1, 2. (1) ¿Jamüsüjeʼe wakuwaʼipa nnojorüle eein tü Wiwüliakat maaʼulu? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla anainjatüin wakuwaʼipa sutuma tü Wiwüliakat?

¿JAMÜSÜJEʼE wakuwaʼipa nnojorüle eein tü Wiwüliakat maaʼulu? Nnojotsüje watüjaain saaʼu tü wakuwaʼipainjatkat. Nnojotsüje watüjaain saaʼu tü shiimainkat nüchiki Jeʼwaa, jamakuwaʼipaliin süpüla eeinjanain waya yaa süpaʼa mmaka, tü alateetkat wamüin mapeena otta tü naaʼinrakat Jeʼwaa süpüleerua wayuu sümaiwa.

² Talatüsü waaʼin süka eein tü Wiwüliakat maaʼulu. Naapajala wamüin Jeʼwaa tü Nünüikikat otta eejeerü shia süpüla kaʼikat süpüshuaʼa. Nuchuntuin Pedro tü pütchi suluʼukat Isaías 40:8, eere saashajaanüin achiki tü pütchi suluʼukat tü Wiwüliakat (paashajeʼera 1 Pedro 1:24, 25). Choʼujaasü waashajeʼerüin tü Wiwüliakat suluʼu wanüiki süpüla anain wakuwaʼipa sutuma. Natüjaa aaʼu tia na kojutukana amüin tü Nünüikikat Maleiwa. Paala sümaiwa, eeshii na ashajakana tü Wiwüliakat suluʼu wanee anüikii naatajatü eerejeʼe kapüleein aaʼinraa tia, süka jamüin, keeʼireein naaʼin eeinjatüin sümaʼana wayuu süpüshuaʼa. Keeʼireesü  maʼin naaʼin «suʼtteʼennüinjatüin wayuu süpüshua sümaa sütüjaainjatüin saaʼu tü shiimüinkat» nüchiki Maleiwa (1 Tim. 2:3, 4).

3. ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 15).

³ Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaajeerü anain jamüin nnojotka sajaʼttinnüin tü Wiwüliakat mayaapejeʼe 1) suʼwanajaain sukuwaʼipa wanee anüikii, 2) neeʼiratawaliin sünüiki wayuu na aluwataapuʼukana saaʼu wanee mma otta 3) süpülajünüin sülatinnüinjatüin suluʼu wanee anüikii naatajatü. Wekirajaapa sünain tia, kojuteerü maʼin wamüin tü Wiwüliakat otta aijeechi maʼin wapüla chi Kashajiralakai shia (Miq. 4:2; Roma 15:4).

4. (1) ¿Jamüsü nnojotka wanaawain sünüikipala wayuu maaʼulu sümaa sünüikipala wayuu sümaiwa? (2) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nnojoluin koʼuin nukuwaʼipa Maleiwa sümüin wayuu? ¿Jamüsü waaʼin sutuma tia?

⁴ Tü wanüikikat nnojotsü müin aka saaʼin sünüiki wayuu sümaiwajatü, eeʼiratüsü maʼin sukuwaʼipa. Müsia neʼe sukuwaʼipa nanüikipala na hebreokana otta na griegokana maaʼulu, naatajatshaana suulia nanüikipala na ashajakana tü Wiwüliakat. Müsüjeseʼe choʼujaain sülatinnüin tü Wiwüliakat suluʼu tü anüikii naashajaakalü aka na wayuukana, jaʼitainna natüjain hebreo sümaa griego. Eeshii eekai jülüjain naaʼin natüjaweerüin saaʼu tü sümakat tü Wiwüliakat natüjale süpüleerua nanüikipala na hebreokana otta na griego namaiwajanakana, nnojotpejeʼe choʼujaain tia namüin. * Talatüshii maʼin waya süka süshajünüin tü Wiwüliakat suluʼu 3.000 anüikii. Eesü süshajünüle süpüshuaʼa tü karaloʼuta eekat suluʼu jee shiale neʼe alatinnüin tü karaloʼutakat Mateo sünainmüin Alateetkat Mapeena. Keeʼireesü maʼin naaʼin Jeʼwaa sütüjaain saaʼu «eʼirukuukat süpüshua» tü sümakat tü Wiwüliakat (paashajeʼera Alateetkat Mapeena 14:6). Aleeweeshii maʼin waya nümaa Jeʼwaa sutuma alin waya nüpüla otta süka nnojoluin koʼuin nukuwaʼipa sümüin wayuu (Aluw. 10:34).

