1, 2. ¿Kasa sükaaliinjaka anain waya tü sümakat Roma 5:12?

MÜSÜ tü Wiwüliakat: «Kaainjalashi Adán nuulia Maleiwa sükajee niyouktajaain sümaa nünüiki nümüin. Ouktakalaka nia saaliijee. Je sükajee kaainjalain Adán, oʼttüsü wayuu ütamüinreʼeya sünain kaainjalaa. Ouktakalaka naya saaliijee» (Roma 5:12). Weʼraajüin maʼin tia wetsiikulokot otta waashajeʼerawalüin shia sümüin wayuu wekirajapa naya sünain tü Wiwüliakat.

² Kojuyatua süshajünüin tia wetsiikulokot suluʼu tü karalouktakat ¿Kasa shikirajaka maʼin tü Wiwüliakat? Wanaa sümaa wekirajüin wachonnii jee wayuu sünain tü ekirajaayakat 3, 5 otta 6, eesü waashajeʼerüle namüin tü sümakat Roma 5:12. Eeshiijaʼa wakaaliinjale naya sünain tia wetsiikulokot süpüla natüjaain saaʼu jamüin nnojotka paʼaraiisüin tü mmakat maaʼulu, jamüin choʼujaaka waakajinnüin suulia waainjala otta jamüin ouktaka waya. Sükaaliinjüinya waya tia wetsiikulokot süpüla kojutüleeinjatüin wamüin tü wakuwaʼipakat nümaa Jeʼwaa, süpüla waaʼinrüin waneepia tü anakat nümüin otta süpüla weʼitaashaatain waaʼin sünain nikeraajeerüin tü nümakat wamüin.

3. ¿Kasa sotuinjatka waaʼin süchiki tü wakuwaʼipakat?

 ³ Waleʼeruʼusü wayakana wapüshuaʼa tü kaainjalaakat, müshiijeseʼe kaainjalain waya weinshi. Amülialaapejeʼe naaʼin Jeʼwaa waalin. Nütüjaa aaʼulu nnojoluin lotuin wakuwaʼipa otta keeʼireesü naaʼin motuin naaʼin waainjala (Sal. 103:13, 14). Akaʼaya naashin Jesuu, wachuntajatü nümüin Jeʼwaa motuinjatüin naaʼin tü waainjalakat (Luc. 11:2-4). Jee müsia, nülatirüitpale Jeʼwaa sooʼopünaa naaʼin tü kasa mojusü waainjapuʼukat sümaiwa, nnojotsü jülüjakuʼu müinjatüin waaʼin tia. Wekirajaa sünain tü naaʼinrakat Jeʼwaa süpüla motoleein naaʼin tü waainjalakat.

4, 5. (1) ¿Kasa wayaawataka aaʼu sutuma Roma 5:12? (2) ¿Kasa aküjüneeka sükajee tü pütchikat «anamia maʼin» maka?

⁴ Suluʼu Roma kapiitulo 6, wayaawata aaʼulu tü naaʼinrakat Jeʼwaa süpüla motuinjatüin naaʼin tü waainjalakat. Shiasaʼa suluʼu tü kapiitulokat 3, aküjünüsü waleʼeruʼuin wapüshuaʼa tü kaainjalaakat. Müshi Pablo: «Anamia maʼi chi Maleiwakai sümüin wayuu süpüshua waneepia. Je saaʼujee anamiain maʼi nia, chi eekai nünoujain nünain Cristo Jesús, taashishi nia suulia naainjala sümaa anajiraain nia nümaa Maleiwa» (Roma 3:23, TNM; Roma 3:24). Tü pütchikat «anamia maʼi» sünainjeejatü wanee pütchi griego. Tü aküjüneekat sükajee tia pütchikat griego, shia naainjüinjatüin wayuu kasa anashaatasü maʼin sümaa nnojoluin naʼatapajüin nuwalaajünüin saaʼu otta saapünüin kasa nümüin.

⁵ Naashin wanee ekirajaai sünain tü Wiwüliakat, tü süküjeekat tia pütchikat griego nüchiki Maleiwa nümaa Jesuu, shia noʼtteʼerüin wayuu suulia kaainjalaa jee ouktaa. Müsüjeseʼe «anamia maʼin» sümüin tia pütchikat griego suluʼu Traducción del Nuevo Mundo suluʼu inkülee. Wekirajaa sünain tü naaʼinrakat Maleiwa wapüleerua otta jamüin anaka waya sutuma anamiain maʼin nia wamüin otta müsia tü kasa anasü waʼatapajakat sutuma.

