1, 2. (1) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu eein süpüla aleewain waya nümaa Maleiwa? (2) ¿Jarat tü pütchi wekirajaainjatkalü anain?

CHOʼUJAASHAATASÜ wamüin alinjanain waya apülaa waneepia. Choʼujaasü wamüin kaʼaleewainjanain waya jee alinjanain waya napüla. Shiapajaʼa choʼujaʼaleein aleewainjanain waya nümaa Maleiwa otta alinjanain waya nüpüla. «Atak, kapüleeitpainjaʼa tia, yaale joo chi Maleiwakai, wattashi woulia ooʼulaka pülashi maʼin joo niaʼaya», eeshii eekai namüin. Eekajasaʼa wayakana, watüjaa aaʼu eein süpüla aleewain waya nümaa Maleiwa.

² Watüjaa aaʼu tia süka waashajeʼerüin shia suluʼujee tü Wiwüliakat. Aneerü wakuwaʼipa müleka washatüle nakuwaʼipa naya wayuukana. Choʼujaasiaʼaya maʼin aleewainjanain waya nümaa Maleiwa süka nnojoluin eein wanee kasa alanaʼleekalia suluʼu anain suulia tia. Sünain joo pütchikat tüü, wekirajaainjatü achiki nukuwaʼipa Abraham (paashajeʼera Santiago 2:23). Kanoulashi maʼin Abraham nünain Maleiwa, müshijeseʼe aleewain Maleiwa nümaa. Süshi nia süpüshuaʼa  tü kanoulasükalüirua saashin tü Wiwüliakat (Roma 4:11). Wekirajaapa shiʼipaʼaya sünain tü pütchikalüirua, anashii wasakireʼerüle waaʼin sünain pütchikat tüü: «¿Kasa taaʼinrüinjatka süpüla müin tanoula maʼaka naaʼin Abraham? ¿Kasa taaʼinrüinjatka süpüla aleewain taya nümaa Jeʼwaa?».

3, 4. (1) ¿Kasa kapüleeshaataka nümüin Abraham? (2) ¿Kasa niʼitaashaataka anain naaʼin Abraham?

³ Soʼu wanee kaʼi, wanaa sümaa 125 nuuyase Abraham, wattashi nia aliikajaain saaʼu wanee uuchi. ^[1] Nümaajachijaʼa Isaac, chi nüchonkai, 25 nuuyase soʼu tia. Alüʼüjüshi Abraham rüi jee müsia waneeirua kasa süpüla nuchuwajaain wanee siki. Nia alüʼüjaka Isaac tü sikikat. Kapüleesiaʼaya maʼin nümüin Abraham oʼunajawaa soʼu tia, nnojotpejeʼe shiain sutuma tü laülawaakat, shia sutuma nuʼutajachin naaʼin chi nüchonkai, nuluwataain nia Jeʼwaa sünain tia (Gén. 22:1-8).

⁴ Kapüleeshaatasü maʼin tia ooʼulakünakalü aka naaʼin Abraham nutuma Maleiwa. Suluʼujee tia, «mojulaashi Maleiwa süka nuluwataain Abraham sünain oʼutaa naaʼin Isaac», eeshii na makana, eetaalashii joo na makanaya: «Maalinsai Isaac nüpüla Abraham». Na makana anüiki manoulasalii, jaʼitakajeʼe kanourale naya, nnojoishii naya anoujain süka süpüshuaʼa naaʼin (1 Cor. 2:14-16). Nütüjaa aaʼu Abraham tü naaʼinrajatkat, müshijeseʼe jaa müin nia nümüin Jeʼwaa; kanoulaa shiimainkaliaʼaya maʼin tia. Nütüjaa aaʼu Abraham sünain nnojoluin mojulaain Jeʼwaa. Niʼitaashaatain naaʼin Abraham sünain aneerüin nukuwaʼipa niakai nümaa chi nüchonkai müleka noonoole sümaa nünüiki Maleiwa. Tü icheshaatakalü atuma nunoula Abraham shia süka niʼraajashaatain Maleiwa otta wainmain tü kasa nütüjakalü apüleerua. ¿Kasa naainjaka süpüla nuuntüin tia?

