1, 2. ¿Kasa aʼyatawaa naapaka Jeʼwaa nümüin Josué outapa Moisés?

MÜSHI Jeʼwaa nümüin Josué: «Süka outuichipain Moisés, chi aʼyataaikai tamüin; piainjachi joo alataka waneemüin saʼata tü süchikat Jordán, piakai namaa na wayuu tapueulosekana, puʼuna namaa eemüin tü mma taapajatkat namüin» (Jos. 1:1, 2). Aʼwanajaʼalaa müsü tü niʼyataainkat Josué. Süpülapünaa tia, eeshi maʼaka 40 juya sünain niʼipajanain nia Moisés, nüneekaka nia Jeʼwaa süpüla nekiipüʼüinjachin na israeliitakana.

² Eesüjaʼa wainmajüle naaʼin Josué süka kakaliain Moisés nekiipüʼüin na israeliitakana, nnojotsü nütüjaain aaʼu talateenale na israeliitakana nümaa (Deut. 34:8, 10-12). «Maʼaka kapüleepuʼuin sümüin wayuu sümaiwa jekechire chi aluwataakai saaʼu, müsia neʼe maaʼulu, kapüleesü süka naataitpain sukuwaʼipa kasakat süpüshuaʼa», müsü sünüiki wanee karaloʼuta süchiki tü sümakat Josué 1:1, 2.

3, 4. (1) Süka niʼitaain maʼin naaʼin Josué nünain Jeʼwaa, ¿kasa naaʼinraka Jeʼwaa nüpüleerua? (2) ¿Kasa wekirajaajeetka anain suluʼu ekirajaayakat tüü?

 ³ Mayaapejeʼe mmoluwaain naaʼin Josué saaʼu nekiipüʼüinjachin nia na israeliitakana, naainjamaatüin süpüshuaʼa tü nuluwataakalü anain nia Jeʼwaa (Jos. 1:9-11). Akaalinjünüshi Josué nutuma Jeʼwaa süka niʼitaain naaʼin nünain. Saashin tü Wiwüliakat, nuʼunirüin nia Jeʼwaa otta na israeliitakana nükajee wanee aapiee. Aapieekai chia eeshijaʼa niale chi «Pütchi» münakai, chi niʼirumakai Maleiwa (Éx. 23:20-23; Juan 1:1).

⁴ Süka nükaalinjain naya Jeʼwaa, anashiisü namüin na israeliitakana niain Josué nekiipüʼüin. Wainma kasa eeʼirataka akuwaʼipa maaʼulu suluʼu nupueulose Jeʼwaa otta eesüjaʼa wasakireʼerüle waaʼin sünain tüü: «¿Jamüsü weʼitaainjatka waaʼin nünain Jesuu, chi Wekiipüʼükai?» (paashajeʼera Mateo 23:10, TNM). Wekirajaajeerü anain tü naaʼinrakat Jeʼwaa sümaiwa paala süpüla nuʼunirüin tü nupueulosekat.

5. ¿Kasa alataka nümüin Josué süʼütpaʼa tü pueulokot Jericó? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 16).

⁵ Maʼaka jeʼra kaʼi süchikijee nalatüin na israeliitakana waneemüin saʼata tü süchikat Jordán, alatüsü wanee kasa nümüin Josué. Süʼütpaʼa tü pueulokot Jericó, antiraashi nia nümaa wanee wayuu kajapuluʼukai chajaruuta. Süka nnojolin niʼraajüin Josué chia wayuukai, müshi nia nümüin: «¿Wamaajachi pia, namaajaittaapa pia na waʼünüükana?». Nüküjakalaka chia wayuukai jaralin nia. Nekiipüʼü nia na nusurulaatsekana Jeʼwaa otta kettaashi nia süpüla atkawaa saaʼu nupueulose Maleiwa (paashajeʼera Josué 5:13-15 otta müsia tü nootakat). Süküjayaapejeʼe tü Wiwüliakat naashajaain Jeʼwaa nümaa Josué, naaʼinrüin tia nükajee wanee aapiee, mapuʼusia nutuma naashajaapa namaa waneinnua wayuu (Éx. 3:2-4; Jos. 4:1, 15; 5:2, 9; Aluw. 7:38; Gal. 3:19).

