jamaluʼutche nnojoluin kasain choʼujaain nümüin David soʼunnaa tü alatakat nümüin? ¿Jamüshii talatüinjanaka waya sümaa tü kasa eekat wamaʼana? ¿Jamüsü watüjaaka maʼin saaʼu naaʼinmajeenain waya Jeʼwaa? ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla yapain waya süpüla tü alatajatkat mapeena?

5, 6. ¿Jamüsü süpüla wayaawatüin saaʼu sükajee tü sümakat Salmo 23:1-6 sünain nnojoluin kasain choʼujaain namüin na aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa?

⁵ ¿Kasa nüküjeeka David wanaa sümaa nümüin nnojoleerüin kasain choʼujaain namüin na aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa? Watüjaajeerü aaʼu tia sünainjee waneirua pütchi nüshajaka David suluʼu Salmo 23 (paashajeʼera Salmo 23:1-6). Müshi David suʼttianainjee tia salmokot: «Nia Jeʼwaa arüleejaka taya. Nnojoleerü kasain choʼujaain tamüin». Suluʼu tü wane wetsiikulokalüirua nüküjain David waneirua pütchi wayaawataka atuma kojutuin maʼin nümüin tü kasa nümaʼanajeejatkat Jeʼwaa süka müin nürüleejakai naaʼin. Nuʼunirüin nukuwaʼipa Jeʼwaa suluʼupünaa tü wopu lotuinjatkalü atuma nukuwaʼipa otta eeshi nia nümaa soʼunnaa tü alatakat nümüin. Niyaawata aaʼu David eejeerüin tü alatakat nümüin mayaainjeʼe müin nümaakai naaʼin Jeʼwaa sünain «eemerawaa eere wüittuulin alama». Eesüjaʼa mojuwaire naaʼin David  soʼunnaa tü alatakat nümüin, müshi nülatakai aaʼin «saʼatiraluʼupünaa wanee uuchi piyuushikat maʼin» jee nütüjaa aaʼu kaʼünüüjeechin nia. Anuu nünüiki David süka niain Jeʼwaa arüleejakai nia: «Nnojoleerü kasain mmoluin eema taya».

⁶ ¿Kasa nüküjeeka achiki David wanaa sümaa nüküjain nnojoluin kasain choʼujaain nümüin? Shia nüküjeeka achiki eein nümaʼana tü kasa anainjatkalü atuma nunoula. Nnojotsü shiain talatüin atuma naaʼin David tü kasa nümaʼanakat, talatüshi nia sümaa tü kasa naapakat Jeʼwaa nümüin. Tü kojutukat maʼin nümüin David shia anakuwaʼipalin nia nutuma Jeʼwaa sümaa naaʼinmajüin nia.

7. Saashin Lucas 21:20-24, ¿kasa naaʼinrajatka na anoujashii kepiakana chaa Judea?

⁷ Tü watüjakat sünainjee tü nümakat David shia nnojoluinjatüin sülanaain maʼin sujutu watuma tü korolo wamaʼanakat. Anasü waaʼin sümaa tia, jülüjainjatpejeʼe waaʼin nnojoluinjatüin waaʼinmaain maʼin shia. Nayaawatüin tia na anoujashii eejanakana nükalioʼu Jesuu, na kepiakana Judea (paashajeʼera Lucas 21:20-24). Naapirüin naya Jesuu sünain suukajüneerüin tü pueulokot Jerusalén soʼu wanee kaʼi. Sülatapa tia, aʼluwataainjana naya saʼakamüin uuchi. Naaʼinrüle tia, oʼttaajeena naya, napütüinjatpejeʼe nakorolo. Müsüinka wanee rewiisüta Aapiria Wayuu: «Napütüin nepia, noumain otta nakorolo. Süka neʼitaain maʼin naaʼin sünain naapeerüin Jeʼwaa tü kasa choʼujaakat namüin sümaa naaʼinmajeenain naya, naaʼinmaasü maʼin naʼwaajüin Jeʼwaa».

8. ¿Kasa watüjaka sünainjee tü naaʼinrakat na anoujashii namaiwajanakana?

