1923: sien juya süchikijee
«ANASHAATEERÜ tü wakuwaʼipakat soʼu tü juyakat 1923», müsü The Watch Tower ojuʼitaka eneeroʼu 1 soʼu 1923 suluʼu inglés (Aapiria Wayuu münüsü wayuunaikiruʼu). «Anataʼaleesüjaʼa süka eein süpüla waküjain namüin [...] na wayuu shapaakana aaʼin aneerüin wakuwaʼipa mapeena». Soʼujee tü juyakat 1923, na Ekirajaaliikana sünain tü Bibliakat naʼwanajaain sukuwaʼipa tü outkajawaakat, tü outkajawaakat miyoʼu jee müsia tü aküjaakat pütchi. Sutuma müitpain shia natuma, paaʼinwashii naya.
PAAʼINWASHII MAʼIN NAYA SUTUMA TÜ OUTKAJAWAAKAT
Soʼujee tü juyakat 1923, paaʼinwashii maʼin na Ekirajaaliikana sünain tü Bibliakat sünain aʼwaajaa Jehová sünainjee waneirua kasa naaʼinraka na wawalayuu oʼunirakana sukuwaʼipa tü waʼyataainkat. Soʼu tia juyakat, ashajünawaisü sünain The Watch Tower wanee pütchi ayaawatünaka akajee wanee wetsiikulo nekirajaaka anain na wawalayuukana sünain tü Outkajawaa süpülajatkalü Oʼuraajaa, Eeʼirajaa otta Aʼwaajaa Jehová. Otta müsia nakumajüin wanee calendario eere nashajüin tü wetsiikulo nekirajaainjatkalü anain semaanawai otta sunuumerose tü jayeechi eekat süpüla neeʼirajüin soʼukaiwai nekirajaapa namüiwaʼa jee nekirajaapa sümaa napüshi.
Jamüshiijaʼa noutkajaapa, eeshii süpüla naküjain süchiki tü alatakat namüin sünain aküjaa pütchi, eesü süpüla naapüin analuʼutka nümüin Jehová, eeshii süpüla neeʼirajüin otta eeshii süpüla noʼuraajüin. Eeshii wawalayuu kamalainkana maʼin amüin tia. Woutiisasü Eva Barney soʼu tü juyakat 1923 wanaa sümaa 15 suuyase. Anuu tü sümakat süchiki tü alatakat soʼu tia: «Püküjeere süchiki wanee kasa sünain tü outkajawaakat, ashaʼwalaainjachi pia sümaa müin pünüiki mayaa: ‹Keeʼireesü taaʼin taapüin analuʼutka nümüin chi Señotkai saaʼu tü kasa anasü naaʼinrakat tapüleerua...›. Wainmawai tü kasa nüküjakalü achiki chi wawalakai Godwin naapapa analuʼutka nümüin chi Señotkai. Shiʼrapa nuʼwayuuse chi wawalakai Godwin yootuin maʼin nia, shipettüin nüsheʼin jee aikalaa müshijaʼa nia».
Uwatua süpüla kashikat naʼwanajaain sukuwaʼipa tü Outkajawaa süpülajatkalü Oʼuraajaa, Eeʼirajaa otta Aʼwaajaa Jehová. Suluʼu The Watch Tower ojuʼitaka aaʼuriiroʼu 1 soʼu 1923, aküjünüsü süchiki tü aainjünakat sünain tia outkajawaakat. Anuu tü ashajünakat suluʼu: «Aküjainjana na wawalayuukana süchiki tü alatakat namüin sünain aküjaa pütchi jee atütüleʼennajatü naaʼin suʼttianainjee tü outkajawaakat sünainmüinreʼeya süseʼeruʼupünaapa shia [...]. Kottiraale naya sünain aaʼinraa tia, aleeweena maʼin naya».
Jalouisü maʼin tü outkajawaakat nümüin Charles Martin, 19 nuuyase soʼu tia. Outkajaapuʼushi nia chaa Vancouver (Canadá). Anuu tü nümakat süchiki tia: «Sünain tia outkajawaakat naküjawalin na wawalayuukana tü alatakat namüin sünain aküjaa pütchi. Sünainjee tia, atüjashi taya süpüleerua tü tanüikinjatkat sünain aküjaa pütchi sainküin piichi otta tü taaʼinrüinjatkat nnojorüle saapajeein wayuu tanüiki».
