Sünain tia akotchojirawaakat, aikaleʼennaleesia tü kanüliakat Sociedad de Naciones. Tia, shia tü anouteʼerüinjatkat sukuwaʼipa wanee mojujirawaa süpüla eeinjatüin anaa akuwaʼipaa jee jimataa aaʼin. Wainma na suluʼujeejanakana waneirua iküleesia wanaawakana aaʼin sümaa tia. Naashin na aneekünakana süpüla tü kanüliakat El Consejo Federal de las Iglesias de Cristo en América, «shia wanee sukuwaʼipa Nuluwataaya Maleiwa yaa saaʼu tü Mmakat». Makalaka naneeküin wanee wayuu suluʼujee tü iküleesiakalüirua jee naluwataaka nia chaa París eeinjatüle saashajaanüin achiirua sajaʼttajatüin tü atkawaakat. Naashin wanee wayuu chajachikai sünain tia akotchojirawaakat, aʼwanajaasü sukuwaʼipa tü mmakat, nnojoluitpa eein atkawaa.

Shiimain suʼwanajaain sukuwaʼipa tü kasakalüirua sainküin tü mmakat. Nnojoliipejeʼe nayain kakajeejanain tia na wayuu akotchojiraakana chaa París. Soʼujee 1919, eeʼiratüsü sukuwaʼipa aküjaa pütchi sutuma nupueulose Jeʼwaa. Nükaalinjain Jeʼwaa tü nupueulosekat süpüla süküjain maʼin pütchi suulialeʼeya sümaiwa paala. Eeʼiratüinjatpejeʼe tü saaʼinrakat süpülapünaa tia.

Aneekünawaishii juyawai na oʼunirajanakana sukuwaʼipa tü kanüliakat Watch Tower Bible and Tract Society. Eejatü wanee outkajawaa eneeroʼu 4 soʼu 1919 süpüla naashajaain süchiki tia. Soʼu tia, püreesashi Joseph Rutherford, chi nekiipüʼükai na Aküjaliikana pütchi. Püreesashi namaa akaratshishii niʼipajana. Chajana naya püreesain Atlanta (Georgia, Estados Unidos). Tü naashajaajiraakalü achiirua na wawalayuukana, shia naneekünüinjanale nachikuaʼa na chajanakana püreesain jee naneekünüinjanale wane naata noulia.

Shapaasü maʼin naaʼin chi wawalakai Rutherford saaʼu jameerüin sukuwaʼipa nupueulose Jeʼwaa. Nütüjaa aaʼulu wainmain na wawalayuu aneekeekana wane naata nuulia süpüla shikiipüʼüin nupueulose Jeʼwaa. Nuluwataainjeseʼe chi wawalakai Rutherford wanee karaloʼuta namüin na aneeküinjanakana chi shikiipüʼüinjachikai nupueulose Jeʼwaa. Nüshajüin niain anain süpüla naneeküin chi wawalakai Evander Coward, jama wayuuin anamia nia, ayaawatüshi saaʼu nukuwaʼipa otta waneepiashi nümaa Jeʼwaa. Mayaainjeʼe müin tia, eeshii na makana: «Anasü suuʼulaanüle mayaa. Shia anaka woutkajaale wachikuaʼa  soʼu aipirua kashi». Anashiisü tia namüin na abogado aashajaakana nachiirua na wawalayuu püreesakana. Wainma na wawalayuu aashichijaakana wanaa sümaa tia.

Anoutaapejeʼe tia mapa naashin chi wawalakai Richard Barber. Asoutushi wanee wawala eejachikai soʼu tia. Anuu nünüiki: «Mayaainjeʼe nnojolin abogadoin taya, tayaawata aaʼu tü anakat süpüla waaʼinrüin. Waneeküinjachi nüchikuaʼa chi wawalakai Rutherford süpüla weeʼiyatüin waneepiain waya nümaa Jeʼwaa» (Sal. 18:25).

