1. ¿Jamüsü nnojoluinjatka ponuin waaʼin kanain waya saaʼin wayuu saashin Mateo 24:9?

WAYUUSHII waya nutuma Jeʼwaa süpüla alin wapüla wayuu jee alin waya apülaa. Aisü wamüin kanainre waya saaʼin wayuu. Anuu sünüiki Georgina, wanee wawala kepiaka chaa Europa: «Soʼu polooin pienchimüin touyase, kanainpuʼusü taya saaʼin tü teikat sutuma taʼyataain nümüin Jeʼwaa. Letüsü taya saaʼin saalinjee tia. ‹Wayuuche taya mojulaasü›, maa müsü taaʼin». * Anuu nünüiki wanee wawala kanüliakai Danilo: «Soʼu naʼyaajüinka taya wanee surulaalüirua sümaa mojuin nanüiki tamüin jee noʼuteein taaʼin saalinjee aküjaa pütchi, mmotshaatashi taya jee eʼrüshi taya japülii natuma». Mayaainjeʼe alin wamüin saainjünüle eekai müin aka tia, nnojotsü ponuin waaʼin kanain waya saaʼin wayuu, jama nüküjatüjülüin Jesuu sülatajatüin tia (paashajeʼera Mateo 24:9).

2, 3. ¿Jamüshii kanainka waya naaʼin na manoujainsaliikana?

² Kanainshii waya naaʼin na manoujainsaliikana süka nnojolin wanaawain waaʼin namaa maʼaka nnojolin wanaawain naaʼin Jesuu namaa (Juan 15:17-19). Mayaainjeʼe kojutuin wamüin na sülaülashiikana mma, wayoutashaatain waʼwaajüin naya sümaʼaleʼeya tü wanteerakat otta tü escudokot. Nia neʼe Jeʼwaa waʼwaajüinjachika nümüiwaʼa. Atüjaaneerü aaʼu sükajee tü wakuwaʼipakat niain neʼe Jeʼwaa anain süpüla aluwatawaa saaʼu wayuu. Eekajasaʼa Satanaa namaa na nümaajanakana ekirajüshii alawaa nüchiki Maleiwa (Gén. 3:1-5, 15). Waküjain sümüin wayuu niain neʼe Maleiwa eekai süpüla anain atuma wayuu otta waküjain süchiki najaʼttireerüin Maleiwa soʼu palitchon kaʼi tü kasa mojusükat namaʼaleʼeya na nüʼünüükana (Dan. 2:44; Alat. Map. 19:19-21). Pütchi anasü tia makat namüin na anamiakana, pütchipejeʼe mojusü shia namüin na mojulaashiikana (Sal. 37:10, 11).

 ³ Kanainshiʼiya waya naaʼin na manoujainsaliikana saaʼu waaʼinrüin tü nümakat Maleiwa jee saaʼu naatain wakuwaʼipa noulia. Jamüsüjaʼa maaʼulu yaa, nnojotsü mojuin namüin na wayuukana tü kasa mojusü naaʼinrapuʼukat na chajanakana kepiain Sodoma otta Gomorra, tü najaʼttirakalü aaʼujee naya Maleiwa (Jud. 7). Wainma wayuu emeeʼerajaakana waka otta jashichikana wamüin saaʼu ichein waya süchiirua tü sümakat tü Wiwüliakat (1 Ped. 4:3, 4).

4. ¿Jarat tü akuwaʼipaa akaalinjeenaka waya süpüla wachecherüin waaʼin kanainre waya saaʼin wayuu?

⁴ ¿Jarat tü akuwaʼipaa akaalinjeenaka waya süpüla wachecherüin waaʼin kanainre waya saaʼin wayuu jee mojule sünüiki wachiki? Kanouleeshii maʼin waya sünain nükaalinjeenain waya Jeʼwaa. Tü kanoulaakat müsü aka saaʼin «wane taapüla najapuluʼukat wane surulaat suulia sülanüin [najatüin] na nüʼünüükana nünainmüin» (Éf. 6:16). Choʼujaasia alin wapüla wayuu, süka jamüin, nnojoleenain waya aashichijaamaatüin jee wachechereerü waaʼin jaʼitashii müliashaatain waya atumawaa (1 Cor. 13:4-7, 13). Wekirajaa sünain jamüin wachechereetka waaʼin jaʼitashii kanain waya saaʼin wayuu, wounteerü tia aire wapüla Jeʼwaa, na wawalayuukana jee müshiʼiya na waʼünüükana.

5. ¿Kasa nuuntaka Jesuu saaʼujee alin nüpüla chi Nüshikai?

