1, 2. ¿Kasa jülüjaka saaʼin wayuu süchiki tü Paʼaraiisükat?

WATTA naalii na wawalayuu suluʼujeejanakana mma naatajatü chajanakana sünain tü outkajawaakat miyoʼu aainjünaka chaa Seúl (Corea). Nojuʼitapa na wawalayuukana eejatüle saainjünüin tü outkajawaakat, wainma wawalayuu chejeʼewalii Corea arütkaakana nanainmüin. Talatüshii napüshuaʼa na wawalayuukana soʼu tia otta müshii naya: «Weʼreena jia suluʼu tü Paʼaraiisükat». ¿Kasache tü paʼaraiisü naashajaakalü achiki?

² Naatawaisü tü jülüjakat saaʼin wayuu süchiki tü Paʼaraiisükat. Eeshii eekai alawaain neʼe tia naashin. Eetaashii na jülüjakana aaʼin shiain wanee mma anasü maʼin eere talatüin saaʼin wayuu. Jamüshijaʼa eere wanee wayuu eekai jamüsirüin otta nüntataarüle eere wanee meesa wotoshootoka eküülü, talateechi, meechi suluʼukai naaʼin wanee paʼaraiisü. Sümaiwa paala, eejatü wanee wayuu antaka suluʼumüin wanee mma anashaatasü maʼin eere anain maʼin süsii wunuʼu shiʼrüin, «anakatche maʼin mmakat tüü, mataasü aka saaʼin wanee paʼaraiisü», sümaka. Mayaapejeʼe sülatawalin suulia  15 meetüro sümüna tü nievekat juyawai, ayatayülia paʼaraiisüin sünülia tia mmakat. ¿Jama wamüin wayakana? ¿Kasa wayu tü Paʼaraiisükat? ¿Shiimainche eejeerüin wanee paʼaraiisü?

3. ¿Jarat tü palajatkat wetsiikulo suluʼu tü Wiwüliakat aashajaaka süchiki tü Paʼaraiisükat?

³ Süküjain tü Wiwüliakat eepuʼuin wanee Paʼaraiisü sümaiwa paala otta eejeerüin wanee mapeena. Jaʼitakajeʼe neʼe tü palajatkat karaloʼuta eeka suluʼu tü Wiwüliakat aashajaasü süchiki tü Paʼaraiisükat. Jamüsüjaʼa suluʼu tü Wiwülia katoolika kanüliakat Scío de San Miguel, alatinnaka suluʼujee latín, müsü Génesis 2:8: «Sümaleiwaʼaya, nukumajüin chi Senyotkai Maleiwa wanee paʼaraiisü anasü maʼin eejachire kepiain nutuma chi wayuu nukumalakai» (yuuisü watuma türa pütchikat). Suluʼu hebreo tü pütchikat paʼaraiisü müsü mayaa: «tü apainkat Edén». Tü pütchikat Edén, «Anaa aaʼin» maluʼulu, jama anachoin maʼin tia apainkat. Anachonsü maʼin tia mmakat, wainma eküülü suluʼu otta nnojoishii jamajüin na wayuukana sutuma wüchii eekai jashichin eejatka suluʼu (Gén. 1:29-31).

4. ¿Jamüsü paʼaraiisü wamaka sümüin tü apainkat Edén?

⁴ Tü pütchikat hebreo «apain» makat, shia parádeisos suluʼu griego. Saashin wanee karaloʼuta, naapapa wanee griego tü pütchikat parádeisos jülüjasü naaʼin wanee mma miyoʼu sümaa anachoin shia. Eere nnojoluin eein kasa mojusü, eere anain maʼin wunuʼulia otta naatawalin süchon. Otta müsia eere eein wüin jorottoʼulu sümaa wüittüin alama sotpünaa, eere shikajaain irama sümaa anneerü (Cyclopaedia, nüshajala MʼClintock nümaa Strong; anasü paashajeʼerüle Génesis 2:15, 16).

