Ir al contenido

Ir al índice

ACHIKII

Anasü maʼin takuwaʼipa süka taʼyataain nümüin Jehová

Anasü maʼin takuwaʼipa süka taʼyataain nümüin Jehová

SOʼU 1951 antüshi taya chaa Rouyn suluʼu wanee pueulo joʼuuchon chakat Quebec suluʼu tü mmakat Canadá. Antüshi taya eemüin tü dirección aapünakat tamüin. Eejachi tapüla yala Marcel Filteau, a wanee misioneero ekirajaapuʼukai Galaad, 23 nuuyase, miyoʼusenuu nia. 16 touyase jee motsochechon taya. Teeʼiyataka nümüin tü karaloʼutakat eere süküjain pürekutsoolinjachin taya suluʼu tia pueulokot. Naashajeʼeraka tü karaloʼutakat sümaa niirakaain tamüin. «¿Sütüjaa aaʼu yaain pia tü piikat?», nümaka tamüin sümaa nüsirajüin.

NA KACHOOINKANA TAYA

Jemeishi taya soʼu tü juyakat 1934 chaa Timmins, wanee pueulo kaluʼuka mina chayaa Ontario, Canadá. Chejeʼewalii Suiza na kachooinkana taya. Saashajeʼerüin tü teikat tü karaloʼutakat Aapiria Wayuu soʼujee juyakat 1939 jee outkajaasü shia namaa na aküjaliikana pütchi nüchiki Jehová. Sümaapuʼushi taya namaa na tawalayuukana jee woutiisaka shia mapa.

Mojushiisü nümüin chi tashikai tü saaʼinrakat tü teikat. Ayatapejeʼe shia sünain aʼwaajaa Jehová. Saaʼinrüin tia mayaainjeʼe süpülajünüin naʼyataain na Aküjaliikana pütchi chaa Canadá soʼujee juyakat 1940. Ayatüshia kojutuin sümüin chi tashikai mayaainjeʼe airuʼuluin nünüiki sümüin. Sükajee müin sukuwaʼipa tü teikat tacheka achikit namaa na tawalayuukana waʼyataain nümüin Jehová. Anoutaasü nukuwaʼipa chi washikai mapa jee kamaneeshi nia wamüin.

PÜREKUTSOOTSHI REKULAAT TAYA

Soʼu 1950 oʼunushi taya sünain tü outkajawaa miyoʼu kanüliakat «Aumento de la Teocracia», chajatü tia aainjünüin chaa Nueva York. Eejana yala kojuyashii wawalayuu naatakana oumain. Kamalainsü tamüin tü namakat na wawalayuu ekirajaakana Galaad wanaa sümaa nasakinnüin sünain tia outkajawaakat. Suluʼujee tia, takooʼomüinreein taʼyataain nümüin Jehová. Tantapa tepialuʼumüin tashajaka wanee karaloʼuta süpüla pürekutsoolinjachin rekulaat taya. Nasoutaka tamüin na wawalayuu aʼyataakana suluʼu Weteet chakat Canadá, naküjaka tamüin anain woutiisale taya palajana. Woutiisaka taya oʼutuupüroʼu 1 soʼu 1950. Wanee kashi mapa pürekutsootshi rekulaat taya. Taluwataanaka suluʼu wanee pueulo kanüliaka Kapuskasing. Eesü maʼaka jeʼra kiloometüro tia eere kepiapuʼuin taya.

Tayakai sünain aküjaa pütchi chaa Quebec.

Soʼu juyakat 1951 ounejaanüshii sutuma Weteet waneinnua wawalayuu aashajaakana francés süpüla nakolojooinjanain chaa Quebec eere saashajaain francés wainma wayuu, palitchon na Aküjaliikana pütchi chaʼayaa. Süka tatüjain piamasü anüikii, inglés sümaa francés, taküjain sümüin Weteet eein süpüla takolojooin chamüin. Taluwataanaka sutuma Weteet suluʼumüin wanee pueulo kanüliaka Rouyn. Meʼraajüinsai taya wayuu chaʼayaa. Shiaʼala neʼe eejatka tamaʼana wanee dirección süpüla tantajachin chamüin maʼaka taküjain shia paala jümüin. Anasü maʼin takuwaʼipa chaʼayaa jee aleewashi maʼin taya nümaa Marcel. Talatüshii maʼin waya sünain aʼyatawaa nümüin Jehová chaa Quebec soʼu pienchi juya. Aneekünüshi taya mapa süpüla pürekutsoolinjachin pesiaat taya.