Püreesashi chi wawalakai Alexander Macmillan wanaa nümaa chi wawalakai Rutherford. Sotusü naaʼin chi wawalakai Macmillan tü alatakat waneemüin kaʼi süchikijee tia. Anuu nünüiki: «Nütaletüin süsepü eejachire taya süttüin jee nümaka tamüin: ‹Piyurula pütüna›, naapaka tamüin wanee karaloʼuta». Naashajeʼerüin chi wawalakai Macmillan tia karaloʼutakat jee niyaawatamaataka saaʼu tü sümakat. Müsü tia karaloʼutakat: «RUTHERFORD WISE VAN BARBER ANDERSON BULLY Y SPILL PRESIDENTE PRIMEROS TRES DIRECTORES EJECUTIVOS AMOR A TODOS». Saashin tia pütchikat, aneekünüshii nachikuaʼa na wawalayuu oʼunirakana sukuwaʼipa nupueulose Jeʼwaa, ayatüinjachi chi wawalakai Rutherford nümaa Van Amburgh. Ayatshia chi wawalakai Rutherford nekiipüʼüin na Ekirajaaliikana sünain tü Wiwüliakat.

Sümaʼinruʼu püreesain na mekiisatshiikana wawalayuu, nachajaain sukuwaʼipa na Ekirajaaliikana sünain tü Wiwüliakat süpüla najütünüin naya wawalayuukana. Yalayalasü maʼin naaʼin, müshiijeseʼe nakotchojüin firma süpüla tia. Eeshii 700.000 süsapoʼumüin na wayuu ashajakana nanülia. Maatsoʼu 26 soʼu 1919, ajütünüshi chi wawalakai Rutherford namaa na akaratshishiikana wawalayuu. Ajütünüshii naya nnojoluiwaʼaya shiʼikajaanüin tü karaloʼuta ashajünakat süpüla najütünüin achiki.

Anuu nünüiki chi wawalakai Rutherford namüin na aʼatapajakana nia soʼu nujuʼitüin: «Sutuma tü alatüitpakat wamüin, katchinjeerü waaʼin süpüla tü alateetkat wamüin mapeena. [...] Nnojoishii jia achajaain neʼe sukuwaʼipa shiiʼiree wajütünüin. [...] Shia jüchajaaka maʼin akuwaʼipa kojutuinjachin Jeʼwaa sutuma wayuu. Sünainjee tia jaaʼinrakat, eʼrüshii jia kasa anasü».

Eeshijaʼa niale Jeʼwaa akumajüin sukuwaʼipa süpüla najütünüin na wawalayuukana. Maayoʼu 14 soʼu 1919, müshii na laülaashii akumajakana sukuwaʼipa kasa chaa laülaapialuʼu: «Nnojotsü lotuin sukuwaʼipa tü aaʼinnakat namüin wayuukana naainnua. [...] Acheküshii najütünüin achiki». Wainma tü kasa mojusü aliʼrajünakalü anain na wawalayuukana. Jaʼyasüjeʼe nanülia sünain kaainjalain naya nnojorüle sülaʼajaanüin noulia tü eʼitaanakalü aaʼu naya jee püreesale naya sümaa najütünüin süpülapünaa keraain nakalia. Wanaa sümaa tia, nnojotsü jaralin aküjain sooʼomüin tü kasa mojusü aliʼrajünakalü anain naya. Müshijeseʼe eeichipain süpüla nusoutuin chi wawalakai Rutherford saaʼu nupueulose Jeʼwaa chaa suluʼu tü kanüliakat Tribunal Supremo de Estados Unidos. Kojuyatua naaʼinrüin tia süchikijee nüjütünüin.

Anuu tü nümakat chi wawalakai Alexander Macmillan: «Nnojoishii jimatüinjanain neʼe waya sünain aʼatapajaa nümaain waya chi Senyotkai chaa iipünaamüin. Wachajaainjatü sukuwaʼipa süpüla watüjaain saaʼu tü nüchekakat chi Senyotkai wapüleerua».

Nnojotsü süpüla shiʼinpürimiijünüin karaloʼuta natuma na wawalayuukana, jama sajaʼttinnüin tü plancha neʼinpürimiijapuʼukalü aka. Mojusü naaʼin na wawalayuukana sutuma tia otta ajaʼttüsü saaʼin namüin tü aküjaakat pütchi.

¿Eeshiiche na wayuu aapajeekana tü pütchi naküjakat na Ekirajaaliikana sünain tü Wiwüliakat? Süpüla natüjaain saaʼu tia, nounejaain wayuu sünain aapajaa wanee pütchi nikirajüinjatka anain chi wawalakai Rutherford. Anuu tü nümakat chi wawalakai Alexander Macmillan: «Mantüinrejeʼe wayuu sünain tia outkajawaakat, wayaawateerüjaʼa saaʼu sajaʼttüin tü aküjaakat pütchi».