⁵ Anuu nünüiki Jesuu namüin na nikirajüinkana wanee ai süpülapünaa nuʼutunüin aaʼin natuma na nüʼünüükana: «Chi toonookai amaa waneepia, nia chi Tashikai. Je jooluʼu saaʼu taaʼinrüinjatüin tü nuluwataakat anain taya, atüjaaneerü aaʼu sütüma wayuu sainküin mma sünain alin maʼi nia tapüla» (Juan 14:31). Saaʼujee alin Jeʼwaa nüpüla Jesuu nuuntuin nüchecherüin naaʼin soʼunnaa tü alatakat nümüin. Akaʼaya wayakana, wachechereerü waaʼin aire wapüla Jeʼwaa.

6. ¿Jamüsü waaʼin waya aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa saaʼu kanain waya naaʼin na manoujainsaliikana saashin Roma 5:3-5?

⁶ Nachecherüin naaʼin na aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa soʼunnaa müliain naya atumawaa süka aishaatain Jeʼwaa napüla. Jamüsüjaʼa soʼu süpülajünüin aküjaa pütchi noulia na nikirajüinkana Jesuu natuma na laülaashiikana napüleerua na judíokana, ayatüshiʼiya aküjain pütchi süka shiain noonoʼoleein amaa nünüiki Maleiwa, jama alin nia napüla (Aluw. 5:29; 1 Juan 5:3). Süka aishaatain Jeʼwaa napüla na wawalayuukana, ayatüshiʼiya naya oonooin waneepia nümaa jaʼitashii müliain naya natuma na sülaülashiikana mma. Ayatüshiʼiya talatüin waya mayaainjeʼe kanain waya naaʼin na manoujainsaliikana (Aluw. 5:41; paashajeʼera Roma 5:3-5).

7. ¿Kasa waaʼinrajatka jashichire wamüin wanee wapüshi sutumajee wanoujain?

⁷ Choʼujaʼaleesia wamüin wachecherüin waaʼin jashichire wamüin na wapüshikana saalinjee wanoula, neʼrapa wekirajaain sünain tü Wiwüliakat eeshii na makana: «Emeejünüshi pia jee mamainnashi taa pia» (anasü paashajeʼerüle Marcos 3:21). Nnojotpejeʼe ponuinjatüin waaʼin tia, anuu nünüiki Jesuu süchiki tia: «Suluʼu wane miichi, aʼülüjiraweena na apüshiikana maa aka natkaain wayuu eekai paʼünüüwajiraain» (Mat. 10:36). Jaʼitashii mojulaajüin wamüin na wapüshikana saalinjee wanoujain, nnojoishii kanain naya waaʼin. Shiimainrejeʼe alin wapüla Jeʼwaa, alinjana wapüla na waneinnua (Mat. 22:37-39). Nnojoleena waya ooʼulaain suulia aaʼinraa tü sümakat tü Wiwüliakat sutuma «puuʼulaa suulia anoujaa», sümüle wayuu wamüin.

8, 9. ¿Kasa akaalinjaka wanee wawala süpüla süchecherüin saaʼin soʼu müliain shia atumawaa?

⁸ Suuntuin süchecherüin saaʼin Georgina, tü wawala wachuntayütkalü anülia paalapa, eerejeʼe müliain shia sutuma tü shiikat. Anuu sünüiki: «Ekirajaashii waya piamaleʼeya sünain tü Wiwüliakat namaa na Aküjaliikana Pütchi. Aipirua kashi süchikijee tia, wanaa sümaa suchuntuin  taaʼin toutkajaain namaa na wawalayuukana, eeʼiratalaa müsü saaʼin tü teikat. Mapa tayaawata aaʼulu namaain shia na akatalaakana nuulia Jeʼwaa otta ayatashaatasü nanüiki sutuma saashajaapa tamaa. Aʼülüjawaipuʼusü tamüin, sajaraittapuʼuin taya süka taʼwala, süülapuʼuin taya süka sajapü jee sojonoopuʼuin takaraloʼuse saʼaka wasuura. Poloopa jaʼralimüin touyase, woutiisasü taya. Shiasaʼa süka suuʼuleʼereein taya suulia taʼyataain nümüin Jeʼwaa, shiʼikajaain taya suluʼu wanee reformatorio, eere eein jimaʼalii otta majayünnüü akaijaka jee aainjaka kasa mojusü. Aireesia maʼin wamüin wapüleeruaanüle aaʼin natuma na wayuu alinjanayaakana apüla waya jee aaʼinmajüinjanayaaka waya».