6. ¿Jaralii aneenaka akuwaʼipa sutuma anamiain maʼin Maleiwa? ¿Jameerü sukuwaʼipa tia?

⁶ Süka kaainjalain Adán, kaainjalasü jee ouktüsü wayuu süpüshuaʼa nünainjee. Müsüjeseʼe sümüin tü Wiwüliakat: «Sükajee kaainjalain Adán, oʼttüsü wayuu ütamüinreʼeya sünain kaainjalaa. Ouktakalaka naya saaliijee». Anamiapejeʼe maʼin Jeʼwaa, naakajirüinjeseʼe napüshuaʼa na wayuukana nükajee Kürisüto (Roma 5:12, 15, 17). «Saaʼujee noonooin Jesucristo sümaa nünüiki Maleiwa, eeitpa süpüla anajiraain wayuu maleekalia». Otta eeitpa süpüla naʼatapajüin katüin noʼu waneepia sükajee tü naaʼinrakat Kürisüto (Roma 5:19, 21).

7. ¿Kasa niiʼiyataka Jeʼwaa sutuma naakajirüin wayuu suulia kaainjalaa jee ouktaa?

⁷ Mayaapejeʼe nnojoluin jaralüin «paapa püchon» müin nümüin Jeʼwaa, naaʼinrüin tia süka anamiain maʼin nia, naakajirüin waya suulia kaainjalaa jee ouktaa. Naaʼinrüinya tia Jeʼwaa nümaa Jesuu mayaapejeʼe kaainjaraliin waya. Waapashaatain analuʼut namüin süka eeitpain süpüla nülatirüin Jeʼwaa tü waainjalakat woulia otta eein süpüla katüin woʼu waneepia nutuma. Jee waapüinya analuʼut  nümüin Jeʼwaa saaʼu anain tü wakuwaʼipakat maaʼulu nutuma.

8. ¿Kasa nnojoluinjatka waaʼinrüin?

⁸ Watüjaa aaʼulu moteerüin naaʼin Maleiwa waainjala, jaʼitairü mojuin maʼin tü kasa waaʼinrakat. Nnojotpejeʼe mojutüinjatüin wamüin anamiain maʼin Jeʼwaa wamüin. Nnojoishii waya aainjüinjanain kasa mojusü sümaa wamüin: «Jaʼitairü taaʼinrüin kasa mojusü, moteerü naaʼin Jeʼwaa taainjala». Jamüsüjaʼa eeiwaʼaya noʼuluku na aluwataaushiikana yaa mmapaʼa, eejana anoujashii eekai müin nakuwaʼipa (paashajeʼera Judas 4). Maaʼulu, choʼujaasü waaʼinmajiraain wakuwaʼipa suulia majüin waya, nnojoluinjatü washatüin tü kasa mojusü naaʼinrakat na waneeinnua.

9, 10. ¿Jamüshi süpüla taashin Pablo otta na waneeinnua suulia süchepchia kaainjalaa jee ouktaa?

⁹ Naashin Pablo, mojusü jülüjale naaʼin na anoujashiikana moteerüin naaʼin Jeʼwaa naainjala macheʼere naya süchiirua kaainjalaa. Nnojotsü jülüjainjatüin naaʼin tia naashin Pablo süka taashinnapain naya suulia süchepchia kaainjalaa (paashajeʼera Roma 6:1, 2). ¿Kasa nüküjeeka achiki Pablo?

¹⁰ Süka naapüin Jeʼwaa chi Nüchonkai süpüla ouktüin saaʼu wayuu, nülatirüin naainjala Pablo otta na wanee anoujashii eejanakana nükalioʼu Jesuu. Nüneeküin naya Jeʼwaa nükajee chi naaʼinkai süpüla nüchoinjanain naya. Ayatüle waneepiain naya nümaa Jeʼwaa, eeshii süpüla noʼunüin chaa iipünaamüin otta naluwataain wanaa nümaa Kürisüto. Katayülia noʼu noʼutku na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa. ¿Jamaluʼutche nutuma Pablo taashinnapain naya suulia süchepchiaa kaainjalaa? Aküjüshi Pablo süchiki suʼwanajaain tü nakuwaʼipakat. Naashin niakai, süchikijee ouktüin Jesuu, asoʼiraasü naaʼin maʼaka naaʼin wanee meʼrujusai süpüla katüinjatüin noʼu waneepia chaa iipünaa. Nnojoluichipa süchepchiain nia tü ouktaakat. Müsia neʼe tü alatakat namüin na anoujashii aneekuushiikana, eeʼiratüsü tü nakuwaʼipakat süka nnojoluitpain shiain jülüjain naaʼin tü kasa mojusü suchuntaakat naaʼin. Tü jülüjakat naaʼin jooluʼu shia anainjatüin tü naaʼinrakat noʼuluʼu Maleiwa. Taashishii naya suulia süchepchia kaainjalaa sünainjee naakajirüin naya Maleiwa nükajee Jesuu (Roma 6:9; Roma 6:11, TNM).