5, 6. (1) ¿Kasanainjeeshi nüjünajaanaka Adán sümaa Eva suluʼujee tü Paʼaraiisükat? (2) ¿Kasa eeka süpüla süsakireʼerüin anain saaʼin wayuu?

⁵ Niʼitaain Jeʼwaa Adán sümaa Eva suluʼu wanee mma anasü maʼin maʼaka saaʼin tü wamayütkat. Nüjünajaapejeʼe naya Jeʼwaa suluʼujee tia apainkat süka moonooin naya sümaa nünüiki. Sükajee tia, mekeroluinsalii naya piantua suluʼumüin otta nnojoishii ekerotuin na nachonniikanaʼaya (Gén. 3:23, 24). Malujunasat tia apainkat soʼujeʼereʼeya tia otta eesüjaʼa sümülouire soʼunnaa tü Juya miyoʼusükat.

⁶ Eeshiijaʼa eekai nasakireʼerüin naaʼin eejeerüle süchikuaʼa wanee Paʼaraiisü yaa saaʼu tü Mmakat. ¿Jamüsü süpüla watüjaain saaʼu tia? ¿Eesüche süpüla katüin woʼu waneepia suluʼu tü Paʼaraiisükat sümaa wapüshi? ¿Wountüinche waküjain sümüin wayuu jamüin watüjaaka saaʼu paʼaraiiseerüin tü Mmakat?

7, 8. (1) ¿Jarat tü pütchi nüpansaajakat Jeʼwaa nümüin Abraham? (2) ¿Kasache jülüjaka naaʼin Abraham sutuma tü nümakat Jeʼwaa nümüin?

⁷ Süpüla watüjaain saaʼu süchiki tü Paʼaraiisükat, waashajeʼerüinjatü tü Wiwüliakat süka nünüikin shia chi Kakumalakai tü Paʼaraiisü eejatkat sümaiwa. Jamüsüjaʼa suluʼu tü Wiwüliakat, aküjünüsü wanee pütchi nüpansaajakat Jeʼwaa nümüin Abraham süchiki wainmainjatüin maʼin na nuuʼuliwoʼukana nutuma maʼaka saaʼin tü jasai eekat sotpünaa palaa. Jee müshi nia nümüin: «Sükajee poonooin sümaa tanüiki, shieerü antiraka anaa akuwaʼipaa tü puuʼuliwoʼukot sümüin wayuu süpüshuaʼa saaʼu tü mmakat» (Gén. 22:17, 18, TNM). Kakalia mapa, nüpansaajüin Jeʼwaa tia pütchikat nümüin Isaac otta Jacob (paashajeʼera Génesis 26:4; 28:14, TNM).

⁸ Nnojotsü eein wanee pütchi suluʼu tü Wiwüliakat aküjaka nunoujain Abraham sünain suʼunajatüin wayuu anamia suluʼumüin wanee paʼaraiisü chaa sirumatuʼu. Soʼu nüküjain Maleiwa  nümüin Abraham anakuwaʼipaleerüin «wayuu süpüshuaʼa saaʼu tü mmakat», eesüjaʼa jülüjale naaʼin Abraham shikeraajeerüin tia yaa saaʼu tü Mmakat. ¿Kasa maa süküjaka tü Wiwüliakat wayaawataka anainjee paʼaraiisüinjatüin tü mmakat?

9, 10. Sünainjee tü nümakat David, ¿jamüsü watüjaaka saaʼu Paʼaraiiseerüin tü Mmakat?