PAAʼINWASHII MAʼIN NAYA SUTUMA NAKÜJAIN PÜTCHI
Paaʼinwashii maʼin na wawalayuukana sutuma nakatalüin kaʼi süpüla naküjain pütchi. «Sükalia aküjaa
pütchi» münüsü tia kaʼikat. Anuu tü ashajünakat suluʼu The Watch Tower ojuʼitaka aaʼuriiroʼu 1 soʼu 1923 süchiki tü aainjünajatkat: «Süpüla paaʼinwain maʼin waya sünain aʼyatawaa [...], akatannüinjatü maayoʼu 1 soʼu 1923 süpüla waküjain pütchi wapüshuaʼa. Meerü sukuwaʼipa tia waneepia, aapaaneerü tü palajatkat maatteʼu sünainjee wanee kashi [...]. Anashii eere napüshuaʼa na wawalayuukana sünain tia».Aküjapuʼushii pütchi na wawalayuu jimaʼaliikana jee na majayünnüükana. Anuu tü sümakat Hazel Burford, 16 suuyase soʼu tia: «Suluʼu tü karaloʼutakat Bulletin, a eejatü pütchi waashajaainjatka achiki namaa na wayuukana waküjapa pütchi namüin (meematsü aka saaʼin tü suluʼukat «Wanüikinjatka sünain aküjaa pütchi»). Washatüinjatü tia ashajünakat suluʼu. Aküjapuʼusü maʼin taya pütchi nümaa chi tatuushikai». Ainkuusü saaʼin Hazel sutuma nnojoluin anain nümüin wanee wawala süküjain pütchi. Anuu tü sümakat: «Jashichishi maʼin tamüin wanee wawala jaʼapüichi sutuma taküjain pütchi sümüin wayuu. Soʼu kaʼikat tia, eejana na wawalayuu nnojoliikana ayaawatüin saaʼu naküjainjanain pütchi napüshuaʼa na Ekirajaaliikana sünain tü Bibliakat, jaʼitakajaʼa na tepichijayüliikana naaʼinrüinjatü tia» (Sal. 148:12, 13). Ayatapejeʼe Hazel saaʼinmaain tü aküjaakat pütchi. Oʼunusü shia mapa sünain tü Ekirajaaleekat Galaad sünain tü ekirajawaakat piama otta ajütünüsü süpüla misioneeroin shia chaa Panamá. Nayaawata aaʼu mapa na wawalayuukana nnojoluin mojuin naküjale pütchi na tepichijayüliikana.
PAAʼINWASHII MAʼIN NAYA SUTUMA TÜ OUTKAJAWAAKAT MIYOʼU
Paaʼinwashii maʼin na wawalayuukana sutuma tü outkajawaakat miyoʼu. Sünain soʼutku tia outkajawaakat, akatannüsü kaʼi süpüla aküjaa pütchi. Jamüsüjaʼa tü outkajawaa miyoʼu aainjünakat Winnipeg (Canadá), akatannüsü maatsoʼu 31 süpüla süküjünüin maʼin pütchi. Aküjünüsü namüin na jutkatüshiikana naküjainjanain pütchi soʼu kaʼikat tia. Anasü maʼin tü eekat sünainjee saainjünüin tia. Antüshii maʼaka 7.000 wayuu sünain wane outkajawaa miyoʼu aainjünaka akoosütoʼu 5 chaa Winnipeg. Watta naalii na wayuu outkajaakana soʼu tia chaa Canadá suulialeʼeya paala.