11. ¿Kasa naaʼinrajatka na anoujashiikana maaʼulu süpüla taashin naya suulia süchepchia naainjala?

¹¹ ¿Jama wayakana yaainjanaka kepiain mmapaʼa? ¿Jamüshii süpüla taashin waya suulia süchepchia waainjala? Sümaiwa, wainma tü kasa mojusü waaʼinrapuʼukat süka nnojoluin watüjaain saaʼu mojuin shia nümüin Jeʼwaa. Süchepchiapuʼushii waya kaainjalaa paalainka sünain waaʼinrapuʼuin waneepia tü kasa yarüttakat atuma waaʼin (Roma 6:19, 20). Wekirajaapa sünain tü Wiwüliakat, wayaawata aaʼu tü wakuwaʼipainjatkat naashin Maleiwa, wanoukteʼerüinjeseʼe shia, waapüin waaʼin nümüin Maleiwa otta woutiisashii waya. Keeʼireesü maʼin waaʼin woonooin nümaa Jeʼwaa otta waaʼinrüin tü nüchekakat. Müsü tü Wiwüliakat: «Taashiinapa jia suulia süchepchiaa kaainjalaa. Nüchepchiainapa jia Maleiwa süpüla aaʼinraa tü kasa anasü nüchekakat jüpüleerua» (Roma 6:17, 18).

12. ¿Kasa eeka süpüla waaʼinrüin waneʼewai wakua?

¹² Eepejeʼe wanee kasa waaʼinrajatka. Müshi Pablo: «Juuʼulaa jumata suulia süchepchiaa jia kaainjalaa. Nnojo joonooin sümaa tü mojusü keejiakat sümüin tü jiʼiruku jookot süpüla ouktaa» (Roma 6:12). Wayaʼala neʼe atüjaaka saaʼu müleka jülüjainjatüle waaʼin waneepia tü kasa mojusü suchuntaakat waaʼin jee wayouktüinjatüle shia. Püsakira paaʼin sünain tüü: «¿Jülüjeetche taaʼin waneepia tü kasa mojusü  suchuntaakat taaʼin sümaa taaʼinreerüin shia mapa? ¿Tayouktamaateetche shia?». Kojutüle maʼin wamüin tü naaʼinrakat Maleiwa süka anamiain nia wamüin, waaʼinreerü tü kasa anasü nüchekakat.

13. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu eein süpüla wountüin waaʼinrüin tü kasa anasü nüchekakat Maleiwa?

¹³ Noʼutku na anoujashii corintojeʼewaliikana, aainjapuʼushii kasa mojusü süpülapünaa nekeroluin sünain anoujaa. Eeshii na aʼluwajapuʼukana, na jaleetpuʼukana, na amaʼüjiraapuʼukana nakuwaʼipa, na aʼwaajapuʼukana maleiwayaasü otta na epeʼrüliipuʼukana. Japüisü maʼin naaʼin saaliijee tü kasa mojusü naaʼinrapuʼukat. Neeʼiratüin nakuwaʼipa nekirajaapa nüchiki Jeʼwaa otta aipa nia napüla (Roma 6:21; 1 Cor. 6:9-11). Akaʼaya na anoujashii chajanakana Roma, choʼujaasü neeʼiratüin nakuwaʼipa. Müshi Pablo namüin: «Nnojo jaapüin jiʼiruku süpüla kaainjalaa, süpüla jaaʼinrüinjatüin kasa mojusü süka. Nnojo motüin jaaʼin sünain katüinapain joʼu nütüma Maleiwa. Shia anaka aluʼu jooluʼu jaapajiraale jukuaippa nümüin. Jaapa jiʼiruku nümüin süpüla jaaʼinrüinjatüin kasa anasü süka» (Roma 6:13). Nütüjaa aaʼu Pablo nounteerüin naaʼinrüin tü kasa anasü nüchekakat Maleiwa otta neʼrüin kasa anasü saaʼujee anamiain Maleiwa namüin.

