Süsakiraka anain wayuu
¿Eesüche süpüla shiʼiteʼerüin sünain wanee anoujasü tü süpülajatkat machonwaa, tü kanüliakat DIU (dispositivo intrauterino)?
Shiainjatü aneekaka tü jietkat nümaa chi suʼwayuusekai müleka shiʼiteʼerüinjatüle shia sünain. Nayaawatüinjatpejeʼe saaʼu anale tü kasa naaʼinrajatkat nuʼupala Maleiwa, natüjaainjatü aaʼu kasain wayu tü DIU münakat otta jamüin sünüiki tü Wiwüliakat süchiki tia.
«Anakaja kachonniire jia, joulüiwa na juuʼuliwoʼukana sainküin mmakat süpüshua», majatü nünüiki Jeʼwaa nümüin Adán sümaa Eva. Akaataʼaya neʼe nünüiki nümüin Noé sümaa nüpüshi (Gén. 1:28; 9:1). Nnojotpajaʼa süküjain tü Wiwüliakat shiainjatüin maʼin naainjüin tia na anoujashiikana maaʼulu. Chi toolokoi sümaa tü jietkat nayainjana aneekakana jeʼrainjatüin maʼin nachonnii jee saaʼinmajiraainjatüle tü jietkat suulia kachonwaa. ¿Kasa wayu tü jülüjainjatkat naaʼin?
Süpülapünaa naneeküin wanee kasa jülüjeesü naaʼin tü sümakat tü Wiwüliakat süchiki tia. Na anoujashiikana nayoutuin ojutiraa joʼuu. Kaainjalasü wayuu sujutirüle wanee joʼuu eekai nukumajaaitchipain. Nnojotsü anain tia süka kojutuinjatüin maʼin wamüin tü kataakalü oʼu saashin tü Wiwüliakat (Éx. 20:13; 21:22, 23; Sal. 139:16; Jer. 1:5). ¿Kasa watüjaainjatka aaʼu süchiki tü kanüliakat DIU?
Aküjünüsü süchiki tia suluʼu Aapiria Wayuu ojuʼitaka settienpüroʼu 15 soʼu 1979, süpana 31 otta 32. Soʼu tia juyakat, tü DIU münakat shia wanee kasa akumajuushi süka plástico, eʼitaanaka suluʼusü süchonla tü jietkat suulia kachoinjain shia. Sünain tia rewiisütakat aküjünüsü nnojoluin atüjaanüin maʼin saaʼu tü kasa saaʼinrakat DIU. Naashin na ekirajaakana sünain tia, naapajiraale wanee toolo sümaa wanee jiet sümaa eein tü kanüliakat DIU sünain tü jietkat nnojoleerü shia ipuoluin.
Ayatapajaʼa antüin tü kachonkalü atuma wanee wayuu suluʼumüin tü süchonlakat, akaisaʼa akumajaain chi joʼuukai anooipaʼa suulia süchonla tü niikat, müshii na ekirajaakana süchiirua tia (embarazo ectópico jee extrauterino sünülia tia natuma na tottootkana). Akaataajaʼa nukumajaale wanee joʼuu suluʼu süchonla nii nnojoishi süpüla joʼuuinjachi nia sutuma tü DIU münakat, suʼuta aaʼinchi. Tia, müsü aʼaka saaʼin ojutiraa joʼuu. Anuu sooʼomüin sünüiki tü rewiisütakat Aapiria Wayuu süchiki tia: «Chi atüjaweekai saaʼu anale tü DIU münakat, anashi nikirajaale sünain tü sümakat rewiisütakat tüü jee sünain tü sümakat tü Wiwüliakat süchiki kojutuinjatüin wamüin tü kataakalü oʼu» (Sal. 36:9).
Tia pütchikat ashajuushi soʼu 1979, maaʼulu yaa wainmairü kasa natüjaaka aaʼu na ekirajaakana süchiirua tia.
