1. ¿Kasa alatawaika wamüin waya aʼyataakana nümüin Jeʼwaa?

ALATAWAISÜ wamüin kasa mojusü. Eesüjaʼa aire wamüin wanee kasa naaʼinraka wamüin wanee wawala (Sant. 3:2). Eeshiijaʼa nemeeʼerainpalale waya na koleejiajiraakana wamaa jee nayale na aʼyataajiraakana wamaa (1 Ped. 4:3, 4). Eeshijaʼa niale wanee wapüshi ooʼuleʼereeka waya suulia woutkajaain jee suulia waashajaain sümaa wayuu süchiki tü wanoujakalü anain (Mat. 10:35, 36). Eeshiijaʼa wooʼulaweere suulia anoujaa sünainjee müliain waya. Jaʼitasü kasain alatüin wamüin, kekiijeena maʼin waya nutuma Jeʼwaa jee wachechereerü waaʼin soʼunnaa tü alatakat wamüin.

2. Sünainjee tü sümakat Roma 15:4, ¿jamüsü jalouika wamüin tü Wiwüliakat?

² Nüshajirüin Jeʼwaa suluʼu tü Wiwüliakat nachiki wayuu namaiwajana alatakana amüin kasa mojusü, nüshajirüin tia süpüla watüjain nanainjee. Nüshajüin tia Pablo suluʼu Roma 15:4 (paashajeʼera). Waashajeʼerüle nachiki naya wayuukana, atütülaajeerü waaʼin otta watüjaajeerü aaʼu weʼreenain kasa anasü. Nnojotpejeʼe waashajeʼerüinjatüin neʼe tü Wiwüliakat, wanoutajatü tü jülüjakat waaʼin otta sütanalüinjatü waaʼin. Süpüla watüjaain saaʼu tü anakat süpüla waaʼinrüin sülatüle kasa mojusü wamüin, waainja tüü: (1) wachunta nümüin Maleiwa, (2) maa weʼrakai saaʼin tü waashajeʼerakat, (3) jülüja waaʼin tü waashajeʼerakat, (4) waaʼinra tü sümakat. Wekirajaweerü anain kasain sünainpünaain tia pienchisükat kasa. * Otta süchikijee tia, wekirajaweerü nachiki piamashii wayuu, David, chi aluwataaikai otta chi aluwataaushikai Pablo.

3. (1) ¿Kasa waaʼinrüinjatkat süpülapünaa waashajeʼerüin tü Wiwüliakat? (2) ¿Jamüsü waaʼinrüinjatka tia?

 ³ (1) Wachunta nümüin Maleiwa. Anashii wachuntule nümüin Jeʼwaa süpülapünaa waashajeʼerüin tü Wiwüliakat. Waaʼinrüin tia süpüla jaloulinjatüin wamüin tü waashajeʼerüinjatkat. Jamüsüjaʼa wachajaale wanee pütchi anouteʼerüinjatka wanee kasa alataka wamüin, wachunta nümüin Jeʼwaa süpüla wousütüin sünain tü pütchi akaalinjüinjanakat waya (Filip. 4:6, 7; Sant. 1:5).

4. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla müin shiimüinkai saaʼin wamüin tü waashajeʼerakalü achiki suluʼu tü Wiwüliakat?

⁴ (2) Maa weʼrakai saaʼin tü waashajeʼerakat. Eeshii süpüla waaʼinrüin tia süka alejanainya waya nutuma Jeʼwaa. Süpüla müin shiimüinkai saaʼin wamüin tü waashajeʼerakat suluʼujee tü Wiwüliakat, maa chakai waaʼin waashajeʼerapa süchiki nukuwaʼipa wanee wayuu nümaiwajachi, maa weʼrakai saaʼin tü niʼrakat jee maa sülatakai wamüin tü alatakat nümüin.

5. ¿Kasa wasakireʼerüinjatka anain waaʼin süpüla jülüjain waaʼin tü waashajeʼerakalü achiki?

