1, 2. ¿Jamüsü natüjaweeka saaʼu na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa tü sümakat Roma kapiitulo 8?

WANAA SÜMAA woutkajaain süpüla sotuin waaʼin ouktüin Jesuu, eesüjaʼa waashajeʼerüle Roma 8:15-17. Aküjünüsü suluʼu tia wetsiikulokalüirua natüjaain saaʼu na anoujashii aneekuushikana chainjanain naya iipünaa süpüla kaʼikat süpüshuaʼa. Saashin Roma 8:1, aʼaniraasü nakuwaʼipa wanaa nümaa Jesuu. ¿Namüinjatche neʼe naya anoujashiikana tü pütchi aküjünakat suluʼu Roma kapiitulo 8? ¿Sünainpünaataapa nakuwaʼipa na anoujashii yaainjanakana kepiain waneepia saaʼu mmakat?

² Tü pütchi ashajünakat suluʼu Roma kapiitulo 8, namüinjatü na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa. Süka eein chi naaʼinkai Maleiwa naaʼu, natüjaa aaʼulu shiimain nüchoin naya Maleiwa jee naʼatapajüin taashin naya suulia tü neʼiruku jookot süpüla kaainjalaa (Roma 8:23). Mapa, nüchoinjeena naya Maleiwa chapa naya  iipünaa. Nülaʼajaain Jeʼwaa tü naainjalakat sükajee naapajiraaichipain nikii Jesuu otta lotusü nakuwaʼipa noʼuluʼu süpüla nüchoinjanain naya (Roma 3:23, TNM; Roma 3:24-26; 4:25; 8:30).

3. ¿Jamüsü nekirajaainjatka sünain Roma kapiitulo 8 na anoujashii yaainjanakana kepiain waneepia yaa mmapaʼa?

³ Suʼttianainjee tü karalouktakat Roma, aashajaashi Pablo nüchiki wanee wayuu nnojoikai aneekuushin süpüla chainjachin iipünaa. Lotopejeʼe nukuwaʼipa chia wayuukai noʼuluʼu Jeʼwaa. Nia Abraham naashajaakai achiki. Eejachi chia wayuukai kakalia maʼin süpülapünaa naapajiraain nikii Jesuu (paashajeʼera Roma 4:20-22). Maaʼulu yaa, eesü süpüla lotuin noʼuluʼu Jeʼwaa nakuwaʼipa na anoujashii yaainjanakana kepiain waneepia yaa mmapaʼa. Akaʼaya naya, eeshii süpüla natüjain sünainjee tü aküjünakat suluʼu Roma kapiitulo 8.

4. ¿Kasa wasakireʼerüinjatka anain waaʼin waashajeʼerapa Roma 8:21?

⁴ Aashajaasü Roma 8:21 süchiki shiimain maʼin paʼaraiiseerüin tü mmakat nutuma Jeʼwaa otta taasheenain waya nutuma suulia kaainjalaa jee ouktaa. Saashin tia wetsiikulokot, talateena maʼin waya süka nüchoinjeenain waya Maleiwa. ¿Suluʼujeeiche pia tia paʼaraiisükat? Wekirajaajeerü anain sünain ekirajaayakat tüü kasain waaʼinrüinjatüin süpüla suluʼuin waya tü paʼaraiisükat.

5. ¿Kasa naashajaaka achiki Pablo suluʼu Roma 8:4-13?

⁵ (Paashajeʼera Roma 8:4-13, TNM). Aashajaashi Pablo suluʼu Roma kapiitulo 8 nachiki na wayuu jülüjakana aaʼin tü suchuntaakat saaʼin neʼiruku otta nachiki na wayuu jülüjakana aaʼin tü nüchekakat chi naaʼinkai Maleiwa. Naashin noʼutku na wayuukana, naya nüküjaka achiki Pablo na manoujainkana otta na anoujashiikana. Nnojotpejeʼe shiimain tia süka nüshajüin Pablo tia karalouktakat namüin na anoujashiikana, na wulekana akuwaʼipa noʼuluʼu Maleiwa (Roma 1:7, TNM). Anoujashii na naashajaakana achiki Pablo. ¿Jamüsü naatawaika nakuwaʼipa?

6, 7. (1) ¿Kasa süküjeeka achiki tü Wiwüliakat saashajaapa süchiki shiʼiruku wayuu? (2) ¿Kasa süküjaka Roma 8:4-13 süchiki shiʼiruku wayuu?

