Ir al contenido

Ir al índice

Loto wakuwaʼipa otta wamüliaja wayuu maʼaka naaʼinrüin shia Jeʼwaa

Loto wakuwaʼipa otta wamüliaja wayuu maʼaka naaʼinrüin shia Jeʼwaa

«Süsalapa naainjala wayuu jutuma, lotuinjatü sukuwaʼipa jutuma; aijiraainjana jia sümaa jümüliajiraain jaaʼin» (ZAC. 7:9TNM).

JAYEECHI: 125, 88

1, 2. (1) ¿Jamüsü naaʼin Jesuu süchiki tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés? (2) ¿Kasa naaʼinraka na karaloʼutamaajanakana otta na fariseokana süka tia pütchikat?

SÜKA alin maʼin Jeʼwaa nüpüla Jesuu, kojutusü maʼin nümüin tü Pütchi naapakat Jeʼwaa nümüin Moisés. Süküjatüjülia tü Wiwüliakat kojutuinjatüin nümüin Jesuu tü Nünüikikat chi Nüshikai, müsü yaa: «Maleiwakalee, talatüsü taaʼin sünain taaʼinrüin tü keeʼireekat paaʼin jee jülüjasü taaʼin tü puluwataakalü anain» (Sal. 40:8 TNM). Niiʼiyatüin Jesuu sükajee nünüiki otta sükajee nukuwaʼipa anashaatain nünüiki Maleiwa, anain sukuwaʼipa wayuu sutuma otta shikeraajeerüin waneepia (Mat. 5:17-19).

2 Mojukajasaʼa naaʼin Jesuu wanaa sümaa niʼrüin mojuin sukuwaʼipa shikirajia tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés natuma na karaloʼutamaajanakana otta na fariseokana. Mojusü tia naainjakat naashin Jesuu. Anuujeseʼe nünüiki namüin: «‹Aishaʼajaa› meena jia, süka kasalajaneerüin jümüin tü mojusü jaaʼinrakat sükajee kachekalaʼatain jia sümüin wayuu sümaa nnojolüin jümüliajüin eekai müliain, je sükajee nnojolüin jaaʼinrüin tü jümakat nümüin Maleiwa» (Mat. 23:23). Shia neʼe jülüjaka naaʼin na fariseokana akumajaa sukuwaʼipa tü naluwataainjatkalü anain na wayuukana. Eekajasaʼa Jesuu nütüjaa aaʼu kasain süküjain tia pütchikat nüchiki Jeʼwaa otta tü nuchuntakat.

3. ¿Kasa wekirajaajeetka anain sünain ekirajaayakat tüü?

3 Waya anoujashiikana nnojoluitpa choʼujaain waaʼinrüin tü sümakat tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés (Roma 7:6). ¿Jamaka eeka tia pütchikat nutuma Jeʼwaa suluʼu tü Wiwüliakat? Süpülajatü waaʼinrüin «tü kasa alanaʼaleekat sünain anain», tü shikirajakalü anain waya. Jamüsüjaʼa tü pueulo ounjulaaya eejatkat chaa Israel, eesü tü kasa shikirajakalü anain waya. Wekirajaaitpa anain sünain tü wane ekirajaayakat, tü naaʼinrapuʼukat chi eekai uwomuyuuin sümaa nnojoluin naaʼinjeein shia. Sutuma wekirajaainjanain süchiki tü pueulo ounjulaayakat, wekirajaajeerü anain süchiki nukuwaʼipa Jeʼwaa otta tü waaʼinrajatkat süpüla washatüin shia. Wekirajaajeerü anain tüü: ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nümüliajülin wayuu Jeʼwaa sükajee tü pueulo ounjulaayakat? ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu sünainjee tia kojutuin nümüin Jeʼwaa katüin soʼu wayuu? ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu sünainjee tia lotuin sukuwaʼipa wanee kasa nutuma? Wasakireʼera waaʼin sünain tia süpüla washatüin nukuwaʼipa chi Washikai Jeʼwaa (paashajeʼera Éfeso 5:1).

MAPÜLEESAT OʼUNAA SULUʼUMÜIN TÜ PUEULO OUNJULAAYAKAT

4, 5. (1) ¿Jamüsü mapüleechonka nümüin chi uwomuyuukai awatawaa suluʼumüin tü pueulo ounjulaayakat? ¿Jamüsü makaʼa sukuwaʼipa? (2) ¿Kasa shikiraka anain waya tia nüchiki Jeʼwaa?