6-8. (1) ¿Jamüsü eeka süpüla wainmajüin naaʼin na israeliitakana sutuma tü nuluwataakalü anain naya Jeʼwaa nükajee chi aapieekai? (2) ¿Jamüsü anaka tü aluwataanakalü anain na israeliitakana nutuma Jeʼwaa? (Paashajeʼera tü nootakat).

⁶ Nüküjain Jeʼwaa nümüin Josué nükajee wanee aapiee tü naaʼinrajatkat süpüla nushutüin saaʼu Jericó. Nüküjaiwaʼaya chi aapieekai nümüin Josué tü naaʼinrajatkat, eesüjaʼa jülüjale naaʼin waneejatüin maʼin sukuwaʼipa tü nuluwataakalü anain naya. Naashin chi aapieekai, naʼyoteʼerüinjatü nata napüshuaʼa na tooloyuu israeliitakana. Müle shia natuma, iseerü nachiki naaʼinruʼu eejiraain naya namaa na naʼünüükana, süka jamüin, jolootuinjanain naya maʼaka jeʼra kaʼi. ¿Anashiisüche naaʼinrüle tia na israeliitakana sümaa nalüʼülüin süpüla ashutaa naaʼu na naʼünüükana? (Gén. 34:24, 25; Jos. 5:2, 8).

⁷ Eeshiijaʼa nasakirüle naaʼin na israeliitakana jameerüin sukuwaʼipa napüshi nashutule na naʼünüükana naaʼu suʼunnaa jolootuin naya. Nnojoliipejeʼe naya ashutunuin aaʼu natuma na surulaat chajanakana Jericó, süka jamüin, mmoluin naya neema na israeliitakana. Saashin tü Wiwüliakat, «süttüsü supuettoʼuse tü pueulokot Jericó süka mmoluin wayuu chayaa neema na israeliitakana, nnojotsü jaralüin ojuʼitüin jee nnojotsü jaralüin ekerotuin suluʼu» (Jos. 6:1). Natüjaapa saaʼu tia na israeliitakana neʼitaain naaʼin sünain niain Jeʼwaa oʼunirüin naya.

⁸ Nüküjaleeinya chi aapieekai nümüin Josué nnojoliinjanain nashutuin saaʼu Jericó. Naashin chi aapieekai, waraitüinjana süsapoʼupünaa tü pueulokot uwatua süpüla kaʼikat, naaʼinrüinjatü tia soʼu aipirua kaʼi. Shiasaʼa soʼu tü akaratshikat kaʼi, naʼleeyatüinjatü Jericó akaratshitua. Eesüjaʼa nnojorüle anashiin tia namüin waneinnua surulaat israeliita, «amüleena neʼe waya mapüsakuʼu müin sünain waraitaa süsapoʼupünaa tü pueulokot», eeshiijaʼa namüle. Nütüjaapejeʼe  saaʼu Jeʼwaa, chi Nekiipüʼükai na israeliitakana, jamüin nuluwataaka naya sünain aaʼinraa tia. Akatsüinraasü nanoula na israeliitakana sutuma naaʼinrüin tü nümakat Jeʼwaa otta nnojoishii naya atkaain namaa na surulaat chajanakana Jericó (Jos. 6:2-5; Heb. 11:30). *

9. ¿Jamüsü waaʼinrüinjatka tü sümakat nupueulose Jeʼwaa wamüin? Püküja wanee sukuwaʼipa.

⁹ ¿Kasa watüjaka sünainjee tü nuluwataakalü anain Jeʼwaa na israeliitakana? Eesü nnojorüle wayaawatüin saaʼu jamüin shiiʼirataka nupueulose Jeʼwaa sukuwaʼipa wanee kasa waaʼinraka. Jamüsüjaʼa sümaiwa, eesüjaʼa nnojorüle anain waashin ekirajawaa sünain tü Wiwüliakat sükajee serulaat otta tableta. Jee eesüjaʼa nnojorüle anain waashin ekirajaa sükajee tia sünain tü outkajawaakat jee waküjapa pütchi. Shiasaʼa maaʼulu, eesüjaʼa wayaawatüitpale saaʼu jamüin anaka aaʼinraa tia. Müsüjeseʼe anain waaʼinrüle tü sümakat nupueulose Jeʼwaa jaʼitairü wainmajüin waaʼin paala. Akatsüinraasü wanoula otta paaʼinwashii waya namaa na wawalayuukana weʼrapa tü kasa anasü eekat sünainjee aaʼinraa tü sümakat nupueulose Jeʼwaa.

