1, 2. (1) ¿Kasa aainjünaka namüin na wawalayuukana suluʼu waneirua mma? (2) ¿Jamüsü naaʼin naya wawalayuukana? (3) ¿Jamüsü eeka süpüla talatüin waaʼin jaʼitairü weʼrüin müliaa saaʼujee wanoujain? (Püküja süchiki tü ayaakuaakalüirua eeka sünain süta tü rewiisütakat).

 MAAʼULU alatüsü suulia 30 mma eere süpülajünüin woulia tü waʼyataainkat nümüin Maleiwa. Suluʼu süpüshi tia mmakat, apüreesajinnüshii na wawalayuukana. Nnojoishii naya aaʼinrüin kasa mojusü noʼuluʼu Jehová, ¿jamakaʼa napüreesajinnaka? Tü naaʼinrakat shia nekirajaain sünain tü Bibliakat, naashajaain namaa na waneinnua süchiki tü nanoujakalü anain jee noutkajaain. Otta nayoutuin sünainpünaain naya política. Mayaainjeʼe süpüleeruaanüin maʼin naaʼin naya wawalayuukana, ayatüshii naya waneepiain nümaa Jehová, lotuin nakuwaʼipa noʼuluʼu b jee talatüshii maʼin naya saaʼujee tia.

² Piʼrüle nayaakua naya wawalayuukana, piʼreena naya sümaa talatüin maʼin naaʼin. Talatüshii maʼin naya süka natüjaain saaʼu talatüin naaʼin Jehová namaa süka lotuin nakuwaʼipa noʼuluʼu (1 Crón. 29:17₁). Anuu nünüiki Jesús: «Anataʼaleeshiijaʼa maʼi jia müliakana aaʼin sütüma wayuu saaliijee jaaʼinrüin tü nüchekakat Maleiwa jüpüleerua, [...] talata jia süka süpüshua jaaʼin, süka jütüjaain naaʼu chi Maleiwakai sünain nüsülajüinjatüin kasa anashaatakat jümüin» (Mat. 5:10-12).

3. (1) Saashin Aluwataaushikana 4:19, 20, ¿kasa naaʼinraka na aluwataaushikana wanaa sümaa müliain naya atumawaa? (2) ¿Jamüsü naaʼinraka tia?

³ Tü alatakat namüin naya wawalayuukana, meematüsü aka saaʼin tü alatakat namüin na aluwataaushikana sümaiwa paala wanaa sümaa müliain naya saaʼujee naküjain pütchi nüchiki Jesús.  Kojuyatua naküjain namüin na laülaakana napüleerua na judíokana suluʼuka tü kanüliakat Sanedrín nooʼulaainjanain suulia aashajawaa otta ekirajaa nüchiki Jesús (Aluw. 4:18; 5:27, 28, 40). ¿Kasache naaʼinraka na aluwataaushikana? (paashajeʼera Aluwataaushikana 4:19, 20). Natüjaa aaʼu nüjütüin naya Maleiwa süpüla naküjain nüchiki Jesús sümüin wayuu süpüshuaʼa (Aluw. 10:42). Nüküjaka Pedro otta Juan sümaa yalayalain naaʼin nnojoliinjanain nooʼulaain suulia aashajawaa nüchiki Jesús. Müshii namakai aaʼin namüin na laülaakana napüleerua na judíokana: «¿Jaraliisa joo jia süpüla soonooin wayuu jümaa nuulialeʼeya chi Maleiwakai? ¿Kojutushiiche jia nuulia chi Maleiwakai saaʼin jümüin?»

4. (1) Saashin Aluwataaushikana 5:27-29, ¿jamüsü anaka nakuwaʼipa na aluwataaushikana wapüleerua? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüin nakuwaʼipa?

⁴ Anasü maʼin nakuwaʼipa na aluwataaushikana napüleerua na anoujashiikana. Oonooshii maʼin naya sümaa nünüiki Maleiwa suulialeʼeya sünüiki wayuu (paashajeʼera Aluwataaushikana 5:27-29). Süchikijee naʼyaajünüin na aluwataaushikana, ojuʼitüshii naya namaʼanajee na laülaakana napüleerua na judíokana sümaa «talatüin maʼi naaʼin. Mayaainjeʼe müliain maʼi naaʼin sünainjee tü aküjaakat nüchikü Jesús, natüjaa aaʼuchi Maleiwakai sünain talatüin namaa sünainjee tü naaʼinrakat». Ayatüshiʼiya naya aküjain nüchiki Jesús (Aluw. 5:40-42).

