JEMEISHI taya soʼu juyakat 1926 chaa Crooksville, shiajaʼa wanee mma chasü Ohio (Estados Unidos). Akaratshishii na tawalayuukana. Na wayuu kachoinkana waya, naluwataʼawalin waya suluʼumüin tü iküleesiakat, nnojoliipejeʼe anoujain naya. Oʼunapuʼushi taya suluʼu wanee iküleesia Metodista münüsü. Wanaa sümaa 14 touyase, oʼunawaishi taya rimiinkoʼu weinshi suluʼumüin tü iküleesiakat, taaʼinrüin tia soʼu wanee juya. Suluʼujee tia, asülajüna amüinchi taya wanee kasa sutuma nnojoluin tojutüin wanee kaʼi.

Soʼu tia, ekirajünapuʼusü maama sünain tü Wiwüliakat sutuma wanee aküjüt pütchi nüchiki Jeʼwaa, kepiapuʼusü waʼütpaʼa tia wayuukot. Margaret Walker sünülia. Soʼu wanee kaʼi, yalajachi taya naʼütpaʼa sünain aapajaa nanüiki, süʼleejapajaʼa taya maama suulia tekeʼejüin naaʼin saashin. Ayatapajaʼa taya macheʼein, yalawaishi taya naʼütpaʼa sünain aapajaa nanüiki. Soʼu wanee kaʼi, süsakirüin taya Margaret sünain kasaichin nünülia Maleiwa. «Püchajaa tia suluʼu tü Wiwülia pümaʼanakat, suluʼusü shia Salmo 83:18», sümaka tamüin. Taaʼinrüinjaʼa tia, teʼraka sünain Jeʼwaain nünülia Maleiwa. Apantajaashi taya nepialuʼumüin na taʼaleewainkana süpüla taküjüin namüin tia. «Jütüjaweere saaʼu tia, jüchajaa suluʼu tü Jiwiwüliasekat suluʼu Salmo 83:18», tamaka namüin. Shiajaʼa palajatka takua tia sünain taküjüin pütchi.

Mapa, ekirajaashi taya sünain tü Wiwüliakat, woutiisashi taya soʼu 1941. Aneekünüshi taya mapa süpüla tayainjachin shikiipüʼüin tü ekirajawaakat sünain tü Wiwüliakat namaa na wawalayuukana. Tounejaain maama namaa na tawalayuukana süpüla noʼunüin sünain tia outkajawaakat. Niaʼala neʼe aʼalijiraaka papaa nümüiwaʼa.

Wainma wainma müsü tü aʼyatawaa eʼitaanakat tajapuluʼu suluʼu tü outkajaaleekat. Wainmapuʼusü tamaʼana tü karaloukta sukumajakat tü nupueulosekat Jeʼwaa. Shiasaʼa soʼu wanee kaʼi, müshi papaa tamüin: «Pujuʼitira süpüshuaʼa türa karalouktakat yaajee yaa, nnojo püleʼejüin püchikuaʼa yaapünaa yaa». Oʼunaatüjüijaʼa tamüin soʼu kaʼikat tia. Oʼunüshi taya suluʼumüin wanee mma pejesü yalejee, Zanesville sünülia. Awaraijaʼawaishi taya saaʼu maama otta naaʼu na tawalayuukana süpüla tatütülüin naaʼin.

Nnojotsü nuuʼulaain suʼunüinjatüin maama sünain tü outkajawaakat. Wopuluʼupa shia, oʼunüshi papaa süchiirua, naaʼüjaain shia süpüla nikerotirüin shia paülüʼümüin. Ojuʼinnajaasü shia suluʼupünaa tü wanee puettoʼukot,  watta müsüjaʼa shia. «Ayata puʼunüin sünain tü outkajawaakat, niirakaʼalaajeerü aka pia papaa mapa», tamaka sümüin maama. Mapa, nnojotsü jamajatüin shia nümüin papaa, nuuʼulaain suʼunüin sünain tü outkajawaakat.

Ekirajawaishi taya motsomüin suluʼu tü outkajaaleekat soʼu juyakat 1943 wanaa sümaa suʼttüin Tü Ekirajawaakat süpüla Aküjaa Pütchi. Aashajaanawai amaachi taya süpüla anainjatüin tekirajia.

