¿ATÜJASHI pia aashajeʼeraa Wiwülia ashajuushika süka hebreo? Eesü isale shia püchiki. Eesüjaʼa nnojoyürüle piʼrüin wanee Wiwülia ashajuushika süka hebreo. Mayaainjeʼe nnojoluin pümaʼanain wanee Wiwülia maʼaka saaʼin tia, kojuteerü maʼin pümüin tü pümaʼanakat pütüjaale saaʼu tü naaʼinrakat Elias Hutter soʼutpünaa juyaka 1600 otta tü piamasü Wiwülia nüshajakat suluʼu hebreo.

Jemeishi Elias Hutter soʼu juyaka 1553 suluʼu tü pueulokot Görlitz, tü sülüjülekat Alemania sümaa Polonia otta República Checa. Nikirajaa anainrü tü anüikii aashajaanakat Medio Oriente suluʼu tü eʼikülee Luterana chajatkat Jena. Oʼttüshi nia sünain eʼikaa sünain hebreo wanaa sümaa 24 nuuyase chaa Leipzig. Mapüleesat sukuwaʼipa nikirajia jee eesü nutuma wanee koleejia eere natüjain na nikirajüinkana sünain tü anüikiikat hebreo, griego, latín otta alemán soʼu pienchi juya neʼe. Soʼutpünaa juyakat tia, nnojotsü eein koleejia otta eʼikülee makat aka saaʼin tia.

Soʼu 1587, nülatirüin Hutter tü Wiwüliakat süka tü pütchikat hebreo, eʼnnaajünüsü maʼin tia süka tü anülieekat «Antiguo Testamento». Derekh ha-Kodesh sünülia tü nüshajakat, «tü Wopu Wulesükat» maluʼulu tia, suluʼujeejatü Isaías 35:8. Anuu tü pütchi aküjünakat sutuma anain maʼin sukumajia: «Anataʼaleesüjaʼa maʼin shiyolojo otta süshajia». Tü anaʼleekalia maʼin atuma shia saaʼujee eein süpüla nütüjain wanee wayuu tü anüikiikat hebreo.

Süpüla piyaawatüin saaʼu jamüin jalouika tü Wiwülia nüshajakat Hutter suluʼu hebreo, anasü pütüjaale saaʼu jamüin kapüleepuʼuka aashajeʼeraa tia Wiwüliakat. Palajana, shia süka naatajatshaatain tia leetürakat otta matüjaaju aaʼu jamüin saashajeʼeria. Tü wane, shia süka matüjaajuin aaʼu jaralin tü pütchi ashajünakat sutuma shiʼitaanüin prefijo sümaa sufijo sünain. Jamüsüjaʼa tü pütchikat נפשׁ (néfesch makat), «katoʼutkalüirua» maluʼulu. Shiasaʼa suluʼu Ezequiel 18:4, eʼitaanüsü wanee prefijo sünain, shia tü makalü yaa: ה (ha). Müsü süshajia mayaa suluʼu kottüin shia: הנפשׁ (hannéfesh), «tü katoʼutkalüirua» maluʼulu. Nümüin chi eekai nnojoluin nütüjain maʼin, tü pütchikat הנפשׁ (hannéfesh), naata suulia נפשׁ (néfesh).

Süpüla nükaaliinjain Hutter na nikirajüinkana, niʼinpürimiijüin tü Wiwüliakat sümaa eein leetüra  yuuisü sünain otta eesü waneirua nnojotka yuulin. Shia yuuika nutuma wanee pütchi, shiasaʼa tü kanüliakat prefijo sümaa sufijo, nnojotsü yuulin nutuma. Sutuma naaʼinrüin Hutter tia, nayaawatamaata aaʼu na nikirajüinkana jaralüin tü pütchi ashajünakat otta nekirajaa anainrü tü pütchikat hebreo. Tü noota ashajünakat sünain Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras (con referencias), meematüsü aka saaʼin süshajia pütchi hebreo nutuma Hutter. Yuuisü süshajia tü pütchikalüirua otta shia nnojotka yuulin tü kanüliakat prefijo sümaa sufijo. Sünain tü ayaakuaa yaakat iipünaa, eeʼiyatünüsü süshajia Ezequiel 18:4 nutuma Hutter suluʼu tü Wiwülia nüshajakat suluʼu hebreo otta müsia süshajia tia nootakat suluʼu Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras (con referencias).

Nülatirüin Hutter tü Wiwüliakat suluʼu 12 anüikii, eʼnnaajünüsü tia makat süka tü anülieekat Nuevo Testamento. Kettaasü shia soʼu 1599 suluʼu tü mmakat Núremberg, Políglota de Núremberg münüsü shia. Eejatü nutuma Hutter wanee Wiwülia ashajuushika süka hebreo saʼaka tü Wiwüliairua nülatitkat. «Jaʼitairü wainmeein maʼin nneerü taapeeka saaʼu, nnojoleerü tantüin anain», müshi Hutter süchiki Nuevo Testamento suluʼu hebreo. * Müsüjeseʼe nülatirüin Nuevo Testamento suluʼu hebreo. Kettaaka nutuma tia Wiwüliakat soʼu wanee juya süka niʼyataain waneepia sünain.

¿Mapüleesüche ayaawataa saaʼu tü Ashajuushikat süka griego nülatitka Hutter suluʼu hebreo? Soʼu 1891 eesü wanee pütchi nüküjaka wanee wayuu atüjakai maʼin hebreo, Franz Delitzch nünülia, müshi nia: «Atüjashi maʼin nia hebreo, nnojoishii maajüin na anoujashiikana. Anasü maʼin süpüla shikirajaanüin anain tü nüshajakat süka pansaain maʼin tü pütchikat nutuma», nümakalaka.

Nnojoishi washirüin Hutter sutuma tü Wiwülia nülatitkat suluʼu anüikii naatajatü; jee nnojotsü jeʼrasüin Wiwülia nuikaka. Anapejeʼe maʼin tü niʼyataainkat. Jamüsüjaʼa tü Wiwülia nülatitkat suluʼu hebreo, anoutunüsü jee eʼinprimiijünüsü shia. Naaʼinrüin tia William Robertson soʼu 1661 otta müshia Richard Caddick soʼu 1798. Sünain tü Wiwülia nülatitkat Hutter sünainjee tü pütchikat griego pansaasü nutuma tü nünüliakat Maleiwa. Jamüsüjaʼa eere niʼrüin tü pütchikat Kýrios (Senyot) otta Theós (Maleiwa) niʼitaain «Jeʼwaa» (יהוה, YHWH). Otta müsia nüshajüin nünülia «Jeʼwaa» eere niʼrüin süshajünüin tia anülieekat süka hebreo otta niʼrüle niain aashajaanüin achiki Jeʼwaa, nüshajüin yala. Anashaatasü tia süka wainmain Wiwülia Nuevo Testamento eere nnojoluin süshajünüin nünülia Maleiwa. Sutuma tü naaʼinrakat Hutter, watüjaa aaʼulu süshajünüinjatüin tü nünüliakat Maleiwa suluʼu Nuevo Testamento.

Paashajeʼerapa tü nünüliakat Maleiwa, Jeʼwaa, suluʼujee tü pütchi ashajuushikat süka griego jee shiale suluʼujee Biblia con referencias, anasü sotule paaʼin tü naaʼinrakat Elias Hutter otta soto paaʼin tü Wiwüliairua nülatitkat suluʼu hebreo.