5. ¿Jamüsü anaka maʼin tü Wiwülia kanüliakat King James Version (Versión del Rey Jacobo)?

⁵ Wekirajaaitpa anain shiiʼiratawalüin sünüikipala wayuu mapa. Akaʼaya tü anüikii alatinnakalü aka tü Wiwüliakat, eeʼiratüsia. Eesüjaʼa süpüla mapüleein ayaawataa saaʼu sünüikipala wanee Wiwülia sümaiwa, shiasaʼa maaʼulu kapüleesü ayaawataa saaʼu. Alatüsü tia sümüin tü Wiwülia kanüliakat King James Version (Versión del Rey Jacobo). Shiyaawatashaata aaʼu wayuu tia Wiwüliakat ashajuushika süka inkülee, ojuʼitaka soʼu 1611. Tü pütchi ashajünakat aka King James Version, ashatünüsü natuma na aashajaakana inkülee. *  Suluʼu tia Wiwüliakat nnojotsü wainmatuain ashajünüin tü nünüliakat Jeʼwaa. Ashajünüsü tü pütchikat «LORD» (Senyot) süka leetüra miyoʼu, eere süshajünüinjatüin nünülia Maleiwa suluʼu tü Pütchi Ashajuushikat süka hebreo. Otta suluʼu waneirua Wiwülia eʼinpürimiijünaka mapa, ayatüsia «LORD» müin süshajia nünülia Maleiwa suluʼu tü Pütchi Ashajuushikat süka griego. Sutuma tia, atüjaana aaʼu eejatüin nünülia Maleiwa suluʼu tü Nuevo Testamento münakat.

6. ¿Jamüshii talatüinjanaka waya süka eein wamaʼana Traducción del Nuevo Mundo?

⁶ Tü pütchi ashajünakalü aka King James Version nnojotsü shiʼraajüin maʼin wayuu maaʼulu. Alatüsia tia sümüin waneirua Wiwülia, maʼaka saaʼin tü Wiwülia kanüliakat Casiodoro de Reina ashajünaka alijunaikiruʼu. Ojuʼitüsü tia Wiwüliakat soʼu 1569. Talatüsü maʼin waaʼin süka eeitpain wamaʼana Traducción del Nuevo Mundo. Mapüleesat sünüikipala otta alatüsü suulia 150 anüikii süshajünaka aka. Eesü süshajünüle süpüshuaʼa tü karaloʼuta eekat suluʼu jee shiale neʼe alatinnüin tü karaloʼutakat Mateo sünainmüin Alateetkat Mapeena. Eesü süpüla sümaʼanain wayuu süpüshuaʼa sümaa süntüin suluʼumüin naaʼin tü sümakat süka mapüleein tü pütchi ashajünakalü aka (Sal. 119:97). Tü anaʼleekat maʼin atuma Traducción del Nuevo Mundo, shia süka shiʼitaanüin nünülia Maleiwa eejatüle süshajünüin sümaiwa.

7, 8. (1) ¿Jamüsü nnojotka nayaawatüin aaʼu na judíokana tü Pütchi Ashajuushikat süka hebreo? (2) ¿Kasa wayu tü Septuaginta münakat?

⁷ Na aluwataakana saaʼu wanee mma, naneeküin jaralüinjatüin tü anüikii naashajaainjatkalü aka na wayuu naluwataakana aaʼu. Ayatapejeʼe eein nutuma Jeʼwaa tü Wiwüliakat suluʼu tü anüikii naashajaakalü aka na wayuukana süpüla nayaawatüin saaʼu. Tü 39 karaloʼutairua ashajuushikat süka hebreo, nashajala shia na israeliitakana. Naya na israeliitakana aapünaka amüin palajana «tü pütchi nünüikikat Maleiwa paala sümaiwa» (Roma 3:1, 2). Wanaa sümaa nuluwataain Alejandro Magno saaʼu tü mmakat 200 juya nüpülapünaa Kürisüto, aashajaanüsü tü griegokot natuma na nuluwataakana aaʼu (Dan. 8:5-7, 20, 21). Wainmakalaka na judío nnojoliikana ayaawatüin saaʼu tü Pütchi Ashajuushikat süka hebreo.

