JOʼUUSHI taya soʼu 1934. Soʼu tia, chi tashikai Fred sümaa tü teikat Edna Molohan, 20 juya sünain naʼakain na Ekirajaaliikana sünain tü Wiwüliakat (Aküjalii pütchi). Talatüshi taya süka nekirajüin taya süpüla alinjachin Jeʼwaa tapüla. Kepiapuʼushii waya chaa Parsons, uuchimüinruʼu saaʼu Kansas. Naʼakajee na wawalayuu woutkajaakana amaa chayaa, naya kojuyaleekana na aneekünakana süpüla aluwatawaa wanaa nümaa Jesuu. Matüjainsalii waya nnojolaa sünain tü outkajawaakat jee ojuʼitawaishii waya waneepia sünain aküjaa pütchi. Ojuʼitawaishii waya saawanoʼu aliika sünain aküjaa pütchi kaayeruʼupünaa, tia shia tü aküjaakat pütchi eere jouluin wayuu münakat maaʼulu. Eeshii mapüsawaire maʼin waya otta nümaʼawaishii waya chi washikai sünain ekaa helado süchikijee aküjaa pütchi.

Eerejeʼe paliʼirüin waya, aküjawaishii waya pütchi suluʼu wainma pueulo jee suluʼupünaa waneirua granja eejatka süʼütpaʼa tia pueulokalüirua. Na chajanakana suluʼu tü granjakat, asülajapuʼushii wamüin süchon naʼttia, sushuku kaliina otta kaliina shiale saaʼu tü karaloʼuta wapütakat napüla. Walüʼüjawalüin tia suluʼu tü weʼejenakat. Süka nuwalaajatüjülüin chi washikai tü karaloʼutaka weʼitajakat, weküin tia aapünakat wamüin.

Eejatü wanee gramófono nümaʼana chi tashikai sümaa tü teikat süpüla waküjiain pütchi. Isapuʼusü tachiki aküjaa pütchi süka tia süka motsoyülin taya, takaalinjawaipejeʼe naya sünain eʼitawaa tü pütchi nüküjawaikat chi wawalakai Rutherford, akürawaajuushi tia. Neʼitaʼawalin tia wanaa sümaa nouyantüin sümaʼanamüin wayuu jee shiale nekirajapa shia.

Niʼitaain chi tashikai saaʼu tü weʼejenakat wanee ajaʼapüjia pütchi miyoʼushaata; tü weʼejenakat shia wanee Ford soʼujatü 1936. Jalouishi wamüin chi weʼejenakai süpüla aküjaa pütchi. Jamüsüjaʼa süpülapünaa weʼitaain wanee pütchi suluʼujeejatka tü Wiwüliakat, weʼitaapuʼuin palajana muusika süpüla sürütkaainjatüin wayuu. Sajaʼttapa tia pütchikat, waapüin karaloʼutairua namüin na wayuu kamalainkana amüin tü naapajakat.

Chaa Kansas, suluʼu wanee pueulochon kanüliakat Cherryvale, süpülajüin pulusiia nuulia chi tashikai niʼitaainjatüin tia pütchikat suluʼu tü parquekat, jama süntawalüin wayuu yalamüin süpüla eemerawaa rimiinkoʼu. Eepejeʼe süpüla niʼitaain shia anuuipaʼa sünain tü parquekat naashin chi pulusiiakai. Naaʼinramaatüin tia chi tashikai, müsüjeseʼe nuʼunirüin tü  neʼejenakat anuuipaʼamüin jee nüshaʼwaleʼerüin shia süpünaluʼu tü parquekat. Niʼitaain chi tashikai süchikuaʼa tia pütchi akürawaajuushikat süpüla ayatüin saapajüin shia wayuu. Kamalainshaatasü maʼin tamüin aaʼinraa tia nümaa chi tashikai jee nümaa Jerry, chi tawala miyoʼushikai.