⁵ (3) Jülüja waaʼin tü waashajeʼerakat. Jülüjainjatü waaʼin tü waashajeʼerakat jee tü watüjakat sünainjee. Waaʼinrüle tia, wayaawateerü aaʼu kasain maʼin aashajaanüin achiki. Waashajeʼerüle tü Wiwüliakat sümaa nnojoluin jülüjain waaʼin shia, meena waʼlakajaakai aaʼin sümaa nnojoluin kasain wejitüin saʼaka wotse süpüla jemetüinjatüin shia. Waashajeʼerapa tü ashajünakat nüchiki wanee wayuu suluʼu tü Wiwüliakat, jülüja waaʼin pütchikat tüü: «¿Kasache naaʼinraka süpüla nunouteʼerüin tü alatakat nümüin? ¿Kasa naaʼinraka Jeʼwaa süpüla nükaalinjain nia? ¿Kasache taaʼinrajatkat süpüla tachecherüin taaʼin soʼunnaa müliaa maʼaka naaʼin chia wayuukai?».

6. ¿Jamüsü waaʼinrajatka tü sümakat tü waashajeʼerakalü achiki?

⁶ (4) Waaʼinra tü sümakat. Naashin Jesuu nnojorüle waaʼinrüin tü waashajeʼerakalü achiki müshii waya maʼaka naaʼin wanee wayuu akumajakai nipia saaʼu mma neʼe sümaa nnojoluin nupotuin süpüleerua. Jaʼitaichi aʼyataain maʼin nia, nnojoleerü kasain saamüin nümüin tia, süka jamüin, sujutteerüin tü miichikat süntapa wanee juya miyoʼushaata sümaa katsüin tü joutaikat (Mat. 7:24-27). Akaʼaya wakuwaʼipa, woʼuraajüle, müle weʼrakai saaʼin tü waashajeʼerakalü achiki otta jülüjale waaʼin shia sümaa nnojoluin waaʼinrüin tü sümakat tü Wiwüliakat, nnojoleerü kasain saamüin wamüin tia. Jee müsia nnojoleerü katchin maʼin tü wanoulakat wooʼulakünapa aaʼin jee müliapa waya atumawaa. Akaajasaʼa müleka wekirajaale jee waaʼinrüle tü sümakat, aneerü wakuwaʼipa, jimateerü waaʼin otta katchinjeerü wanoula (Is. 48:17, 18). Waaʼinra tü pienchisükat pütchi wamayütka sümaʼinruʼu wekirajaain süchiki nukuwaʼipa David, chi aluwataaikai.

7. ¿Kasa wekirajaainjatkalü anain?

⁷ ¿Eesüche mojuirüle waaʼin nutuma wanee waʼaleewain jee niale wanee wapüshi? Sülatüle tia wamüin, anashii wekirajaale süchiki tü naaʼinrakat Absalón nümüin David. Absalón nia wanee nüchon David, aainjashi Absalón kasa mojusü nümüin chi nüshikai süka niain aluwataweein nuulia (2 Sam. 15:5-14, 31; 18:6-14).

8. ¿Kasa wachuntajatka nümüin Jeʼwaa?

⁸ (1) Wachunta nümüin Maleiwa. Süpülapünaa waashajeʼerüin nüchiki David, waküja nümüin Jeʼwaa jamüin maʼin waaʼin saalinjee saainjünüin kasa mojusü wamüin (Sal. 6:6-9). Süchikijee tia, wachunta nümüin süpüla wousütüin sünain tü pütchi wayaawatüinjatkalü akajee tü waaʼinrajatkat.

9. Püküja süchiki tü naaʼinrakat Absalón nümüin chi nüshikai

⁹ (2) Maa weʼrakai saaʼin tü waashajeʼerakat. Jülüjataa waaʼin tü kasa alatakat jee jamüin naaʼin David saalinjee tia. Kakalia nüchajaain sukuwaʼipa Absalón süpüla mojushiinjatüin  sümüin wayuu sukuwaʼipa aluwatawaa nutuma David. (2 Sam. 15:7). Shiasaʼa anashiipa shia saaʼin nümüin nuluwataakalaka ajayajülii sainküin Israel süpüla naküjain namüin na wayuukana anashiinjatüin namüin niainjachin aluwataain Absalón. Eʼrüijaashi wayumüin Ahitofel nutuma Absalón. Aleewapuʼushi maʼin Ahitofel nümaa David jee nüküjain nümüin tü anakat süpüla naaʼinrüin. Wanaa sümaa nülaülaajaweein Absalón saaʼu Judá nütaʼülee amüinchi David sümaa nuʼuteein naaʼin. Eeshijaʼa ayuuire David soʼu tia (Sal. 41:1-9). Naapapa David süchiki tü naaʼinreekat Absalón nümüin, aʼluwataashi Jerusalénjee. Natkaakalaka mapa na nümaajanakana Absalón namaa na nümaajanakana David. Akanajuushii na nümaajanakana Absalón jee nuʼutunaka aaʼin niakai.

