1. ¿Kasa eeka süpüla wasakireʼerüin anain waaʼin süchiki sukuwaʼipa nunoula Abrahán?

 WATTA SAALII wayuu aapaka nüchiki Abrahán, palitpejeʼe na atüjaakana saaʼu nukuwaʼipa. Eekajasaʼa wayakana, watüjaa aaʼu tü nukuwaʼipakat. «Süpüla niainjachin nashin napüshuaʼa na wayuu kanoulakana», müsü tü Bibliakat nüchiki Abrahán (Roma 4:11). ¿Eesüche süpüla washatüin nukuwaʼipa Abrahán sümaa katsüin maʼin wanoula maʼaka naaʼin? Aa, eesü süpüla wountuin tia.

2. ¿Jamüsü anaka maʼin wekirajaale süchiki nukuwaʼipa Abrahán? (Santiago 2:22, 23).

² Anashii wekirajaale süchiki nukuwaʼipa Abrahán süpüla katsüinjatüin wanoula maʼaka naaʼin. Oonooshi nia waneepia nümaa Maleiwa: oʼunushi nia wattamüin, kepiashi nia suluʼu miichi aainjuushika süka loona otta anasü nümüin naapüin nikii Isaac, chi nüchonkai, süpüla outaa. Sutuma jaʼyain naaʼu Abrahán kanoulain nia sünainjee tü kasa naaʼinrakat, anasü nukuwaʼipa noʼuluʼu Jehová jee aleewashi nia nümaa (paashajeʼera Santiago 2:22, 23). Nücheküin Jehová anainjatüin wakuwaʼipa noʼuluʼu jee aleewainjanain waya nümaa, nücheküinña tia püpüleerua. Müshijeseʼe nüshajirüin Pablo otta Santiago süchiki nukuwaʼipa Abrahán. Wekirajaa süchiki wanee kasa anaka maʼin aküjünaka süchiki nukuwaʼipa Abrahán suluʼu Roma kapiitulo 4 otta suluʼu Santiago kapiitulo 2.

3. ¿Jarat tü wetsiikulo nüküjakalü achiki Pablo otta Santiago?

³ Nüküjain Pablo otta Santiago tü sümakat Génesis 15:6, müsü yala nüchiki Abrahán: «Sünainjee nünoujain nünüiki [Jehová] nücheka achikit Maleiwa anajiraain Abram nümaa», lotuitkalaka nukuwaʼipa noʼuluʼu suluʼujee tia. Lotusü nukuwaʼipa wanee wayuu noʼuluʼu Jehová talatüle nia nümaa otta wulere nukuwaʼipa noʼuluʼu. Anataʼaleesüjaʼa nukuwaʼipa Jehová süka eein süpüla lotuin  nukuwaʼipa noʼuluʼu wanee wayuu kaleʼeruʼukai süchiki kaainjalaa. Watüjaa maʼin aaʼulu meein pukuwaʼipa noʼuluʼu Jehová, puunteerü tia. Wekirajaa süchiki jamüin lotoko nukuwaʼipa Abrahán noʼuluʼu Jehová otta süchiki tü waaʼinrajatkat süpüla müin wakuwaʼipa.

4. ¿Jamüsü nnojotka lotuin wakuwaʼipa?

⁴ Suluʼu tü karaloʼuta nüshajakat Pablo namüin na romanokana, nüküja achiki kaainjalain wayuu süpüshuaʼa (Roma 3:23). ¿Jamakuwaʼipaikalaka süpüla talatüinjachin Jehová wamaa otta lotuinjatüin wakuwaʼipa noʼuluʼu? Süpüla watüjaain saaʼu tia, aashajaashi Pablo süchiki nukuwaʼipa Abrahán.

5. ¿Kasa nüküjaka aaʼujee Jehová lotuin nukuwaʼipa Abrahán noʼuluʼu? (Roma 4:2, 4).

⁵ Wanaa sümaa chajachin Abrahán Canaán nüküjain Jehová nümüin lotuin nukuwaʼipa noʼuluʼu. Nnojotsü nüküjain Jehová tia saaʼujee noonooin Abrahán sümaa tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés (Roma 4:13). Aapünüsü tia pütchikat namüin na israelitakana 400 juya nüchikijee Abrahán. ¿Kasakaʼa lotuin aaʼujee nukuwaʼipa Abrahán noʼuluʼu Jehová? Shia saaʼujee kanoulain nia sünainjee tü naaʼinrakat (paashajeʼera Roma 4:2-4).

6. ¿Kasa naaʼinrajatka wanee wayuu kaainjarai süpüla lotuin nukuwaʼipa noʼuluʼu Jehová?