4 Nüküjain Jeʼwaa namüin na israeliitakana mapüleeinjatüin oʼunaa suluʼumüin tü aipiruasükat pueulo ounjulaaya. Müsüjeseʼe süneekünüin apünüinsü pueulo wüinpejeeruʼu sünain tü süchikat Jordán otta apünüinsü wopujeeruʼu sünain (Núm. 35:11-14). Akaʼaya shia, anashaatasü natuma na israeliitakana süpüna tia pueulo ounjulaayakalüirua (Deut. 19:3). Saashin waneirua karaloʼuta nashajaka na judíokana, kayaawase tia wopukot nümüin chi uwomuyuukai süpüla nütüjaain saaʼu jalapünaainjachin nia. Saaʼu mapüleein sukuwaʼipa tia, chi eekai nuʼutuin naaʼin wanee israeliita sümaa nnojoluin naaʼinjeein shia, nnojoishi awataain suluʼumüin wanee mma naatajatü suulia nuʼwaajüin maleiwayaasü chaʼayaa.

5 Jülüjataa paaʼin tüü: nuluwataain Jeʼwaa na israeliitakana sünain noʼutüinjachin aaʼin chi eekai uwomuyuuin. Nukumajapajaʼa sukuwaʼipa süpüla nümüliajünüin otta naaʼinmajünüin chi eekai uwomuyuuin sümaa nnojoluin naaʼinjeein shia. Anuujeseʼe nünüiki wanee ekirajaai sünain tü Wiwüliakat: «Mapüleechonsü sukuwaʼipa tia, eesü süpüla saainjünüin süpüshuaʼa tia münakat». Nnojoishii süpüla müliainjanain nutuma Jeʼwaa na nüchepchiakana. Amüliajüi nia wayuu «süka anamiain nia» (Éf. 2:4, 5).

6. ¿Kasa naatajatka aluʼu nakuwaʼipa na fariseokana nuulia Jeʼwaa?

6 Eekajasaʼa na fariseokana matüjainsalii amülialawaa aaʼin saalin wayuu. Naashin na judíokana, nnojotsü nalatirüin na fariseokana naainjala wanee wayuu eekai naaʼinrüin apünüintua wanee kasa mojusü namüin. Müshijeseʼe naashajaain Jesuu nüchiki wanee fariseo oʼuraajakai naʼatoʼu wanee okotchajüi nneerü sünain maa: «Maleiwakalee, taapüin pümüin analuʼut saaʼu nnojolin müin aka taya saaʼin wayuu wainma sünain kaʼruwaralüin, sünain mojulaain, je sünain amaʼüjawaa sümaa wayuu nnojotkat nuʼwayuusein otta nnojoikai suʼwayuusein. Je anayaawatshija taaʼu sünain nnojolin müin aka taya naaʼin chi okotchajüikai neerü». Naashin Jesuu, nnojotsü amülialaain naaʼin na fariseokana saalin wayuu süka mojutuin naya namüin (Luc. 18:9-14).

Nnojorüle yaletüin waaʼin mapüleejeerü namüin na wawalayuukana achuntaa wamüin walatirüin naainjala sooʼopünaa waaʼin. (Paashajeʼera tü pütchikat 4 sünainmüin 8).

7, 8 (1) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla wamüliajüliin wayuu maʼaka naaʼinrüin shia Jeʼwaa? (2) ¿Jamüsü choʼujaaka nnojoluin yaletüin waaʼin süpüla walatirüin naainjala na wawalayuukana?

7 Nnojo washatüin nakuwaʼipa na fariseokana. Amülialaainjatü waaʼin saalin wayuu maʼaka naaʼinrüin shia Jeʼwaa (paashajeʼera Colosas 3:13). Nuchuntapa wanee wawala wamüin walatirüin sooʼopünaa waaʼin naainjala, mapüleeinjatü watuma nümüin (Luc. 17:3, 4). Wasakira waaʼin sünain tüü: «¿Mapüleesatche tamüin alatiraa naainjala wanee tawala kojuyatuale kaainjalain nia tamüin? ¿Anajiraaweeshiche taya nümaa chi eekai airuʼuluin nünüiki tamüin?».