⁸ ¿Kasa watüjaka sünainjee tü naaʼinrakat naya anoujashiikana? Anuu sooʼomüin sünüiki tü rewiisüta Aapiria Wayuu wachuntakat paalapa: «Eesüjaʼa waneeküinjatüle soʼu wanee kaʼi wapütüin tü kasa wamaʼanakat sutuma wanee kasa alataka wamüin. ¿Shiache waaʼinmaaka maʼin tü kasa wamaʼanakat? ¿Shiataapa waaʼinmaain maʼin waneepiain waya nümaa Maleiwa süpüla nuʼtteʼerüin waya? Nnojotsü watüjaain maʼin saaʼu jameerüin wakuwaʼipa soʼunnaa tia. Yapeeshii waya süpüla waaʼinrüinjatüin tü achuntuneetkat wamüin soʼu kaʼikat tia maʼaka naaʼinrüin na anoujashii namaiwajana aʼluwataakana Judeajee». *

9. ¿Jamüsü sütütüleʼeraka paaʼin tü nümakat Pablo namüin na hebreokana?

⁹ Kapüleekajasaʼa namüin na anoujashii kepiakana Judea napütüinjatüin süpüshuaʼa nakorolo jee nekiʼralaainjatüin naaʼin sünain kepiaa suluʼu wanee mma naata. Neʼitaainjatü maʼin naaʼin sünain naapeerüin Jeʼwaa tü kasa choʼujaakat namüin. Jaʼrai juya süpülapünaa suukajaanüin Jerusalén natuma na surulaat romaanokana nüküjain chi aluwataaushikai Pablo namüin na hebreokana wanee pütchi atütüleʼeraka naaʼin. Müshi nia: «Anakaja müleka nnojoliire keeʼireein jaaʼin washirüü. Shia anaka aluʼu müleka talatüle neʼe jaaʼin waneʼewai jukua sümaa tü eekai eein jümaʼana, sükajee nümüin wamüin chi Maleiwakai: “Nnojoleechi taya oʼunüin jümaʼanajee. Nnojoleena tapütüin jia jümüiwa”». Anakalaka müle wanüiki mayaa: «Nia teenakaka chi Maleiwakai süpüla nükaalinjain taya. Nnojoleechi taya mmolüin seema tü saaʼinreetkat tü taʼünüükolüirua» (Heb. 13:5, 6). Süka noonooin naya anoujashiikana sümaa tü nümakat Pablo nnojoluiwaʼaya sushutünüin aaʼu Jerusalén, mapüleesat namüin nekiʼralaain sünain kepiaa suluʼu wanee mma naata sümaa palitchon nakorolo. Natüjaa aaʼu naapeerüin Jeʼwaa tü kasa choʼujaakat namüin. Eesia  süpüla shikeraajüin sünain wakuwaʼipa tü nümakat Pablo.

10. ¿Jeʼtsü tü pütchi anasü maʼin nüküjakat wamüin Pablo?

¹⁰ Meematsia tü nümakat Pablo nümüin Timoteo. Jalouisü wamüin tia nümakat. Anuu nünüiki: «Müleka eere tü wekakat, eere washeʼin, talatüinjana waya sümaa tia» (1 Tim. 6:8). ¿Shiache aküjüneeka achiki nnojoliin süpüla weküin eküülü eekai jemetüin maʼin, miyoʼuinjatüin wepia jee wayaʼlajüin washeʼin eekai anain? Tia nnojotsü shiain tü nüküjeekalü achiki Pablo, shia nüküjeeka achiki talatüinjanain waya sümaa tü kasa eekat wamaʼana (Filip. 4:12). Shiaʼaya naaʼinrakat tia Pablo. Tü kasa alanaʼaleekat sujutu wamüin shia aleewain waya nümaa Maleiwa, nnojotsü shiain tü wakorolokot (Hab. 3:17, 18).

11. ¿Kasa watüjaka sünainjee tü nümakat Moisés namüin na israeliitakana?