Mayaainjeʼe ayuulin maʼin chi wawalakai Rutherford, antüshia nia sünain ekirajaa tü pütchikat «La esperanza para la humanidad angustiada». Tia, soʼujatü maayoʼu 4, 1919 chaa Los Ángeles (California). Antüshii 3.500 wayuu sünain tia outkajawaakat otta watta maʼin naalii na mekerotuinkana süka wotuin tü miichikat noulia. Waneemüin kaʼi süchikijee tia, 1.500 na wayuu antakana sünain aapajaa tia pütchikat. Nayaawatüitpa aaʼu na wawalayuukana eein na wayuu aapajeekana tü pütchikat.

Sünainjee tü naaʼinrakat na wawalayuukana soʼu tia, aikalaasü tü sukuwaʼipainjatkat suʼuniria tü aküjaakat pütchi sünainmüinreʼeya kaʼikat tüü.

Suluʼu Aapiria Wayuu ojuʼitaka akoosütoʼu 1 soʼu 1919 (inküleeruʼu), aküjünüsü süchiki eeinjatüin wanee outkajawaa miyoʼu chaa Cedar Point (Ohio). Anuu tü nümakat Clarence Beaty, wanee jimaʼai ekirajaakai sünain tü Wiwüliakat, chejeʼewai nia Misuri: «Watüjaa aaʼulu woʼunüinjanain sünain tia outkajawaakat». Eeshii 6.000 süsapoʼumüin na wawalayuu antakana sünain tia outkajawaakat, wainmaleʼeya naya noulia na antajanayaakana waaʼinruʼu. Anapejeʼe  maʼin tia outkajawaakat süka eein 200 süsapoʼumüin wayuu woutiisaka soʼu tia. Chajana woutiisain shiroku tü wüin kanüliakat Erie.

Settienpüroʼu 5 soʼu 1919, jaʼraitpa kaʼi tü outkajawaakat miyoʼu, ekirajüshi chi wawalakai Rutherford sünain tü pütchikat «Discurso a los colaboradores». Nüküjain süchiki eeinjatüin wanee rewiisüta jeket kanüliaka The Golden Age. * Aküjünüinjatü suluʼu tia rewiisütakat süchiki tü kasa alatakat sainküin mmaka otta aküjünüinjatü sükajee tü Wiwüliakat jamüin sülataka tia.

Atütüleʼennüsü naaʼin na Ekirajaaliikana sünain tü Wiwüliakat süpüla naküjain pütchi süka tü rewiisüta jeketkat. Ashajünüsü wanee karaloʼuta eere süküjünüin jamüinjatüin sukuwaʼipa süküjia pütchi süka tia rewiisütakat. Anuu tü sümakat: «Sotuinjatü naaʼin napüshuaʼa na woutiisakana kojutuin maʼin aküjaa pütchi otta nachajaainjatü sukuwaʼipa süpüla naküjain pütchi sümüin wayuu maʼleekalia». Watta naalii na aapaakana sümaa tia pütchikat otta ojuʼitüshii naya sünain aküjaa pütchi. Wainma na wayuu ashajirakana süpüla shiʼikajaanüin namüin tü jeketkat rewiisüta. Jamüsüjaʼa soʼu tü kashikat tisienpüroʼu, eeshii 50.000 süsapoʼumüin na wayuu ashajirakana.

Sajaʼlajaayamüin tü juyakat 1919, eeʼiratüsü sukuwaʼipa tü nupueulosekat Jeʼwaa, akooʼomüinraasü maʼin nanoula na wawalayuukana. Wainma tü pütchi ekeraajakat süchiki tü alatajatkat sülüʼülaapa süpüla sajaʼttüin kasakat süpüshuaʼa. Ekeraajüsü tü aküjünakat suluʼu Malaquías 3:1-4 süchiki tü müliaa shiʼrüinjatkat nupueulose Jeʼwaa otta sunouteʼennüinjatüin sukuwaʼipa. Jee müsia, müsü sujuʼitakai aaʼin tü nupueulosekat Jeʼwaa suluʼujee «Babilonia tü Miyoʼusükat» otta aneekünüshi nutuma Jesuu «chi achepchiee oonookai otta kekiikai maʼin» * (Alat. Map. 18:2, 4; Mat. 24:45). Yapashii na Ekirajaaliikana sünain tü Wiwüliakat süpüla naaʼinrüin tü aʼyatawaa naapakat Jeʼwaa namüin.