8 Süpüla walatirüin naainjala wanee wawala wamüin, nnojoluinjatü yaletayaain waaʼin. Nnojotsü motuin naaʼin na fariseokana saainjala wayuu namüin süka alanaʼaleein naya suulia wayuu süpüshuaʼa naashin. Eekajasaʼa wayakana kojutuinjana wamüin na wawalayuukana otta motuinjatü waaʼin naainjala (Filip. 2:3). Wasakira waaʼin tüü: «¿Tashatüinche nukuwaʼipa Jeʼwaa suluʼu nnojoluin yaletüin taaʼin?». Nnojorüle yaletüin waaʼin mapüleejeerü namüin na wawalayuukana achuntaa wamüin walatirüin naainjala sooʼopünaa waaʼin otta mapüleejeerü wamüin aaʼinraa tia. Amülialaainjatü waaʼin naalin na wawalayuukana otta nnojoliinjana waya jashichijaain namüin (Ecl. 7:8, 9).

KOJUTUINJATÜ WAMÜIN KATÜIN SOʼU WAYUU SUULIA SÜSALAIN WAYA

9. ¿Kasa naaʼinraka Jeʼwaa süpüla nayaawatüin saaʼu na israeliitakana kojutuin nümüin katüin soʼu wayuu?

9 Eejatü tü pueulo ounjulaayakat nutuma Jeʼwaa suulia kaainjalain na israeliitakana, suulia noʼutuin saaʼin wayuu maainjalasat (Deut. 19:10). Kojutusü nümüin Jeʼwaa katüin soʼu wayuu otta niyoutashaatain suʼutünüin aaʼin wayuu (Prov. 6:16, 17). Süka lotuin otta wulein maʼin nukuwaʼipa chi Maleiwakai, ayatsia kasalajanain nutuma nümüin wanee wayuu uwomuyuule nia sümaa nnojoluin naaʼinjeein. Mayaainjeʼe sümülialaainjatüin naaʼin na israeliitakana naaʼu chi eekai uwomuyuuin sümaa nnojoluin naaʼinjeein shia, nüküjainjatü palajana namüin na laülaashiikana tü alatakat. «Nnojotsü naaʼinjeein» namüle na laülaashiikana, oʼunüinjachi chi uwomuyuukai suluʼu tü pueulo ounjulaayakat waneʼereʼeya outapa chi laülaakai napüleerua na sacerdootekana. Eeshijaʼa süpüla chaichireʼein nia kepiain. Tia shiiʼiyatüin namüin na israeliitakana kojutuin maʼin nümüin Jeʼwaa katüin soʼu wayuu. Jee sutuma tia, keisalashii naya sümüin nakuwaʼipa sünain süpüshuaʼa tü kasa naaʼinrakat.

10. ¿Jamüsü mojutka namüin na karaloʼutamaajanakana otta na fariseokana katüin soʼu wayuu naashin Jesuu?

10 Mojutsat namüin na fariseokana katüin soʼu wayuu. Anuujeseʼe nünüiki Jesuu namüin: «Jiakana karalouktamaajanakana ‹Aishaʼajaa› meena jia, süka kasalajaneerüin jümüin tü mojusü jaaʼinrakat sünain junujulüin suulia wayuu süpüshualeʼeya tü nikirajakat anain jia Maleiwa. Nnojotsü joonooin amaa nünüiki Maleiwa je jütuunajüin nakuaippa na eekana aaʼinreein tü nuluwataakat anain» (Luc. 11:52). Aneekünüshii na karaloʼutamaajanakana otta na fariseokana süpüla nekirajüin wayuu sünain tü Nünüikikat Maleiwa süpüla katüin soʼu waneepia. Nnojotpajaʼa shia naaʼinrüin. Nemeejüin neʼe na israeliitakana suulia nanoujain nünain Jesuu, «chi katakai atüma soʼu wayuu» (Aluw 3:15). Naaʼinrüin tia süpüla namojujeʼerüin sukuwaʼipa wayuu. Makaʼa mojutuin namüin katüin soʼu wayuu shia süka yaletüin naaʼin, eʼrüliin naya wayumüin otta maalin wayuu napüla.

11. (1) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu kojutuin nümüin Pablo katüin soʼu wayuu? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla waküjain maʼin pütchi maka naaʼin Pablo?

