1. ¿Jamüsü naaʼin wainma aʼyataalii nümüin Jeʼwaa sutuma kaainjalain naya?

«ALUʼUTAʼALEESHIJA maʼi taya süchepchiaka taainjala», müshi chi aluwataaushikai Pablo (Roma 7:24, 25). Maaʼulu yaa, watta naalii na wawalayuu makana anüiki maʼaka naaʼin Pablo. Mayaainjeʼe waaʼinreein kasa anasü nuʼupala Jeʼwaa, eesü woʼtchejaale sümaa tü nuchuntakat wamüin süka waleʼeruʼuin tü kaainjalaakat. Eeshi eekai miyoʼuin naainjala nümüin Jeʼwaa jee nnojotsü niʼitaain naaʼin sünain nülatirüin Jeʼwaa naainjala nuulia.

2. (1) ¿Jamüsü nnojoluinjatka mojuin maʼin waaʼin saaʼu waainjala saashin Salmo 34:22? (2) ¿Kasa wekirajaajeetka anain sünain ekirajaayakat tüü? (Paashajeʼera tü pütchikat «Shiyaawase jee tü watüjakat sünainjee»).

² Saashin tü Wiwüliakat, na ounjulaakana nümaʼana Jeʼwaa nnojotsü mojuinjatüin maʼin naaʼin saaʼu naainjala (paashajeʼera Salmo 34:22). ¿Jamüshi süpüla wounjulaayain Jeʼwaa? ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla sümülialaain naaʼin Jeʼwaa waalin jee süpüla motuin naaʼin waainjala? Watüjaajeerü aaʼu tia wekirajaapa kasain wayu tü pueulo ounjulaaya chajatkat Israel otta kasapülajatüin shia. Mayaainjeʼe suʼwanajaain sukuwaʼipa tü  Pütchi aapünakat nümüin Moisés soʼu tü Pentecostés eejatkat soʼu juyaka 33, eesü tü kasa watüjakat sünainjee tü pueulo ounjulaaya chajatkat Israel. Watüjaajeerü aaʼu jamüin nünüiki Jeʼwaa süchiki tü kaainjalaakat, nüchiki chi kaainjalakai jee süchiki tü naaʼinrajatkat süpüla sülatinnüin naainjala nuulia. Wekirajaa palajana jamüin shiʼitaanaka tia pueulokot otta jamüin sukuwaʼipa.

3. ¿Kasa naaʼinrapuʼuka na israeliitakana naka na uwomuyuukana?

³ Mojushaatasü nümüin Jeʼwaa uwomuyuule wanee israeliita. Naaʼinrüle tia, outunajachi aaʼin nutuma wanee nüpüshi chi asiruushikai (Núm. 35:19). Sükajee tia, nuwalaajüin chi uwomuyuukai nüsha chi wayuu nuʼutakai aaʼin sümaa maainjalain nümüin. Niasaʼa nüpüshi chi wayuu oʼutunakai aaʼin nnojoishi kakaliainjachin süpüla pasalawaa, süka jamüin, suulia shiʼyarülajaain tü Mma Aapünakat namüin na israeliitakana. Naashin Jeʼwaa, aʼyarülajaasü tü mmapaʼakat sutuma nüsha wanee wayuu eekai oʼutuushin naaʼin. Anuu tü nümakat Jeʼwaa: «Nnojo piʼyarülajüin tü mma eere kepiain pia» (Núm. 35:33, 34).

4. ¿Kasa aainjünapuʼuka nüka wanee israeliita eekai nuʼutuin naaʼin wanee wayuu sümaa nnojoluin naaʼinjeein shia?

⁴ Ayatüshia kaainjalain waneepia wanee israeliita eekai nuʼutuin naaʼin wanee wayuu sümaa nnojoluin naaʼinjeein shia (Gén. 9:5). Sutuma nnojoluin naaʼinjeein tia, eeshi süpüla nuuʼulaanüin katüin noʼu naashin Jeʼwaa. ¿Suluʼu jamüin? Eeshi süpüla nuwataain chi uwomuyuukai suluʼumüin soʼutku tü aipiruasü pueulo ounjulaaya eejatkat Israel. Nüntapa chamüin nnojoishi süpüla pasalaain nüpüshi chi wayuu nuʼutakai aaʼin. Nnojoishi süpüla nuʼunuin chejee waneʼereʼeya outapa chi laülaakai napüleerua na sacerdootekana (Núm. 35:15, 28).

5. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nukuwaʼipa Jeʼwaa sutuma tü pueuloirua ounjulaaya eejatkat sümaiwa?

⁵ Nia Jeʼwaa aikaleʼeraka sukuwaʼipa süpüla eeinjatüin tü pueuloirua ounjulaayakat, nnojotsü sümaʼanajeejatüin wayuu. Anuu nünüiki nümüin Josué: «Jüneeka tü pueuloirua ounjulaayainjatkat». Wulesü nuʼupala Jeʼwaa tia pueulokalüirua (Jos.  20:1, 2, 7, 8). Nia Jeʼwaa akataleʼeraka tia pueulokalüirua otta wainma kasa watüjaka nüchiki Jeʼwaa sünainjee tia. Wanee kasa watüjaka sünainjee shia nümüliajülin wayuu Jeʼwaa otta watüjaa aaʼu tü waaʼinrajatkat süpüla wounjulaayainjachin Jeʼwaa maaʼulu.

6, 7. (1) Püküja tü naaʼinrapuʼukat na laülaashiikana chaa Israel outule wayuu nutuma wanee israeliita sümaa nnojoluin naaʼinjeein nia. (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 9). (2) ¿Jamüsü nüküjapuʼuka chi uwomuyuukai namüin na laülaashiikana tü alatakat?

⁶ Chi israeliita oʼutakai saaʼin wayuu sümaa nnojoluin naaʼinjeein shia, awataainjachi suluʼumüin tü pueulo ounjulaayakat otta nüntapa soʼuluʼu tü pueulokot, nüküjainjatü namüin na laülaashiikana tü alatakat (Jos. 20:4). Mapa, aluwataanüshi chi uwomuyuukai suluʼumüin tü pueulo eejachire uwomuyuuin nia süpüla nayainjanain akumajüin sukuwaʼipa tü alatakat na laülaashii chejeʼewaliikana (paashajeʼera Números 35:24, 25). «Nnojotsü nüsirüin» namüle na laülaashiikana, aluwataanüshi chi wayuukai nüchikuaʼaya suluʼumüin tü pueulo ounjulaayakat.

⁷ ¿Jamüsü nüküjapuʼuka chi uwomuyuukai namüin na laülaashiikana tü alatakat? Shia süka nayain aʼyataain süpüleerua wulein nakuwaʼipa na israeliitakana otta süpüla nakaaliinjain nia süpüla naaʼinrüin tü nümakat Jeʼwaa suulia nuʼutunüin aaʼin. Naashin wanee ekirajaai süchiirua tü sümakat tü Wiwüliakat, nnojoire naashajaain chi uwomuyuukai namaa na laülaashiikana eeshi süpüla nuʼutunüin aaʼin. Nümaka süchikijee: «Nia neʼe kasitka nümüiwaʼa nuʼutunüle aaʼin süka nnojoluin naaʼinrüin tü nümakat Maleiwa suulia jamajüin nia». Chi oʼutakai saaʼin wayuu sümaa nnojoluin naaʼinjeein shia, achuntajachi kaaliinwaa otta naaʼinrüinjatü tü münakat nümüin. Nnojoire nuʼunuin suluʼumüin tü pueulo ounjulaayakat, eeshi süpüla nuʼutunüin aaʼin nutuma wanee nüpüshi chi nuʼutakai aaʼin.

8, 9. ¿Jamüshii nachuntajanaka kaaliinwaa namüin na laülaashiikana na wawalayuu kaainjalakana?