⁶ Sükajee tü pütchi «niʼiruku» makat suluʼu tü Wiwüliakat, eesü süküjünüle süchiki shiʼiruku wayuu (Roma 2:28, TNM; 1 Cor. 15:39, 50, TNM). Eesü shiale aküjünüin achiki nüpüshi wanee wayuu maʼaka tü aküjünakat nüchiki Jesuu sünain nüpüshin nia David. Akaʼaya neʼe Pablo, müsü nukuwaʼipa namaa na judíokana süka nüpüshin naya naashin (Roma 1:3; 9:3, TNM).

⁷ Süpüla watüjaain saaʼu jaraliin na wayuu jülüjakana aaʼin tü suchuntaakat saaʼin  neʼiruku naashin Pablo suluʼu Roma 8:4-13, TNM, wekirajaa sünain tü sümakat Roma 7:5, TNM. Müshi nia: «Wanaa sümaa jülüjapuʼuin waaʼin tü suchuntaakat weʼiruku, müshii sootokoi waaʼin sünain aaʼinraa tü kasa mojusükat sutuma tü nuluwataakat anain waya Moisés». Na makana akuwaʼipa naashin Pablo, naya na jülüjakana aaʼin aaʼinraa tü kasa mojusü suchuntaakat naaʼin otta oʼunüshii naya süchiirua tü kasa nachekakat neʼe namüiwaʼa.

8. ¿Jamüsü choʼujaaka nüchiaain Pablo na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa suulia jülüjain naaʼin tü suchuntaakat neʼiruku?

⁸ ¿Jamüshii nüchiaaka Pablo na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa suulia jülüjain naaʼin tü suchuntaakat neʼiruku? ¿Jamüsü eejüinjatka naaʼin napüshuaʼa na anoujashiikana maaʼulu sünain tü nümakat Pablo? Süka eein süpüla naaʼinrüin tü kasa mojusü suchuntaakat naaʼin. Jamüshiijaʼa noʼutku na anoujashii chajanakana Roma, süchepchiapuʼushii tü keeʼireekat naaʼin naashin Pablo. Eesüjaʼa shiale naashajaain achiki kachiiruain naaʼin naya anoujashiikana aʼluwajirawaa akuwaʼipa, ekawaa jee waneeirua kasa suchuntaaka naaʼin (Roma 16:17, 18, TNM; Filip. 3:18, 19; Jud. 4, 8, 12). Soʼu tia, eejachi wanee anoujashi corintojeʼewai aʼluwajiraakai nukuwaʼipa sümaa «tü nuʼwayuusekat chi nüshikai» (1 Cor. 5:1). Choʼujaasüjeseʼe nachiaanüin naya anoujashiikana nutuma Pablo suulia naaʼinrüin tü suchuntaakat neʼiruku (Roma 8:5, 6, TNM).

9. ¿Kasa nnojotka mojuin saashin Roma 8:6?

⁹ Tü nümakat Pablo sünainpünaasü wakuwaʼipa maaʼulu. Eesü keejiale nümüin wanee wawala tü suchuntaakat niʼiruku, jaʼitairü eeirüin nükalia sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. ¿Shiache nüküjeeka achiki Pablo nnojoluinjatüin jülüjain waaʼin ekawaa, aʼyatawaa, emiʼijawaa jee aijiraain waya sümaa waʼwayuuse? Nnojottaa, nnojotsü mojuin aaʼinraa tia. Jamüshijaʼa Jesuu, talatüsü naaʼin sünain ekawaa otta sünain asülajaa shiküin wayuu. Jee nütüjaa aaʼulu choʼujaain neemeraain. Naashin Pablo, choʼujaasü nüinkaainjachin wayuu sümaa nuʼwayuuse.

10. ¿Jamaluʼulu nünüiki Pablo wanaa sümaa «jülüja aaʼin» nümüin?

¹⁰ ¿Jamaluʼulu nünüiki Pablo wanaa sümaa «jülüja aaʼin» nümüin? Tü pütchi griego ashajünakat sünainjee tü nümakat Pablo, shia süküjeeka achiki jülüjakuʼu müle waaʼin wanee kasa waaʼinreeka amüin. Naashin wanee wayuu atüjashi, tia pütchikat sünainpünaasü nukuwaʼipa wanee wayuu keeʼireeka maʼin aaʼin aaʼinraa wanee kasa, shia naashajaaka achiki waneepia jee jülüjasü naaʼin waneepia tü kasa keeʼireekat naaʼin nümüiwaʼa. Nuuʼulaain shiain laülaain tia saaʼu nukuwaʼipa.