11 Süpüla washatüin nukuwaʼipa Jeʼwaa suulialeʼeya nakuwaʼipa na karaloʼutamaajanakana otta na fariseokana, kojutuinjatü wamüin katüin soʼu wayuu. Jamüshijaʼa chi aluwataaushikai Pablo aküjashi maʼin pütchi anasü süchiki Nuluwataaya Maleiwa sümüin wayuu süpüshuaʼa. Müshijeseʼe nümüin: «Nnojolichipajaʼa tayain kasirüin müleka jaraire amüloulin» (paashajeʼera Aluwataaushikana 20:26, 27). Nnojoitpajaʼa neʼe aküjain pütchi Pablo suulia mojuin naaʼin sümülouire wayuu otta sutuma nuluwataanüin sünain nutuma Jeʼwaa. Aküjashi maʼin nia pütchi süka alin maʼin wayuu nüpüla otta kojutuin nümüin katüin soʼu wayuu. Shia keeʼireeka naaʼin süsaʼwatüin wayuu tü kataakalü oʼu waneepia (1 Cor. 9:19-23). Akaʼaya wayakana washatüinjatü nukuwaʼipa Jeʼwaa, süka jamüin, keeʼireein naaʼin shiyaawajaain wayuu suulia saainjala süpüla katüin soʼu (2 Ped. 3:9). Süpüla washatüin nukuwaʼipa Jeʼwaa alinjatü wayuu wapüla. Sümülialaale waaʼin saalin wayuu, aküjeena maʼin waya pütchi anasü namüin otta talateerü waaʼin sutuma.

12. ¿Jamüshii keisalainjanaka maʼin waya sümüin wakuwaʼipa?

12 Kojutusü wamüin katüin soʼu wayuu maʼaka kojutuin shia nümüin Jeʼwaa. Weeʼiyatüin tia wanaa sümaa keisalain waya sümüin wakuwaʼipa suulia eewawaa woʼunirapa weʼejena, waʼyataapa, wakumajapa wanee kasa otta woʼunapa sünain wanee outkajawaa eere waʼwaajüin Jeʼwaa. Kojutuinjatü wamüin katüin soʼu wayuu, keisalainjana waya sümüin wakuwaʼipa otta aaʼinmajiraainjana waya suulia ayuulii. Kojutuleeinjatü tia wamüin suulialeʼeya akanajaa nneerü otta ashapajawaa sünain aaʼinraa wanee kasa. Anainjatü waneepia watuma tü kasa waaʼinrakat maʼaka naaʼinrüin shia Jeʼwaa. Jamüshiijaʼa na laülaashiikana, jülüjainjatü naaʼin sukuwaʼipa napüshi otta nakuwaʼipa na wawalayuukana (Prov. 22:3). Naküjale pümüin na laülaashiikana tü sukuwaʼipainjatkat wanee kasa putuma jee shiale wanee pütchi suluʼuka tü Wiwüliakat, oonooinjachi pia namaa (Gal. 6:1). Kojutule wamüin katüin soʼu wayuu nnojoleena süsalain waya.

«SÜSALAINJACHI WANEE WAYUU PANSAA SÜMAA TÜ TAMAKAT JÜMÜIN»

13, 14. ¿Kasa naaʼinrajatka na laülaashii chajanaka Israel süpüla lotuin sukuwaʼipa natuma tü aainjünakat nüka chi uwomuyuukai?

13 Nuluwataain Jeʼwaa na laülaashii chajanaka Israel sünain lotuinjatüin sukuwaʼipa natuma süsalainjachire naainjala wanee wayuu natuma. Jamüshiijaʼa naya, naapajüinjatü tü aküjünakat namüin nüchiki wanee israeliita uwomuyuukai. Jülüjainjatü naaʼin jamakuwaʼipalüin shia, tü nukuwaʼipakat paala otta nünüiki süchiki tia süpüla natüjaain saaʼu naaʼinjeere shia jee nümüliajünüinjachire. Natüjaainjatü aaʼu na laülaashiikana kanainre nia naaʼin paala jee nuʼuteetüjüire naaʼin muliashi (paashajeʼera Números 35:20-24). Eejatüle wayuu wanaa sümaa tia, piamainjana na aküjakana nüchiki süpüla süsalainjachin nia naainjala (Núm. 35:30).