14, 15. ¿Kasa wasakireʼerüinjatka anain waaʼin?

¹⁴ Maaʼulu yaa, eeshii wawalayuu mapuʼukana akuwaʼipa maʼaka naaʼin na anoujashii corintojeʼewaliikana. Shiasaʼa nekirajaapa nüchiki Jeʼwaa, neeʼiratüin nakuwaʼipa. Sutuma naaʼinrüin tia, müshii naʼwulejünakai aaʼin nakuwaʼipa. Müshiʼiya wayakana, weeʼiratüinjatü wakuwaʼipa süpüla waaʼinrüin tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa. Keeʼireesü maʼin waaʼin weeʼiyatüin sünain kojutüin wamüin anamiain Jeʼwaa. Müshiijeseʼe eejiraain waya sümaa tü kasa mojusü suchuntaakat waaʼin sümaa ayatüin waʼyataain nümüin Jeʼwaa.

¹⁵ Wayoukta waaʼinrüin tü kasa mojusü naaʼinrapuʼukat na corintojeʼewaliikana. Nnojoliinjana waya macheʼein süchiirua aaʼinraa kasa mojusü sutuma moteerüin shia naaʼin Jeʼwaa waashin saaʼujee anamiain nia. ¿Anasüche waainjüle wanee kasa nnojotka mojuin maʼin saashin wayuu? ¿Ayateenache oonooin waya nümaa Maleiwa sünain kasa süpüshuaʼa? (Roma 6:14, 17).

16. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu wayouktajatüin tü kasa mojusü nnojotkat aküjünüin suluʼu 1 Corinto 6:9-11?

¹⁶ Jülüja waaʼin nukuwaʼipa Pablo, müshi nia: «Otta tayakai, maa aka wayuu süpüshua sünain keʼirukuin, süchepchiashi taya kaainjalaa. Anasü taküjale paala tachiki jümüin. Shiimüin sünain nnojolüin tayaawatüin saaʼu jamüinjatüin taaʼinrüin tü kasa taaʼinrakat. Tü kasa anasü tachekakat sünain taaʼinreein, nnojotsü taaʼinrüin. Shia taaʼinraka tü kasa mojusü nnojotkat tacheküin taaʼinreein» (Roma 7:14-16). Mayaainjeʼe nnojoluin naaʼinrüin Pablo tü kasa mojusü aküjünakat suluʼu 1 Corinto 6:9-11, niyaawata aaʼu ayatüin nüleʼeruʼuin tü kaainjalaakat. Süka naaʼinreein tü nüchekakat Jeʼwaa, eejiraashi nia sümaa tü kasa mojusü suchuntaakat naaʼin (paashajeʼera  Roma 7:21-23). Washata nukuwaʼipa Pablo otta ayata woonooin sümaa nünüiki Jeʼwaa.

17. ¿Jamüsü keeʼireeka paaʼin lotuin pukuwaʼipa sünain süpüshuaʼa tü kasa paaʼinrakat?

¹⁷ Watüjaa aaʼulu lotuinjatüin wakuwaʼipa sünain süpüshuaʼa tü kasa waaʼinrakat süka waʼyataaliin nümüin Jeʼwaa (paashajeʼera Proverbios 14:5; Éfeso 4:25). Sutuma tia, nnojoishii waya aküjüin alawaa, nnojotsü keeʼireein waaʼin müin wakuwaʼipa maʼaka naaʼin Satanaa, chi kanainjeejachikai tü alawaakat. Soto waaʼin ouktüin Ananías sümaa nuʼwayuuse saaliijee naküjüin naʼalain (Juan 8:44; Aluw. 5:1-11). Nnojotpejeʼe niyouktüinjatüin neʼe aküjaa alawaa chi eekai lotuin akuwaʼipa. Shiimainre kojutüin maʼin wamüin anamiain Maleiwa, eesü waneeirua kasa waaʼinrajatka.

18, 19. ¿Kasa sünainpünaaka lotuin wakuwaʼipa sünain tü kasa waaʼinrakat?

