SÜPÜLAPÜNAA sülatüin tia, kamalainsü tamüin ekirajawaa nüchiki Maleiwa. Antinnawaisü sümüin maama karalouktairua aashajaaka süchiki tü Wiwüliakat jee kamalainsü maʼin tamüin anajaa tü ayaakuaa sünainkat. Niyouktashaatain papaa shikirajüinjachin taya maama sünain tü ekirajünakalü anain shia. Süka ponuin taaʼin tü ekirajünakalü anain, tasakirawalüin shia süchiirua tia. Jee shikirajapuʼuin taya nüchikiruʼu papaa. Suluʼujee tia, woutiiseeshi jee taapeein taaʼin sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Woutiisashi taya mapa soʼu 1943 chaa Blackpool (Inglaterra), poloo touyase soʼu tia.

Soʼujeʼereʼeya tia, oʼunawaishi taya sümaa maama sünain aküjaa pütchi. Jee aküjüshii waya pütchi süka gramófono. Miyoʼu shia sümaa jawatüin, eetaasü maʼaka jaʼrai kiilo shipesain. Müliachonsü naaʼin wanee jintüi sünain alüʼüjaa makat aka saaʼin tia.

Wanaa sümaa 14 touyase, pürekutsooleeshi taya. Sümaka maama tamüin: «Anashi paashajaale palajana nümaa chi wawala antawaikai sünain anaʼlawaa waaʼu». Nüküjaka tamüin chia wawalakai anain tatüjale palajana süpüleerua  wanee aʼyatawaa akaaliinjeechika taya süpüla pürekutsoolin taya. Taaʼinraka tia. Shiasaʼa süchikijee piamain taya juya sünain wanee aʼyatawaa, taküjaka nümüin wanee wawala alapalaai waaʼu pürekutsooleein taya. «Anasü, puuʼulakaata maa», nümaka tamüin.

Soʼu aaʼuriiroʼu 1949, wapütüin süpüshuaʼa tü korolo eejatkat wamaʼana jee akolojooshijeseʼe taya sümaa maama Middleton, pejesü sünain Manchester. Pürekutsootshii waya yala. Sülatapa pienchi kashi, tounejaain wanee wawala süpüla pürekutsoolin nia tamaa. Mapa, suchuntaka tamüin Weteet süpüla talaatain suluʼumüin wanee outkajaalee jeketü akumajaaka chaa Irlam. Jee müsia maama pürekutsoot shia sümaa wanee wawala suluʼu wanee outkajaalee naatajatü.

Chi wawala pürekutsootkai wanaa tamaa, nia oʼuniraka tamaa sukuwaʼipa tü ekirajawaakat suluʼu tü jeketkat outkajaalee süka alin neeʼiree na atüjakana ekirajaa. 17 touyase soʼu tia. Mapa, akolojooshi taya suluʼu wanee outkajaalee chaa Buxton süka palitchon na wawalayuu chajanakana chaʼayaa jee choʼujaain nakaaliinjünüin. Tü tatüjakat sünainjee tü taaʼinrakat, sükaaliinjain taya süpüla tü aʼyatawaa aapünüinjatkat tamüin.

Soʼu 1951, aluwataashi taya karaloukta süpüla toʼunüin sünain tü Ekirajaaleekat Galaad. Shiasaʼa soʼu 1952, eenajinnüshi taya süpüla surulaalüinjachin taya. Taküjaka namüin nnojolinjachin surulaalüin taya saaʼujee taʼyataain waneepia nümüin Maleiwa. Shiasaʼa chaa laülaapialuʼu nayouktajaa amaalü tü tachuntakat namüin jee napüresajiraaka taya aipirua kashi saaliijee tia. Suʼunnaa chajachin taya püreesain, eenajinnüshi taya süpüla toʼunüin sünain tü Ekirajaaleekat Galaad, tia shia tü ekirajawaakat 22. Soʼu juulioʼu 1953, ojuʼitüshi taya suluʼujee tü kaatsetkat. Toʼotooka suluʼu wanee anua Georgic sünülia süpüla tantajachin chaa Nueva York.

Shiasaʼa tantapa, oʼunajaa tamüin sünain wanee outkajawaa miyoʼu makalü anülia «Sociedad del Nuevo Mundo». Süchikijee tia, oʼotooshi taya suluʼu wanee türein chakuwatka South Lansing, (Nueva York) eejatüle saainjünüin tü ekirajawaakat. Süka eiwaʼalin taya ayuʼlawaa suluʼujee tü kaatsetkat, palitchon nneerü eejatka tamaʼana. Wanaa sümaa tashakatüin suluʼujee türeinka, oʼotooshi taya suluʼu  wanee wuusü chaʼwatkat South Lansing. Taʼanapajaka 25 centavos nuulia wanee wayuu süpüla tawalaajüin tasapia.