10. ¿Kasaje eeka süpüla naaʼinrüin David?

¹⁰ Jülüjataa waaʼin jamüin naaʼin David sutuma tü alatakat nümüin. Aipuʼushi Absalón nüpüla jee aleewapuʼushi nümaa Ahitofel, aaʼinrapejeʼe naya kasa mojusü nümüin jee noʼutee aaʼinchi nia, aisü maʼin tia nümüin David. Eesüjaʼa jülüjale naaʼin David wanaawain naaʼin na wane naʼaleewainkana nümaa Absalón jee eesüjaʼa nnojorüle nunoujain nanüiki. Eesüjaʼa shiale neʼe jülüjain naaʼin jamüin naaʼin niakai jee nuʼluwataain suluʼujee Israel otta «keraashi taya suulia aluwatawaa» nümüin sutuma shapaain naaʼin. Nnojotpejeʼe naaʼinrüin tia. ¿Kasakaʼa naaʼinrüin süpüla nülatüin süchikumüin tia?

11. ¿Kasa naaʼinraka David soʼunnaa sülatüin kasa mojusü nümüin?

¹¹ (3) Jülüja waaʼin tü waashajeʼerakat. ¿Kasa watüjaka sünainjee tü alatakat nümüin David? Eesü süpüla jülüjain waaʼin pütchikat tüü: «¿Kasa naaʼinraka David süpüla nüchecherüin naaʼin soʼunnaa tü alatakat nümüin?». Nnojoishi moʼooin David sutuma mmoluin nia jee nnojoishi kashapajaaralin nia naaʼinrajatpa wanee kasa. Achuntawaishi nia kaalinwaa nümüin Jeʼwaa otta namüin na naʼaleewainyuukana. Naaʼinrajatpa wanee kasa naaʼinramaatüin shia. Mayaainjeʼe alin nümüin tü alatakat, nnojotsü mojukuʼu müin naaʼin jee nnojoishi manoujain nia sünain nanüiki na waneinnua, niʼitaain naaʼin nünain Jeʼwaa jee nanain naʼaleewainyuu.

12. ¿Kasa naaʼinraka Jeʼwaa süpüla nükaalinjain David?

¹² ¿Kasa naaʼinraka Jeʼwaa süpüla nükaalinjain David? Nükatchinrüin naaʼin süpüla nüchecherüin naaʼin soʼunnaa tü alatakat (Sal. 3:1-8; paashajeʼera tü sünüliakat Salmo 3). Anasü sukuwaʼipa nutuma Jeʼwaa tü naaʼinrakat David otta nükaalinjain na naʼaleewainkana David soʼu natkaain namaa na nümaajanakana Absalón.

13. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüin nukuwaʼipa David saainjünüle kasa mojusü wamüin? (Mateo 18:15-17).

¹³ (4) Waaʼinra tü sümakat. Jülüja waaʼin pütchikat tüü: «¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüin nukuwaʼipa David?». Wanee sukuwaʼipa shia waaʼinramaatüle wanee kasa süpüla wanoutuin tü alatakat. Waaʼinra wanaapünaa sümaa wakuwaʼipa tü nümakat Jesuu suluʼu Mateo 18 jee shiale waaʼinrüin süpüshiyakalüjee (paashajeʼera Mateo 18:15-17). Nnojo kashapajaaraliin waya waaʼinrajatpa wanee kasa jee nnojo waaʼinrüin shia sutuma jashichin waya. Wachunta nümüin Jeʼwaa süpüla jimatüin waaʼin jee süpüla watüjaain saaʼu tü waaʼinrajatkat. Ayataʼaya wanoujain nanüiki waʼaleewainyuu jee wacheka süchiki nakaalinjain waya (Prov. 17:17). Otta tü choʼujaakat maʼin shia waaʼinrüin tü nümakat Jeʼwaa suluʼu tü Wiwüliakat (Prov. 3:5, 6).

14. Shiyoutunule wapüleerua waʼyataain nümüin Jeʼwaa, ¿jamüsü sütütüleʼereetka waaʼin tü sümakat 2 Timoteo 1:12-16 otta 4:6-11, 17-22?