⁸ Müsüjeseʼe sülatinnüin süka griego tü jaʼraisükat karaloʼuta nüshajaka Moisés 250 juya nüpülapünaa Kürisüto. 100 juya süchikijee tia, alatinnüsü süka griego süpüshuaʼa tü Pütchi Ashajuushikat süka hebreo. Septuaginta münüsü tia. Shia tü palajatkat Wiwülia eere kottüin süpüshuaʼa tü Pütchi Ashajuushikat süka hebreo.

9. (1) ¿Jamüsü anaka maʼin namüin na judíokana tü Septuaginta münakat? ¿Jamüsü anaka sülatinnüin tü Pütchi Ashajuushikat süka hebreo suluʼu waneirua pütchi? (2) ¿Jarat tü pütchi kamalainkat pümüin suluʼu tü Pütchi Ashajuushikat süka hebreo?

⁹ Süka joo eein tü Septuagintakat, nayaawata aaʼulu na judío aashajaakana griego tü Pütchi Ashajuushikat süka hebreo. Talatakajasaʼa naaʼin sutuma naapajüin sümaa naashajeʼerüin tü Nünüikikat Maleiwa suluʼu tü anüikii nayaawatakalü aaʼu. Shiasaʼa mapa, alatinnüsü tü Nünüikikat Maleiwa suluʼu nanüikipala na aashajaakana siríaco, gótico otta latín. Kojutusü namüin naya wayuukana tü Nünüikikat Maleiwa süka nayaawatüin saaʼu jee eein süpüla naashajeʼerüin shia. Otta eesüjaʼa eera tü pütchi kamalainpuʼukat namüin suluʼu maʼaka eein tü kamalainkat wamüin maaʼulu (paashajeʼera Salmo  119:162-165). Mayaainjeʼe shiiʼiratüin sünüiki wayuu sümaiwa, nnojotsü amüloulin tü Nünüikikat Maleiwa.

10. ¿Jamüsü aika shiiʼiree Wiwülia nükalioʼu John Wyclef?

¹⁰ Eejana na ayoutakana süpüleerua sülatinnüin tü Wiwüliakat suluʼu tü anüikii shiyaawatakalü aaʼu wayuu. Eepajaʼa na alatitkana shia süpüla eeinjatüin shia sümaʼana wayuu süpüshuaʼa. Naaʼinrüin tia süka alin Maleiwa napüla. Jamüsüjaʼa soʼutpünaa tü juyakat 1300, keeʼireesü naaʼin Jhon Wyclef eeinjatüin sümaʼana wayuu süpüshuaʼa tü Nünüikikat Maleiwa süpüla naashajeʼerüinjatüin shia. Nnojotpajaʼa eejatüin Wiwülia sümaʼana wayuu soʼu tia chaa Inglaterra. ¿Jamüsü aika shiiʼiree Wiwülia soʼu tia? Palajana shia süka kojutuin maʼin sukoopiain. Piama, shia süka matüjain aashajeʼeraa karaloʼuta wayuu soʼu tia. Mayaapejeʼe saashajeʼennüin tü Wiwüliakat suluʼu tü iküleesiakat, nnojotsü nayaawatüin saaʼu na wayuukana tü sümakat. Tü Wiwülia aashajeʼennawaikat soʼu tia, shia tü alatinnakat süka latín, nnojotsü jaralüin atüjain süpüleerua tia anüikiikat. ¿Kasache naaʼinrajatka na wayuukana süpüla nayaawatüin saaʼu tü pütchi suluʼukat Nünüiki Maleiwa? (Prov. 2:1-5).

11. ¿Jamüsü anaka maʼin tü Wiwülia nülatitkat John Wyclef?