Anasü maʼin tü ekirajünakat anain waya suluʼu tü Ekirajaaleekat Galaad süka wekirajünüin sünain akaaliinjaa «wayuu süpüshua» sünain anoujaa (1 Cor. 9:22). Aluwataanüshi taya chaa Filipinas nümaa Paul Bruun otta Raymond Leach; eetaasü maʼaka jeʼra kashi waʼatapajüin süpüla saapünüin wamüin visa. Anuawaluʼushii waya süpüla wantüin Rotterdam, (Países Bajos). Walatirüin tü kanüliakat mar Mediterráneo, canal de Suez, océano Índico, Malasia otta Hong Kong. 47 kaʼi walatirüin shirokupünaa tü palaakat, anta müshiijaʼa waya nowienpüroʼu 19 soʼu 1954 chaa Manila.

Chaʼayaa aʼwanajaasü wakuwaʼipa süka naatajatüin sukuwaʼipa wayuu, tü mmapaʼakat jee tü nanüikipalakat. Aluwataanüshii waya apünüinrü suluʼumüin wanee outkajaalee chajatka suluʼu tü pueulokot Quezon; wainma na aashajaakana inkülee chayaa. Aipiruapa waya kashi chaʼayaa, nnojoishii maʼin waya atüjain aashajawaa süka tagalo. Aʼwanajaanajatü tü aʼyatawaa aapünakat wamüin.

Soʼu maayoʼu 1955, waleʼenapa wepialuʼumüin süchikijee aküjaa pütchi, tanta anainrü nümaa chi wawalakai Leach wanee karaloukta aluwataanaka wamüin. Ashajünüsü wamüin sünain waneekünüin süpüla walapalaainjanain naaʼu na wawalayuukana. 22 touyase wanaa sümaa tia. Tia jeketkat taʼyataain shikirajüin taya sünain akaaliinjaa «wayuu süpüshua» sünain anoujaa.

Tü palajatkat takua sünain alapalawaa naaʼu na wawalayuukana, ekirajüshi taya tü pütchi sümüinjatkat wayuu süpüshuaʼa süʼütpaʼa wanee oikkaalee suluʼu tü pueulokot. Soʼu kaʼikat tia chaa Filipinas, aküjünapuʼusü tü pütchi sümüinjatkat wayuu süpüshuaʼa eere jouluin wayuu. Süka wainmain na wawalayuu talapalaakana aaʼu, ekirajüshi taya tü pütchi sümüinjatkat wayuu süpüshuaʼa suluʼu pülaasa, meetkaraluʼu, soʼuluʼu piichi eere suutkajaain wainma wayuu, ashaittülee woola, patkeruʼu jee suluʼupünaa wopu eere anashiin. Soʼu wanee kaʼi chaa San Pablo, nnojotsü süpüla taapüin tü pütchi sümüinjatkat wayuu süpüshuaʼa chaa metkaaraluʼu saaʼujee kaʼüliain tü juyakat. «Anashii  woʼunüle suluʼumüin tü Piichi outkajaaleekat taküjaiwa tia pütchikat», tamaka namüin na wawalayuu jülüjakana aaʼin tia. Mapa, nasakirüin taya naya wawalayuukana shiale wanee outkajawaa süpülajatka wayuu süpüshuaʼa tia waaʼinrakat saaʼujee nnojoluin saainjünüin chaa metkaaraluʼu.

Atunkawaishi taya waneepia nepialuʼu na wawalayuukana. Mayaapejeʼe nnojoluin anain nepia, wulechonsü natuma. Tü tatunkakalü aaʼu müsü aka saaʼin tü süsatpalakat püliikü. Tü oʼoojuleekat, anuuipaʼasü jee jaʼyashiisü shia. Eepuʼusü taaʼin sünain oʼoojoo suulia teʼnnüin. Eeshi toʼunapuʼule suluʼu wuusü jee anua süpüla tantüin suluʼumüin mma pasanainka sünain palaa. Jee nnojotsü kemion ee tamaʼanajeʼewalüin soʼu tü kaʼi taʼyataakalü oʼu nümüin Maleiwa.

Atüjashi taya mapa aashajawaa süka tagalo mayaainjeʼe nnojoluin tekirajaain suluʼu koleejia süpüla tia anüikiikat. Tountüin tia sünain aküjaa pütchi namaa na wawalayuukana jee sünain tü outkajawaakat. Nakaaliinjain taya na wawalayuukana süpüla tatüjain tia anüikiikat; taapüin analuʼut namüin saaʼujee nnojoluin nashapalaain aaʼin sünain ekirajaa taya jee saaʼujee naküjüin tamüin tü pütchi nnojotkalü anain tatuma.