5. ¿Kasa wasakireʼerüinjatka anain waaʼin?

⁵ Sünainjee tü naaʼinrakat na aluwataaushikana, eesü süpüla wasakirüin waaʼin sünain tüü: ¿jamüsü süpüla noonooinjatüin sümaa nünüiki Maleiwa suulialeʼeya sünüiki wayuu otta noonooin sümaa tü pütchi nüküjakat Maleiwa namüin süchiki noonooinjanain namaa na sülaülashiikana mma? (Roma 13:1). ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla jüüjüüinjanain waya «namüin na sülaülashiikana mma» maʼaka nüküjain shia chi aluwataaushikai Pablo sümaa lotuin wakuwaʼipa noʼuluʼu Maleiwa, chi Aluwataakai waaʼu? (Tito 3:1).

6. (1) ¿Jaralii «na sülaülashiikana mma» aküjünaka suluʼu Roma 13:1? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka sümaa tü naluwataakalü anain waya? (3) ¿Kasa wanaawaka atuma sukuwaʼipa aluwatawaa sutuma wayuu maaʼulu sümaa sukuwaʼipa aluwatawaa nutuma Pilato?

⁶ (Paashajeʼera Roma 13:1). «Na sülaülashiikana mma» aküjünaka suluʼu wetsiikulokot tüü, naya na wayuu aluwataakana saaʼu mma jee saaʼu  wayuu. Waya anoujashiikana oonooinjana waya sümaa tü naluwataakalü anain. Eesü anajirawaa natuma, jülüjasü naaʼin soonoole wayuu sümaa tü pütchi naikaleʼerakat otta eeshii süpüla naaʼinmajüin na aʼwaajakana Jehová (Alat. Map. 12:16). Müshiijeseʼe nuluwataain waya Jehová süpüla wawalaajüin namüin tü nachuntakat wamüin otta kojutuin naya wamüin (Roma 13:6, 7). Aluwataashii naya süka nuuʼulaain naya Jehová. Wayaawata aaʼu müin tia sutuma tü nümakat Jesús nümüin Poncio Pilato, chi aluwataaikai saaʼu Roma. Nüküjapa Pilato nümüin Jesús laülaain nia süpüla nüjütüin nüchiki jee nuʼutuin naaʼin, nümaka Jesús nümüin: «Müleka nnojorule kaawain pünüiki nütüma Maleiwa, nnojoishije pia laülaain toulia» (Juan 19:11). Maʼaka naaʼin Pilato, na aluwataaliikana maaʼulu otta na políticokana nnojoishii naya laülaain saaʼu kasa süpüshuaʼa.

7. (1) ¿Kasa nnojoluinjatka woonooin amaa namüin na sülaülashiikana mma? (2) ¿Kasa nayaawatüinjatka aaʼu na sülaülashiikana mma?

⁷ Oonooinjana waya sümaa tü naluwataakalü anain na sülaülashiikana mma, tü nnojotkat mojuin nümüin Jehová. Naluwataale waya sünain aaʼinraa wanee kasa niyoutaka Maleiwa wapüleerua jee shiale napülajüin woulia waaʼinrüin tü nuluwataakalü anain waya Maleiwa, nnojoliinjana waya oonooin sümaa tia. Eeshiijaʼa naluwataale na jimaʼaliikana süpüla surulaalüin naya. c Eesüjaʼa napülajüle woulia tü Biblia wamaʼanakat, tü karaloʼutakalüirua, waküjain pütchi otta woutkajaain. Wanaa sümaa neʼrüliin wayumüin na sülaülashiikana mma namüin na aʼwaajakana Maleiwa, asoutuinjana naya nümüin Maleiwa saaʼujee tia. Niʼrüin Jehová tü naaʼinrakat napüleeruapa naaʼin na oushikajaakana süchiirua nukuwaʼipa Cristo (Ecl. 5:8).

8. ¿Kasa naataka aluʼu nakuwaʼipa na sülaülashiikana mma nuulia Jehová?