¹¹ Tü choʼujaakat wamüin waaʼinruʼu eesü süpüla nnojoluin shiain tü choʼujaakat wamüin naashin Jeʼwaa. Jülüjataa waaʼin tü nümakat Moisés namüin na israeliitakana sülatapa 40 juya chain naya isashiipaʼa. Anuu nünüiki: «Anakuwaʼipatsü süpüshuaʼa tü kasa jaaʼinrakat nutuma Jeʼwaa chi Jümaleiwasekai. Jülüjashii jia naaʼin sümaʼinruʼu waraittüin jia chaa isashiipaʼa. Eeshi Jeʼwaa jümaa chi Jümaleiwasekai otta nnojotsü kasain choʼujaain jümüin soʼunnaa tü 40 juya alatüitpakat» (Deut. 2:7). Soʼunnaa tü 40 juya chajanakalü oʼu naya isashiipaʼa naapüin Jeʼwaa namüin maná neküin. Tü nasheʼin nanainjatkat shia tü  nojuʼitakat aluʼujee Egiptojee, nnojotsü atutuin shia (Deut. 8:3, 4). Eeshii waneinnua israeliita nnojoliikana anain amüin tia, nüküjapejeʼe Moisés namüin shiain neʼe choʼujaain namüin tia. Talateechi Jeʼwaa watuma talatüle waya sümaa tü kasa eekat wamaʼana. Waaʼinrüin tia kojutule wamüin tü kasa naapakat wamüin otta waapüle analuʼut saaʼu tia.

12. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu niʼitaain naaʼin David nünain Jeʼwaa suulia niʼitaain naaʼin nünainjiraa?

¹² Nütüjaa aaʼu David waneepiain Jeʼwaa namaa na aikana apüla nia sümaa naaʼinmajüin naya. Mayaainjeʼe nuʼutuneein aaʼin David soʼunnaa nukumajüin tü jayeechi suluʼukat Salmo 34, katchinsü maʼin nunoula. Niyaawata aaʼu müin yalajachikai naaʼin wanee aapiee naʼatoʼu nutuma Jeʼwaa (Sal. 34:7). Eesüjaʼa jülüjale naaʼin David müin chi aapiee nümaʼanajeejachikai Jeʼwaa maʼaka naaʼin wanee surulaat eejakai naaʼin suulia jamajüin nia sutuma nüʼünüü. Mayaainjeʼe yalayalain maʼin naaʼin David sünain atkawaa jee nütüjaain aaʼu nuluwataainjachin nutuma Jeʼwaa, nnojotsü niʼitaain naaʼin nünainjiraa sünainjee nütüjain süpüleerua ojutaa ipa süka junaaya jee süka nütüjain süpüleerua atkawaa süka chajaruuta (1 Sam. 16:13; 24:12). Niʼitaain naaʼin David sünain naaʼinmajeechin nia Jeʼwaa nükajee chi aapiee nümaʼanajeejachikai. Nnojotsü jülüjainjatüin waaʼin müinjatüin wakuwaʼipa süpüla naaʼinmajüin waya Maleiwa. Watüjaapejeʼe saaʼu nnojoleechin amüloulin chi eekai niʼitaain naaʼin nünain Maleiwa.

13. (1) Nushutapa waaʼu Gog chi chejeʼewaikai Magog, ¿jamüshii nükanajeenaka waya naaʼinruʼu? (2) ¿Jamüshii nnojoliinjanaka mmoluin waya? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa sünainkat süta tü rewiisütakat).

¹³ Alüʼütsü maʼin tü kaʼi atüjaaneetkalü oʼu shiimainrejeʼe weʼitaain waaʼin sünain naaʼinmajeenain waya Jeʼwaa. Nushutapa waaʼu Gog chi chejeʼewaikai Magog, eesüjaʼa süpüla jülüjain waaʼin nuʼuteerüin waaʼin. Chi Gog chejeʼewaikai Magog münakai, naya na sülaülashiikana mma oonoojeenaka wekiira. Müsüjeseʼe weʼitaainjatüin maʼin waaʼin sünain naaʼinmajeenain waya Jeʼwaa otta nuʼtteʼereenain waya noulia. Meena waya namüin na sülaülashiikana mma maʼaka saaʼin anneerü maaʼinmajuuka (Ezeq. 38:10-12). Nakanajeena waya naaʼinruʼu süka maʼapülain waya jee matüjain waya atkawaa. Nnojoleena neʼrüin na aapiee wamaajanakana aaʼinmajaka waya suulia jamajüin waya natuma. Ainkeerü neʼe naaʼin nashutapa naaʼu na nümaajanakana Jesuu süpüla noʼtteʼerüin waya noulia (Alat. Map. 19:11, 14, 15).

14. ¿Kasa waaʼinrajatka müinmaʼa yaa süpüla yapain waya süpüla tü alatajatkat?