Soʼu juyakat 1944, eenajaanüshi taya tachikuaʼa süpüla surulaalüinjachin taya; shiajaʼa soʼu tü atkawaa Segunda Guerra Mundial münakat, amaanüshi taya suluʼumüin tü cuartel münakat, chajatü tia Columbus (Ohio). Aainjünüsü tamüin wanee examen chayaa, epirajinnüshi taya wanee karaloukta. «Nnojoluinjachi taya surulaalüin», tama amüinchii naya surulaatkana. Najütüin taya tachikuaʼa miichipaʼamüin. Shiasaʼa mapa, nüsaajüin taya tepialuʼujee wanee pulusiia, nüpüreesajaka taya.

Piama semaana süchikijee tia, amaanüshi taya chaa laülaapialuʼumüin. «Waneere wayuu taya, tekerojeʼerüinje pia suluʼu tü kaatsetkat süpüla kaʼikat süpüshuaʼa», nüma amüinchi taya chi juez münakai. «¿Jamüinjatüjaʼa pünüiki?», nümaka tamüin. «Eesiaʼaya tü taashajaweekat palajana; eekajasaʼa tayakai, anoujai taya nünain Maleiwa. Chashi taya aashajaain süchiki Nuluwataaya Maleiwa sainküin shipia wayuu», tamaka nümüin. * Niasaʼa chi juezkai, nümaka namüin na wanee laülaashiikana: «Jiakana, yaashii jia süpüla jüküjüin naattajaale suulia surulaalüinjachin wayuukai chii. Nnojoishii yaain jia süpüla jüküjüin shiimainrejeʼe nunoujalin wayuukai chii». Apüreesajinnüshi taya, taluwataanaka suluʼumüin wanee kaatset chaa Ashland (Kentucky).

Chajachi taya piama semaana püreesain suluʼu wanee kaatset chayaa Columbus. Soʼu tü palajatkat kaʼi, nnojoishi taya ojuʼitinnüin. Achuntashaatashi maʼin taya nümüin Jeʼwaa, taküjüin nümüin iseerüin tachiki süttüin taya soʼu jaʼrai juya otta taküjüin nümüin nnojoluin tatüjaain aaʼu tü taaʼinrajatkat.

Waneemüin kaʼi, nojuʼitirüin taya motsomüin na waariakana eejee tasürüʼünnüin. Akoyotshi taya eemüin wanee wayuu miyoʼusenuu, katsüinkai wayuu chia. Ananajaa müshii waya suluʼupünaa wanee wentaana. «Piakai wayuwaʼatachonkai, ¿kasanainjeejachi püpüreesajünaka?», nümaka tamüin chi wayuukai. Taküjüinjaʼa nümüin nnojoluin süpüla surulaalüin waya aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa otta nnojoishii waya oʼutüliin saaʼin wayuu. «¿Sümaʼülataaka neʼe pümüin? ¿Nnojotsüsaʼa shiain püreesain atumawaa tü oʼunütkat saaʼin wayuu? ¿Jamaka püpüreesajinnaka sümaa nnojoluin jaralin puʼutüin aaʼin?», nümaka tamüin. «Müirüjaʼa», tamaka nümüin.

Paul nünülia chia wayuukai. Apüreesajünüshinka nia naashin soʼu poloo jaʼralimüin juya suluʼu wanee kaatset. Nüküjüin tamüin naashajeʼerapuʼuin tü karalouktairua weitajawaikat sümüin wayuu. Tachuntamaataka nümüin Jeʼwaa süpüla anainjatüin tashoʼu nümüin chia wayuukai. «Mojulaajüle wayuu pümüin, aʼwaateechi pia, tayeechi eejiraaka namaa», nümaka Paul tamüin. Suʼunnaa chajachin taya püreesain, nnojotsü jaralin mojulaajüin tamüin naʼakajee na 50 wayuu püreesakana wanaa tamaa.