⁸ Wanaa sümaa «sülaülashi mma», nümünüin amüin wanee wayuu shia süküjeeka achiki nuluwataain saaʼu wanee mma, nnojoipejeʼe niain chi miyoʼushikai saaʼu kasa süpüshuaʼa. Mayaainjeʼe laülaain na sülaülashiikana mma saaʼu waneirua kasa, ¿eeshiche wanee eekai miyoʼuin saaʼu kasa süpüshuaʼa? Pienchitua süküjünüin suluʼu tü Bibliakat niain neʼe Jehová «chi Miyoʼushikai saaʼu kasa süpüshuaʼa» (Dan. 7:18, 22, 25, 27).

9. ¿Kasa niʼraka Daniel?

⁹ Niʼrüin Daniel waneirua kasa ayaawatünaka atuma niain Jehová chi Miyoʼushikai saaʼu kasa süpüshuaʼa noulia na aluwataaliikana. Niʼrüin pienchishii wanülüü miyoʼuyuu, shiyaawase naya tü mma aluwataakat saaʼu wainma mma sümaiwa paala otta maaʼulu. Tia shia Babilonia, Medopersia, Grecia otta Roma jee müsia Reino Unido sümaa Estados Unidos, tü aluwataakat saaʼu wainma mma maaʼulu yaa (Dan. 7:1-3, 17). Süchikijee tia, niʼrüin Daniel joyotuin Jehová saaʼu niinase wanee aluwataai jee wattashaata naalii na shaʼwatakana nümülatuʼu (Dan. 7:9, 10). Mapa niʼrüin Daniel, chi nünüikimaajachikai Maleiwa tü kasa alatüinjatkat namüin na sülaülashiikana mma maaʼulu yaa.

10. (1) Saashin Daniel 7:13, 14, 27, ¿jaralii na aapünakana amüin laülawaa nutuma Jehová saaʼu tü mmakat? (2) ¿Kasa watüjaka nüchiki Jehová sünainjee tia?

¹⁰ (Paashajeʼera Daniel 7:13, 14, 27). Niʼrüin Daniel nüsütüin Jehová noulia na sülaülashiikana mma tü laülawaa aapünakat namüin jee naapüin shia namüin na anakana maʼin süpüla tia, pülashii maʼin naya. ¿Jaralii naya? Wanee nia Jesucristo «chi makai aka saaʼin süchon wayuu» otta na wane, naya «na aneekuushikana nutuma chi Miyoʼushikai saaʼu kasa süpüshuaʼa», nayajaʼa na 144.000 aluwataainjanakana chaa iipünaa süpüla kaʼikat süpüshuaʼa (Dan. 7:18). Niakalaka Jehová Miyoʼuin saaʼu kasa süpüshuaʼa, jama niain neʼe aaʼinrüin tia.

11. ¿Kasa amaa nüküjaka Daniel ayaawatünaka atuma niain Jehová chi Miyoʼushikai saaʼu kasa süpüshuaʼa?

¹¹ Tü niʼrakat Daniel süpansaajüin tü nüküjakat  paala. Nüküjain niain «chi Maleiwa sirumatuʼujeʼewaikai [...] nia asünneʼerakai wanee aluwataai otta aneekakai chi aluwataainjachikai nüchikijee [...,] niain chi Miyoʼushikai saaʼu kasa süpüshuaʼa, chi Aluwataaikai saaʼu wayuu süpüshuaʼa otta nia aneekakai jaralin nücheküin süpüla aluwatawaa» (Dan. 2:19-21; 4:17). ¿Eeichia nüsünneʼerüin Jehová wanee aluwataai otta nüneeküin wanee aluwataainjachikai nüchikijee? Jamüsaʼa shia.

12. Püküja nachiki waneinnua aluwataalii nüsünneʼeraka Jehová noulia tü aluwatawaakat. (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).