¹⁸ Eesü süpüla nnojoluin lotuin nukuwaʼipa wanee wayuu, jaʼitaichi nnojoluin n̈uküjüin alawaa. Anuu nünüiki Jeʼwaa namüin na israeliitakana: «Nnojo juʼluwajüin, nnojo jimeejüin wayuu otta nnojo jüküjiraain alawaa». ¿Jamüsü naaʼinrüinjatka tia? Müshi Jeʼwaa: «Wuleinjatü tü jukuwaʼipakat maʼaka wulein tü takuwaʼipakat tayakai Jeʼwaa, chi Jümaleiwasekai» (Lev. 19:2, 11, TNM). Jaʼitainna nnojoliin  waküjüin alawaa, müleka wanoujirüle wayuu sünain wanee kasa nnojotka shiimain, nnojotsüjaʼa mmata lotuin wakuwaʼipa.

¹⁹ Eetaashi wanee wayuu aküjakai nümüin chi nülaamainkai jee namüin na aʼyataajiraakana nümaa nujuʼiteein maalü süka chainjachin nia eʼrajeʼerüin naashin. Nnojotpejeʼe shiain tia nujuʼiteein anainjee. Ojuʼiteeshi neʼe maalü sünain vacación. Eeshijaʼa chainjachire nia motsoʼo suluʼu wanee farmacia jee shiale sünain awalaajaa nujuyaala nümüin wanee tottoot. ¿Anasüche tü naaʼinrakat? ¿Nimeejataapa chi nülaamainkai jee na aʼyataajiraakana nümaa? Chia wayuukai nunoujirüin na waneeinnua sünain wanee kasa nnojotka shiimain. Eeshii wayuu aküjakana alawaa süpüla saainjünüin tü keeʼireekat naaʼin jee shiale suulia süsalain naya naainjala. Oonoopejeʼe waya nümaa Jeʼwaa, müshi nia: «Nnojoishi emeejüinjachin pia wayuu». Waaʼinreein tü nümakat Jeʼwaa süka shiain tü anakat süpüla waaʼinrüin (Roma 6:19).

20, 21. ¿Kasa wayouktüinjatka süpüla weeʼiyatüin waapüin analuʼut nümüin Jeʼwaa saaʼujee anamiain nia wamüin?

²⁰ Shiimainya wayouktüin tü amaʼüjirawaakat akuwaʼipa, tü epeʼruwaakat otta waneeirua kasa mojuka maʼin. Nnojotpejeʼe wayouktüinjatüin neʼe tia, wayouktajatü süpüshuaʼa tü kasa mojukat nümüin Jeʼwaa. Jamüshiijaʼa waya, nnojotsü neʼe wayouktüin wamaʼüjiraain wakuwaʼipa, wayouktüin süpüshuaʼa tü kasa sünainpünaakat tia. Jee nnojoishii neʼe aaʼinmajiraain waya suulia epeʼruwaa, aaʼinmajiraashii waya suulia sülataleein tü asüüshikat watuma. Choʼujaasüjeseʼe maʼin wachecherüin waaʼin suulia tü kasa mojusü suchuntaakat waaʼin. Shiimainya wounteerüin tia wachecherüle waaʼin.

²¹ Waaʼinra tü nümakat Pablo, müshi nia: «Juuʼulaa jumata suulia süchepchiaa jia kaainjalaa. Nnojo joonooin sümaa tü mojusü keejiakat sümüin tü jiʼiruku jookot süpüla ouktaa» (Roma 6:12; 7:17-20). Shiimainya nnojoluin süpüla maainjalain wanee wayuu. Weeʼiyateetpejeʼe waapüin analuʼut nümüin Jeʼwaa otta nümüin Jesuu saaʼujee anamiain naya wamüin wachecherüle waaʼin suulia aainjaa kasa mojusü.

22. ¿Kasa weʼreetka kojutüle maʼin wamüin anamiain Jeʼwaa?

²² Nülatirüin sooʼopünaa naaʼin Jeʼwaa tü waainjalakat otta ayateeria naaʼinrüin tia. Talatüshii maʼin waya saaʼujee anamiain maʼin Jeʼwaa wamüin. Müshiijeseʼe waʼyataainjanain maʼin süchiirua wayouktüin tü kasa mojukat nümüin Jeʼwaa, jaʼitairü anain shia soʼuluʼu waneeirua wayuu. ¿Kasa anasü weʼreetka müleka waaʼinrüle tia? Müshi Pablo: «Süka taashinnapain jia suulia süchepchia kaainjalaa otta nüchepchiashii jia chi Maleiwakai jooluʼu. Sutuma tia wuleitpa tü jukuwaʼipakat otta kateerü joʼu süpüla kaʼikat süpüshuaʼa» (Roma 6:22, TNM).