¹⁴ ¿Nooʼuleʼereeinche waya na wapüshikana suulia waʼyataain nümüin Jeʼwaa? ¿Kepiashiiche waya suluʼu wanee mma eere shiyoutunuin wapüleerua waʼyataain nümüin Jeʼwaa  jee süpülajünüin woulia? Sülatüle tia wamüin, eesü süpüla sütütülaain waaʼin waashajeʼerüle 2 Timoteo 1:12-16 otta 4:6-11, 17-22. * Nüshajüin Pablo tia pütchikalüirua soʼu püreesain nia.

15. ¿Kasa eeka süpüla wachuntuin nümüin Jeʼwaa?

¹⁵ (1) Wachunta nümüin Maleiwa. Süpülapünaa waashajeʼerüin tia wetsiikulokalüirua waküja nümüin Jeʼwaa tü alatakat wamüin jee jamüin waaʼin. Pansaa wanüiki nümüin jee wachunta nümüin Jeʼwaa süpüla wayaawatüin saaʼu pütchi akaalinjeenaka waya sünainjee tü alatakat nümüin Pablo.

16. ¿Kasa alataka nümüin Pablo?

¹⁶ (2) Maa weʼrakai saaʼin tü waashajeʼerakat. Maa sülatakai wamüin tü alatakat nümüin Pablo. Chajachi nia püreesain Roma, mayaainjeʼe püreesain nia paala, nütüjaa aaʼu nuʼutunajachin aaʼin. Nnojoliinnapa na naʼaleewainyuukana nümaa jee matchinsat naaʼin (2 Tim. 1:15).

17. ¿Kasa eeka süpüla naaʼinrüin Pablo?

¹⁷ «Nnojoishije püreesain taya ayatüle taya sünain tü tanoujapuʼukalü anain», eesüjaʼa maa sümüle naaʼin Pablo. Eeshijaʼa süpüla jashichin nia namüin na wayuu chajanakana Asia saaʼujee napütüin nia nümüiwaʼa jee nnojoire nunoujain nanüiki na naʼaleewainyuukana sutuma tia aaʼinnaka nümüin. Nnojotpejeʼe naaʼinrüin tia. ¿Jamüshi ayataka nunoujain nanüiki naʼaleewainyuu otta niʼitaain naaʼin nünain Jeʼwaa?

18. ¿Kasa naaʼinraka Pablo süpüla nüchecherüin naaʼin soʼunnaa tü alatakat nümüin?

¹⁸ (3) Jülüja waaʼin tü waashajeʼerakat. Eeshii süpüla wasakireʼerüin waaʼin: «¿Kasa naaʼinraka Pablo süpüla nüchecherüin naaʼin soʼunnaa tü alatakat nümüin?». Mayaainjeʼe nütüjaain saaʼu nuʼutunajachin aaʼin, nnojotsü motuin naaʼin shiain alanaʼaleein nuʼwaajünüinjachin Jeʼwaa. Nüchajaainya sukuwaʼipa süpüla nütütüleʼerüin naaʼin na waneinnua jee oʼuraajüshi nia nümüin Jeʼwaa sümaa niʼitaain naaʼin nünain (2 Tim. 1:3). Nnojotsü jülüjakuʼu müin naaʼin nüpütünüin nümüiwaʼa natuma na waneinnua. Tü naaʼinrakat shia naapüin analuʼut namüin naʼaleewainyuu saaʼu alin nia napüla jee nakaalinjain nia. Ayatüshia nia ekirajaain sünain nünüiki Maleiwa (2 Tim. 3:16, 17; 4:13). Nütüjaa aaʼu Pablo alin nia nüpüla Jeʼwaa nümaa Jesuu jee nnojoleechin nüpütünüin nümüiwaʼa natuma. Nütüjaa aaʼu niʼreechin kasa anasü saaʼujee waneepiain nia namaa.

19. ¿Kasa naaʼinraka Jeʼwaa süpüla nükaalinjain Pablo?

¹⁹ Aapinnatüjüiya Pablo nutuma Jeʼwaa müliainjachin nia saaʼujee nunoujain (Aluw. 21:11-13). ¿Kasa naaʼinraka Jeʼwaa süpüla nükaalinjain Pablo? Asoutushi Jeʼwaa nümüin jee akatchinnüsü naaʼin nutuma (2 Tim. 4:17). Nüküjain Jeʼwaa nümüin Pablo saapünajatüin nümüin tü niʼyataakat maʼin achiirua. Nütütüleʼerüin Jeʼwaa naaʼin na naʼaleewainyuukana Pablo süpüla nakaalinjain nia.