⁸ Maaʼulu yaa, eere wanee wawala eekai kaainjalain achuntajachi kaaliinwaa namüin na laülaashiikana. ¿Jamüsü naaʼinrüinjatka tia? Palajana, shia süka süküjain tü Wiwüliakat nayain na laülaashiikana eʼitaanüin süpüla akaaliinjaa na wawalayuu kaainjalakana (Sant. 5:14-16). Piama, nakaaliinjain na laülaashiikana na mojukana aaʼin saaliijee naainjala süpüla anain nakuwaʼipa noʼuluʼu Maleiwa otta nooʼulaain suulia naainjala (Gal. 6:1; Heb. 12:11, TNM). Apünüin, eʼitaanüshii otta ekirajünüshii na laülaashiikana süpüla namüliajüin na wawalayuu mojukana aaʼin saaʼu naainjala. Naashin Jeʼwaa, müshii na laülaashiikana «maʼaka saaʼin wanee ounjulaaya suulia joutai otta suulia juya wawaimaajatü» (Isa. 32:1, 2). Tia, süpüshi tü naaʼinrakat Jeʼwaa süka nümüliajülin wayuu.

⁹ Watta naalii na wawalayuu jutatakana aaʼin süchikijee naashajaain otta nakaaliinjünüin natuma na laülaashiikana. Jamüshijaʼa wanee wawala kanüliakai Daniel, kojuya kashi nuunjulajüin süchiki naainjala, nnojotsü nüküjain shia namüin na laülaashiikana. Anuu nünüiki: «Süka sülatüin kojuya kashi, nnojoishi süpüla nakaaliinjain taya na laülaashiikana taaʼinruʼu». Mmotpuʼushi Daniel seema sütüjaanüin aaʼu süchiki tü naainjalakat. Nuʼuraajawaipa, shia nuchuntaka palajana nümüin  Jeʼwaa nülatirüinjatüin naainjala nuulia. Naashajaaka mapa namaa na laülaashiikana. Nümaka Daniel mapa: «Shiimain mmoluin taya seema aashajawaa namaa na laülaashiikana. Anapajaʼa maʼin taaʼin süchikijee taashajaain namaa. Jee anaitpa taaʼin sünain oʼuraajaa nümüin Jeʼwaa». Wuleitpa naaʼin Daniel maaʼulu otta aneekünüshi nia jekenainka süpüla niʼyataain neʼipajee na laülaashiikana.

10. Püküja tü naaʼinrapuʼukat na israeliita oʼutakana saaʼin wayuu sümaa nnojoluin naaʼinjeein shia.

¹⁰ Süpüla nümüliajünüin wanee israeliita eekai nuʼutuin saaʼin wayuu sümaa nnojoluin naaʼinjeein shia, awataainjachi suluʼumüin tü pueulo ounjulaayakat (paashajeʼera Josué 20:4). Nnojoipuʼushi oʼutunüin aaʼin chi eekai nüntamaatüin suluʼumüin tia pueulokot otta makatüle nia yala outaleepa chi laülaakai napüleerua na sacerdootekana. Wainma kasa nüpütaka chi uwomuyuukai süpüleerua kepiaa suluʼu tia pueulokot. Nüpütüin niʼyataain, nipia otta nnojoishi süpüla nujuʼituin suluʼujee tia pueulokot (Núm. 35:25). * Eʼrapajaʼa kasa anasü chi uwomuyuukai sutuma naaʼinrüin tia. Shiasaʼa nujuʼitüle suluʼujee tia pueulokot, niiʼiyatüin sünain mojutuin nümüin chi wayuu nuʼutakai aaʼin otta eeshi süpüla nuʼutunüin aaʼin niʼnnüle nutuma nüpüshi müliashi.

11. ¿Kasa naaʼinrajatka wanee wawala eekai kaainjalain shiimainre niyaawajaain suulia naainjala?

¹¹ Maaʼulu yaa, eesü tü naaʼinrajatkat chi wawala eekai kaainjalain süpüla nülatirüin Jeʼwaa sooʼopünaa naaʼin tü naainjalakat. Ooʼulaainjachi suulia naainjala otta nnojoishi sünainpünaainjachin wanee kasa eeka süpüla kaainjalain atuma nia. Nüküjain Pablo tü naaʼinrakat na anoujashii Corintojeʼewaliikana ayaawajaakana suulia naainjala. Naashin niakai, mojushaatasü naaʼin saaliijee naainjala, müshiijeseʼe nayaawajaain suulia. Nachajaain sukuwaʼipa süpüla nanoutuin tü naaʼinrakat, süpüla naaʼinrüin tü anasükat jee nnojoluin mojuin saaʼin wayuu natuma (2 Cor. 7:10, 11, TNM). Akaataajaʼa neʼe wayakana, wachajaainjatü maʼin sukuwaʼipa süpüla wooʼulaain suulia kaainjalaa. Weeʼiyateetka nümüin Jeʼwaa sünain mojuin waaʼin saaliijee tia sümaa keeʼireein waaʼin sümülialaain naaʼin waalin.