⁹ Anuu sünüiki Georgina süchiki tü akaalinjakat shia süpüla süchecherüin saaʼin: «Wanaa maʼin sümaa tü kaʼi taashajeʼerakalü oʼu süpüshuaʼa tü Wiwüliakat, suuʼuleʼereein taya tü teikat suulia taʼyataain nümüin Jeʼwaa. Tatüjaapejeʼe maʼin saaʼu shiimain tü tekirajaakalü anain jee pejesü taaʼin nünain Jeʼwaa sutuma. Oʼuraajawaisü taya weinshi nümüin jee naapawalin tanüiki. Soʼu chajatüin taya suluʼu tü reformatorio münakat, suunejaain taya wanee wawala shipialuʼumüin jee ekirajaapuʼushii waya sünain tü Wiwüliakat. Eepuʼushii wawalayuu akatchinrapuʼukana taaʼin soʼu tia, anapuʼusü maʼin taaʼin natuma süka namaain taya. Tayaawataka saaʼu pülain maʼin Jeʼwaa noulia na waʼünüükana jaʼitaina jaraliin naya».

10. ¿Kasa naaʼinreetka Jeʼwaa wapüleerua?

¹⁰ Nüshajüin chi aluwataaushikai Pablo «nnojolüin kasain asütajatüin joo waalii nüpüla Maleiwa» (Roma 8:38, 39). Mayaainjeʼe müliain maʼin waya atumawaa, eejeechi Jeʼwaa waneepia wamaa. Nütütüleʼereerü waaʼin waneepia otta nükatchinreerü waaʼin jee nükaalinjeena waya nakajee na wawalayuukana maʼaka naaʼinrüin shia sümüin Georgina.

11. (1) ¿Kasa nountaka na nikirajüinkana Jesuu süka aijiraain naya maʼaka süküjain Juan 15:12, 13? (2) ¿Jamapuʼusü nakuwaʼipa na anoujashii chajanakana Tesalónica?

¹¹ Wanee ai süpülapünaa outuin Jesuu, nüküjain namüin na nikirajüinkana aijiraainjanain naya (paashajeʼera Juan 15:12, 13). Jaʼitakajeʼe soʼu kanain saaʼin wayuu na nikirajüinkana Jesuu, ayatüsia nachecherüin naaʼin jee paaʼinwajiraain naya sutuma aijiraain naya. Jülüjataa waaʼin na wawalayuu chajanakana Tesalónica, müliashii naya atumawaa soʼujeʼereʼeya noʼttüin sünain anoujaa. Anasü maʼin nakuwaʼipa naya anoujashiikana wapüleerua süka aijiraain naya jee nachecherüin naaʼin (1 Tes. 1: 2, 3, 6, 7). Nüküjain Pablo namüin aijiraainjanain maʼin naya (1 Tes. 4:9, 10). Sutuma aijiraain naya, natütüleʼerüin naaʼin na mojukana aaʼin jee nakatchinrüin naaʼin na amatsüinjaakana anoula (1 Tes. 5:14). Oonooshii naya sümaa tü münakat namüin, nüküjainjeseʼe Pablo namüin mapa suluʼu tü chiiruaajatkat karaloʼuta sükooʼomüinraain naalin napülajiraa waneʼewai nakua (2 Tes. 1:3-5). Nountuin nachecherüin naaʼin soʼunnaa sülatüin kasa mojusü namüin jee müliain naya atumawaa süka aijiraain naya.

12. ¿Kasa naaʼinraka waneinnua wawalayuu süka aijiraain naya soʼunnaa kasachiki?

¹² Wekirajaa süchiki tü alatakat nümüin chi wawalakai Danilo sümaa tü nuʼwayuusekat, na waashajaakana achiki paalapa. Wanaa sümaa eejatüin kasachiki eere kepiain naya, ayatüshiʼiya naya outkajaain otta nachajaain sukuwaʼipa süpüla ayatüin naya sünain tü aküjaakat pütchi, akaalinjiraashii naya namaa na wawalayuu choʼujaakana amüin kasa. Soʼu wanee kaʼi antüshii waneinnua surulaat nipialuʼumüin Danilo. Anuu nünüiki: «‹Puuʼulaa suulia anoujaa›, müshii tamüin. Shiasaʼa süka tayoutajaain sümaa tü namakat tamüin, nasheʼejüin taya jee nasoteʼeraka tooʼopünaa. Süpülapünaa noʼunuin ‹aleʼejeena waya wachikuaʼa jee wataüjaajeerü puʼwayuuse›, müshii tamüin. Natüjaapa saaʼu tia na tawalayuukana, najütüin waya suluʼu türein suluʼumüin wanee mma naata. Nnojotsü motuin taaʼin tü naaʼinrakat na tawalayuukana wapüleerua soʼu tia. Wantapa eemüinjanale waya, akaalinjünamaatüshii waya natuma na wawalayuukana, naapüin eküülü wamüin, nakaalinjain taya süpüla tantüin sünain wanee aʼyatawaa otta wanee piichi wepiainjatka. Sükajee naaʼinrüin tia na wawalayuukana wapüleerua, kapülasü waaʼin akaalinjaa waneinnua wawalayuu oʼunakana süpüleerua kasachiki». Sükajee tü alatakat namüin na wawalayuukana, watüjaa aaʼu eein süpüla wachecherüin waaʼin soʼunnaa weʼrüin müliaa müleka aijiraale maʼin waya namaa na wawalayuukana.