GALAAD OTTA WANEE KASA TAʼATAPAJAKAT MAʼIN

Chajachi taya Quebec wanaa sümaa tounejaanüin sünain tü ekirajaaleekat Galaad sünain tü ekirajawaakat 26. Aainjünüsü tia chayaa South Lansing, Nueva York, talatüsü maʼin taaʼin. Agraduajüshi taya peʼureeroʼu 12 soʼu 1956. Aluwataanüshi taya chamüin Ghana, b África Occidental. Süpülapünaa toʼunuin chaʼayaa, aleʼejaashi taya tachikuaʼa Canadámüin süka choʼujaain tamüin waneirua karaloʼuta achuntunaka tamüin chaa Ghana. Eeyaai jülüjain taaʼin kakaliainjachin taya chayaa.

Makatüshi taya sünain aʼatapajaa tia karaloʼutakalüirua chaa Toronto soʼu akaratshi kashi. Soʼunnaa taʼatapajüin, chajachi taya nipialuʼu chi wawalakai Cripps sümaa nuʼwayuuse. Eejatü wanee nachon, Sheila sünülia, müliaka taya shiiʼiree jee müsia shiaka müliasü teeʼiree. Taküjainjachipa sümüin kasaaleein taya sümaa antüsü tamüin tü karaloʼuta taʼatapajakat. Toʼuraajaka sümaa Sheila nümüin Jehová süpüla waneeküin tü waaʼinrajatkat. Anaka wamüin toʼunuinjachin sünain aʼyatawaa nümüin Jehová chaa Ghana jee ayatüin waya yootojiraain süpüla kasaalüinjanain waya mapa. Mayaainjeʼe kapüleein süpüla waneeküin tia, wayaawata aaʼu mapa anain tü kasa waneekakat.

Wanee kashi taya wopuluʼu süpüla tantajachin chaa Accra, tü pueulo kojutukat maʼin chaa Ghana. Süpüla tantajachin chamüin sulujachi taya türein, anuwa otta müsia katünasü. Tantapa chamüin aneekünüshi taya süpüla talapalaainjachin naaʼu na wawalayuu alapalaaliikana naaʼu na wawalayuukana. Teʼraajüin süpüshuaʼaleʼeya tü mmakat Ghana, Costa de Marfil otta Togolandia («Togo», münüsü maaʼulu). Saapajale Weteet tamüin wanee kemion anaka maʼin süpüla oʼunaka sainküinpünaa tia mmakat. Eeshi toʼunawaire tamüiwaʼa, talatapejeʼe maʼin taaʼin sünain alapalawaa naaʼu na wawalayuukana.

Saawanoʼuwai otta domingoʼuwai aʼyataashi taya sünain tü outkajawaa miyoʼu piantuakat juyawai. Süka nnojoluin eejatüin piichi süpülajatka outkajawaa miyoʼu otta jaʼin maʼin tü kaʼikat, nakumajüin na wawalayuukana piichi süka bambú jee kaajünasü natuma alanatüna. Nnojotsü eejatüin nevera süpüla sünaajaanüin eküülü. Kapüsü natuma na wawalayuukana tü mürüt neküinjatkat na wayuu antakana sünain tü outkajawaakat.

Eeshii wasirajüle süka waneirua kasa alatawaika sünain tü outkajawaakat miyoʼu. Soʼu wanee kaʼi ekirajüshi chi wawalakai Herb Jennings, misioneero nia. c Nülataka wanee paaʼachon pasanainpünaa nanain na jutkatüshiikana. Moʼooka neʼe chi wawalakai Herb, maaʼawaatain nümaka chi paaʼachonkai. Nütaʼünaka natuma pienchishii wawalayuu, najattaka nia yalejee. Naʼwataka najapü na wawalayuukana.