Süpülapünaa 1940, oʼunushii waya sünain aküjaa pütchi eere shiyoutunüin tü pütchikat sutuma wayuu. Maʼaka taküjayülüin jümüin paala, oʼunüshii waya Joplin (Misuri). Atamaashii waya süseʼeruʼu ai süpüla weʼitaain karaloʼuta suupünaapünaa napuettoʼuse na wayuu kepiakana chayaa, roloitüshii waya sünain aaʼinraa tia. Süchikijee, antiraashii waya kaʼyataluʼu sünain tü pueulokot süpüla watüjaain saaʼu müleka nütaʼünüle wanee wawala sutuma pulusiia.

Suʼunnaa tia, aküjapuʼushii waya pütchi kaayeruʼupünaa. Walüʼüjawalin waneirua karaloʼuta miyoʼuyuu ashajünaka anain pütchi jee pachiiruaashii waya wojuʼitapa sünain aküjaa süchiki tü Nuluwataayakat Maleiwa. Sotusü taaʼin, wojuʼitüin kaayeruʼupünaa sünain aküjaa pütchi eepuʼule kepiain waya. Sünain tü karaloʼutairua nalüʼüjakat na wawalayuukana soʼu tia müsü mayaa: «Tü iküleesiakat, alawaa neʼe otta emeejüt shia wayuu». Ojuʼitüshii na wawalayuukana wepialuʼujee jee waraittüshii naya maʼaka saaʼin wanee kiloometüro shiatapünaamüin jee mapa, aleʼejüshii naya piichipaʼamüin. Ponushii naya saaʼin wayuu otta nnojotsü jaralin ojutaain naya.

Oʼunawaishii waya Texas sünain tü outkajawaakat miyoʼu. Aʼyataapuʼushi chi tashikai suluʼu wanee konpainyiia süpülajatka türein. Nnojotsüjeseʼe achekajünüin wasapia wanaʼlaapa namüin na wapüshikana jee woʼunüle sünain tü outkajawaakat miyoʼu. Fred Wismar, chi suwalakai tü teikat jee müsia Eulalie tü nuʼwayuusekat, kepiapuʼushii naya chaa Temple (Texas). Chi talaülakai Fred ekirajaashi sünain tü Wiwüliakat suʼunnaa 1900 jee woutiisashi jintüliiwaʼaya nia. Otta müsia nüküjawalin tü nütüjakat suluʼujee tü Wiwüliakat sümüin tü nushunuukalüirua maʼaka saaʼin tü teikat. Eʼnnaajünüshi maʼin chi talaülakai natuma na wawalayuu chajanakana Texas süka nülapalaapuʼuin naaʼu na wawalayuukana chayaa (siervo de zona münapuʼuka sümaiwa). Kamaneeshi maʼin chi talaülakai, talatüsü naaʼin waneepia jee naaʼinmaasü tü niʼyataainkat nümüin Jeʼwaa, anashaatasü maʼin nukuwaʼipa tapüleerua.

Soʼu 1941, oʼunushii waya suluʼu türein chaa San Luis (Misuri) sünain wanee outkajawaa miyoʼu. Aikaleʼennüshii napüshuaʼa na tepichikana süʼütpaʼa eeinjachire nikirajüin chi wawalakai Rutherford sünain tü pütchi makat: «Hijos del Rey». Naʼakajachi taya naya tepichikana. Watta waalii, alatüshii suulia 15.000 na tepichi eejanakana chayaa. Kettaapa nünüiki chi wawalakai Rutherford, niakai namaa na niʼipajanakana neitajüin wamüin tü jeketkat karaloʼuta Hijos.

Aaʼuriiroʼu soʼu 1943, eejatü wanee outkajawaa miyoʼu chaa Coffeyville (Kansas). «Llamada a la Acción» sünülia tia outkajawaakat. Anashaatasü tia outkajawaakat tamüin süka süküjünüin saainjünajatüin suluʼupünaa tü outkajaaleekalüirua tü Ekirajawaa süpülajatkat Aküjaa Pütchi. Jee aapünüsü wamüin wanee poyeeto kaluʼuka 52 ekirajaaya. Tia shia tü wekirajaayainjatkalü aka sünain tü Ekirajawaa süpülajatkat Aküjaa Pütchi. Woutiisashi taya sünain tia outkajawaakat shiroku wanee wüin saamatsü maʼin suluʼu wanee granja. Jee soʼuleʼeya juyakat tia, ekirajüshi taya sünain tü Ekirajawaa süpülajatkat Aküjaa Pütchi.