¹² Wainma kasa naaʼinraka Jehová wayaawataka atuma miyoʼuin maʼin nia noulia na sülaülashiikana mma. Waashajaa süchiki apünüinsü kasa naaʼinraka. Nüchepchiashii na israelitakana faraón, niyoutashaatain taashin naya nutuma. Taashiipejeʼe naya nutuma Maleiwa jee wüinsitshi faraón nutuma shiroku tü palaa Ishosükat (Éx. 14:26-28; Sal. 136:15). Chi kanüliakai Belsasar, chi aluwataaikai saaʼu Babilonia, naainjain wanee miʼiraa, eʼrüijashi nia wayumüin nümüin «chi Maleiwa Pülashikai maʼin» otta nuʼwaajüin «maleiwayaasü aainjuushika süka ooro otta pülata» suulialeʼeya nuʼwaajüin Jehová (Dan. 5:22, 23). Sutuma tia, eʼrüshi nia japülii nutuma Maleiwa. «Soʼu aikat tia», oʼutuna aaʼinchi nia jee aapünüsü tü mma nuluwataakalü aaʼu namüin na medokana otta na persakana (Dan. 5:28, 30, 31). Herodes Agripa I, chi aluwataaikai saaʼu Palestina, nuʼuta aaʼinchi chi aluwataaushikai Santiago jee nüpüreesajirüin chi aluwataaushikai Pedro süka nuʼuteein naaʼin. Nnojotpejeʼe nuuʼulaain Maleiwa naaʼinrüin tia, «ayuuijaakalaka Herodes nütüma wane aapiee nümaʼanajeejachi Maleiwakai» outakalaka nia (Aluw. 12:1-5, 21-23).

13. Püküja süchiki tü naaʼinrakat Jehová naka na aluwataalii oonookana nekiira na aʼwaajakana nia süpüla nashutuin naaʼu.

¹³ Otta müsia, atüjaana aaʼu sükajee tü naaʼinrakat Jehová Miyoʼuin maʼin nia noulia na sülaülashiikana mma, na oonookana nekiira na aʼwaajakana nia süpüla nashutuin naaʼu. Atkaashi nia napüleerua na israelitakana, nükaalinjain naya süpüla noʼutuin naaʼin 31 aluwataalii aluwataakana saaʼu tü mmakat Canaán otta nükaalinjain naya süpüla nashutuin saaʼu soʼutku tü mma aapünüinjatkat namüin (Jos. 11:4-6, 20; 12:1, 7, 24). Otta nükaalinjain Jehová na israelitakana süpüla nayamülüin Ben-Hadad chi aluwataaikai namaa 32 aluwataalii aluwataakana saaʼu tü mmakat Siria (1 Rey. 20:1, 26-29).

14, 15. (1) ¿Kasa nüküjaka Nabucodonosor otta Darío süchiki niain Jehová chi Miyoʼushikai saaʼu kasa süpüshuaʼa? (2) ¿Kasa nüküjaka wanee wayuu ashajakai wanee salmo nüchiki Jehová otta nachiki na wayuu aʼwaajakana nia?

 ¹⁴ Eesü sooʼomüin tü kasa naaʼinrakat Jehová ayaawatünaka atuma niain chi Miyoʼushikai saaʼu kasa süpüshuaʼa. Wanaa sümaa nüküjain Nabucodonosor, chi aluwataaikai saaʼu Babilonia, wainmain kasa anasü nuuntaka otta wainmain atkawaa nükanajaka, yaletajaasü naaʼin süka nnojolin niyaawatüin saaʼu niain neʼe Jehová aʼwaajünüinjachikai nümüiwaʼa. Sünainjee tia, mamainnashi nia nutuma Maleiwa. Anapa nikii Nabucodonosor, nuʼwaajüin chi Miyoʼushikai saaʼu kasa süpüshuaʼa otta niyaawata aaʼu niain neʼe Jehová chi Aluwataaikai süpüla kaʼikat süpüshuaʼa. Jee nnojolin eein chi ataʼülakai nukuwaʼipa süpüla nikeraajüin tü keeʼireekat naaʼin (Dan. 4:30, 33-35). Anuu tü nuluwataakalü anain Darío chi aluwataaikai süchikijee suuʼulakünüin naaʼin Daniel otta naaʼinmajünüin nutuma Jehová suulia shiküin nia wasashi: «Süpüshuaʼa tü wayuu taluwataakalü aaʼu, kojutuinjachi maʼin namüin chi Nümaleiwasekai Daniel. Süka niain chi Maleiwa katoʼuchikai, chi eekai süpüla kaʼikat süpüshuaʼa. Nnojoluinjatü ajaʼttinnüin sukuwaʼipa aluwatawaa nutuma otta aluwataainjachi nia waneepia» (Dan. 6:7-10, 19-22, 26, noota, 27).

¹⁵ Anuu nünüiki wanee wayuu ashajakai wanee salmo: «Nümalajeʼerüin Jehová tü kasa mojusü naaʼinreekat na aluwataaliikana, nümalajeʼerüin tü kasa naaʼinreekat na wayuukana». Anuu sooʼomüin nünüiki: «Anataʼaleeshiijaʼa maʼin na wayuu Kamaleiwasekana Jehová, na nüneekakana süpüla nümaainjanain naya» (Sal 33:10, 12). Müsüjeseʼe anain maʼin lotule wakuwaʼipa noʼuluʼu Jehová.