Luunoʼuluʼu sünainmüinreʼeya piennoʼulu, oʼunawaishi taya sünain aküjaa pütchi pejepünaa sünain tü pueulo eere talapalaain, teeʼiyatawalin namüin na wayuukana tü videokot La Sociedad del Nuevo Mundo en acción. Süpüla jaʼyainjatüin tia peliikulakat sünaküin shia wanee maakina sünain wanee kuluut kasuusü akachennaka. Kamalainshaatasü tia namüin na wayuukana, eiwaʼalajatü neʼrüin wanee peliikula. Neʼrapa suluʼu tü peliikulakat woutiisain waneinnua wayuu, naʼwatüin najapü sümaa talatüin maʼin naaʼin. Nayaawataka saaʼu paaʼinwain maʼin na aküjaliikana pütchi nüchiki Jehová.

Kasaatshii waya chaa Ghana soʼu 1959.

Piamapa juya taya chaa África oʼunushi taya Nueva Yorkmüin sünain wanee outkajawaa miyoʼu eere nantüin wawalayuu naatakana oumain. Aainjünüsü tia soʼu tü juyakat 1958. Talatüsü maʼin taaʼin wanaa sümaa teʼrüin Sheila chaʼayaa. Pürekutsootsü pesiaat shia chaa Quebec. Ashajawaipuʼushi taya karaloʼuta sümüin jee müsia shiakalia. Süka yaaitpain shia tamaa, tasakirüin shia müleka kasaaleere shia tamaa. «Aa», sümaka tamüin. Tashajaka nümüin chi wawalakai Nathan Knorr d müleka eere süpüla suʼunuin Sheila sünain ekirajawaa Galaad jee suluwataaneetka mapa Áfricamüin. Anasü nümüin chi wawalakai tia. Antüsü Sheila Ghanamüin, kasaatka waya oʼutuupüroʼu 3 soʼu juyakat 1959 chaa Accra. Anasü wakuwaʼipa nutuma Jehová süka waaʼinmaain tü waʼyataainkat nümüin.

AʼYATAASHII WAYA NÜMÜIN JEHOVÁ CHAA CAMERÚN

Tayakai suluʼu tü Weteet chakat Camerún.

Soʼu 1961 aluwataanüshii waya Camerúnmüin, eeinjatüle sukumajünüin wanee Weteet jeketü. Wainma kasa taaʼinrajatka süpüla tia. Süka taneekünüin süpüla jülüjain taaʼin tü aʼyatawaakat nümüin Jehová chaa Camerún, wainma tü kasa tekirajaainjatkalü anain. Soʼu juyakat 1965 ipuotsü Sheila. «¿Jameetka joo wakuwaʼipa?», wamajiraaka. Ekiʼralaasü waaʼin mapa kachooinjanain waya otta talatüsü waaʼin. Wakumajapa sukuwaʼipa süpüla waleʼejüin Canadámüin sülatalaʼa sümaka wanee kasa wamüin.

Amülouishi chi wachonkai, ojutuushi. Nümaka chi tottootkai wamüin toolochon chi joʼuukai. Mojuyülia waaʼin mayaainjeʼe sülatüirüin maʼaka 50 juya süchikijee tia. Makatüshii waya Camerún süka kojutuin wamüin waʼyataain nümüin Jehová chaʼayaa.

Tayakai sümaa Sheila chaa Camerún soʼu 1965.

Apüleeruaanüsü naaʼin na wawalayuukana chaa Camerún sutuma nnojoliin sünainpünaain naya política. Kapüleʼereesia maʼin namüin nüneekünajachipa chi aluwataainjachikai saaʼu tia mmakat. Maayoʼu 13 soʼu 1970, apülajünüsü tü waʼyataainkat nümüin Jehová natuma na sülaülashiikana mma. Asütünüsü woulia tü Weteet jeketükat, eetaashii neʼe maʼaka jaʼrai kashi waya suluʼu. Wanee semaana süchikijee tia ajünajaanüshii na misioneero chajanakana suluʼu tia mmakat. Mojusü waaʼin naalin na wawalayuu makatakana chaʼayaa. Wainmajüsü waaʼin saaʼu tü kasa eekat süpüla alatüin namüin.

