Saaʼujee nawainmalaain na aküjaliikana pütchi, choʼujaasü sooʼomüin karaloʼuta. Tü Weteet chajatkat Brooklyn (Nueva York, Estados Unidos) shia akumajaka tü rewiisütakat, eekajasaʼa tü karaloʼutakalüirua shiʼinprimiijüin waneirua compañía. Soʼu kojuya kashi, isasü süchiki tü compañíakat shiʼinprimiijüin tü karaloʼuta choʼujaakat süpüla aküjaa pütchi. «¿Eesüche süpüla weʼinprimiijüin tü karaloʼutakat?», müshi chi wawalakai Joseph Rutherford nümüin Robert Martin, chi laülaakai saaʼu eere shiʼinprimiijünüin rewiisüta.

Müshi Martin: «Wainmajüsü waaʼin saaʼujee tü nümakat. Tü nuluwataakat shia müinjatüin wakumajakai saaʼin wanee compañía eere saainjünüinjatüin tü kasa choʼujaakat süpüla sukumajünüin karaloʼuta». Süpüla tia, naʼanapajirüin na wawalayuukana wanee piichi miyoʼu saaʼu nneerü. Chajatü shia suluʼu tü kaayekat Concord, nuumero 18 chaa Brooklyn. Nayaʼlajaka tü maakina choʼujaakat namüin.

Eeshii na mojukana amüin tü naaʼinrakat na wawalayuukana. Wanee sülaülashi tü compañía eʼinprimiijapuʼukat tü karaloʼutakat namüin, antüshi nia suluʼumüin tü piichi naʼanapirakat na wawalayuukana, nümaka: «Pounnuataaya tü maakina yaakat jümaʼana süpüla sukumajüin karaloʼuta, amülasü neʼe süka matüjain jia süpüleerua. Saaʼin tamüin sumojujeerü süpüshuaʼa tü maakina yaakat soʼu aipirua kashi».

«Müsü shiimainkai saaʼin tü nümakat wamüin, nnojotpejeʼe nütüjaain saaʼu eein chi Señotkai wamaa», müshi Robert, lotusü maʼin nünüiki. Süchikijeechon tia, neʼinprimiijüin na wawalayuukana 2.000 karaloʼuta soʼukaiwai.

Nnojoishii neʼe aküjain pütchi na wawalayuukana sükajee tü karaloʼuta neʼinprimiijakat, aküjashiʼiya naya pütchi suluʼupünaa raawia. Tü palajatkat nukua sünain aashajawaa chi wawalakai Joseph Rutherford, soʼujatü peʼureeroʼu 26 soʼu 1922, rimiinkoʼulajatü, aliikajatü tia makat. Nüküjain  tü pütchi makalü anülia: «Na wayuu katakana oʼu maaʼulu, müinnaʼaya naya nnojoluin outuin». Naaʼinrüin tia suluʼupünaa tü raawia kanüliakat KOG chajatka Los Ángeles (California, Estados Unidos).

Eetaasü maʼaka 25.000 wayuu aapajaka tia pütchikat. Eeshii na aluwataakana carta süpüla naapüin analuʼut saaʼu tia. Naʼakajee eejachi Willard Ashford, kepiapuʼushi nia chaa Santa Ana (California). Naapüin maʼin analuʼut saaʼujee anain maʼin tü pütchi nüküjakat chi wawalakai Joseph Rutherford. «Nnojorülejeʼe püküjain tia pütchikat suluʼupünaa raawia, nnojotsüjeʼe waapajüin shia jaʼitasüjaʼa püküjain pejepünaa sünain tepia, jama eejanain apünüinshii wayuu ayuuikana chaa tepialuʼu», müshi Willard.

Soʼu tü wane semaanakalüirua aküjünüsü sooʼomüin tü pütchikat suluʼupünaa raawia. Sajaʼlajaayamüin tia juyakat, ashajünüsü suluʼu tü rewiisütakat The Watch Tower eein maʼaka 300.000 wayuu aapajakana tü pütchikat suluʼupünaa raawia.