⁶ Naashin Pablo, anoujainjachi wanee wayuu nünain Maleiwa süpüla lotuin nukuwaʼipa (Roma 4:5). Müshi Pablo: «Nüküjainña David talatüin naaʼin wanee wayuu eekai lotuin akuwaʼipa naashin Maleiwa jaʼitashi nnojolin aʼyataain nia süchiirua tia, anuu nünüiki David: ‹Anakuwaʼipalii na wayuu alatinnakana aainjala nutuma Maleiwa jee na nülaʼajaakana aainjala. Anakuwaʼipaitaʼaleejaʼa chi wayuu nnojoikai sotokuʼu müin naaʼin Jehová naainjala›» (Roma 4:6-8; Sal. 32:1, 2). Nülatirüin Maleiwa sooʼopünaa naaʼin naainjala chi wayuu kanoulakai nünain, nnojotsü sotokuʼu müin shia naaʼin. Lotusü nukuwaʼipa noʼuluʼu Jehová otta maainjalasai nia nümüin saaʼujee kanoulain nia.

7. ¿Jamüsü lotoko nakuwaʼipa noʼuluʼu Jehová na aʼyataapuʼukana nümüin?

⁷ Mayaainjeʼe lotuin nukuwaʼipa Abrahán, David otta waneinnua wayuu aʼyataapuʼukana nümüin Maleiwa, ayatüsia naleʼeruʼuin süchiki kaainjalaa. Shiasaʼa sünainjee tü nanoulakat, müshii maainjalakai naya noʼuluʼu Maleiwa. Nnojoishii müin naya maʼaka naaʼin na wayuu maʼwaajüinkana Maleiwa (Éf. 2:12). Nüküjain Pablo suluʼu tü karaloʼuta nüshajakat namüin na anoujashii chejeʼewaliikana Roma, kanoulainjachin wanee wayuu süpüla aleewain nia nümaa Jehová. Shiaʼaya naaʼinraka tia Abrahán otta David. Akaʼaya joo wayakana, kanoulainjanaʼaya waya.

8, 9. (1) ¿Kasa naküjaka waneinnua shikiipüʼü iküleesia süchiki tü nümakat Pablo otta Santiago? (2) ¿Jamüsü naküjaka tia?

⁸ Kakaliainna na shikiipüʼükana iküleesia aashajaain süchiki jaralüin tü jaʼyainjatkat maʼin naaʼu wanee wayuu, shiale kanoulainjachin nia jee naaʼinrüinjachire kasa anasü. Eeshii na jülüjakana aaʼin nuʼttaajeechin wanee wayuu nunoujale neʼe nünain chi Señotkai Jesucristo. «Punouja nünain Jesús süpüla nuʼtteʼerüin pia», eesüjaʼa waapüirüle tia pütchikat. Eesüjaʼa naküjale tia na shikiipüʼükana iküleesia sünainjee tü sümakat Roma 4:6 eere nüküjain Pablo «talatüin naaʼin wanee wayuu eekai lotuin akuwaʼipa naashin Maleiwa jaʼitashi nnojolin aʼyataain nia süchiirua tia». Naashin waneinnua shikiipüʼü iküleesia, oʼttaajeechi wanee wayuu naaʼinrüle tü nachuntakat nümüin otta nuʼunule suluʼumüin tü aʼwaajülee nakumajirakat. Eesüjaʼa naküjale tia sünainjee tü sümakat Santiago 2:24, tü makat: «Jütüjaaitpa aaʼu süküjünüin lotuin nukuwaʼipa wanee wayuu saaʼujee tü kasa anasü  naaʼinrakat, nnojotsü shiain neʼe saaʼujee kanoulain nia».

⁹ Sünainjee nnojoliin paaʼinwain na shikiipüʼükana iküleesia, naküjain waneinnua wayuu ekirajaakana süchiirua sukuwaʼipa tü Bibliakat nnojoluin wanaawain naaʼin Pablo nümaa Santiago süchiki tü naaʼinrajatkat wanee wayuu süpüla anain nukuwaʼipa noʼuluʼu Maleiwa. Naküja achiki kanoulainjachin wanee wayuu naashin Pablo süpüla anainjatüin nukuwaʼipa noʼuluʼu Maleiwa. Eekajasaʼa Santiago shiaʼala neʼe nüküjaka choʼujaain naaʼinrüinjachin wanee wayuu kasa anasü süpüla nuʼttaainjachin. Naashin wanee wayuu ekirajakai süchiki tü Bibliakat, «nnojotsü niyaawatüin maʼin saaʼu Santiago jamüin nüküjaka Pablo shiain neʼe choʼujaain nümüin wanee wayuu kanoulainjachin nia süpüla lotuin nukuwaʼipa». Watüjaapejeʼe saaʼu nümaʼanajeejatüin Jehová tü nüshajakat Pablo otta tü nüshajakat Santiago (2 Tim. 3:16). Nnojotsü kapüleein maʼin tü nüküjeekalü achiki Pablo otta Santiago. Anashii wekirajaale süchiki tia.