Aipirua kashi waya suluʼu tü Weteet chakat Francia. Aʼyataashi taya yalejee napüleerua na wawalayuu chakana Camerún. Aneekünüsü tü Weteet chakat Nigeria süpüla suʼunirüin sukuwaʼipa tü aʼyatawaa chakat Camerún. Aluwataanüshii waya Nigeriamüin diciembroʼu soʼu 1970. Kamaneeshii maʼin wamüin na wawalayuu chajanakana chaʼayaa, talatüsü maʼin waaʼin sünain aʼyatawaa nümüin Jehová wanaa namaa.

WANEE KASA KAPÜLEEKA WAMÜIN

Nnojotsü müin anakai maʼin saaʼin Sheila, eeirü sükalia sümaa ayuulin shia. Waneeküinjatü wanee kasa kapüleeka maʼin wamüin soʼu juyakat 1973. Oʼunushii waya sünain wanee outkajawaa miyoʼu chaa Nueva York. Anuu sünüiki Sheila tamüin soʼu chajanain waya suluʼu tia mmakat: «Mapüsasü maʼin taya. Ayuuisü maʼin taaʼin». Aʼyataasü shia tamaa nümüin Jehová soʼu 14 juya chaa África Occidental. Talatüsü maʼin taaʼin sümaa saaʼujee tü saaʼinrakat. Wanouteʼerüinjatpejeʼe waneirua kasa, woʼuraajaka maʼin nümüin Jehová jee waneekaka waleʼejüin wachikuaʼa Canadámüin süpüla shiʼrajeʼennüin Sheila. Kapüleesü maʼin wamüin wooʼulaainjanain suulia aʼyatawaa waneepia nümüin Jehová. Mojusü maʼin waaʼin sünainjee tia.

Tantapa chaa Canadámüin naapüin tamüin wanee taʼaleewain aʼyatawaa. Aʼyataashi nia sünain oikawaa kemion chaa Toronto. Wachajaain sukuwaʼipa süpüla nnojoliinjanain kojuyaalain waya. Müshiijeseʼe wachajaaka wanee miichi eeinjanain kepiain waya. Wayaʼlajaka waneirua einasee nnojotka jeketüin. Nnojotsü kachiiruain waaʼin wainmain korolo wamaʼana süka waʼyataweein waneepia nümüin Jehová wachikuaʼa. Nnojoliipejeʼe kakaliain waya sünain aʼatapajaa tia.

Oʼunawaishi taya saawanoʼuwai sünain akaalinjaa na wawalayuukana sünain akumajaa wanee piichi süpülajatka outkajawaa miyoʼu chaa Norval, Ontario. Ounejaanüshi taya mapa süpüla tayainjachin chi laülaashi jülüjakai aaʼin tü Piichi süpülajatkat Outkajawaa Miyoʼu. Anasü wamüin waʼyataain wachikuaʼa süka saawalaaitpain Sheila. Akolojooshii waya suluʼumüin tü Piichi süpülajatkat Outkajawaa Miyoʼu juunioʼu soʼu 1974. Talatüsü maʼin waaʼin süka waʼyataain waneepia nümüin Jehová wachikuaʼa.

Piama juya süchikijee tia, aneekünüshi taya süpüla talapalaainjachin naaʼu na wawalayuukana. Anasü wamüin waneeküin tia süka anaitpain Sheila. Walapalaaka naaʼu na wawalayuu kepiakana Manitoba, wanee pueulo chakat Canadá eere alin maʼin jemiai. Anapejeʼe maʼin waaʼin namaa na wawalayuukana süka kamaneein maʼin naya wamüin. Tü alanaʼaleeinjatkat maʼin wamüin shia waʼyataain nümüin Jehová süka süpüshuaʼa waaʼin jaʼitainna jalain waya.