10. ¿Jarai oʼuniraka sukuwaʼipa tü outkajawaa eejatkat chaa Jerusalén natuma na aluwataaushiikana jee na laülaashiikana?

¹⁰ Ekerotushi Cornelio sünain anoujaa mayaapejeʼe nnojoluin judíoin nia otta nnojoluin niʼyoteʼerüin nüta. Maʼaka 13 juya süchikijee tia, ayatüshii ichein na israeliitakana süchiirua oʼyoteʼeraa nata süka choʼujaain tia naashin süpüla suʼttaainjatüin wayuu (Aluw. 15:1, 2). Wanaa sümaa naʼülüjiraain na anoujashii chajanakana Antioquía süchiirua tia, aneekünüshi Pablo  süpüla nuʼunuinjachin Jerusalénmüin otta nüsakirüin sooʼopünaa tia na aluwataaushiikana jee na laülaashiikana. Nüküjain Pablo nuʼunuin chaa Jerusalénmüin süka niiʼiyatüin chi naaʼinkai Maleiwa namüin choʼujaain sunoutunüin tia. Watüjaa aaʼu niain Kürisüto oʼunirüin nakuwaʼipa na aluwataaushiikana jee na laülaashiikana süpüla nakumajüin sukuwaʼipa tia aashajaanakalü achiirua (Gal. 2:1-3, TNM).

11. (1) ¿Kasa jülüjaka naaʼin na israeliitakana süchiki tü oʼyoteʼeraakalü ata? (2) ¿Kasa naaʼinraka Pablo süka jüüjüüin nia namüin na laülaashii chajanakana Jerusalén? (Paashajeʼera tü nootakat).

¹¹ Nuʼunirüin Kürisüto na aluwataaushiikana jee na laülaashii chajanakana Jerusalén süpüla naküjain nnojoluin choʼujaain naʼyoteʼerüin nata na anoujashii nnojoliikana judíoin (Aluw. 15:19, 20). Kakalia süchikijee tia, wainma anoujashii judío ayatakana sünain oʼyoteʼeraa nata nachonnii. Jee naapapa na aluwataaushiikana jee na laülaashiikana sünain nnojolin noonooin Pablo sümaa tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés, naluwataain nia sünain aaʼinraa wanee kasa (Aluw. 21:20-26). * Oʼunuinjachi nia namaa pienchishii wayuu suluʼumüin tü aʼwaajüleekat Maleiwa süpüla sütüjaanüin aaʼu ayatüin noonooin sümaa tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés. «¿Jamakaʼa tayainjachika aaʼinrüin tia? Naya aashajaaneeka ama na anoujashii judíokana süka nnojoluin nayaawatüin saaʼu nnojoluitpain choʼujaain oʼyoteʼeraa ata», nnojoishi müin Pablo. Nütüjaa aaʼu Pablo shiain keeʼireein naaʼin na laülaashiikana paaʼinwain na anoujashiikana, müshijeseʼe noonooin sümaa tü aluwataanakalü anain nia. Eeshiijaʼa wasakireʼerüle waaʼin sünain tüü: «Nnojoluitpale choʼujaain oonowaa sümaa tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés sutuma naapajiraain nikii Jesuu, ¿jamakaʼa nnojotka nunouteʼeramaatüin Jesuu tia?» (Col. 2:13, 14, TNM).

12. ¿Jamüsüche nnojotka nunouteʼeramaatüin Kürisüto tü jülüjakat naaʼin waneinnua anoujashii süchiki tü oʼyoteʼeraakalü ata?

¹² Eeshii na kakaliakana süpüla naapaain sümaa wanee kasa anouteʼennaka sünainjee tü nanoujakalü anain. Kakalia maʼin na anoujashii judíokana süpüla neeʼiratüin tü jülüjakat naaʼin süchiki tü oʼyoteʼeraakalü ata (Juan 16:12). Kapüleeshaatasü namüin noʼutku na judíokana ayaawataa saaʼu nnojoluitpain shiain aleewain anainjee naya nümaa Maleiwa tü oʼyoteʼeraakalü ata (Gén. 17:9-12). Eeshii eekai mmoluin seema müliain naya natuma na wane judíokana saaʼujee naatain nakuwaʼipa (Gal. 6:12). Shiasaʼa mapa, sükajee tü karaloʼutairua nüshajaka Pablo, nüküjain Kürisüto namüin na anoujashiikana tü naaʼinrajatkat (Roma 2:28, 29; Gal. 3:23-25).

13. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla kojutuin wamüin tü naaʼinrakat Kürisüto maaʼulu süpüla nuʼunirüin nupueulose Jeʼwaa?

¹³ Nnojorüle wayaawatüin saaʼu jamüin shiiʼirataka wanee kasa tü nupueulosekat Jeʼwaa, soteesü waaʼin jamapuʼuin suʼuniria nutuma Kürisüto tü nupueulosekat Jeʼwaa sümaiwa. Nükalioʼu Josué otta nakalioʼu na aluwataaushiikana, nuʼunirüin Jesuu sukuwaʼipa nupueulose  Jeʼwaa süpüla naaʼinmajüin naya, nükatsüinrüin nanoula otta süpüla paaʼinwain naya (Heb. 13:8).

14-16. Sutuma nüküjain wamüin chi achepchiee oonookai otta kekiikai maʼin tü waaʼinrajatkat, ¿jamüsü watüjaaka saaʼu keeʼireein naaʼin Kürisüto anainjatüin wanoula?

¹⁴ Maaʼulu yaa, chi achepchiee oonookai otta kekiikai maʼin, nüküjain wamüin tü waaʼinrajatkat wanaa sümaa choʼujaain maʼin shia wamüin (Mat. 24:45, TNM). Sükajee tia, watüjaa aaʼu naaʼinmajüin waya Jesuu otta keeʼireein naaʼin anainjatüin wanoula. Eeshi wanee wawala Marc nünülia, pienchishii nüchonnii otta müshi nia: «Süpüla numojujain Satanaa nakuwaʼipa na wawalayuukana, naya nushutakana aaʼu na wawalayuu kaʼwayuusekana jee na kachoinkana. Müsüjeseʼe süküjünüin wamüin waneepia choʼujaain maʼin waʼwaajüin Maleiwa sümaa wapüshi semaanawai. Lotoshoonosü tü münakat namüin na shikiipüʼükana napüshi sünain naaʼinmajüinjatüin napüshi».

¹⁵ Watüjaale saaʼu tü naaʼinrakat Kürisüto süpüla nuʼunirüin wakuwaʼipa, wayaawateerü aaʼu nükaaliinjeein waya süpüla icheinjatüin wanoula. Anuu nünüiki wanee laülaashi Patrick nünülia: «Sümaiwa, eepuʼushii wawalayuu eekai mojushiin namüin nojuʼitüin sünain aküjaa pütchi saawanoʼu jee rimiinkoʼu suluʼu paliʼirüin naya. Anapejeʼe maʼin tia süka jaʼyain saaʼu naaʼinmajüin Jesuu na wawalayuukana waneʼewai nakua. Jamüshiijaʼa na wawalayuu japüleʼekana maʼin otta na nnojoliipuʼukana ojuʼitüin maʼin sünain aküjaa pütchi, anasü maʼin naaʼin süka neʼrüin kojutuin naya atumawaa otta jaloulin naya. Akooʼomüinraasü maʼin nanoula sünainjee tia».

¹⁶ Nükaalinjain waya Kürisüto süpüla jülüjain waaʼin waneepia tü aküjaakat pütchi süka choʼujaashaatain maʼin tia maaʼulu (paashajeʼera Marcos 13:10). André nia wanee wawala jekechikai aneekünüin süpüla laülaashin; jülüjasü naaʼin waneepia tü suluwataʼawaikalü anain waya nupueulose Jeʼwaa. Anuu nünüiki: «Sutuma nojuʼitüinkain watta naalii wawalayuu suluʼujee Weteet, sotusü waaʼin sülüʼülüin sükalia süpüla sajaʼttüin kasakat süpüshuaʼa otta shiain waaʼinmaainjatüin tü aküjaakat pütchi».

17, 18. ¿Jamüsü anaka jülüjale waaʼin tü weʼreetkat sünainjee aaʼinraa tü kasairua shiiʼirataka nupueulose Jeʼwaa jekenainka?