Piama sukuwaʼipa DIU eeka maaʼulu yaa. Eesü wane kanainsü cobre chaa Estados Unidos soʼujee 1988. Tü wane kanainsü hormona jee oikünüsü soʼujee 2001. ¿Kasa saaʼinraka tü kanainkat cobre otta tü kanainkat hormona?
Tü kanainkat cobre: Tü DIU münakat nnojotsü kachoin wayuu sutuma. Amojujaasü tü kachonkalü atuma wanee jiet sutuma tü cobre sünainkat DIU. * Akaʼaya tia DIU münakat, matsüinsat süchonla wayuu sutuma.
Tü kanainkat hormona: Wanee kasa akumajünaka aka tü DIU münakat shia neʼe tü akumajünakalü aka tü shimirajakat wayuu suulia kachoinjain shia. Müsü aka tü kanainkat cobre, eʼitaanüsü neʼe suluʼu süchonla * Nnojotsü alatüin sünainmüin süchonla wanee wayuu tü kachoinjatkalü atuma shia.
wayuu. Nnojotsü kachoin jieyuu sutuma tia. Akaʼaya tü hormona sünainkat matsüinsat süchonla wayuu sutuma.Waküjaitpa sümouliraain süchonla wayuu sutuma tü piamasükat sukuwaʼipa tü DIU münakat. Shiasaʼa nukumajaale wanee joʼuu suluʼu süchonla, sujutireechi mapa sutuma tia. Nnojotpajaʼa alatüin maʼin tia sümüin jieyuu naashin na ekirajaakana süchiirua. Naashin nayakana, tü pastilla shimirajakat jieyuu suulia kachoin shia, eeshi süpüla outuin sutuma wanee joʼuu eekai nukumajaain, maʼaka eein süpüla outuin sutuma tü DIU münakat.
Eesüjaʼa süpüla nukumajaain wanee joʼuu mayaainjeʼe eein tü DIU münakat sünain wanee jiet. Eekajasaʼa naashin na ekirajaakana süchiirua tia, naʼakajee na jieyuu aaʼinmajiraakana suulia kachonwaa süka tü DIU münakat, palitchon neʼe na akumajaakana amüin joʼuu.
Anale sümüin wanee anoujasü eʼiteʼeraa sünain tü DIU münakat jee anale shia nümüin chi suʼwayuusekai, aashajaainjana nümaa wanee tottoot eekai nütüjain süpüleerua tia. Nasakirüinjachi anain jaralüin tü anakat, jamüin anaka maʼin shia otta kaseerüin alatüin sümüin shiʼiteʼerüle shia sünain. Na wayuu kasaatkana nnojotsü nooʼulaainjatüin shiain wanee wayuu naatajatü jee niale chi tottootkai aneeküin nooʼopünaa tü kasa anakat süpüla naaʼinrüin (Roma 14:12; Gal. 6:4, 5). Nia neʼe chi wayuukai sümaa nuʼwayuuse aneeküinjanaka tü naaʼinrajatkat süpüla talatüin naaʼin Jeʼwaa natuma otta natüjaainjatüin saaʼu sünain anain tü kasa naaʼinrakat nuʼupala Maleiwa (anasü paashajeʼerüle 1 Timoteo 1:18, 19; 2 Timoteo 1:3).
^ püt. 8 Müsü wanee karaloʼuta chaa Inglaterra süchiki DIU: «Shiimain payalain maʼin tü DIU münakat. Jamüsüjaʼa sünainjee 100 jieyuu kanainka DIU, waneesia neʼe tü akumajaajeetkalü amüin joʼuu. Müsüjeseʼe shiain anain tü DIU kanainkat cobre».
^ püt. 9 Süka sümouliraain süchonla wayuu sutuma tia DIU münakat, eesü shiʼiteʼennüle sünain jieyuu jaʼitairü maʼwayuusein shia suulia miyoʼuin isha sümüin süntapa sükashia.