⁹ David nia wanee nuuʼuliwoʼu Abraham. Jee nüküjain süchiki tü kaʼi nnojoluinjatkalü oʼu wayuu mojulaasü (Sal. 37:1, 2, 10). Müshi nia: «Na wayuu anamiakana namüinjeerü tü mmakat otta shiimain talateenain naya süka jimateerüin naaʼin». Jee müshi nia süchiki tü alatajatkat mapeena: «Na lotokana akuwaʼipa, nayeena kepiaka saaʼu tü mmakat süpüla kaʼika süpüshuaʼa» (Sal. 37:11, 29; 2 Sam. 23:2). ¿Jamüsü nanoula na wayuu aʼyataweekana nümüin Jeʼwaa natüjaapa saaʼu tia pütchikat? Akatchinraasü nanoula sünain eejeerüin wanee paʼaraiisü maʼaka saaʼin tü apainkat Edén, eere kepiainjanain na wayuu lotokana akuwaʼipa.

¹⁰ Mapa, akayalaashii nuulia Jeʼwaa na israeliita aʼwaajakana nia. Müshiijeseʼe nuuʼulaain Jeʼwaa nashutünüin aaʼu natuma na wayuu chejeʼewaliikana Babilonia. Ajaʼttinnüsü tia mmakat jee watta naalii na amaanakana Babiloniamüin (2 Crón. 36:15-21; Jer. 4:22-27). Naküjapejeʼe na nünüikimaajanakana Maleiwa naleʼejüinjanain nachikuaʼa na israeliitakana noumainpaʼamüin sülatapa 70 juya süchikijee tia. Ekeraajüsü tia pütchikat, sünainpünaapejeʼe shia wakuwaʼipa maaʼulu. Wekirajaa süchiki waneirua pütchi wayaawataka anainjee Paʼaraiiseerüin tü mmakat.

11. (1) ¿Joujatü neʼrüin na israeliitakana shikeraajüin tü sümakat Isaías 11:6-9? (2) ¿Jarat tü pütchi wasoutüinjatkalü eʼipajee?

¹¹ (Paashajeʼera Isaías 11:6-9). Nüküjain Jeʼwaa nükajee Isaías jimateerüin naaʼin na israeliitakana suluʼu tü mma naleʼejüinjatkalü aluʼumüin. Nnojoleena naya mmoluwaain seema jamaja sutuma wüchii jashichi otta sutuma wayuu. Nnojoliinjana jamajüin na tepichikana otta na miyoʼuyuukana. Süpüshuaʼa tia, mataasü aka saaʼin tü nakuwaʼipapuʼukat na wayuukana chaa suluʼu tü apainkat Edén (Is. 51:3). Müshi Isaías: «Eʼraajüneechi maʼin Jeʼwaa sainküin mmakat süpüshuaʼa maʼaka piratüin maʼin wüin tü palaakat». Nnojotpejeʼe neʼe ekeraajüin tia pütchikat nakalioʼu na israeliitakana. ¿Kasoʼuleetka shikeraajüin?

12. (1) ¿Kasa neʼraka na israeliitakana naleʼejapa noumainpaʼamüin? (2) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu shikeraajeerüin mapeena tü sümakat Isaías 35:5-10?

¹² (Paashajeʼera Isaías 35:5-10). Nüküjain Isaías nnojoluinjatüin eein wüchii jashichi otta wayuu eekai sushutüin naaʼu na israeliita aleʼejüinjanakana noumainpaʼamüin. Jouluinjatü maʼin pünajüt suluʼu tia mmakat süka miyoʼuinjatüin maʼin süinya maʼaka miyoʼupuʼuin süinya tü apainkat Edén (Gén. 2:10-14; Jer. 31:12). ¿Ekeraajüsüche neʼe tia pütchikat nakalioʼu na israeliitakana? Süküjainya tia pütchikat koʼujeenain na moʼupaʼasaliikana, naapeenain pütchi na macheʼesaliikana otta nawaraireenain na masaʼasaliikana. Nnojotpejeʼe ekeraajüin tia nakalioʼu na israeliita aleʼejakana noumainpaʼamüin. Ekeraajeerü tia mapeena.

13, 14. (1) ¿Kasa ekeraajaka sünainjee tü sümakat Isaías 65:21-23 soʼu naleʼejüin na israeliitakana Babiloniajee? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 3). (2) ¿Kasa nnojoyütka ekeraajüin sünainjee tia pütchikat?