14 Natüjaapa saaʼu na laülaashiikana jamakuwaʼipalüin maʼin naainjala wanee israeliita, nnojotsü neʼe jülüjainjatüin naaʼin tü naainjalakat, nia jülüjainjachika naaʼin chi wayuukai. Kekiinjana maʼin na laülaashiikana süpüla nayaawatüin maʼin saaʼu jamüin maʼin maka naainjala wanee israeliita. Jee nutuma chi naaʼinkai Maleiwa, nountuin nashatüin na laülaashiikana nukuwaʼipa Jeʼwaa suluʼu kekiin nia, nümüliajülin wayuu otta lotuin sukuwaʼipa nutuma tü aainjünakat nüka chi uwomuyuukai (Éx. 34:6, 7).

15. ¿Jamüsü naataka nukuwaʼipa Jesuu noulia na fariseokana?

15 Nnojotsü amülialaain naaʼin na fariseokana saalin wayuu. Shia neʼe jülüjaka naaʼin naainjala wanee israeliita, nnojotsü jülüjain naaʼin nukuwaʼipa chi kaainjalashikai. Anuujeseʼe nanüiki namüin na nikirajüinkana Jesuu wanaa sümaa neʼrüin nia nipialuʼu Mateo: «¿Jamüshi cheje eera nikaakaʼa chi ekirajüikai jia namaa na eekana kaainjaraliin maa aka na okotchajüliikana neerü?». Nümakat Jesuu namüin: «Wane wayuu eekai nnojolüin ayuulin, nnojotsü cheʼojaain tottoolu sümüin. Shia cheʼojaaka amüin eekai ayuulin [...], antüshi taya saʼakamüin wayuu süpüla achajawaa süchiki eekai kaainjaralüin shiiʼiree sükatalaain suulia saainjala. Nnojoishi taya antüshin süpüla achajawaa süchiki eekai maainjalain saaʼin namüin. Jülüja jaaʼin tü nünüiki Maleiwa ashajünakat paala sümaiwa suluʼu tü nüchikimaajatkat Maleiwa sünain maa: ‹Tacheküin süpüleerua kamaneein jia sümüin wayuu. Nnojotsü tacheküin mürüt oʼutünajatkat aaʼin tamüin›» (Mat. 9:9-13). Wanaa sümaa nüküjain pütchi Jesuu niiʼiyatüin keeʼireein naaʼin shiyaawajaain wayuu suulia saainjala (Mat. 4:17). Nütüja aaʼulu Jesuu eein noʼutku na okotchajüliikana nneerü aʼwanajaweekana nakuwaʼipa. Nütüja aaʼulu nnojoluin noʼunuin neʼe nipialuʼumüin Mateo shiiʼiree ekaa. Yalajana naya süka noushikajaain süchiirua nukuwaʼipa Jesuu (Mar. 2:15). Eekajasaʼa na fariseokana nnojotsü nanoujain nawanajaweein nakuwaʼipa na israeliitakana, mepisalii naya naashin. Eeyaai neʼe müin naaʼin Jeʼwaa süchiki wayuu, süka jamüin, lotuin nukuwaʼipa otta nümüliajülin wayuu.

16. ¿Kasa naaʼinrajatka na laülaashiikana süpüla natüjaain saaʼu shiimainre niyaawajaain wanee wayuu suulia naainjala?

16 Maaʼulu yaa, na laülaashiikana nashatüin nukuwaʼipa Jeʼwaa, chi achekakai lotuin sukuwaʼipa wanee kasa (Sal. 37:28). Asakirüinjana palajana süchiirua wanee aainjalaa süpüla natüjaain saaʼu shiimainre kaainjalain wanee wawala. Kaainjarale nia, naaʼinrüinjatü tü sümakat tü Wiwüliakat süchiki tia (Deut. 13:12-14). Süsalainjachipa nia natuma na laülaashiikana, natüjaainjatü maʼin saaʼu shiimainre niyaawajaain suulia naainjala jee nnojoire niyaawajaain suulia. Eesü kapüleere ayaawataa saaʼu tia. Jülüjeesü naaʼin na laülaashiikana jamüin saaʼin nümüin chi kaainjalashikai tü naainjalakat otta kasain tü suluʼukat naaʼin (Alat. Map. 3:3). Jaʼyainjatü naaʼu wanee wayuu niyaawajaain suulia naainjala süpüla nümülialaanüin aalin. *

17, 18. ¿Jamüsü süpüla natüjaain saaʼu na laülaashiikana shiimainre niyaawajaain wanee wawala suulia naainjala? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 15).