 Aluwataanüshi taya mapa suluʼumüin tü kaatset chajatkat Ashland. Chajana tantiraain amaa waneeinnua wawalayuu püreesakana, kakaliainna naya anoujain. Naya akaaliinjaka taya süpüla ayatüinjachin aleewain taya nümaa Jeʼwaa. Nakaaliinjain waneeinnua wawalayuʼuya. Naküjawalin wamüin semaanawai waashajeʼerüinjatüin tü Wiwüliakat, shiasaʼa mapa, outkajaʼawaishii waya süpüla wasouktüinjanain shiʼipajee waneeirua pütchi asakinnaka anain waya suluʼujee tü Wiwüliakat. Sulujuna waya wanee celda miyoʼu eejatüle wainma kaama. Eejachika wanee wawala aküjakai wamüin eeinjanale waküjüin pütchi. «Robison, püküja pütchi eekai türa kaamakat otta tüsa sakat sayaa. Püküja pütchi namüin na kakaamainkana tüsa, jalia noʼunajayaa püpülapünaa», mapuʼushi chi wawalakai tamüin. Shia sukuwaʼipaka watuma tia.

Ojutaasü tü Segunda Guerra Mundial münakat soʼu 1945, nnojoipejeʼe ajütünamaatüin taya suluʼujee tü kaatsetkat. Shapaasü taaʼin saaʼu tapüshi. Nümüshinka taya chi tashikai sünain nuuʼuleʼerüinjatüin tü teikat otta na tawalayuukana suulia ekirajawaa sünain tü Wiwüliakat nnojoitpa taya. Nnojotpejeʼe nuuntüin naaʼinrüin tia. Akaratshishii na oʼunawaikana sünain tü outkajawaakat chaa tepialuʼujee otta woutiisasü wanee tawala. Alatüsü tia suʼunnaa püreesain taya, naaʼinrüin tia eerejeʼe niyouktashaatain chi tashikai napüleerua nanoujainjanain.

Eejaasü wanee atkawaa Corea soʼu 1950. Ekerotusü Estados Unidos sünain tia atkawaakat, müshijeseʼe teenajinnüin tachikuaʼa suluʼumüin tü cuartel chajatkat Columbus. Süchikijee natüjaain saaʼu na surulaatkana tü tatüjakalü apüleerua, nüküjüin tamüin wanee sülaüla surulaat sünain tatüjüin maʼin. «Anasü tia, nnojoipejeʼe surulaalüinjachin taya», tamaka nümüin. Taküjüin nümüin tü sümakat 2 Timoteo 2:3 sümaa tamüin nümüin: «Nusurulaatse taya Kürisüto». Koʼutapünaashi chi sülaülakai surulaat, «puʼuna pipialuʼumüin», nümaka tamüin.

Süchikijee tia, oʼunüshi taya sünain wanee outkajawaa miyoʼu chayaa Cincinnati (Ohio). Soʼu tia, eejatü wanee outkajawaa napülajatka na oʼuneekana Weteetmüin. Naashin chi wawalakai Milton Henschel choʼujaashaatashii wawalayuu aʼyataweekana sümüin Nuluwataaya Maleiwa. Tepirajüin wanee karaloukta süpüla toʼunüin chamüin, teenajinnamaataka. Oʼttüshi taya sünain aʼyatawaa Weteet chaa Brooklyn akoosütoʼu soʼu 1954, ayatayüiya taya maaʼulu sünain tia aʼyatawaakat.

Wainma tü taʼyataakalü anain suluʼu Weteet. Kakalia taya sünain aʼyatawaa süka wanee maakina aʼlakajia wüin, aʼyataapuʼushi taya sünain akumajaa tü eekai sumojujaain suluʼu tü opisiinakat jee sünain akumajaa maakina jee puettoʼu. Aʼyataapuʼushi taya suluʼu Piichi süpülajatka Outkajawaa miyoʼu chayaa Nueva York.

Kamalainshaatasü maʼin tamüin tü outkajawaa aainjünakat suluʼu Weteet wattaʼa maalü otta tü süpülajatkat ekirajawaa sünain Aapiria Wayuu. Akaʼaya tü aküjaakat pütchi namaa na tawalayuukana, kamalainshaatasü tamüin. Tia waaʼinrakat suluʼu Weteet, anasü maʼin süpüla naaʼinrüin shia na wawalayuukana sümaa napüshi. Jamüshiijaʼa na kachonshiikana, naashajeʼerüinjatü namaa nachonnii tü karalouktakat Pikirajaa waneepia sünain tü Nüchikimaajatkat Maleiwa, ekirajaainjana  semaanawai soʼu tü ai naʼwaajakalü oʼu Maleiwa sümaa napüshi, oʼunüinjana naya sünain tü outkajawaakat otta aküjüinjana naya pütchi süka süpüshuaʼa naaʼin. Naaʼinrüle tia, aleeweena maʼin naya nümaa Jeʼwaa.