12. ¿Kasa nüpütüinjatka wanee wawala süpüleerua nümüliajünüin nutuma Jeʼwaa?

¹² ¿Kasa nüpütüinjatka wanee wawala süpüleerua nümüliajünüin nutuma Jeʼwaa? Nüpütüinjatü süpüshuaʼa tü eekat süpüla kaainjalain atuma nia, jaʼitairü shiain wanee kasa keejiaka nümüin (Mat. 18:8, 9). Jamüshiijaʼa namojujule pukuwaʼipa na paʼaleewainkana, ooʼulaainjachi pia suulia aleewajiraa namaa. Keejiale pümüin tü asüüshikat, nnojoishi pia oʼunuinjachin eere süsaain wayuu otta eere saapüneerüin pümüin asüüshi. Suchuntawaire paaʼin pümaʼüjiraain pukuwaʼipa otta eejiraale pia sümaa tia, nnojoishi pia anajüinjachin peliikula otta paajina suluʼu Internet sünainpünaakat tia. Nnojotsü paaʼinrüinjatüin wanee kasa yarütteetka atuma pikiiruʼu. Eʼreena waya kasa anasü wachajaale sukuwaʼipa süpüla waneepiain waya nümaa Jeʼwaa. Mojushaatasü naaʼin wanee wayuu nnojoire Jeʼwaa nümaa. Anainjaʼa nümüin wanee wayuu aire nia nüpüla Jeʼwaa waneepia (Isa. 54:7, 8).

13. Püküja jamüin anaka otta talataka naaʼin chi uwomuyuukai suluʼu tü pueulo ounjulaayakat.

¹³ Nnojoishi jamüin atumawaa chi uwomuyuukai suluʼupa nia tü pueulo ounjulaayakat. «Juunjulaayainjatü shia», müshi Jeʼwaa süchiki tia pueulokalüirua (Jos. 20:2, 3). Nnojotsü nüküjain Jeʼwaa süsalainjachin piantua chi uwomuyuukai saaliijee naainjala. Akaʼaya chi pasalaainjachikai, nnojoishi ooʼulaanüin nikerotüin suluʼumüin tia pueulokalüirua süpüla nuʼutuin naaʼin chi uwomuyuukai. Aaʼinmajünüshi nutuma Jeʼwaa suʼunnaa suluʼuin nia tü pueulo ounjulaayakat. Nnojoipejeʼe püreesain nia. Eeshi süpüla niʼyataain, nükaaliinjain wayuu otta nuʼwaajüin Jeʼwaa sümaa jimatüin naaʼin otta talatüin nia.

14. ¿Kasa niʼitaainjatka anain naaʼin chi wawala ayaawajaakai suulia naainjala?

¹⁴ Eeshii wawalayuu ayaawajaainnakana suulia naainjala, ayatapejeʼe mojuin naaʼin saaliijee tia naaʼinrakat. Eeshii eekai nnojoleerüin motuin naaʼin Jeʼwaa tü naainjalakat naashin. Müle tü jülüjakat paaʼin, piʼitaa paaʼin sünain motuitpain naaʼin Jeʼwaa tü paainjalakat. Nnojotsü anain mojule paaʼin waneepia saaliijee tia. Alatüsü tia nümüin Daniel, chi wayuu wachuntakai anülia suluʼu tü pütchikat 9. Anasü naaʼin süchikijee nükaaliinjünüin natuma piamashii laülaashii süpüla wuleinjatüin naaʼin nüchikuaʼa. Anuu nünüiki: «Nnojoluitpa mojuin taaʼin. Nuuʼulaapa wayuu suulia tia, nnojotsü jülüjain naaʼin süchikuaʼa. Naashin Jeʼwaa, nülüʼüjüin wattamüin woulia tü makalü aka saaʼin wanee wachise jawatüsü maʼin. Nnojoleerü  weʼrüin piantua». Sümaiwa paala, nikerotapa chi uwomuyuukai suluʼumüin tü pueulo ounjulaayakat, nnojoishi mmoluin seema süsalain nia nutuma nüpüshi chi nuʼutakai aaʼin. Müsia neʼe nülatitpa Jeʼwaa sooʼopünaa naaʼin tü waainjalakat, nnojoishii waya mmoluinjanain seema süsalain waya wachikuaʼa nutuma (paashajeʼera Salmo 103:8-12).