13. ¿Jamüsü süpüla ayatüin waʼyataain nümüin Jeʼwaa nükajee chi naaʼinkai mayaainjeʼe kanain waya saaʼin wayuu?

¹³ Nüküjain wamüin Jesuu alinjanain wapüla na waʼünüükana (Mat. 5:44, 45). Nnojotsü mapüleein tia, wounteetpejeʼe shia nükajee chi naaʼinkai Maleiwa. Meerü wakuwaʼipa nutuma chi naaʼinkai Maleiwa: aipüraliijeena waya, atüjeena waya aʼatapajaa, kamaneejeena waya, anamieena waya jee wachechereerü waaʼin suulia aaʼinraa kasa mojusü (Gal. 5:22, 23). Watta naalii na wayuu mojulaapuʼukana namaiwa anoutaaka  akuwaʼipa, jama neʼrüin akuwaʼipaa anasü sünain naʼwayuuse, nachonnii jee na wawalayuu kepiakana naʼütpünaa. Eeshii na aküjaliinnapakana pütchi. Wachunta nümüin Jeʼwaa chi naaʼinkai kapüleere wamüin alin wapüla na kanainkana aaʼin waya saaʼujee wanoujain (Luc. 11:13). Nnojo waaʼinmajüin waaʼin, shia anaka aaʼinraa waneepia tü nümakat Maleiwa wamüin (Prov. 3:5-7).

14, 15. ¿Jamüsü jalouika sümüin wanee wawala tü sümakat Roma 12:17-21 süpüla kamaneein shia nümüin chi suʼwayuusekai mayaainjeʼe mojulaain nia sümüin?

¹⁴ Jülüjataa waaʼin tü alatakat sümüin Yasmín, wanee wawala kepiaka chaa Oriente Medio. Wanaa sümaa suʼttüin sünain aküjaa pütchi «alawaa neʼe tü punoujakalü anain», müshi chi suʼwayuusekai sümüin jee nüchajaaka sukuwaʼipa süpüla suuʼulaain suulia aʼyatawaa nümüin Maleiwa. Nüʼülüja amüinrü jee nootuin na süpüshikana, wanee shikiipüʼü iküleesia jee wanee ouutshi shiiʼiree sojoʼlooin suulia aʼwaajaa Jeʼwaa jee «nnojotsü anajiraain pia sümaa püpüshi sutuma tü punoujakalü anain», müshii naya sümüin. Soʼu wanee kaʼi, antüshi chi suʼwayuusekai sünain woottaa namüin na wawalayuukana suluʼumüin tü outkajaaleekat. Aʼyalajawaisü Yasmín sutuma müliain maʼin shia nutuma chi suʼwayuusekai.

¹⁵ Natütüleʼerüin saaʼin Yasmín na wawalayuukana süpüla ayatüinjatüin suutkajaain. Naküjain na laülaashiikana sümüin saaʼinrajatüin tü sümakat Roma 12:17-21 (paashajeʼera). Anuu sünüiki Yasmín: «Kapüleesü tamüin taaʼinrüin tü sümakat tia pütchikat. Tachuntapejeʼe kaalinwaa nümüin Jeʼwaa jee aʼyataasü taya süchiirua tia. Alere naaʼin chi taʼwayuusekai yarüttüin tü kusinapiakat nutuma, nnojotsü jamüin tanüiki nümüin talaʼjaʼalaain neʼe. Mojule nünüiki tamüin, tachecherüin taaʼin suulia taʼülüjaain nümaa, jülüjashi nia taaʼin ayuuire nia».

16, 17. ¿Kasa watüjaka sünainjee tü sukuwaʼipakat Yasmín?