20. Maʼaka waashajeʼerüin suluʼu Roma 8:38, 39, ¿jamüshii süpüla kanoulain waya maʼaka naaʼin Pablo?

²⁰ (4) Waaʼinra tü sümakat. Wasakireʼera waaʼin: «¿Jamüsü süpüla müin takuwaʼipa maʼaka naaʼin Pablo?». Maʼaka naaʼin Pablo watüjaa aaʼu mülieenain waya atumawaa saaʼujee wanoujain (Mar. 10:29, 30). Oʼuraajüinjana waya nümüin Jeʼwaa sümaa weʼitaain waaʼin nünain jee ekirajaʼawalinjana waya sünain tü Wiwüliakat süpüla waneepiain waya nümaa suuʼulakünapa waaʼin. Nnojotsü motuinjatüin waaʼin shiain alanaʼaleein maʼin nuʼwaajünüinjachin Jeʼwaa. Watüjaa aaʼu nnojoleenain nüpütüin waya Jeʼwaa wamüiwaʼa otta nnojoleerüin kasain ooʼuleʼerüin chi Maleiwakai suulia alin waya nüpüla (paashajeʼera Roma 8:38, 39; Heb. 13:5, 6).

21. ¿Kasa naaʼinraka Hector otta Aya süpüla sükatchinraain nanoula?

²¹ Jaʼitairü jamüin wakuwaʼipa, eesü süpüla sükatchinraain wanoula sutuma nakuwaʼipa waneinnua  wayuu saashajaaka achiki tü Wiwüliakat. Jamüsüjaʼa Aya, wanee pürekutsoot chejeʼewat Japón, nnojoluitpa shia mmoluin sünain aküjaa pütchi süka tü kareetachonkat sutuma shikirajaain nüchiki Jonás. Hector wanee jimaʼai chejeʼewai Indonesia, aʼyataakai nümüin Jeʼwaa sümaa nnojolin naküjaliin pütchi na kachooinkana nia, nüküjain nikirajaweein sooʼomüin nüchiki Jeʼwaa jee niʼyataweein nümüin sutuma nikirajaain süchiki Rut.

22. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla watüjain sünainjee tü videokalüirua, tü pütchi aapajünajatkat suluʼujee tü Wiwüliakat otta sünainjee tü pütchi kanüliakat «Washata sukuwaʼipa nanoula»?

²² Sünain tü videokalüirua, tü pütchi aapajünajatkat suluʼujee tü Wiwüliakat otta sünain tü pütchi kanüliakat «Washata sukuwaʼipa nanoula», watüjaajeerü aaʼu nachiki waneinnua wayuu saashajaaka achiki tü Wiwüliakat katchinjeetka atuma wanoula. * Süpülapünaa wanajüin, waapajüin jee waashajeʼerüin tia pütchikat, wachunta nümüin Jeʼwaa nükaalinjain waya süpüla wousütüin anain wanee pütchi jalouikat wamüin. Maa chakai waaʼin suluʼu tü mma eejachire chi wayuu wekirajaakai achiki, wasakireʼera waaʼin sünain tü naaʼinrakat jee sünain tü naaʼinrakat Jeʼwaa süpüla nükaalinjain nia otta süpüla nüchecherüin naaʼin soʼunnaa sülatüin kasa mojusü nümüin. Waaʼinra tü wekirajaakalü anain. Waapa analuʼutka nümüin Jeʼwaa saaʼu nükaalinjain waya jee watütüleʼera naaʼin na waneinnua otta wakaalinja naya.

23. ¿Kasa nüküjaka wamüin Jeʼwaa suluʼu Isaías 41:10, 13?

²³ Eesü kapüleere maʼin wamüin tü wakuwaʼipainjatkat jee eesü isale wachiki watüjaain saaʼu tü waaʼinrüinjatkat, jama niain Satanaa aluwataain saaʼu tü mmakat (2 Tim. 3:1). Nnojotpejeʼe shapaainjatüin waaʼin jee mmoluin waya. Nütüjaa aaʼu Jeʼwaa tü alatakat wamüin. Choʼujaale wamüin kaalinwaa, nüküjain Jeʼwaa wamüin sünain ayateenain nükaalinjain waya süka pülashin nia (paashajeʼera Isaías 41:10, 13) Watüjaa aaʼu nikeraajeerüin Jeʼwaa tü nümakat. Jaʼitairü kasain alatüin wamüin aneerü wakuwaʼipa waaʼinrüle tü sümakat tü Wiwüliakat.