Saaʼujee talatüin maʼin naya sünainjee tü naaʼinrakat, na Ekirajaaliikana sünain tü Bibliakat nakumajüin wanee piichi süpüla wanee emisora, chajatü shia suluʼu tü noumainkat, tü chajatkat Staten Island, pejesü shia sünain tü Weteet chajatkat Brooklyn. Soʼunnaa tü waneirua juya alatakat, na Ekirajaaliikana sünain tü Bibliakat aküjashii maʼin naya süchiki Nuluwataainjachin Maleiwa suluʼupünaa tü emisora kanüliakat WBBR.

Ashajünüsü suluʼu tü rewiisütakat The Watch Tower ojuʼitaka juunioʼu 15 soʼu 1922, eeinjatüin wanee outkajawaa miyoʼu chaa Cedar Point (Ohio). Aainjünüinjatü shia settienpüroʼu 5 sünainmüin 13 soʼu 1922. Talatüshii maʼin na Ekirajaaliikana sünain tü Bibliakat nantapa chaa Cedar Point.

«Teʼitaashaatain maʼin taaʼin sünain aneerüin wakuwaʼipa nutuma chi Señotkai [...] sünain outkajawaakat tüü otta süküjüneerüin maʼin tü pütchikat sainküin mma», müshi chi wawalakai Joseph Rutherford namüin na jutkatüshiikana sünain tü palajatkat pütchi nüküjaka. Na wane wawalayuu ekirajakana pütchi sünain tia outkajawaakat, natütüleʼerüin maʼin naaʼin na wawalayuukana süpüla naküjain pütchi.

Settienpüroʼu 8, piennoʼulajatü tia makat, eetaashii maʼaka 8.000 wayuu antakana süpüla  naapajüin tü pütchi nüküjainjatkat chi wawalakai Joseph Rutherford. Natüjawee aaʼulu jamaluʼuluin tü pütchikat «ADV», tü ashajünakat sünain tü karaloʼuta ounejaayakat. Sümaʼinruʼu neikajaain, watta maʼin naalii na eirakaakana sümüin wanee loona miyoʼu maʼin akoʼoyoluushikat saaʼujee tü aashajaaleekat. Chi wawalakai Arthur Claus sejechi nia Tulsa (Oklahoma, Estados Unidos), nüchajaaka süchiki wanee einasee eeinjachire nüikalaain süpüla naapajüin tü pütchikat. Kapüleesü maʼin aapajaa pütchi soʼu tia süka nnojoluin eejatüin emiyoʼujia pütchi.

Süpüla nnojoluin jaralüin ekeʼejüin naaʼin na jutkatüshiikana, chi wawala shikiipüʼükai tü outkajawaakat nüküjain nnojoluinjatüin jaralüin ekerotinnüin soʼunnaa tü pütchikat. Oʼttushi las 9:30 wattaʼa maalü chi wawalakai Joseph Rutherford sünain aküjaa tü pütchikat. Suʼttianainjee nünüiki nüküjain tü nümakat Jesús suluʼu Mateo 4:17, tü makat: «Alüʼütsü nükalia Maleiwa süpüla aluwatawaa» (VM, 1910). Anuu nünüiki naashajaapa süchiki jameerüin sukuwaʼipa süpüla saapajüin wayuu süchiki Nuluwataainjachin Maleiwa: «Nüküjain Jesús meerüin sukotchojunakai saaʼin wanee aʼttiee soʼunnaa nükalia. Nayajaʼa akotchojünüinjanaka na wayuu aikana apüla Maleiwa jee na waneepiakana nümaa».

Anuu nünüiki chi wawalakai Arthur, chi yalajachikai joyotuin naʼaka na jutkatüshiikana: «Jülüjasü maʼin waaʼin tü pütchikat». Nujuʼitaka naʼakajee na jutkatüshiikana sutuma ayuuijaain nia. Naaʼinrüin tia mojusheeka süka nütüjaain saaʼu nnojoleechin nikerotinnüin nüchikuaʼa.