 ¹³ (Paashajeʼera Isaías 65:21-23). Naleʼejapa na israeliitakana noumainpaʼamüin nnojotsü eejatüin piichi eekai anain napüla jee yüüja eekai süpünajuushin aluʼu. Eepajaʼa tia mapa nutuma Maleiwa. Talatüshii na israeliitakana mapa, nakumajapa nepia, napünajapa otta nekapa süchon naʼttia.

¹⁴ Sükajee tü nümakat Isaías wayaawata aaʼu kakalieenain waya maʼaka kakaliain wanee suuʼulia wunuʼu. Eesü wunuʼulia katakalü oʼu soʼu watta saalii juya. Nnojolinjachi ayuulin wanee wayuu süpüla kakaliainjachin nia maʼaka saaʼin wanee suuʼulia wunuʼu. Tü nüküjakat Isaías süchiki kakaliashaatainjatüin wayuu, eesüjaʼa müle alawaakai saaʼin wamüin. Ekeraajüinjatpajaʼa tia pütchikat.

15. Püküja süchiki waneirua kasa anasü aküjünaka suluʼu tü karaloʼuta nüshajalakat Isaías.

¹⁵ Sükajee tü nümakat Jeʼwaa nümüin Abraham otta namüin na israeliitakana, wayaawata aaʼu paʼaraiiseerüin tü Mmakat. Aneerü sukuwaʼipa wayuu nutuma Maleiwa sainküin mmaka süpüshuaʼa. Nnojoleena naya jamajüin sutuma wüchii jashichi jee sutuma wayuu. Koʼujeena na moʼupaʼasaliikana, aapeena pütchi na macheʼesaliikana otta awaraireena na masaʼasaliikana. Nakumajeerü nepia otta kaʼttieena naya. Kakalialeweena naya suulialeʼeya wanee suuʼulia wunuʼu. Wainma pütchi suluʼu tü Wiwüliakat wayaawataka anainjee paʼaraiiseerüin tü Mmakat. ¿Jama wamünüle amüin?: «Nnojotsü suluʼujeejatüin tü Wiwüliakat tü jümakat süchiki paʼaraiiseerüin tü Mmakat», ¿jameerü wanüiki? ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu paʼaraiiseerüin tü Mmakat? Wekirajaa sünain tü nümakat Jesuu süchiki tia.

16, 17. ¿Joujachi aashajaain Jesuu süchiki tü Paʼaraiisükat?

¹⁶ Mayaapejeʼe maainjalain Jesuu, akachennüshi nia sünain wanee wunuʼu wanaa namaa piamashii wayuu kaainjaralii, wanee nikialuʼujee jee wanee nipeʼeruʼujee. Soʼu tia, müshi wanee ayaawatakai niain Jesuu wanee aluwataai: «Motojoyoo taya paaʼin puʼttapa sünain aluwatawaa» (Luc. 23:39-42). Tü nümakat Jesuu suluʼu Lucas 23:43, (TNM), sünainpünaasü wakuwaʼipa. Nnojotpejeʼe pansaain tü namakat noʼutku na ekirajaakana süchiirua sukuwaʼipa tü Wiwüliakat süchiki jalainjatüin ashajünüin wanee coma jee piamasü punto sünain tia nümakat Jesuu. Eeshii eekai nashajüin tia süpülapünaa tü pütchikat «jooluʼu». Müshiijeseʼe eein na ashajakana tia pütchikat mayaa: «Shiimüin tü tamakat pümüin: Jooluʼu, cheechi pia tamaa chaʼaya ‹paraiso›». ¿Shiache nüküjeekalü achiki Jesuu tia?