¹⁷ Sükajee nuʼunirüin wakuwaʼipa Kürisüto, chi Wekiipüʼükai, aneerü wakuwaʼipa maaʼulu jee mapeena. Jülüjeesü waaʼin tü kasa anasü weʼreetkat sutuma waapaamaatüin sümaa tü kasa shiiʼiratakat nupueulose Maleiwa jekenainka. Soʼu tü ai juʼwaajakalü oʼu Maleiwa sümaa jüpüshi, eeshii süpüla jikirajaain sünain tü shiiʼiratakat nupueulose Maleiwa sünain tü outkajawaakat, sünain aküjaa pütchi otta tü kasa anasü jiʼrakat sünainjee tia.

¹⁸ Jülüjale waaʼin tü kasa anasü weʼrakat sünainjee aaʼinraa tü sümakat nupueulose Jeʼwaa, mapüleejeerü wamüin aaʼinraa shia otta talateena waya. Jamüshiijaʼa waya, talatüshii süka nnojoluin wainmain tü nneerü oʼunakat sünain eʼinpürimiijaa karaloʼutairua, süka jamüin, eeitpain shia wamaʼana suluʼu serulaat jee tableta. Sükajee müin tia sutuma nupueulose Maleiwa, wainmaleesia maʼin wayuu aapaka süchiki tü pütchi anasükat. Müleka eere süpüla pümaʼanain tü karaloʼutakalüirua suluʼu püserulaatse jee suluʼu tableta, anasü paainjale tia. Müle shia putuma, wanaaweerü paaʼin nümaa Kürisüto sünain eisattaa sünneetse nupueulose Jeʼwaa.

19. ¿Jamüsü weeʼiyatüinjatka sünain kojutuin wamüin sukuwaʼipa suʼuniria nupueulose Maleiwa nutuma Kürisüto?

¹⁹ Weeʼiyatüle sünain kojutuin wamüin sukuwaʼipa suʼuniria nupueulose Maleiwa nutuma Kürisüto, wakaalinjeena na wawalayuukana süpüla katsüin nanoula otta paaʼinwain naya. Anuu sooʼomüin nünüiki André süchiki tü alatakat soʼu nojuʼitüin watta naalii weteliita sainküinjee mmakat süpüshuaʼa: «Sutuma teʼrüin nekiʼralaain na wawalayuu ojuʼitakana suluʼujee Weteet otta nnojoluin naaʼinrüin tia mojusheekat, teʼitaain maʼin taaʼin nünain Jesuu otta kojutushii tamüin naya wawalayuukana. Talatüshii maʼin naya otta pansaasü nakuwaʼipa sümaa tü sümakat nupueulose Jeʼwaa».

20, 21. (1) ¿Jamüsü weʼitaainjatka waaʼin nünain Kürisüto, chi Wekiipüʼükai? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain tü wane ekirajaayakat?

²⁰ Jesukürisüto, chi Wekiipüʼükai, niyamüleena napüshuaʼa na nüʼünüükana soʼu palit kaʼi (Alat. Map. 6:1, 2; Sal. 45:4). Sümaʼinruʼu süntüin sükalia tia, nikirajüin waya maaʼulu süpüla anainjatüin wakuwaʼipa suluʼupa waya tü mma jeketkat otta süpüla anainjatüin watuma tü waʼyataainjatkalü anain chayaa. Jamüshiijaʼa waya, wekirajüinjana na asoʼiraainjanakana aaʼin otta aʼyataainjana waya süpüla paʼaraiisüinjatüin tü Mmakat.

²¹ Weʼitaale waaʼin nünain chi Wekiipüʼükai jee Aluwataakai waaʼu, suluʼujeena waya nutuma tü mma jeketkat jaʼitairü kasain alatüin (paashajeʼera Salmo 46:1-3). Shiimain kapüleein wamüin wekiʼralaain sünain wanee kasa eekai shiiʼiratünüin sukuwaʼipa, shialeekajaʼa sünainpünaale shia wakuwaʼipa. Sülatüle tia wamüin, ¿kasa waaʼinrajatka süpüla jimatüinjatüin waaʼin otta weʼitaain waaʼin nünain Jeʼwaa? Wekirajaajeerü anain tia sünain tü wane ekirajaayakat.