17 Nütüjaa aaʼulu Jeʼwaa nümaa Jesuu tü suluʼukat saaʼin wayuu otta tü jülüjakat saaʼin. Eekajasaʼa na laülaashiikana isasü nachiki tia. Laülaashire pia, ¿jamüsü süpüla pütüjaain saaʼu shiimainre niyaawajaain wanee wawala suulia naainjala? Achuntajachi pia palajana nümüin Jeʼwaa süpüla kekiinjachin maʼin pia otta kayaawasein pia nutuma (1 Rey. 3:9). Ekirajaainjachi pia süchikijee sünain tü Wiwüliakat otta sünain tü karaloʼuta eekat nutuma chi achepchieekai süpüla piyaawatüin saaʼu shiimainre niyaawajaain wanee wayuu suulia naainjala (2 Cor. 7:10, 11). Pikirajaa nachiki na ayaawajaakana suulia naainjala saashin tü Wiwüliakat otta nachiki na nnojoliikana ayaawajaain suulia. Jülüjaa paaʼin jamüin naaʼin sutuma tü naainjalakat, tü jülüjakat naaʼin otta tü nakuwaʼipakat.

18 Süchikijee paaʼinrüin tia, niainjachi jülüjaka paaʼin chi wawalakai suulialeʼeya tü naainjalakat. Püsakira paaʼin tüü: ¿Aleʼeya müin nukuwaʼipa? ¿Jamüsüche makaʼa naainjala? ¿Eesüche tü kasa isakat nüchiki? Süküjatüjülia tü Wiwüliakat nnojoleerüin süsalain saainjala wayuu nutuma Jesuu «sünainjee tü kasa niʼrakat jee nnojoleerü nüchiaain wayuu sünainjee tü pütchi naapakat yalapünaa. Loteerü nutuma sukuwaʼipa tü kasa naaʼinrajatkat wanaa sümaa süsalain nutuma naainjala na maʼletsekana, otta loteerü nutuma sukuwaʼipa nachiaaya na wayuu anamiakana saaʼu tü mmakat» (Isa. 11:3, 4TNM). Jiakana laülaashiikana, nüneeküin jia Jesuu süpüla jaaʼinmajüin na anoujashiikana otta nükaaliinjeena jia süpüla anainjatüin jutuma sukuwaʼipa süsalainjachipa naainjala wanee wawala otta süpüla jümülialaainjanain aaʼin naalin (Mat. 18:18-20). Talatüsü waaʼin saaʼu eein na laülaashii jülüjakana aaʼin waya, süka jamüin, nakaaliinjeein waya süpüla lotuin tü kasa waainjakat otta wamüliajüliin wayuu.

19. Sünainjee tü wekirajaaitpakalü anain süchiki tü pueulo ounjulaayakat, ¿jarat tü pütchi piʼitaweekat sünain pukuwaʼipa?

19 Sutuma tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés «watüjaa aaʼut kasa süpüshua süpüla wekirajüinjatüin wayuu sünain tü shiimüinkat». Shikirajüin waya nüchiki Jeʼwaa otta süchiki tü nuchuntakat wamüin (Roma 2:20). Jamüsüjaʼa tü pueulo ounjulaaya aküjünakat achiki sünain tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés, shikirajüin na laülaashiikana sünain lotuinjatüin sukuwaʼipa süsalainjachipa naainjala wanee wawala natuma. Shikirajüin waya wapüshuaʼa sünain aijiraainjanain waya otta wamüliajiraainjanain waaʼin (Zac. 7:9). Mayaainjeʼe nnojoluitpain choʼujaain waaʼinrüin tü sümakat tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés, nnojotsü eeʼiratüin nukuwaʼipa chi Maleiwakai. Ayatsia nücheküin lotuinjatüin sukuwaʼipa wanee kasa watuma sümaa wamüliajiraain waaʼin. Anashaatasü maʼin aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Niainjachi washataka akuwaʼipa otta niainjachi wounjulaayaka.

^ püt. 16 Paashajeʼera «Preguntas de los lectores» suluʼu Aapiria Wayuu ojuʼitaka settienpüroʼu 15 soʼu 2006, süpana 30 (alijunaikiruʼusü).