¹⁷ Sünain tü karaloʼutairua ashajünakat maaʼulu, ashajünüsü coma, punto otta waneirua kasa süpüla nayaawatüin saaʼu na aashajeʼerakana tia pütchikat. Nnojotpejeʼe shia sünain süpüshuaʼa tü ashajünakat paala süka griego. Müshiijeseʼe eein na nnojoliikana ayaawatüin saaʼu tü nüküjeekalü achiki Jesuu, nnojotsü natüjaain saaʼu müle nünüiki mayaa: «Shiimüin tü tamakat pümüin: Jooluʼu, cheechi pia tamaa chaʼaya ‹paraiso›» jee müle shia mayaa: «Shiimain tü tamakat pümüin jooluʼu: cheechi pia tamaa chaʼaya ‹paraiso›». Naʼakajee na alatirakana pütchi eeshii na ashajakana coma süpülapünaa tü pütchikat «jooluʼu» jee na ashajakana shia süchikijee. Shia neʼe nashajaka tü anakat saaʼin namüin jee tü nanoujakalü anain. Naatawaisüjeseʼe tia pütchikat suluʼu waneirua Wiwülia.

18, 19. ¿Kasa wayaawata sünainjee tü nümakat Jesuu nümüin chi kaainjaraikai?

 ¹⁸ Soto waaʼin tü piamasükat kasa nüküjaka achiki Jesuu namüin na oushikajaakana süchiirua nukuwaʼipa. Müshi nia: «Akaweechia tayakai chi Shipayakai Wayuu sünain shiinaluʼujeechin taya tü mmakat apünüin kaʼi je apünüin ai». Jee müshi nia: «Tayakai, chi Shipayakai Wayuu, aapüneematüichi ekii taya sajapuluʼumüin wane wayuuirua. Oʼutinneechi aaʼin taya natüma. Je soʼu apünüin kaʼi süchikijee tia, osoʼireʼenneechi aaʼin taya» (Mat. 12:40; 16:21; 17:22, 23; Mar. 10:34). Ekeraajüsü tia nümakat Jesuu naashin chi aluwataaushikai Pedro (Aluw. 10:39, 40, TNM). Sükajee tia, wayaawata aaʼu nnojolin nuʼunuin Jesuu nümaa chi kaainjaraikai suluʼumüin wanee paʼaraiisü outapa nia. Apünüin kaʼi outuin Jesuu nüsoʼireʼennaleepa aaʼin nutuma Jeʼwaa (Aluw. 2:31, 32). *

¹⁹ Müshi Jesuu nümüin chi kaainjaraikai: «Shiimain tü tamakat pümüin jooluʼu», tia sünüikipala maʼin wayuu nükalioʼu Moisés. «Pütchikat tüü, tü taluwataakalü anain pia jooluʼu, jülüjainjatü shia paaʼin», müshinka Moisés (Deut. 6:6; 7:11; 8:1, 19; 30:15).

20. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu pansaain tü wayaawatakalü aaʼu süchiki tü nümakat Jesuu?

 ²⁰ Eeshi wanee wayuu chejeʼewaikai eejeʼewaire Jesuu. Aʼyataashi nia sünain alatiraa tü pütchi suluʼukat tü Wiwüliakat otta müshi nia süchiki tü nümakat Jesuu nümüin chi kaainjaraikai: «Anasü süshajünüle tia pütchikat mayaa: ‹Shiimain tü tamakat pümüin jooluʼu: eejeechi pia tamaa suluʼu tü paʼaraiisükat›. Sükajee ‹jooluʼu› nümüin Jesuu, wayaawata aaʼu nüküjain tia soʼu naashajaain nümaa chi kaainjaraikai jee shikeraajeerüin mapeena. Tia, nanüikipala maʼin na wayuukana napansaajapa nanüiki sümüin wayuu jee nekeraajüin mapa». Pansaasü tü nümakat chia wayuukai sümaa tü sümakat wanee Wiwülia ashajünaka suluʼu nanüiki na kepiakana Siria soʼutpünaa tü juyakat 400. Suluʼu tia Wiwüliakat müsü sülatiria tü nümakat Jesuu: «Shiimain tü taküjakat pümüin jooluʼu tamaweechin pia suluʼu tü apainkat Edén». Atütülaasü waaʼin sükajee tia nümakat Jesuu.