Tajaʼttirapa tü koleejiaakat soʼu 1951, taneeküinjatü kasainjatüin taaʼinrüin. Oʼuneeshi taya suluʼumüin Weteet süka chapuʼuin chi tawalakai Jerry. Taluwataainjeseʼe chaa Brooklyn tü karaloʼuta süpülajatkat aʼyatawaa suluʼu Weteet. Süchikijee tia, ounejünüshi taya Weteetmüin maatsoʼu 10 soʼu 1952. Anasü maʼin tia taneekakat süka takooʼomüinrüin taʼyataain nümüin Jeʼwaa.

Aʼyataweeshi taya eere tü maakina akumajünakalü aka rewiisüta jee waneirua karaloʼuta. Nnojotpejeʼe shiain taʼyataain anain tia tantapa suluʼumüin Weteet. Eʼikajüishi taya eküülü neʼipajee na aʼlakajaakana, shiasaʼa süchikijee tia, ajütünüshi taya sünain aʼlakajawaa. Kamalainsü tamüin tia taʼyataainkat, watta saalii kasa anasü tatüjaka sünainjee. Süka pachikuatüin na aʼyataakana sünain aʼlakajawaa, apütaasü kaʼi tapüla süpüla ekirajawaa. Ekirajaapuʼushi taya suluʼu tü biblioteca miyoʼu chakat Weteet. Sutuma taaʼinrüin tia, aleewashi maʼin taya nümaa Jeʼwaa, akatsüinraasü tanoula otta keeʼireesü maʼin taaʼin kakaliain taya sünain aʼyatawaa suluʼu Weteet. Ooʼulaashi Jerry suulia aʼyatawaa suluʼu Weteet soʼu 1949 otta kasaatshi  nia sümaa wanee wawala Patricia sünülia. Chajana naya kepiain Brooklyn. Natütüleʼerüin maʼin taaʼin jekechiiwaʼaya taya sünain aʼyatawaa suluʼu Weteet.

Nnojoliiwaʼaya kakaliain taya chaa Weteet, nachajaain na wawalayuukana na weteliita anakana süpüla suluwataain Weteet sünain ekirajaa tü pütchi süpülajatkat wayuu süpüshuaʼa. Na wawalayuu aneekünakana süpüla tia, aluwataanüshii sünain alapalawaa naaʼu na wawalayuu outkajaakana maʼaka saaʼin 320 kiloometüro saaʼujee Brooklyn. Ekirajüshii naya sünain tü pütchi süpülajatkat wayuu süpüshuaʼa otta aküjashii naya pütchi namaa na wawalayuukana. Aneekünüshi taya süpüla tia. Mmoluwaashi maʼin taya soʼu taluwataanüin sünain alapalawaa naaʼu na wawalayuukana otta tekirajapa sünain tü pütchi süpülajatkat wayuu süpüshuaʼa. Oʼunapuʼushi taya suluʼu türein. Sotusü taaʼin tü alatakat tamüin soʼu 1954, rimiinkoʼulajatü aliika tia. Aleʼejüshi taya Nueva Yorkmüin suluʼu türein süpüla tantüin aipaʼa Weteetmüin. Shiasaʼa eejaaka wanee wawai katsüinshaatasü sümaa saamatüin maʼin shia sutuma sujutuuin nieve sünain kaʼüliain shia jee sumojujaaka sümotootse tü türeinkat sutuma. Tantaleeka eemüin tü süshaʼwajüleekat türein luunoʼu las 5 watta maalü. Toʼunaka yalejee suluʼu wane türeinya chaa Brooklynmüin, lotushi taya sünain aʼlakajawaa chaa Weteet. Jaʼyuuleesia taaʼu soʼu tia otta atunkeeshaanashi maʼin taya. Talatapejeʼe maʼin taya süka taʼyataain napüleerua na wawalayuukana jee sutuma wainmain na wawalayuu teʼraajakana soʼu talapalaain naaʼu.