¹¹ Soʼu 1382, ojuʼitüsü suluʼu inkülee tü Wiwülia nülatitkat John Wyclef namaa na nümaajanakana. Namaʼanayaa namaka shia na nümaajanakana Wyclef, lolardos münüshii naya. Kojutusü maʼin namüin naya wayuukana tia Wiwüliakat. Noʼuta achikit tü mmakat Inglaterra, eeshii nooʼuikale süpüla nantajanain suluʼu tü pueulokalüirua. Naashajeʼerüin tü Wiwüliakat namüin na wayuukana otta eesü napütüle sukoopiain namüin. Sutuma naaʼinrüin tia, natüjawee aaʼu na wayuukana tü pütchi sümakat Nünüiki Maleiwa.

12. ¿Kasa naaʼinraka na shikiipüʼükana tü iküleesiakalüirua?

¹² Na shikiipüʼükana tü iküleesiakalüirua, naʼürülaain John Wyclef namaa na nümaajanakana. Nayoutuin tü Wiwülia nülatitkat suluʼu inkülee. Müliashii maʼin natuma na nümaajanakana John Wyclef otta naʼajüin tü Wiwülia nülatitkat. «Naʼünüü na anoujashiikana», münüshi John Wyclef natuma na  katoolikakana. Ayuʼnnüshi nia mapa eejachire nojoittünüin süpüla saʼajünüinjatüin niipüse. Jotopa shia süpüshuaʼa, akotchojünüsü süpaliʼise niipüse süpüla sojotunüinjatüin shiroku tü süchikat Swift. Isapejeʼe nachiki nooʼuleʼerüinjanain na wayuukana suulia naashajeʼerüin jee natüjaain saaʼu tü sümakat tü Wiwüliakat. Shiasaʼa mapa, wainma na alatitkana tü Wiwüliakat suluʼu wainma anüikii chaa Europa otta suluʼupünaa mma wattapünaa. Naaʼinrüin tia süpüla shiyaawatüinjatüin saaʼu wayuu tü sümakat.

13. (1) ¿Kasa watüjaaka aaʼu süchiki tü Wiwüliakat? (2) ¿Kasa wanoujaka maʼin anain?

¹³ Nia Maleiwa kashajiralaka tü Wiwüliakat. Nnojoipejeʼe niain kashajiralain tü septuaginta münakat, nnojoishi niain kashajiralain tü Wiwülia nülatitkat Wyclef otta King James Version (Versión del Rey Jacobo). Shiasaʼa watüjaapa saaʼu jamakuwaʼipalüin süpüla eeinjatüin tia Wiwüliakalüirua, wayaawata aaʼu shiimain tü nümakat Maleiwa sünain eeinjatüin tü Nünüikikat süpüla kaʼikat süpüshuaʼa. Müsüjeseʼe wanoujain maʼin sünain nikeraajeerüin Jeʼwaa süpüshuaʼa tü nümakat (Jos. 23:14).

14. ¿Jamüshi aika Maleiwa wapüla sutuma wekirajaain sünain tü Wiwüliakat?

¹⁴ Watüjaapa saaʼu tü naaʼinrakat Jeʼwaa süpüla nnojoluin sajaʼttinnüin tü Nünüikikat, akatsüinraasü wanoula otta aireʼeshia nia wapüla. * ¿Jamüsü naapaka wamüin Jeʼwaa tü Nünüikikat? ¿Jamüsü nüküjaka wamüin sünain eeinjatüin süpüla kaʼikat süpüshuaʼa? Shia süka alin waya nüpüla otta nikirajeein waya süpüla anainjatüin wakuwaʼipa (paashajeʼera Isaías 48:17, 18). Müshijeseʼe alinjachin nia wapüla otta woonooinjanain sümaa nünüiki (1 Juan 4:19; 5:3).

15. ¿Kasa wekirajaajeetka anain sünain tü wane ekirajaayakat?

¹⁵ Kojutule maʼin wamüin tü Wiwüliakat, waashajeʼereerü shia waneepia. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla süntüin suluʼumüin waaʼin tü pütchi waashajeʼerakat suluʼu tü Wiwüliakat? ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla kojutuinjatüin shia namüin na waküjakana amüin pütchi? ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla shiainjatüin wekirajüin anain tü Wiwüliakat wekirajapa na wawalayuukana suluʼu tü outkajaaleekat? Wekirajaajeerü anain tia sünain tü wane ekirajaayakat.