21. (1) ¿Kasa tü nnojotkalü aneekünüin apüla chi kaainjaraikai? (2) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu tia?

²¹ Nnojotsü nüküjain Jesuu nümüin chi kaainjaraikai nüneekünüin süpüla chainjachin nia chaa sirumatuʼu. Akaʼaya chia wayuukai nnojotsü nütüjaain aaʼu nüpansaajüin nünüiki Jesuu namüin na aluwataaushiikana süpüla naluwataain wanaa nümaa chaa sirumatuʼu (Luc. 22:29, 30). Jee müshia nia, nnojoishi woutiisain (Juan 3:3-6, 12). Wayaawatüinjeseʼe saaʼu nüküjain Jesuu nümüin chia wayuukai süchiki tü paʼaraiisü eejeetkat yaa mmapaʼa. Kojuya juya süchikijee tia, nüküjain Pablo nüchiki wanee wayuu eeʼiyatünakai amüin tü Paʼaraiisükat (2 Cor. 12:1-4, TNM). Mayaapejeʼe nüneekünüin Pablo otta na wane aluwataaushiikana süpüla chainjanain naya sirumatuʼu sünain aluwatawaa wanaa nümaa Jesuu, shia naashajaaka achiki Pablo tü paʼaraiisü eejeetkat mapeena. * ¿Yaainjatche tia paʼaraiisükat yaa mmapaʼa? ¿Eeshiiche süpüla kepiain waya suluʼu?

22, 23. ¿Jameerü sukuwaʼipa tü mmakat mapeena?

²² Nüküjain David kepiainjanain na wayuu «lotokana akuwaʼipa, [...] saaʼu tü mmakat» (Sal. 37:29; 2 Ped. 3:13, TNM). Shia naashajaaka achiki David tü kaʼi soonooinjatkalü oʼu wayuu süpüshuaʼa sümaa tü nuluwataakalü anain naya Maleiwa. Isaías 65:22 müsü mayaa: «Maʼaka kakaliain katüin soʼu suuʼulia wanee wunuʼu, meeria nakuwaʼipa na aʼyataakana tamüin». Tü nüküjeekalü achiki Isaías shia kakaliainjanain na wayuu kepiainjanakana saaʼu tü Mmakat. ¿Shiimainjeetche tia? Shiimainjeerü, süküjain tü Wiwüliakat suluʼu Alateetka Mapeena 21:1-4 nnojoleerüin outuin wayuu paʼaraiisüpa tü Mmakat süka aneerüin maʼin sukuwaʼipa wayuu nutuma Maleiwa.

²³ Amülouisü tü Paʼaraiisü kepiapuʼukalü aluʼu Adán sümaa Eva, paʼaraiiseetpajaʼa tü Mmakat süchikuaʼa nutuma Maleiwa. Jama nüküjain Maleiwa aneerüin nutuma sukuwaʼipa wayuu mmapaʼa. Otta nüküjain David kepiainjanain saaʼu tü Mmakat süpüla kaʼika süpüshuaʼa na wayuu anamiakana jee na lotokana akuwaʼipa. Akaʼaya Isaías, nüküjain süchiki tü sukuwaʼipainjatkat tü Mmakat. Jülüjale waaʼin tia nümakat, keeʼireejeerü maʼin waaʼin suluʼuin waya tü Paʼaraiisü nüküjakalü achiki Jesuu nümüin chi kaainjaraikai. Eeshii süpüla kepiain jia suluʼu tü Paʼaraiisükat. Süntapa tia kaʼikat, ekeraajeerü tü namakat na wawalayuu chejeʼewaliikana Corea: «Weʼreena jia suluʼu tü Paʼaraiisükat».