Wanee outkajawaa miyoʼu sotoka maʼin naaʼin na wawalayuukana shia tü aainjünakat akoosütoʼu 18 sünainmüin 26 soʼu tü juyakat 1923 chaa Los Ángeles (California). Maʼaka jeʼra semaana süpülapünaa saainjünüin, aküjünüsü süchiki suluʼupünaa
periódico otta na Ekirajaaliikana sünain tü Bibliakat neitajüin maʼaka saaʼin 500.000 ounejaaya. Otta müsia neʼitaain karaloʼuta aküjaka süchiki tia outkajawaakat sünain eʼejetuu otta sünain neʼejena.Akoosütoʼu 25, saawanoʼulüjatü tia, chi wawalakai Joseph Rutherford nüküjain wanee pütchi kanüliakat «Anneerü otta kaaʼula». Nüküjain sünain müin aka saaʼin sukuwaʼipa «anneerü» na wayuu katüinjanakana oʼu paʼaraiisüpa tü Mmakat otta müsia naashajeʼerüin wanee pütchi kanüliakat «Eeja jaaʼin». Naashajeʼerüin süchiki tü kasa mojusü naaʼinrakat na anoujayaakana otta süchiki tü naaʼinrajatkat na wayuu anamiakana süpüla nojuʼitajanain suluʼujee «Babilonia tü Kojutukalü Atumawaa» (Apoc. 18:2, 4). Sainküinpünaa mma neitajüin na Ekirajaaliikana sünain tü Bibliakat wanee karaloʼuta aküjaka süchiki tü naashajeʼerakat Joseph Rutherford.
Soʼu tü kaʼi sujutaakalü oʼu tü outkajawaakat miyoʼu, eeshii maʼaka 30.000 wayuu aapajakana nünüiki chi wawalakai Joseph Rutherford sünain tü pütchi kanüliakat: «Alüʼütsü süpüla süntüin Armagedón, wainma na wayuu katakana oʼu maaʼulu, müinna nnojoluin outuin naya». Sutuma natüjaain saaʼu na Ekirajaaliikana sünain tü Bibliakat wainmeenain na antakana sünain tia outkajawaakat, naʼanapajirüin Coliseo de los Ángeles, tü jeketükat aainjünüin soʼu tia. Süpüla naapüinjatüin maʼin tü pütchikat na wayuu antakana sünain tü outkajawaakat, neʼitaain shia suluʼupünaa tü parlante eekat suluʼu tü coliseokot. Eeshiʼiya na aapajakana tü pütchikat suluʼupünaa misoora.
AKOOʼOMÜINRAASÜ NAʼYATAAIN SAINKÜINPÜNAA MMA
Aküjünüsü maʼin pütchi soʼu tü juyakat 1923 chaa África, Europa, India otta Sudamérica. Chaa India, chi wawalakai Adavimannathu Joseph akaalinjashi nia sünain aainjaa karaloʼuta suluʼu tü anüikiikat hindi, tamil, telugu otta urdu. Naaʼinrüin tia mayaainjeʼe niʼyataainjachin shiyaaluʼu nuʼwayuuse otta nayaaluʼu na aipiruashiikana nüchonnii.
Wanaa sümaa chajachin Alfred Joseph nümaa Leonard Blackman chaa Sierra Leona, ashajüshii naya sümüin eejeere sukumajünüin tü waʼyataainkat chaa Brooklyn (Nueva York) süpüla nachuntuin kaalinwaa. Asoutuna amüinchii naya aaʼuriiroʼu 14 soʼu 1923. Anuu tü nümakat Alfred süchiki tia: «Ayamaajünüshi taya saawanoʼu süseʼeruʼu aikat». Asakinnüshi nia sünain tüü: «¿Pia chi achuntakai nooʼomüin wawalayuu?». «Aa, tayaʼayan», nümaka Alfred. «Taya akaalinjainjachikai pia», nümaka William Brown nümüin. Wanaa maʼin sümaa tia, eiwaʼaiya antaa nia Caribejee sümaa nuʼwayuuse otta sümaa tü piamasükat nüchonnii. Antonia sünülia nuʼwayuuse, Louise otta Lucy nanülia na nüchonniikana. Neʼraajamaatüin naya na wawalayuukana.
Anuu sooʼomüin nünüiki Alfred: «Shiasaʼa waneemüin kaʼi, sümaʼainruʼu tekirajaain nümaa Leonard sünain tü Bibliakat, weʼralaa wamaka niyolojo wanee wayuu miyoʼu maʼin soʼuluʼu tü piichikat, nia William Brown. Sutuma naaʼinmaain maʼin tü niʼyataainkat nümüin Maleiwa, aküjeeshi nia tü pütchi süpülajatkat wayuu süpüshuaʼa waneemüin kaʼi».