10. ¿Kasa naashajaaka achiki Pablo suluʼu Roma kapiitulo 3 otta 4? (Roma 3:21, 28; piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).

¹⁰ Tü naashajaakalü achiki Pablo suluʼu Roma kapiitulo 3 otta 4 shia nnojoluin kanoulain wanee wayuu sutumajee naaʼinrüin tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés (paashajeʼera Roma 3:21, 28). Eeshii waneinnua judío ichekana süchiirua naaʼinrüin tü sümakat tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés, nnojotsü nayaawatüin maʼin saaʼu nnojoluitpain choʼujaain naaʼinrüin wanee wayuu tü sümakat. Müshijeseʼe naashajaain Pablo süchiki nukuwaʼipa Abrahán süpüla sütüjaanüinjatüin saaʼu lotuin nukuwaʼipa wanee wayuu saaʼujee kanoulain nia, nnojotsü sünainjeejatüin naaʼinrüin tü sümakat tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés. Akatsüinraasü maʼin waaʼin sutuma tü nümakat Pablo süka eein süpüla lotuin wakuwaʼipa noʼuluʼu  Maleiwa kanourale waya nünain otta kanourale waya nünain Cristo.

11. ¿Kasa naashajaaka achiki Santiago suluʼu Santiago kapiitulo 2?

¹¹ Tü naaʼinrajatkat wanee wayuu saashin Santiago kapiitulo 2, nnojotsü shiain tü achuntunakat suluʼu tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés. Tü naashajaakalü achiki Santiago shia süchiki tü naaʼinrajatkat wanee anoujashi soʼukaiwai. Sünainjee tü naaʼinrakat, ayaawatüneechi aaʼu kanourale maʼin nia nünain Maleiwa. Wekirajaa süchiki piamasü kasa jaʼyainjatka saaʼu nukuwaʼipa wanee anoujashi naashin Santiago.

12. ¿Kasa naaʼinrajatka wanee anoujashi naashin Santiago shiimainre kanoulain nia? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).

¹² Tü palajatkat kasa jaʼyainjatka naaʼu wanee anoujashi naashin Santiago shia nnojoluinjatüin koʼuin nukuwaʼipa sümüin wayuu otta kojutuinjatüin nümüin wayuu süpüshuaʼa. Naashin Santiago, amülasü neʼe tü naaʼinrakat wanee anoujashi kamaneere nia namüin na washinnuukana sümaa maalin nüpüla na maʼletsesaliikana. Sünainjee tü naaʼinrakat, atüjaaneerü aaʼu manoulain nia (Sant. 2:1-5, 9). Tü chiiruaajatkat kasa naaʼinrajatka wanee anoujashi naashin Santiago shia nükaalinjainjanain na eʼrakana choʼujawaa. Naashin Santiago, nnojoire nükaalinjain wanee anoujashi wane eekai choʼujaain nüsheʼin nümüin jee palitchon eküülü nümaʼana, jaʼyeerü naaʼu manoulain nia sünainjee tü naaʼinrakat. Müshi Santiago: «Nnojorüle jaʼyain naaʼu kanoulain nia müsüjaʼaya outakai saaʼin nunoula» (Sant. 2:14-17).

13. ¿Jarat tü wayuu naashajaakalü achiki Santiago süpüla sütüjaanüin saaʼu tü naaʼinrajatkat wanee anoujashi shiimainre kanoulain nia? (Santiago 2:25, 26).

¹³ Aashajaashi Santiago süchiki sukuwaʼipa Rahab süpüla sütüjaanüin saaʼu tü naaʼinrajatkat wanee wayuu shiimainre kanoulain nia  (paashajeʼera Santiago 2:25, 26). Jamüsüjaʼa Rahab saapa achikit nukuwaʼipa Jehová otta sütüjaa aaʼu tü naaʼinrakat süpüla nükaalinjain na israelitakana (Jos. 2:9-11). ¿Kasa saaʼinraka süpüla sütüjaanüin saaʼu kanoulain shia nünain Jehová? Suunjula achikichii piamashii israelita ajayajülii suulia noʼutünüin aaʼin. Suluʼujee tia, lotusü sukuwaʼipa noʼuluʼu Maleiwa maʼaka naaʼin Abrahán, mayaainjeʼe süleʼeruʼuin süchiki kaainjalaa jee nnojoluin israelitain shia. Tü watüjakat sünainjee Rahab shia sütüjaaneerüin aaʼu kanoulain waya sünainjee tü waaʼinrakat.

14. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu pansaain tü nüshajakat Pablo otta tü nüshajakat Santiago?

¹⁴ Watüjaaitpa aaʼu tü nüküjeekalü achiki Pablo otta Santiago. Nüküjain Pablo namüin na anoujashii judíokana nnojoleerüin lotuin nakuwaʼipa noʼuluʼu Jehová ayatüle macheʼein naya süchiirua naaʼinrüin tü sümakat tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés. Otta nüküjain Santiago jaʼyainjatüin naaʼu na anoujashiikana kanoulain naya sünainjee tü kasa anasü naaʼinrakat.

15. Püküja waneirua kasa waaʼinrajatka jaʼyeetka atuma kanoulain waya (piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).

¹⁵ Süpüla washatüinjatüin nukuwaʼipa Abrahán, nnojotsü nuchuntuin wamüin Jehová waaʼinrüinjatüin süpüshuaʼa tü naaʼinrakat. Wainma tü kasa waaʼinrajatkat jaʼyeetka atuma kanoulain waya. Kamanee jee wasaka na eiwaʼaliikana antüin sünain tü outkajawaakat, wakaalinja na wawalayuu eʼrakana choʼujawaa otta waaʼinra kasa anasü napüleerua na wapüshikana, anasü maʼin tia nümüin Jehová (Roma 15:7; 1 Tim. 5:4, 8; 1 Juan 3:18). Wanee kasa jaʼyeetka atuma waaʼu kanoulain waya shia waküjale tü pütchikat sümaa talatüin waaʼin (1 Tim. 4:16). Sünainjee tü waaʼinrakat, jaʼyeerü waaʼu wanoujain maʼin sünain nikeraajeerüin Jehová tü kasa anasü naapeetkat wamüin jee anain maʼin sukuwaʼipa süpüshuaʼa tü naaʼinrakat. Waaʼinrüle tia,  loteerü wakuwaʼipa noʼuluʼu Maleiwa jee naʼaleewainjeena waya.

16. ¿Kasa anasü naʼatapajaka Abrahán sutuma kanoulain nia?

¹⁶ Tü wane kasa watüjakat süchiki nukuwaʼipa Abrahán suluʼu Roma kapiitulo 4 shia ayatüinjatüin waaʼinmaain tü kasa anasü waʼatapajakat nutuma Maleiwa. Nüküjain Jehová nümüin Abrahán watteenain naalii na wayuu anakuwaʼipaliijeenakana nünainjee. Anasü maʼin tü kasa anasü naʼatapajakat Abrahán (Gén. 12:3; 15:5; 17:4; Roma 4:17). Süpüla niʼrüinjatüin tia Abrahán sümaa Sara, kachooinjana naya. Eesüjaʼa sümalajaale naaʼin Abrahán sümaa Sara sünain aʼatapajaa tia kasa anasükat sutuma laülaayuuin naya sümaa machooin naya. Müsü tü Bibliakat nüchiki Abrahán: «Nütüjaa aaʼu Abrahán süshinjachin nia wayuu maʼleekalia mayaapejeʼe müin kapüleekai saaʼin tia. Nunouja anainrü tü münakat nümüin, tü makat mayaa: ‹Watteerü saalii püikeyuu›» (Roma 4:18, 19). Ekeraajapejeʼe mapa tü kasa anasü naʼatapajakat Abrahán, kachonshi nia, Isaac nünülia chi nüchonkai (Roma 4:20-22).

17. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu eein süpüla wountuin lotuin wakuwaʼipa noʼuluʼu Jehová jee naʼaleewain waya?

¹⁷ Maʼaka naaʼin Abrahán, eesü süpüla wountuin lotuin wakuwaʼipa noʼuluʼu Jehová jee naʼaleewain waya. Müshi Pablo nüchiki Abrahán: «‹Loto akuwaʼipachi›, nnojoipejeʼe niain neʼe münüin amüin nümüiwaʼa. Müshiʼiya wayakana, loteeriaʼaya wakuwaʼipa sutuma kanoulain waya nünain chi Asoʼireʼerakai naaʼin chi Waseñotsekai Jesús» (Roma 4:23, 24). Jaʼyainjatü waaʼu apünüinsü kasa jaʼyaka naaʼu Abrahán: kanoulainjana waya, aainjainjana waya kasa anasü jee waaʼinmaainjatü tü kasa anasü waʼatapajakat. Sünain tü wane ekirajaayakat, wekirajaajeerü süchiki tü kasa anasü waʼatapajakat naashin Pablo, tü nüküjakalü achiki suluʼu Roma kapiitulo 5.