Eepa takalia sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa, ayatüinjatia tanoukteʼerüin tü taaʼinrajatkat süpüla tü jeketü aʼyatawaa aapünajatkat tamüin. Wanaa sümaa nünaʼlaain wamüin chi wawalakai Nathan Knorr soʼu 1956, aainjünüsü wanee outkajawaa miyoʼu. Eʼitaanüshi taya süpüla oʼuniraa sukuwaʼipa tü outkajawaakat miyoʼu. Matüjüinreesai taya süpüleerua tia, nakaaliinjapejeʼe taya wanee wawalayuu süpüla tountüin tia. Maʼaka jeʼra juya süchikijee tia, aainjünüsü wanee outkajawaa miyoʼu, shikiipüʼüshi taya tia. Chejeejachi Weteet Brooklyn chi wawalakai Frederick Franz wanaa sümaa nünaʼlaain wamüin jee atüjashi taya nünainjee. Wanaa sümaa nüküjüin tü pütchi süpülajatkat  wayuu süpüshuaʼa, nünainjatü tü barong Tagalog münakat, tü nasheʼinpalakat na chejeʼewaliikana Filipinas. Talatüshii maʼin na wawalayuukana saaʼujee müin nukuwaʼipa. Tayaawata aaʼu sünainjee tia, wanaawainjatüin takuwaʼipa namaa na wayuukana.

Wanaa sümaa taneekünüin süpüla nekiipüʼüin taya na alapalaakana naaʼu na wawalayuukana, choʼujaasü tanoukteʼerüin sooʼomüin tü taaʼinrajatkat. Soʼu tia kaʼikat, weeʼiyatüin tü peliikula kanüliakat La felicidad de la Sociedad del Nuevo Mundo. Weʼitaapuʼuin tia peliikulakat eere wainmain wayuu. Mojulaapuʼusü wüchiichein namüin na wawalayuukana. Shia kamalainka sümüin suluusain tü peliikulakat jee eesü shikerojole suluʼumüin. Aʼyataapuʼushii waya sünain aʼwulejaa tia sajaʼttapa. Mayaapejeʼe kapüleein aainjaa tia, talatüsü maʼin waaʼin süka nekirajünüin na wayuukana sünain paaʼinwain tü nupueulosekat Jeʼwaa.

Na nekiipüʼükana na katoolikakana, nootuin na sülaülashiikana mma wooʼomüin süpüla nnojoluin saainjünüin tü outkajawaakat miyoʼu. Wanaa sümaa naapüin sünüiki tü emiyoʼujiakat pütchi, kepijanashaatasü natuma sükanpaanase tü iküleesiakat shiiʼiree nnojoluin saapajünüin tü pütchikat. Mayaainjeʼe naaʼinrüin na katoolikakana tia, ayatüsia naapajüin na wayuukana tü shiimainkat jee chayaa wainmainnapa na aʼwaajakana Jeʼwaa.

Soʼu 1959, aneekünüshi taya süpüla taʼyataain suluʼu Weteet. Wainmain tü kasa tatüjakat yala. Mapa, achuntünüsü tamüin süpüla tanaʼlaain namüin na wawalayuu aʼyataakana suluʼu Weteet. Wanaa sümaa tia, teʼraajüin Janet Dumond, misioneera shia chaa Tailandia. Aluwanaajiraapuʼushii waya karaloukta, mapa, kasaatshii waya. Talatashaatasü waaʼin süka sülatüitpain 51 juya sünain waʼyataajiraain nümüin Jeʼwaa.

 Talatüshi maʼin taya süka eein 33 mma toʼunakalü aluʼumüin sünain anaʼlawaa namüin na wawalayuukana. Sükaaliinjain taya tü palajatkat aʼyatawaa aapünüin tamüin süpüla mapüleeinjatüin tamüin wanaawain takuwaʼipa namaa na naatakana akuwaʼipa jee oumain. Suluʼujee tia, tayaawata aaʼulu alin wayuu süpüshuaʼa nüpüla Jeʼwaa (Aluw. 10:34, 35).

Talatüsü taaʼin sümaa Janet süka waʼyataain napüleerua na wawalayuukana chaa Filipinas jee ayatüin waya aʼyataain suluʼu Weteet chaka Quezon. Wattainnapa naalii na aküjüliikana pütchi maaʼulu suulialeʼeya toʼttaiwaʼaya sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa, 60 juya alatüitpaka süchikijee tia. Mayaainjeʼe kakaliaichin taʼyataain nümüin Jeʼwaa, ayatüinjatia tanoukteʼerüin tü taaʼinrajatkat nuchuntapa shia tamüin. Süka suʼwanajaain pejeewa tü saaʼinrakat nupueulose Jeʼwaa, ayatüsia waaʼinrüin tü suchuntakat wamüin.

Wachajaain sukuwaʼipa waneepia waaʼinrüin tü nümakat Jeʼwaa jee talatüsü maʼin waaʼin sutuma waaʼinrüin tia. Jee wanoukteʼerüin tü waaʼinrakat süpüla waʼyataain maʼin napüleerua na wawalayuukana. Ayatayülia keeʼireein naaʼin Jeʼwaa wapüleerua wakaaliinjain «wayuu süpüshua» sünain anoujaa.