5. (1) ¿Jamüshi süpüla niʼraajüinjachin Abraham Jeʼwaa? (2) ¿Kasa naainjaka Abraham sutuma niʼraajüin Jeʼwaa?

⁵ Niʼraajüin Jeʼwaa. Chajachi jemelin  Abraham chaa suluʼu wanee mma Ur münüsü. Na wayuu chajanakana kepiain chaa suluʼu tia mmakat, naya naʼwaajaka na maleiwayaashiikana, akaataajaʼa neʼe chi nüshikai Abrahamya (Jos. 24:2). ¿Jamüshi süpüla niʼraajüinjachin Abraham Jeʼwaa? Abraham nuuʼuliwoʼu Sem saashin tü Wiwüliakat, Noé nünülia chi nüshikai Sem. Anaajaashi Sem wanaa sümaa 150 nuuyase Abraham. Kanoulashaatashi maʼin Sem nünain Jeʼwaa, eeshijaʼa süpüla nikirajüin na kasayuukana nünain nüchiki Jeʼwaa. Eesüjaʼa süpüla müin sukuwaʼipa süpüla niʼraajüinjachin Abraham Jeʼwaa. Aishaatashi maʼin Jeʼwaa nüpüla Abraham otta kanoulashi maʼin nia nünain.

6, 7. ¿Kasa nütüjaka apüleerua Abraham süpüla kanoulashaatainjachin nia nünain Jeʼwaa?

⁶ Tü nütüjakalü apüleerua. ¿Kasa nütüjaka apüleerua Abraham süpüla kanoulashaatainjachin nia nünain Jeʼwaa? Nikirajaale wanee wayuu sünain wanee kasa, kojutüsü nümüin tia nütüjakat sünainjee. Müsia neʼe nukuwaʼipa Abraham, watta saalii tü kasa nütüjakat nünainjee Maleiwa. Kojutüshaatashi maʼin nümüin Abraham chi Maleiwa Miyoʼushikai (Gén. 14:22). Nnojotsü naaʼinrüin Abraham wanee kasa mojukat noʼuluʼu Jeʼwaa (Heb. 5:7). Oonooshi weinshi Abraham sümaa nünüiki Jeʼwaa. Aleeweere maʼin waya nümaa Jeʼwaa, acheküshi kojutüinjachin maʼin nia wamüin (Sal. 25:14).

⁷ Nuluwataain Jeʼwaa Abraham sümaa Sara süpüla noʼunüinjanain noumainpaʼajee suluʼumüin wanee mma wattajatü nnojotkat neʼraajüin. Nnojoishiijasaʼa naya tepichicheein, wayuu miyoʼuyuu naya. Kepiayaainjana naya piichi aainjuushi süka loona. Nütüjaa aaʼu Abraham sünain eejiraainjachin nia sümaa wainma kasachiki. Nukumajapajaʼa suluʼu naaʼin sünain noonooinjachin waneepia sümaa nünüiki Jeʼwaa. Kaalinshi nia nüpüla Jeʼwaa ooʼulaka naaʼinmajüin nia. Saashin tü Wiwüliakat, nükaaliinjain nia Jeʼwaa wanaa sümaa sümaanüin Sara piantua nümaʼanajee Abraham süka anachoin maʼin shia. Oʼutünayüije aaʼin Abraham nutuma chia aluwataaikai süpüla nuʼwayuuseinjatüin Sara, nnojoikaʼa nia ouktüin shia süka nükaaliinjain nia Jeʼwaa (Gén. 12:10-20; 20:2-7, 10-12, 17, 18). Kanoulaleeshia maʼin Abraham nünain Jeʼwaa suluʼujee tia.

8. ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla weʼraajüinjachin Jeʼwaa, watüjainjanain nünainjee otta aleewainjanain waya nümaa?