11. ¿Kaseerü kamalainka wamüin müleka jülüjale shia waaʼin waneepia?

¹¹ Na anoujashii chajanakana Roma nasakireʼerüinjatü anain naaʼin kasain jülüjain naaʼin waneepia. ¿Shiache jülüjaka naaʼin tü suchuntaakat neʼiruku? Maaʼulu yaa, choʼujaasü wayaawatüin saaʼu kasain kachiiruain maʼin waaʼin. ¿Kasache waashajaaka maʼin achiki? ¿Kasa wayuu tü keejiakat wamüin waaʼinrüin? Eesüjaʼa shiale jülüjain paaʼin ooʼulaka seʼeje kojuyasü wiino, anoukteʼeraa pipia, ayaʼlajaa püsheʼin, aʼyateʼeraa pünneetse jee shiale jülüjain paaʼin oʼunajawaa. Nnojotsiaajeʼe mojuin tia kasakalüirua. Jamüshijaʼa Jesuu, wiinojaasü wüin nutuma sünain wanee  miʼiraa shikiira kaʼwayuusee. Jee Pablo nüküjüin nümüin Timoteo anain nüsüle «yootchon wiino» süpüla anain nia (1 Tim. 5:23; Juan 2:3-11). Nnojotpejeʼe shiain naaʼinmaain tü wiinokot. ¿Jama piakai? ¿Kasa paaʼinmaaka maʼin?

12, 13. ¿Jamüsü eejüinjatka waaʼin suulia suchuntaaka weʼiruku?

¹² Müshi Pablo: «Jülüjale jaaʼin tü suchuntaakat jiʼiruku, eʼreena jia ouktaa» (Roma 8:6, TNM). ¿Jamaluʼut tia pütchikat? Müleka «jülüjale waaʼin tü suchuntaakat weʼiruku», nnojoleena waya aleewain nümaa Jeʼwaa otta nnojoleerü katüin woʼu mapeena. Eepejeʼe süpüla nunoukteʼerüin nukuwaʼipa wanee wayuu. Soto waaʼin nukuwaʼipa chi anoujashi chejeʼewaikai Corinto amaʼüjiraaka nukuwaʼipa jee ojuʼitinnaka naʼakajee na anoujashiikana. Niiʼiratüin nukuwaʼipa otta nnojotsü kachiiruain naaʼin tü suchuntaakat naaʼin. Aʼyataashi nia nüchikuaʼa nümüin Jeʼwaa sümaa wulein nukuwaʼipa (2 Cor. 2:6-8).

¹³ Mojushaatasü tü naaʼinrakat chia anoujashikai sutuma shiain kachiiruain naaʼin tü suchuntaakat niʼiruku, nuʼwanajaapejeʼe nukuwaʼipa. Akaataajaʼa neʼe maaʼulu yaa, eere wanee anoujashi oʼunaka süchiirua tü suchuntaakat naaʼin sümaa mojutüin nümüin tü nümakat Jeʼwaa, eeshi süpüla nuʼwanajaain nukuwaʼipa. Sütütüleʼerüin waaʼin tü nümakat Pablo süpüla wanoukteʼerüin tü kasa nnojotkat anain sünain wakuwaʼipa.

14, 15. (1) ¿Kasa jülüjainjatka waaʼin naashin Pablo?(2) ¿Kasa nnojotka naaʼinrüin chi jülüjakai aaʼin tü keeʼireekat naaʼin chi naaʼinkai Maleiwa?

¹⁴ Süchikijee nüküjüin Pablo süchiki tü kasa mojusü eekat sutuma oʼunaa süchiirua tü suchuntaakat weʼiruku, müshi nia: «Jülüjale jaaʼin tü keeʼireekat naaʼin chi naaʼinkai Maleiwa, kateerü joʼu otta eʼreena jia wanee anaa». Anashaatasü maʼin tia waʼatapajakat.

¹⁵ Chi jülüjakai aaʼin tü keeʼireekat naaʼin chi naaʼinkai Maleiwa, nnojoishi niain chi jülüjakai aaʼin waneepia Maleiwa jee aashajaakai waneepia nüchiki otta süchiki tü Wiwüliakat. Jamüshiijaʼa na anoujashii namaiwajanakana, naaʼinrapuʼuin tü kasa saaʼinrakat wayuu süpüshuaʼa, maʼaka saaʼin ekaa, asaa, kasaalüü, kachonniin naya jee aʼyataapuʼushii naya (Mar. 6:3; 1 Tes. 2:9).