16. (1) ¿Kasa watüjaaka maʼin saaʼu? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat). (2) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu tia?

¹⁶ Wekirajaaitpa anain tü naaʼinrakat Maleiwa sümaiwa paala. ¿Kasa watüjaaka saaʼu süchiki tü naaʼinrüinjatkat Maleiwa soʼu palit kaʼi? Watüjaa aaʼu naaʼinmajeenain Maleiwa na aʼyataashiikana nümüin soʼunnaa tü müliaa miyoʼusükat (Mat. 24:21; Dan. 12:1). Naaʼinreerü tia nushutapa Gog,  chi chejeʼewaikai Magog, naaʼu na aʼyataashiikana nümüin Jehová sainküin mmakat süpüshuaʼa. Gog chi chejeʼewaikai Magog münakai, naya na sülaülashiikana mma oonoojeenaka wekiira. Jaʼitainna nayain na aluwataakana saaʼu tü 193 mma suluʼukat tü kanüliakat Naciones Unidas, akanajuujeena naya nutuma chi Miyoʼushikai saaʼu kasa süpüshuaʼa otta natuma na nümaajanakana chaa iipünaa. Anuu tü nüküjakat Jehová: «Kojuteechi taya otta wuleerü tatuma tanülia, wainmeerü wayuu eʼraajeenaka taya jee natüjaweerü aaʼu tayain chi kanüliakai Jehová» (Ezeq. 38:14-16, 23; Sal. 46:10).

17. Saashin tü Bibliakat, ¿kaseerü alataka namüin na sülaülashiikana mma otta namüin na lotokana akuwaʼipa noʼuluʼu Jehová?

¹⁷ Nushutapa Gog naaʼu na aʼwaajakana Jehová, oʼtteerü tü atkawaa kanüliakat Armagedón eere najaʼttirüinjanain Jehová «napüshua na sülaülashiikana mma» (Alat. Map. 16:14, 16; 19:19-21). Akanasaʼa na lotokana akuwaʼipa ooʼulaka na waneepiakana nümaa Maleiwa, nayainjana kepiaka saaʼu tü mmakat (Prov. 2:21, noota).

18. (1) ¿Kasa naaʼinraka wainma anoujashii? (Daniel 3:28). (2) ¿Jamüsü naaʼinraka tia?

¹⁸ Wainma anoujashii namaiwajana otta maaʼulu waneepiakana nümaa Maleiwa, jaʼitashii napüreesajinnüin otta jamajüin naya atumawaa. Naaʼinrüin tia süka alin napüla Jehová chi Aluwataaikai naaʼu. Loteesü nakuwaʼipa noʼuluʼu Jehová maʼaka naaʼin na apünüinshiikana hebreo, na oʼttaakana suulia jotuin naya nutuma chi Miyoʼushikai saaʼu kasa süpüshuaʼa (paashajeʼera Daniel 3:28).

19. (1) Süsalapa saainjala wayuu nutuma Jehová, ¿kasa jülüjeetka naaʼin nachiki na aʼyataashiikana nümüin? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka maaʼulu?

¹⁹ Nütüjaa aaʼu David jamüin lotuinjatka wakuwaʼipa noʼuluʼu Maleiwa. Anuu nünüiki: «Nia Jehová kasalajanainjachikai atuma saainjala wayuu. Püchiaa taya wanaapünaa sümaa takuwaʼipa otta tü suluʼukat taaʼin» (Sal. 7:8). Anuu sooʼomüin nünüiki: «Kasataalejeseʼe anain takuwaʼipa süka toonooin waneepia pümaa otta süka lotuin takuwaʼipa süka shiain taʼatapajüin tü kasa eejeetkat putuma» (Sal. 25:21). Süpüla shiimainjatüin talatüin waaʼin, waneepiainjana waya nümaa Jehová jaʼitainna jamajüin waya atumawaa. Waaʼinrüle tia, meerü waaʼin maʼaka naaʼin chi salmistakai, chi makai: «Anataʼaleeshiijaʼa maʼin na lotokana akuwaʼipa, na oonookana sümaa tü nuluwataakalü anain Jehová» (Sal. 119:1, noota).