¹⁶ Süküjain Yasmín eein kasa anasü sutuma kamaneein shia nümüin chi suʼwayuusekai. Müsü shia: «Kojutusü tanüiki nümüin chi taʼwayuusekai süka nnojoluin taküjain taʼalain. Naapajawalin tanüiki sümaa kojutuin taya nümüin taashajaapa süchiki tü tanoujakalü anain jee anajiraainnapa waya miichipaʼa. Kapülaitpa naaʼin toʼunuin sünain tü outkajawaakat. Kasataalejeseʼe nunoujain chi taʼwayuusekai wanaa tamaa jee waʼyataajiraain nümüin Jeʼwaa».

¹⁷ Sünainjee tü alatakat sümüin Yasmín, wayaawata aaʼulu nnojoleenain waya kashapajaaralin aire wapüla wayuu, waʼatapeerüin sunoutaain tü alatakat wamüin otta wachechereerüin waaʼin (1 Cor. 13:4, 7). Aisiaʼaya wamüin kanainre waya saaʼin wayuu, atanalaajeetpejeʼe waaʼin aire waya  napüla. Anajiraajeena waya sümaa wayuu aire wapüla wayuu. Talatashaatashi Jeʼwaa sutuma aipüraliin waya. Jaʼitashii kanain waya saaʼin wayuu eesü süpüla talatüin waaʼin. Wekirajaa sünain tü waaʼinrajatkat süpüla wountuin tia.

18. ¿Jamüshii eeka süpüla talatüin waya mayaainjeʼe kanain waya saaʼin wayuu?

¹⁸ Anuu nünüiki Jesuu: «Anataʼaleeshiijaʼa maʼi jia [...] mayaasüje kanain jia saaʼin wayuu» (Luc. 6:22). Nnojotsiaajeʼe keeʼireein waaʼin kanain waya saaʼin wayuu jee woʼutunuin aaʼin saaʼujee wanoujain. Anuu apünüinsü kasa talateetka anainjee waaʼin mayaainjeʼe kanain waya saaʼin wayuu. Palajana, talateechi Maleiwa wamaa wachecherüle waaʼin (1 Ped. 4:13, 14). Piama, anaʼleejeeria tü wanoulakat jee katchinreejeeria shia (1 Ped. 1:7). Otta apünüin, waʼatapajüin kateerüin woʼu waneepia nutuma Maleiwa (Roma 2:6, 7, TNM).

19. ¿Jamüshii talataka na aluwataaushikana mayaainjeʼe naʼyaajünüin?

¹⁹ Maʼaka jeʼra kaʼi süchikijee nüsoʼiraain aaʼin Jesuu, talatüshii maʼin na aluwataaushikana maʼaka nüküjatüjüliain shia Jesuu. Mayaainjeʼe naʼyaajünüin jee süpülajünüin aküjaa pütchi noulia, talatüshii naya. «Natüjaa aaʼuchi Maleiwakai sünain talatüin [nia] namaa sünainjee tü naaʼinrakat» (Aluw. 5:40-42). Alanaʼaleesia naalin Jeʼwaa napüla, suulialeʼeya mmoluin naya neema na kanainkana aaʼin naya. Jaʼyasü naaʼu alin chi Maleiwakai napüla sükajee naküjain pütchi waneepia. Maaʼulu yaa, watta naalii wawalayuu ayatakana aʼyataain waneepia nümüin Jeʼwaa mayaainjeʼe neʼrüin müliaa. Natüjaa aaʼu nnojoleerüin motuin naaʼin Jeʼwaa tü kasa anasü naaʼinrakat jee kojutuin nia namüin (Heb. 6:10).

20. ¿Kaseerü wekirajaaka anain sünain tü wane ekirajaayakat?

²⁰ Ayataʼaya wachecherüin waaʼin süka kanainyülinya waya saaʼin wayuu saalinjee wanoula, jama anaayüliin waya naʼaka na manoujainsaliikana (Juan 15:19). Nnojo mmoluin waya. Nükatchinreerü waaʼin Jeʼwaa jee naaʼinmajeena waya süka waʼyataain waneepia nümüin, shieerü wekirajaaka anain tia sünain tü wane ekirajaayakat (2 Tes. 3:3). Makalaka ayatüinjachin alin wapüla Jeʼwaa, na wawalayuukana, namaʼaleʼeya na waʼünüükana. Müle shia watuma, paaʼinwajiraajeena waya, katchinjeerü wanoula, kojuteechi Jeʼwaa wamüin jee jaʼyeerü waaʼu alin wayuu wapüla mayaainjeʼe kanain waya saaʼin wayuu.