15, 16. ¿Jamüsü sütütüleʼeraka waaʼin naapüin nikii Jesuu waaʼu otta Sacerdootein nia wapüleerua?

¹⁵ Wainma tü kasa weʼitaakalü anainjee waaʼin sünain sümülialaʼaleein naaʼin Jeʼwaa waalin noulia na israeliitakana. «Aluʼutaʼaleeshija maʼi taya süchepchiaka taainjala» müshi Pablo saaʼu isain nüchiki naaʼinrüin waneepia tü anasükat nuʼupala Jeʼwaa. Naapapejeʼe tü analuʼutkat nümüin Jeʼwaa nükajee Jesukürisüto (Roma 7:24, 25). Saaʼu niyaawajaain Pablo suulia naainjala, nütüja aaʼulu nülatirüin Jeʼwaa nuulia tü naainjalakat nükajee Jesukürisüto. Akaʼaya wayakana, saaʼu naapajiraain nikii Jesuu waaʼu, eesü süpüla wulein otta jimatüin waaʼin (Heb. 9:13, 14). Sutuma Sacerdooteichipain Jesuu nutuma Jeʼwaa, «nuuntüin nuʼtteʼerüin tü wayuukolüirua süpüla katüinjatüin soʼuya süpüla kaʼikat süpüshua» (Heb. 7:24, 25). Sümaiwa paala, niapuʼushi chi laülaakai napüleerua na sacerdootekana akaaliinjakai na israeliitakana süpüla motuin naaʼin Jeʼwaa naainjala. Maaʼulu yaa, süka Sacerdootein Jesuu wapüleerua weʼitaʼaleeipa waaʼin sünain sümülialaain naaʼin Jeʼwaa waalin jee «sünainjee naʼanasia, nükaaliijeena waya soʼu tü kaʼi wachuntakat oʼu nümüin» (Heb. 4:15, 16).

¹⁶ Süpüla puunjulaayainjachin Jeʼwaa, punoujainjatü anain sujutü nüsha Jesuu. Nnojotsü neʼe jülüjainjatüin paaʼin naakajirüin Jeʼwaa wayuu süpüshuaʼa, naaʼinrüinya tia Jeʼwaa süpüla anainjachin pia sünainjee (Gal. 2:20, 21, TNM). Punouja sünain nülatirüitpain Jeʼwaa paainjala saaʼu naakajirüin pia. Punouja sünain kateerüin poʼu waneepia sutuma tü aakajiraakat otta naapüin Jeʼwaa nikii chi Nüchonkai paaʼu.

17. ¿Jamüsü keeʼireeka paaʼin niainjachin puunjulaayain Jeʼwaa?

¹⁷ Sutuma tü pueuloirua ounjulaaya eejatkat sümaiwa, wayaawata aaʼu sümülialaain naaʼin Jeʼwaa saalin wayuu. Niiʼiyatüin sükajee tü naaʼinrakat kojutuin nümüin katüin soʼu wayuu. Wayaawata aaʼu tü naaʼinrakat na laülaashiikana süpüla nakaaliinjain waya, tü naaʼinrakat chi wayuu ayaawajaakai suulia naainjala otta tü naaʼinrakat Jeʼwaa motopa naaʼin naainjala wanee wayuu. ¿Niache puunjulaayakai Jeʼwaa? Niaʼala neʼe anakai süpüla wounjulaayain (Sal. 91:1, 2). Sünain tü wane ekirajaayakat, weʼreerü anain maʼin tü watüjakat sünainjee tü pueuloirua ounjulaayakat süpüla washatüin nukuwaʼipa Jeʼwaa. Lotoshootosü nukuwaʼipa Jeʼwaa otta amülialaasü maʼin naaʼin saalin wayuu.