Jeʼrapa juya taya chaa Weteet, eʼitaanüshi taya sünain aʼyatawaa suluʼu tü raawia kanüliakat WBBR. Soʼu tia, suluʼujatü edificio 124 Columbia Heights. Soʼu tia, aapünapuʼusü wanee programa semaanawai eere nekirajaain kojuyashii wayuu sünain tü Wiwüliakat, naʼakajachi taya naya wawalayuukana otta eejachi wamaa chi wawalakai A.H. Macmillan. Kakalia aʼyataain chia wawalakai suluʼu Weteet, Mac, wamapuʼushi nia. Anashaatasü maʼin ashataa nukuwaʼipa chi wawalakai süka ayatüin nia sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa mayaapejeʼe wainmain kasa eejiraaka ama nia.

Soʼu juyaka 1958, aʼwanajaasü tü taʼyataainkat, akaalinjaishi taya na wawalayuu aneekünakana süpüla misioneeroin süchikijee noʼunuin suluʼumüin tü Ekirajüleekat Galaad. Takaalinjain naya süpüla nayuʼluin nakaraloʼutse otta tü choʼujaakat namüin süpüla noʼunuin eemüinre naluwataanüin. Soʼu tia, kojutusü maʼin nüsapia wayuu suluʼu katünasü, müshiijeseʼe anuwaluʼuin na misioneero oʼunakana África otta Asia. Mapa, süshakajapa süsapia katünasü, wainma misioneero oʼunakana suluʼu katünasü eemüinre naluwataanüin.

Akooʼomüinraasü taʼyataain soʼu 1960. Aneekünüshi taya süpüla takumajüin sukuwaʼipa süpüla neʼikajaanüin suluʼu katünasü na wawalayuu chainjanakana Europamüin soʼu 1961 sünain tü Outkajawaakat miyoʼu eere nantüin wawalayuu naataka oumain. Oʼunushi tayaʼaya suluʼu wanee katünasü Nueva Yorkjee chaa Hamburgomüin (Alemania). Süchikijee tü outkajawaakat miyoʼu, oʼunushi taya namaa apünüinshii weteliita Italiamüin eere tü Weteet chajatkat Roma, waʼanapajüin wanee kemion saaʼu nneerü soʼu tia. Shiasaʼa yalejee, woʼunaka Franciamüin jee walatitka tü uuchikalüirua Pirineos otta wantaka Españamüin. Apülajünüsü tü aküjaakat pütchi noulia na wawalayuukana chayaa. Talatüshii maʼin waya süka weʼraajüin  na wawalayuu chajanakana Barcelona otta waapüin namüin waneirua karaloʼutairua, katasü watuma suulia shiʼnnüin. Woʼunaka mapa Españajee chaa Ámsterdam jee yalejee oʼunushii waya suluʼu katünasü chaa Nueva Yorkmüin.

Soʼu 1962, aneekünüshi taya süpüla takumajüin sukuwaʼipa süpüla noʼunuin na 583 wawalayuu chainjanakana sünain waneirua outkajawaa miyoʼu aainjünaka sainküin mmakat jee noʼunakalü anain wawalayuu naataka oumain. Aainjünüsü tia soʼu 1963, «Buenas Nuevas Eternas» sünülia tia outkajawaakat. Aainjünüsü tia Europa, Asia, Pacífico sur jee müsia Honolulú (Hawái) otta Pasadena (California). Na oʼunuinjanakana chamüin, ashakatapünaainjana Líbano otta Jordania süpüla neʼraajüin tü mmairua aküjünakalü achiki suluʼu tü Wiwüliakat. Tü waʼyataakat maʼin anain soʼu tia shia ayaʼlajaa nasapia na wawalayuukana suluʼu katünasü, achajawaa hotel eeinjanale natunküin otta ayuʼlaa tü karaloʼutairua achuntunakat namüin süpüla noʼunuin suluʼu wanee mma naatajatü.