⁸ ¿Eeshiiche süpüla aleewashaatain waya nümaa Jeʼwaa? Jamüsaʼa shia. Süpüla wountüin tia, acheküshi weʼraajüinjachin Jeʼwaa otta atüjainjana waya nünainjee maʼaka  naaʼin Abraham; makalaka wekirajaainjanain sünain tü Wiwüliakat (Dan. 12:4; Roma 11:33). Watta saalii tü kasa eekat süpüla watüjain nünainjee Jeʼwaa suluʼujee tü Wiwüliakat. Aijeechi wapüla Jeʼwaa otta kojuteechi nia wamüin sutuma tü kasa watüjakalü nünainjee. Suluʼujee tia, woonoojeerü amaa nünüiki Jeʼwaa. Waaʼinrüle tia, naaʼinmajeena waya Jeʼwaa, aneerü maʼin wakuwaʼipa nutuma jee icheerü wanoula. Waʼyataale nümüin Jeʼwaa süka süpüshuaʼa waaʼin, talateena maʼin waya jee jimateerü waaʼin (Sal. 34:8; Prov. 10:22). Aleewashaateena maʼin waya nümaa Jeʼwaa müleka weʼraajüle maʼin nia otta watüjale wainma kasa nünainjee.

9, 10. (1) ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla ayatüinjanain waya aleewain nümaa Jeʼwaa? (2) ¿Kasa naainjaka Abraham süpüla ayatüin aleewain nia nümaa Jeʼwaa?

⁹ Kojutüinjatü wamüin tü aleewaakat maʼaka kojutüin wamüin wanee korolo kojutüsü (paashajeʼera Proverbios 17:17). Nnojotsü müin aka saaʼin wanee kasa kojutüsü wayaʼlajaka süpüla yalaʼalüinjatüin neʼe shia wamaʼana. Tü aleewaakat müsü aka saaʼin wanee maatachon, aaʼinmajünüinjatü. Kojutüshaatasü nümüin Abraham aleewajiraain nia nümaa Jeʼwaa, ayatüshijeseʼe aleewain nia nümaa waneepia. ¿Kasa naainjaka Abraham süpüla nuuntüin tia?

¹⁰ Oonooshi waneepia Abraham nümaa Jeʼwaa jee kojutüshi nia nümüin. Wanaa sümaa nuʼunüin sümaa tü nüpüshikalüirua suluʼumüin tü mma nuluwataakalü aluʼu nia Jeʼwaa, noonoo amaalü süpüshuaʼa nünüiki Jeʼwaa; jaʼitairü müin malaacheinkai saaʼin. Wanee juya süpülapünaa paala jemelin Isaac, nuluwataain Jeʼwaa Abraham süpüla niʼyoteʼerüinjatüin nata na nüpüshi tooloyuukana (paashajeʼera «Pütchi pütüjaainjatka aaʼu»). Soʼu tia, 99 nuuyase Abraham. ¿Jaa müshiche Abraham sümaa nünüiki Jeʼwaa soʼu tia? ¿Kanüikiyaataapa neʼe nia süpüla nnojoluinjatüin naaʼinrüin tia? Jaa müshi Abraham sümaa nünüiki Jeʼwaa soʼuleʼeya kaʼikat tia (Gén. 17:10-14, 23).

11. (1) ¿Kasa shapaaka atuma naaʼin Abraham? (2) ¿Kasa niyaawataka aaʼu Abraham?