¹⁴ ¿Kasa waaʼinrajatka müinmaʼa yaa süpüla yapain waya süpüla tü alatajatkat? Nnojoluinjatü kachiiruain maʼin waaʼin kamaʼanaa wainma kasa otta jülüjainjatü waaʼin wapüteerüin süpüshuaʼa wakorolo soʼuweena wanee kaʼi. Talatüinjana neʼe waya sümaa tü kasa eekat wamaʼana otta sutuma naʼaleewain waya Jeʼwaa. Weʼraajüle maʼin nukuwaʼipa Maleiwa, weʼitaajeerü maʼin waaʼin sünain naaʼinmajeenain waya nushutapa waaʼu Gog chi chejeʼewaikai Magog.

15. ¿Kasa niyaawataka atuma David ayateechin naaʼinmajüin nia Jeʼwaa?

¹⁵ ¿Kasa amaa akaalinjaka David soʼunnaa tü alatakat nümüin? Müshi nia: «Jiyaawata saaʼu süka jukuwaʼipa jümüiwaʼa anamiain Jeʼwaa; anataʼaleeshijaʼa maʼin chi wayuu eʼitaakai naaʼin nünain» (Sal. 34:8). Sünainjee tia nümakat David, wayaawata aaʼu niʼitaain maʼin  naaʼin sünain naaʼinmajeechin nia Jeʼwaa. Achuntawaishi nia kaalinwaa nümüin. Nükaalinjain nia Maleiwa waneepia. Jintüliiwaʼaya David atkaashi nia nümaa wanee filisteo miyoʼusenuu maʼin, Goliat nünülia. Müshi nia nümüin: «Soʼukai, naapeechi ekii pia Jeʼwaa tamüin» (1 Sam. 17:46). Soʼunnaa niʼyataain David nümüin Saúl, kojuyatua najachajüin nia. Akaijasaʼa eein Jeʼwaa nümaa David (1 Sam. 18:12). Süka niyaawatüin saaʼu David nükaalinjapuʼuin nia Jeʼwaa, nütüjaa aaʼu ayateechin nükaalinjain nia. Müinjatü wakuwaʼipa süpüla yapain waya süpüla tü alatajatkat.

16. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla wayaawatüin saaʼu anamiain Jeʼwaa?

¹⁶ Wachajaale maʼin sukuwaʼipa süpüla nuʼunirüin wakuwaʼipa Jeʼwaa maaʼulu, weʼitaajeerü maʼin waaʼin sünain nükaalinjeenain waya mapeena. Jamüshiijaʼa waya weʼitaain waaʼin nünain Jeʼwaa wachuntapa kaʼi nümüin chi walaamainkai süpüla woʼunuinjanain sünain tü outkajawaakat jee sünain tü outkajawaakat miyoʼu jee süpüla waküjainjanain maʼin pütchi. Niyoutajaale walaamain sümaa tü wachuntakat nümüin jee nujutule waya suulia waʼyataain, ¿weʼitaajeetche waaʼin sünain naapeerüin Jeʼwaa tü choʼujaakat wamüin jee nnojoleenain nüpütüin waya wamüiwaʼa? (Heb. 13:5). Wainma na wawalayuu aʼyataakana waneepia nümüin Jeʼwaa aküjaka sünain nükaalinjain naya soʼu tü kaʼi choʼujaakalü oʼu shia namüin. Shiimainya eein Jeʼwaa wamaa.

17. (1) ¿Jarat tü pütchi süpülajatka juyakat 2022? (2) ¿Jamüsü anaka maʼin tia pütchikat?

¹⁷ Nnojoliinjana waya mmoluin seema tü alatajatkat mapeena süka eein Jeʼwaa wamaa. Waaʼinmaale maʼin Jeʼwaa, nnojoleena nüpütüin waya wamüiwaʼa. Süpüla yapain waya maaʼulu süpüla tü alatajatkat jee süpüla weʼitaain waaʼin sünain nnojoleenain nüpütüin Jeʼwaa wamüiwaʼa, naneeküin na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin na Aküjaliikana pütchi tü sümakat Salmo 34:10 süpüla shiainjatüin tü pütchi süpülajatka juyakat 2022, eere sümüin: «Na arütkaakana nünainmüin Jeʼwaa nnojoleerü kasain choʼujaain namüin».