Eesüya wanee kasa talataka maʼin atuma taaʼin soʼu 1963, kasaatshi taya juunioʼu 29 sümaa Lila Rogers, chejeʼewat shia Misuri. Soʼu tia, apünüin juya shia sünain aʼyatawaa suluʼu Weteet. Wanee semaana süchikijee kasaalüin waya, apashishii waya namaa na wawalayuu oʼunajaakana sainküin mmakat. Chajana waya Grecia, Egipto otta Líbano. Oʼunushii waya suluʼu katünasü suluʼujee tü mmakat Beirut chaa Jordaniamüin. Suʼunnaa tia, nnojoishii süpüla naküjain pütchi na wawalayuukana chayaa süka süpülajünüin noulia natuma na sülaülashiikana mma otta nnojotsü aapünüin visa namüin na Aküjaliikana pütchi. «¿Jameenakajasaʼa waya wantapa chamüin?», müshii waya. Shiasaʼa wantapa chamüin, talatüshii maʼin waya süka weʼrüin waneinnua wawalayuu shaʼwatüin saaʼu saajuna tü suʼnnulekat katünasü sümaa wanee karaloʼuta eere sümüin: «Antüshii jia aküjalii pütchi nüchiki Jeʼwaa». Talatüshii maʼin waya süka weʼraajüin tü mma saashajaakalü achiki tü Wiwüliakat, eepuʼule kepiain Abraham, Isaac otta Jacob, eejachire nüküjain pütchi Jesuu otta na aluwataaushiikana otta müsia eejanale na palajanakana oushikajaain süchiirua nukuwaʼipa Kürisüto jee aküjakana nüchiki «sainküin tü mmakat süpüshuaʼa chamüinreʼeya sajaʼttapshimüin» (Aluw. 13:47).

Alatüirü 55 juya süchikijee kasaalüin taya sümaa Lila otta waneepiasü shia tamaa sünain ekeraajaa tü aʼyatawaa aapünakat wamüin. Kojuyatua woʼunuin Españamüin otta Portugalmüin suʼunnaa süpülajünüin noulia na wawalayuukana naküjain pütchi. Watütüleʼerüin naaʼin na wawalayuukana chayaa, alüʼüjashii waya karaloʼutairua namüin otta wakolojuin waneirua kasa choʼujaaka namüin. Jee chajana waya sünain anaʼlawaa namüin waneinnua wawalayuu püreesakana chaa Cádiz (España). Talatüshi maʼin taya saaʼu tatütüleʼerüin naaʼin sükajee wanee pütchi suluʼujeejatü tü Wiwüliakat tekirajaka anain naya.

Soʼujee 1963, aʼyataashi taya sünain akumajaa sukuwaʼipa süpüla noʼunuin na wawalayuukana suluʼu katünasü sünain tü outkajawaakat miyoʼu eere nantüin wawalayuu naataka oumain. Takumajüin sukuwaʼipa süpüla noʼunuin chaa Áfricamüin, América Central, América del Sur, Australia, Europa, Hawái, Lejano Oriente, Nueva Zelanda otta Puerto Rico. Watta saalii outkajawaa miyoʼu toʼunaka anain sümaa Lila otta nnojotsü motuin waaʼin tü weʼrakat sünain. Jamüsüjaʼa sünain tü outkajawaa miyoʼu aainjünakat soʼu 1989 chaa Varsovia (Polonia), eejana watta naalii  wawalayuu chejeʼewalii Rusia otta shia tü palajatkat outkajawaa miyoʼu noʼunakalü anain. Weʼraajüin waneinnua wawalayuu kakaliakana püreesain chaa Unión Soviética saaliijee tü nanoujakalü anain.