TAYAAWATÜIN SAAʼU WANEE KASA TANOUTEʼERAJATKA

Kakalia waya sünain alapalawaa naaʼu na wawalayuukana. Ounejaanüshii waya süpüla waʼyataain suluʼu tü Weteet chakat Canadá soʼu 1978. Maʼaka jeʼra kashi mapa tayaawatüin saaʼu wanee kasa tanouteʼerajatka. Achuntunusü tamüin tekirajüinjachin wanee oora shiatapünaamüin sünain wanee outkajawaa anaka maʼin chaa Montreal, ekirajüinjachi taya süka francés. Nnojotpejeʼe kamalain maʼin namüin na jutkatüshiikana tü tekirajakalü anain naya. Nüchiaaka taya wanee wawala aʼyataakai suluʼu Departamento de Servicio. «¿Kasashiche wayuu nümaka tamüin tia?», maa müsü taaʼin. Nnojotsü anain wasoutia, müshii peʼipaajiraakai neʼe waaʼin. «Shia neʼe jülüjaka naaʼin tü nnojotkat anain sukuwaʼipa tatuma, nnojotsü jülüjayaain naaʼin tü kasa anakat sünain tekirajia», müsü taaʼin. Nnojotsü tayaawatüin maʼin saaʼu isain tachiki tekirajüin suʼupala wainma wayuu. Tayoutuin tü nüchiaakalü aka taya chia wawalakai süka nnojoluin anain sukuwaʼipa nünüiki tamüin.

Wanaa sümaa tekirajüin süka francés, tayaawatüin saaʼu wanee kasa tanouteʼerajatka sünain takuwaʼipa.

Maʼaka jeʼra kaʼi süchikijee tia, yootushi tamaa wanee wawala laülaashi jülüjakai aaʼin tü aʼyatawaakat suluʼu Weteet. «Nnojotsü anain tü taaʼinrakat shiʼipajee tü nümakat chi wawalakai, mojusü maʼin taaʼin sutuma tia», tamaka nümüin. Toʼunaka eemüin chi wawala achiaakai taya paala süpüla taküjain nümüin motuinjatüin naaʼin tü taainjalakat. Nnojoishi aashichijaain tamüin chia wawalakai jee motusü naaʼin taainjala. Sutuma tü alatakat tamüin, tayaawata aaʼu nnojoluin anain yaletayaale waaʼin (Prov. 16:18). Wainmatua toʼuraajüin nümüin Jehová süchiki tü taainjalakat. Taküjaka nümüin Jehová nnojoleerüin taaʼinrüin tia piantua.

Alatüirü suulia 40 juya taʼyataain suluʼu tü Weteet chakat Canadá. Naʼakashi taya na laülaashii jülüjakana aaʼin tü aʼyatawaakat suluʼu Weteet soʼujee juyakat 1985. Anaajaasü Sheila febreroʼu soʼu 2021, tasukajüin maʼin shia. Nnojoishi müin anakai maʼin taaʼin, ayuuishi taya shiʼipaʼaya, nnojotsü jülüjain maʼin taaʼin tia süka wainmain tü taaʼinrakat sünain aʼyatawaa nümüin Jehová, talatapejeʼe maʼin taaʼin (Ecl. 5:20, noota). Alatüirü tamüin kasa mojusü, wainmaleepejeʼe tü kasa anasü teʼrakat sünain aʼyatawaa nümüin Jehová. Talatüsü taaʼin süka taaʼinmaain tü nüchekakat Jehová otta süka taʼyataain waneepia nümüin soʼu 70 juya. Tachuntuin nümüin Jehová nükaalinjain na jimaʼaliikana süpüla naʼyataain nümüin süka süpüshuaʼa naaʼin, jama shieerüin talatüin atuma naaʼin jee jimateerüin atuma naaʼin.

a Paashajeʼera tü nüchikimaajatkat Marcel Filteau ojuʼitaka suluʼu Aapiria Wayuu peʼureeroʼu 1 soʼu 2000 kanüliaka «Jehová es mi refugio y fuerza».

b Sajaʼttiamüin tü juyakat 1957 aluwataapuʼusü Gran Bretaña saaʼu tü mmakat Ghana. «Costa de Oro» münapuʼusü shia.

c Paashajeʼera tü nüchikimaajatkat Herbert Jennings ojuʼitaka suluʼu Aapiria Wayuu diciembroʼu 1 soʼu 2000 kanüliaka «No saben lo que será su vida mañana».

d Nia oʼuniraka Nathan Knorr sukuwaʼipa naʼyataain na aküjaliikana pütchi nüchiki Jehová soʼu tia.