¹¹ Jaa müshi Abraham nümüin Jeʼwaa sünain süpüshuaʼa tü kasakalüirua, müshijeseʼe aleewain maʼin naya. Yootowaishi Abraham nümaa Jeʼwaa süchiki kasa eepünaweere neʼe, jaʼitakajeʼe neʼe tü kapüleekat nümüin Abraham. Naaʼinruʼu Abraham, najaʼttirajatiaa Jeʼwaa süpüshuaʼa tü wayuu anamiasükalüirua sümaʼaleʼeya tü wayuu mojulaasükalüirua chajatka kepiain Sodoma sümaa Gomorra, shapaasüjeseʼe maʼin naaʼin saaliijee tia makat. Wainmajayaainjeʼe naaʼin naaʼu Lot sümaa tü nüpüshikalüirua, malaaka joo chajanain naya chaa Sodoma. Niʼitaapejeʼe naaʼin Abraham nünain Jeʼwaa, chi «kasalajanaka atüma sümüin saainjala wayuu sainküin mmakat süpüshua». Nüküjüinjaʼa Abraham nümüin Jeʼwaa tü shapaakalü atuma naaʼin, nnojoishi aashichijaain Jeʼwaa nümüin saaliijee tia. Soʼu  tia, niyaawata aaʼu Abraham sünain nümüliajülin wayuu Jeʼwaa, najaʼttirüinjatpa Jeʼwaa wayuu mojulaajüsü otta nükatalüin namüiwaʼa na wayuu lotokana akuwaʼipa suulia ouktajüin naya (Gén. 18:22-33).

12, 13. (1) ¿Kasa naaʼinraka Abraham sutuma niʼraajüin Jeʼwaa otta sutuma wainmain tü kasa nütüjakalü apüleerua? (2) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu kanoulain Abraham nünain Jeʼwaa?

¹² Sutuma niʼraajüin Abraham Jeʼwaa otta sutuma wainmain tü kasa nütüjakalü apüleerua, ayatüshi nia aleewain nümaa Jeʼwaa. Wanaa sümaa «puʼuta naaʼin Isaac» nümüin Jeʼwaa nümüin Abraham, nütüjaa aaʼu Abraham nnojoluin mojulaain Jeʼwaa, anamia nia, nnojoishi nia aashichijaamaatüin sümüin wayuu ooʼulaka amüliajüi nia wayuu. Nnojoishi joo mojulaajaʼalaa müin Jeʼwaʼaya. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu tia?

¹³ Süpülapünaa nüliikajaain Abraham nümaa Isaac saaʼu tü uuchikat, müsü nünüiki yaa namüin na nüchepchiakana: «Chajeeinjachi paala taya ooʼulaka chi tachonkai süpüla waʼwaajüinjachin chi Maleiwakai. Je süchikijee, aleʼejeena waya jünainmüin. Yaashiʼiya paala jia wapüla nümaa chi püliikükai sünain aʼatapajaa» (Gén. 22:5). Wanaa sümaa «aleʼejeena waya jünainmüin» nümüin Abraham namüin na nüchepchiakana, ¿jamüsü nütüjaaka saaʼu Abraham nüleʼejüinjachin Isaac nümaa nüchikuaʼa? ¿Aküjüshiche naʼalain Abraham namüin na nüchepchiakana? Nnojo, nnojoishi aküjüin naʼalain. Makaʼa nünüiki Abraham shia süka nütüjaain saaʼu sünain nuuntüin Jeʼwaa nüsoʼireʼerüin naaʼin Isaac (paashajeʼera Hebreokana 11:19). Nütüjaa aaʼu Abraham nnojoluin kasain isain nüchiki Jeʼwaa, kachonsüjeseʼe Sara nümüin Abraham mayaainjeʼe laülaacheein naya (Heb. 11:11, 12, 18). Nuʼutayüije Abraham naaʼin Isaac, nüsoʼireʼerayüije aaʼin nia Jeʼwaa soʼuleʼeya kaʼikat tia, niʼitaashaatain naaʼin Abraham sünain tia. Naaʼinrüinje Jeʼwaa tia süpüla shikettaajüin tü pütchi nüpansaajatüjütkalia paala nümüin Abraham. Saashin tü Wiwüliakat, nashi Abraham napüshuaʼa na wayuu kanoulakana.

14. (1) ¿Kasa kapüleeka namüin noʼutku wawalayuu? (2) ¿Kasa anasü weʼreetka washatüle nukuwaʼipa Abraham?