16. ¿Kasa naaʼinmaaka maʼin Pablo?

¹⁶ Nnojotpejeʼe shiain tia naaʼinmaain maʼin Pablo jee na anoujashii namaiwajanakana. Jamüshijaʼa Pablo, aʼyataʼawaishi nia sünain akumajaa loona. Nnojotpejeʼe shiain naaʼinmaain maʼin tia. Tü naaʼinmaakat maʼin Pablo shia aʼyatawaa nümüin Maleiwa, maʼaka saaʼin aküjaa pütchi jee ekirajaa wayuu (paashajeʼera Aluwataaushikana 18:2-4; 20:20, 21, 34, 35). Na anoujashii chajanakana Roma, nashatüin nukuwaʼipa Pablo. Akaʼaya wayakana, choʼujaasü waaʼinrüin tia (Roma 15:15, 16).

17. ¿Kasa weʼreetka jülüjale waaʼin «tü keeʼireekat naaʼin chi naaʼinkai Maleiwa»?

¹⁷ ¿Jameerü wakuwaʼipa waaʼinmaale tü aʼyatawaakat nümüin Jeʼwaa? Müsü Roma 8:6: «Jülüjale jaaʼin tü keeʼireekat naaʼin chi naaʼinkai Maleiwa, kateerü joʼu otta eʼreena jia  wanee anaa». Waaʼinrüin tia wanaa sümaa wooʼulaain nuʼunirüin wakuwaʼipa Jeʼwaa nükajee chi naaʼinkai jee jülüjain waaʼin tü kasa jülüjakat naaʼin. Nüküjüin wamüin Jeʼwaa talateein waya maaʼulu jee kateerüin woʼu süpüla kaʼikat süpüshuaʼa.

18. ¿Jamüshii weʼreenaka wanee anaa jülüjale waaʼin «tü keeʼireekat naaʼin chi naaʼinkai Maleiwa»?

¹⁸ ¿Kasa anaa weʼreetka naashin Pablo jülüjale waaʼin «tü keeʼireekat naaʼin chi naaʼinkai Maleiwa»? Eʼreesü wanee anaa wayuu süpüshuaʼa jee jütateesü saaʼin wayuu süpüshuaʼa suulia shapawaa aaʼin. Palitchon na ountakana tia. Aluʼusaʼa wayakana, nükaaliinjain waya Jeʼwaa süpüla jutatüin waaʼin suulia shapawaa aaʼin. Anajiraashii waya sümaa wapüshi jee namaa na wawalayuukana. Eepejeʼe kaʼi mojujiraaka oʼu waya namaa na wawalayuukana süka waleʼeruʼuin tü kaainjalaakat. Sülatüle tia waaʼinrüin tü nümakat Jesuu: «Puʼun[a] nünainmüin chi puwalakai süpüla pukumajiraain sukuaippa nümaa» (Mat. 5:24). Soteesü waaʼin naʼyataain na wawalayuukanaya nümüin Jeʼwaa, chi «Maleiwa aapakai wane anaa wamüin» (Roma 15:33; 16:20).

19. ¿Jarat tü anaa talateetkalü atuma waaʼin?

¹⁹ Jülüjale waaʼin tü keeʼireekat naaʼin chi naaʼinkai Maleiwa, anajiraajeena waya nümaa. Müshi Isaías: «[Jeʼwaa] paaʼinmajeena na eʼitaakana naaʼin pünain jee eʼreena naya wanee anaa putuma saaʼujee naaʼinrüin tia» (Is. 26:3, TNM; paashajeʼera Roma 5:1).

20. ¿Jamüsü talataka paaʼin sutuma tü sümakat Roma kapiitulo 8?

²⁰ Sünainpünaasü wakuwaʼipa wapüshuaʼa tü sümakat Roma kapiitulo 8, jaʼitainna chainjanale waya chaa iipünaa jee yaainjanale yaa mmapaʼa. Talatüsü maʼin waaʼin sutuma sütütüleʼerüin waaʼin tü Wiwüliakat süpüla waʼyataainjanain maʼin nümüin Jeʼwaa suulia waaʼinrüin tü suchuntaakat waaʼin. Jülüjale waaʼin tü keeʼireekat naaʼin chi naaʼinkai Maleiwa, wainmeerü tü kasa anasü weʼreetkat suluʼujee tia. Müshi Pablo: «Nünainjee chi Wasenyotsekai Jesuu naapüin Maleiwa wamüin kataa oʼuu» (Roma 6:23, TNM).