Anajaaka nia mapa. Sümaʼinruʼu nürütkaain nüchikuaʼa süpüla naapajüin tü pütchikat, naapaka naʼwatüin maʼin najapü na jutkatüshiikana. Süka naapajeein maʼin tü pütchikat, nüchajaaka sukuwaʼipa süpüla naapajüin shia. Nüliikajaaka saaʼupünaa tü piichikat. Nuuntuin tia, jama 23 nuuyase soʼu tia. Chapa nia saaʼu tü piichikat niʼraka eejatüin waneirua wentaana jutataka, tia wentaanakat süpülajatü sülatüin nuwarala chi Kaʼikai. Jaʼyasü maʼin nümüin tü pütchikat yalapünaa.

Nnojoipejeʼe nümüiwaʼajachin Arthur yala iipünaa, eejana waneinnua naʼaleewainyuu. Noʼutku  nayakana nia Frank Johnson. «¿Eesü rüi pümaʼana?», nümaka nümüin

«Aa, eesün», nümaka Arthur.

«Nuluwataala pia Maleiwa wanainmüin», nümaka Frank. «¿Piʼrüin tüsa loona miyoʼukat akoʼoyoluushika? Shia wanee pütchimaajatü, achitünüsü külaawa sünain. Jülüja maʼin paaʼin nünüiki chi juezkai. a ‹Jüküja, jüküja...›, nümapa chi wawalakai, puchotoojeerü tü süpükat», nümaka Frank.

Yaajatü najapuluʼu Arthur tü rüikat, naʼatapajüin maʼin tü nüküjainjatkat chi wawalakai Joseph Rutherford. Sülüʼütpa süpüla sajaʼttüin nünüiki, müshi nia sümaa talatüin naaʼin otta emetuluin nünüiki: «Waneepiainjana jia nümaa chi Señotkai, ayata jaaʼinrüin tü kasa anasükat noʼuluʼu Maleiwa waneʼereeya sajaʼttinnapa tü saaʼinrakat Babilonia. Jüküja tü pütchi anasükat wattapünaa maʼin. Sütüjaainjatü saaʼu wayuu süpüshuaʼa niain Jehová chi Maleiwakai otta niain Jesucristo chi aluwataainjachikai. Tüü shia tü kaʼi anashaatakat maʼin, aluwataaichipa chi aluwataainjachikai. Jiakana, jia aküjainjanakana nüchiki. Jüküja, jüküja, jüküja nüchiki chi aluwataaikai otta süchiki tü nuluwataainjatkalü aaʼu».

Naashin Arthur nuchotooin süpü tü loonakat namaa na wane wawalayuukana sujutalaaka shia. Müsü tü pütchi ashajünakat sünain: «Jüküja nüchiki chi aluwataaikai otta süchiki tü nuluwataainjatkalü aaʼu». «ADV», shia tü palajatkat leetüra ashajünaka süka tü pütchikat advertirse suluʼu inglés, «jüküja» maluʼulu tia.

Sünain tü outkajawaa miyoʼu chajatkat Cedar Point, sütütüleʼerüin maʼin naaʼin na wawalayuukana süpüla naaʼinmaain maʼin tü aküjaakat pütchi süchiki Nuluwataainjachin Maleiwa. Na aʼyataweekana maʼin talatüsü naaʼin sünain akaalinjaa. Anuu nünüiki wanee colportor (pürekutsoot wamaka maaʼulu), chejeʼewai nia Oklahoma: «Aküjashii waya pütchi namüin na wayuu kepiakana pejepünaa sünain eere shiyuʼnnuin carbón. Wayuu maʼletsesalii naya». Naashin chia wawalakai, aʼyalajawaishii na wayuukana saapünapa namüin tü rewiisütakat The Golden Age. Anuu sooʼomüin nünüiki süchiki tia: «Talatüsü maʼin waaʼin süka wamülialüin naaʼin».

Naya Ekirajaaliikana sünain tü Bibliakat, nayaawata aaʼu naʼyataainjatüin maʼin sünain tü nümakat Jesús suluʼu Lucas 10:2 (TNM), tü makat: «Watta saalii tü pünajüt eekat keraairüin süpüla akotchojünaa, palitpejeʼe na wayuu aʼyataakana sünain». Sajaʼlajaayamüin tia juyakat, aʼyataashii maʼin na wawalayuukana süpüla naküjain sümüin wayuu süpüshuaʼa süchiki Nuluwataainjachin Maleiwa.