¹⁴ Nnojoliishii waya nuluwataain Jeʼwaa sünain oʼutaa naaʼin na wachonniikana. Tü nuluwataakalü anain waya Jeʼwaa shia woonooinjanain sümaa nünüiki. Eejeerü kaʼi nnojoleetka oʼu wayaawatüin saaʼu tü nuluwataakalü anain waya Maleiwa, eesü kapüleejeerüle wamüin waainjain shia. Eesü kapüleere wamüin aküjaa pütchi süka japüleʼein waya. Suulia naturaajüin waya na waʼyataajiraakana amaa jee na koleejiajiraakana wamaa, nnojotsü waküjüin namüin waʼyataaliin nümüin Jeʼwaa (Éx. 23:2; 1 Tes. 2:2). ¿Kasa waaʼinrüinjatka sülatüle wamüin tia? Washatüinjatü nunoula Abraham otta yalayalainjatü waaʼin. Jülüjainjatü waaʼin tü naaʼinrakat na tooloyuu namaiwajanakana jee tü saaʼinrakat waneeirua jieyuu süpüla washatüinjatüin nakuwaʼipa. Waaʼinrüle tia, aleeweena maʼin waya nümaa Jeʼwaa (Heb. 12:1, 2).

15. ¿Jamüsü nukuwaʼipa Abraham sutuma noonooin sümaa nünüiki Maleiwa?

¹⁵ Talatashaatasü naaʼin Abraham süka noonooin sümaa nünüiki Jeʼwaa. Saashin tü Wiwüliakat, anaajaashi Abraham laülaachonpa nia sümaa talatüin naaʼin, 175 nuuyase soʼu tia (Gén. 25:8, TNM). Talatüsü naaʼin Abraham süka anain nukuwaʼipa noʼuluʼu Maleiwa jee aleewashi maʼin nia nümaa.

16. ¿Jamüsü talateetka naaʼin Abraham Paʼaraiisüpa tü Mmakat?

¹⁶ Shia naʼatapajaka Abraham tü pueulo anasü nukumalakat Maleiwa, tü ichekalü maʼin ooʼui (Heb. 11:10, TNM). Tia pueulokot, shia tü Nuluwataayakat Maleiwa. Niʼitaashaatain naaʼin Abraham sünain suluwataainjatüin saaʼu tü Mmakat süpüshuaʼa tü Nuluwataayakat Maleiwa. Talatashaateetkajasaʼa maʼin naaʼin Abraham yaapa nia yaa saaʼu tü Mmakat Paʼaraiisüpa shia, aleewashaateechi nia nümaa Jeʼwaa. Talatashaateerü maʼin naaʼin nütüjaapa saaʼu sünain wattain naalii na wawalayuu ashatakana nunoula. Nütüjaajeerü aaʼu mapa sünain shikeraajüin nünain Jesuu tü naainjüinjatiaakat paala nüka Isaac (Heb. 11:19). Na aʼyataakana nümüin Jeʼwaa, natüjaa aaʼu sünain mojuin maʼin naaʼin Jeʼwaa wanaa sümaa nuʼutünüin aaʼin chi Nüchonkai. Wayaawatakaʼa saaʼu tia shia süka majachinkain Abraham wanaa sümaa nuʼutüinjachinkain naaʼin Isaac (Juan 3:16). Jülüjale waaʼin tü nukuwaʼipakat Abraham, kojuteerü wamüin naapajiraain nikii Jesuu waaʼu.

17. (1) ¿Jarai washatüinjachika akuwaʼipa? (2) ¿Kasa wayuu wekirajaajeetka joo anain?

¹⁷ Anakajaʼa müleka washatüle nukuwaʼipa Abraham. Süpüla wountüin tia, acheküshi weʼraajüinjachin maʼin Jeʼwaa jee watüjainjanain apüleerua waneeirua kasa. Müleka ayatüle wekirajaain nünain Jeʼwaa jee woonoole sümaa nünüiki, wainmeerü tü kasa anasü weʼreetkat jee naaʼinmajeena waya (paashajeʼera Hebreokana 6:10-12). Waaʼinrüle tia, Aleeweena maʼin waya nümaa süpüla kaʼikat süpüshuaʼa. Sünain tü wanee ekirajaayakat, wekirajaajeerü anain nakuwaʼipa wanee naʼaleewainyuu Jeʼwaʼaya.