Wane aʼyatawaa anaka maʼin aneekünaka apüla taya shia alapalawaa naaʼu na wawalayuu aʼyataakana suluʼu waneirua Weteet eeka sainküin mma süpüla tatütüleʼerüin naaʼin jee müshiʼiya na misioneerokana. Soʼu tü chiiruaajatkat wakua sünain alapalawaa naaʼu na wawalayuukana, chajana waya Corea del Sur otta wanaʼlaain namüin 50 wawalayuu püreesakana chaa suluʼu tü mmakat Suwon. Anasü maʼin tü jülüjakat naaʼin naya wawalayuukana otta keeʼireesü maʼin naaʼin taashin naya süpüla kooʼomüin naʼyataain nümüin Jeʼwaa. Atütülaasü maʼin waaʼin sutuma weʼraajüin naya wawalayuukana (Roma 1:11, 12).

Soʼujee toʼttüin sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa, teʼrüin sükooʼomüinraain maʼin nupueulose nutuma. Jamüshijaʼa soʼu woutiisain taya soʼu 1943, eejana maʼaka 100.000 Aküjalii pütchi sainküin mmakat. Eekajasaʼa maaʼulu, alatüshii waya suulia 8.000.000 otta eeshii wawalayuu suluʼupünaa 240 mma. Wanee kasa nawainmalaaka atuma na wawalayuukana sainküin mmakat shia sutuma naküjain maʼin pütchi na wawalayuu oʼunakana sünain tü Ekirajüleekat Galaad. Talatüshi maʼin taya süka taʼyataain sünain akaalinjaa na misioneerokana süpüla nantüin eemüinre najütünüin sutuma nupueulose Jeʼwaa.

Talatüshi maʼin taya süka taʼyataatüjülin nümüin Jeʼwaa jimaʼaiwaʼaya taya jee sutuma tepirajüin tü karaloʼuta süpülajatkat aʼyatawaa suluʼu Weteet. Anasü maʼin takuwaʼipa nutuma Jeʼwaa. Wainmairü kasa anasü teʼraka sümaa Lila sutuma waʼyataain suluʼu Weteet. Jee watta naalii wawalayuu aikana apüla waya sümaa waʼaleewain naya, jama kojuyairüin outkajaalee kaluʼuinnaka waya chaa Brooklyn.

Aʼyataayüiya taya suluʼu Weteet süka sükaalinjain taya Lila waneepia süpüla tountüin tia. Alatüsü touyase suulia 84 juya, aʼyataayüitpejeʼe taya. Jülüjasü taaʼin tü karaloʼuta antawaikat jee ajütünawaikat suluʼujee Weteet.

Talatüshi maʼin taya süka suluʼuin taya nupueulose Jeʼwaa jee sutuma teʼrüin shikeraajüin tü sümakat Malaquías 3:18, tü makat mayaa: «Jiʼreerü süchikuaʼa naatain maʼin chi eekai lotuin nukuwaʼipa nuulia chi eekai mojulaain; atüjaaneechi aaʼu jaralin aʼyataain nümüin Maleiwa otta chi eekai nnojolin niʼyataain nümüin». Weʼrüin maaʼutpünaa yaa, sumojujaain maʼin sukuwaʼipa tü nuluwataakalü aaʼu Satanaa, mojusü maʼin naaʼin na wayuukana jee nnojotsü eein wane kasa anasü naʼatapajaka. Akanasaʼa na aʼyataakana nümüin Jeʼwaa jee na aikana apüla nia, talatüsü naaʼin wainmayaapejeʼe tü kasa alatakat namüin, jülüjasü naaʼin tü kasa anasü neʼreetkat mapeena. Anashaatasü maʼin süka eein süpüla waküjain pütchi anasü süchiki Nuluwataaya Maleiwa sümüin wayuu (Mat. 24:14). Aluwataayakat tüü sajaʼttireerü tü kasa mojusü eekat maaʼulu jee paʼaraiiseerü tü Mmakat sutuma. ¡Kasataalejeseʼe süntüin maalü tia! Aneenaje napüshuaʼa na aʼyataakana nümüin Jeʼwaa jee kateerüje noʼu süpüla kaʼikat süpüshuaʼa yaa saaʼu tü Mmakat.