Süpülapünaa sajaʼttüin wanee kashi, ajaʼlajaasü niitajüin William tü karaloʼuta nüntirakat. Antinnüsü nümüin 5.000 karaloʼuta sooʼomüin, ajaʼttataaja tiaʼaya. Mayaainjeʼe naaʼinrüin tia chi wawalakai, nnojoishi eʼnnaajünüin nia suluʼu nuikaain karaloʼuta. «Brown chi sümaajachikai tü Bibliakat» münapuʼushi nia süka wainmain wetsiikulo naashajeʼeraka nikirajapa.Nakolojeereein na wawalayuukana tü Weteet chakat Barmen (Alemania) sutuma joʼuuchon maʼin shia otta sutuma naapüin süchiki nashuteein na surulaat chejeʼewaliikana Francia saaʼu tia mmakat. Na Ekirajaaliikana sünain tü Bibliakat, nousüta anainrü wanee piichi miyoʼu chaa Magdeburgo anaka maʼin süpüla shiʼinprimiijüin aluʼu karaloʼuta. Juunioʼu 19, kettaasü natuma nanaajaain tü maakina eʼinpürimiijiakat karaloʼuta otta waneirua kasa. Nakolojooka chamüin suluʼu tü Weteet jeketü chakat Magdeburgo. Waneemüin kaʼi süchikijee süküjünüin namüin na wawalayuu aʼyataakana eejeere sukumajünüin tü waʼyataainkat sünain kettaain tü Weteet jeketükat, ojuʼitüsü suluʼu periódico süchiki nashutuin na surulaat chejeʼewaliikana Francia saaʼu tü mmakat Barmen. Naapakalaka analuʼutka na wawalayuukana nümüin Jehová saaʼujee naaʼinmajüin naya.
Oʼunushi George Young sainküinpünaa Brasil süpüla nüküjain süchiki tü pütchi anakat maʼin. Nüikaleʼerüin sukuwaʼipa Weteet chayaa otta oʼttusü sünain süshajünüin tü rewiisütakat The Watch Tower suluʼu portugués. Alatüsü suulia 7.000 karaloʼuta niitajaka soʼu jeʼra neʼe kashi. Talatüsü maʼin saaʼin Sarah Ferguson sutuma nüntüin chi wawalakai George. Soʼujee 1899, oʼttusü shia sünain aashajeʼeraa tü rewiisütakat The Watch Tower. Mayaainjeʼe saapüin saaʼin nümüin Jehová, isayülia süpüleerua woutiisain shia. Shiasaʼa maʼaka jeʼra kashi, woutiisasü tü wawalakat Sara namaa na pienchishiikana süchonnii.
«YAPASHII WAYA SÜPÜLA WAKOOʼOMÜINRÜIN TÜ WAʼYATAAINKAT NÜMÜIN MALEIWA»
Suluʼu The Watch Tower ojuʼitaka tisienpüroʼu 15 soʼu 1923, aküjünüsü süchiki anain nakuwaʼipa na Ekirajaaliikana sünain tü Bibliakat sutuma sunoutunuin sukuwaʼipa tü outkajawaakat, tü aküjaakat pütchi otta tü outkajawaakat miyoʼu. Müsü tü ashajünakat suluʼu: «Wayaawata aaʼu [...] anain maʼin nanoula na wawalayuukana maaʼulu [...]. Süpüla tü juyakat 1924, yapashii waya süpüla wakooʼomüinrüin tü waʼyataainkat nümüin Maleiwa sümaa talatüin waaʼin».
Anasü maʼin tü alatakat soʼu 1924 namüin na Ekirajaaliikana sünain tü Bibliakat. Eeirü nakalia na wawalayuukana sünain akumajaa piichiirua chaa Staten Island, pejesü tia sünain tü Weteet chakat Brooklyn. Kettaasü tia suʼttianainjee tü juyakat 1924. Paaʼinwashii maʼin na Ekirajaaliikana sünain tü Bibliakat sutuma sukumajünüin tia piichikalüirua otta eein süpüla süküjünüin tü pütchikat wattapünaa.
a Wakuwaʼipa otta Waʼyataain nümüin Maleiwa. Wekirajaayainjatü sünain tü outkajawaakat münüsü tia maaʼulu.