Wattainna naalii taʼaleewainyuu suluʼu Weteet otta suluʼu tü outkajaaleekat. Eeshii na chainnapakana chaa iipünaa otta eeshii na nnojoliikana aneekuushin süpüla oʼunaa chaa iipünaa, eeshii na anaajaainnapakana. Waleʼeruʼusia neʼe wapüshuaʼa tü kaainjalaakat jaʼitainna waʼyataain suluʼu Weteet. Jamüshijaʼa taya sutuma müitpain takuwaʼipa, tanoukteʼeramaatüin wanee mojujirawaa nümaa wanee wawala. Shia sotojooka taaʼin tü sümakat Mateo 5:23, 24, süküjüin wamüin tü waaʼinrajatkat süpüla wanoukteʼerüin wanee mojujirawaa. «Nnojotsü taaʼinjeein tia», eeshii na makana, nanoukteʼerüinjaʼa tü mojujirawaakat suluʼujee tia. Eepejeʼe kapüleere aaʼinraa tia.

Kapüleeitpa maʼin tamüin aküjaa pütchi sainküin piichi sutuma joo tü laülawaakat. Nnojoipejeʼe taya ojoʼlooin suulia aküjaa pütchi. Ekirajaashi taya sünain chino, kamalainsü maʼin tamüin aküjaa pütchi namüin na chino tantiraakana amaa kaayeruʼupünaa. Anashaatasü takuwaʼipa sünain aküjaa pütchi watta maalü, eeshi teitajüle 30 jee shiale 40 rewiisüta.

Ouyantaashinka taya tachikuaʼa sünainmüin wanee wayuu chajatka China. Soʼu tia, eejatü wanee jintut sünain eitajaa karaloukta kaayeruʼupünaa, tü karaloukta shiitajakat aküjüsü süchiki wanee oikkaalee fruta, shiasaʼa shiirakaaka tü jintutkat tamüin sümaa sukulemeraain. Akulemeraashi taya sümüinya sümaa taapüin sümüin tü rewiisütakat Aapiria Wayuu otta ¡Despertad! suluʼu chino. Saapaain tü rewiisütakat tü jintutkat, «Katie tanülia» sümaka tamüin. Soʼujeʼereʼeya tia, yootowaisü tamaa waneepia süntiraale tamaa kaayeruʼupünaa. Taküjüin sümüin sünülia waneeirua fruta suluʼu tanüiki. Tekirajüin shia sünain waneeirua wetsiikulo suluʼujeejatü tü Wiwüliakat otta taapüin sümüin tü karalouktakat ¿Kasa shikirajaka maʼin tü Wiwüliakat? Maʼaka jeʼra semaana süchikijee tia, nnojotsü teʼrüin shia piantua.

Kojuya kashi süchikijee tia, taapüin tü rewiisütakat sümüin wanee jintut china eitajaka karaloukta kaayeruʼupünaa. Shiasaʼa waneemüin semaana süchikijee tia, saapüin tamüin tü süserulaatsekat sünain «pia aashajawaa China», sümüin tamüin. «Nnojotsü jaralüin teʼraajüin chayaa», tamaka sümüin. Saapüinya neʼe waneepia tamüin tü serulaatkat. «Taya Katie, anuu taya China», sümaka tamüin tü aashajaakat suluʼupünaa tü serulaatkat. Süküjaka tamüin Katie sünain suwalain tü aapakat tamüin tü serulaatkat. «Pikiraja maa tü tawalakat sünain tü kasa anasü pikirajakalü anain taya», müsü Katie tamüin. «Meerüjaʼa. Anasiaʼaya süka püküjüin tamüin jalain pia maaʼulu», müshi taya sümüin Katie. Mapa, yootushi taya sümaa tü suwalakat Katie, süchikijee tia, nnojotsü teʼrüin shia piantua. Nnojotsü tatüjaain aaʼu jalain naya maaʼulu. Kasataalejeseʼe natüjain sooʼomüin nüchiki Jeʼwaa.

Alatüirü 73 juya süchikijee toʼttüin sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Taapashaatain tü analuʼutkat nümüin Jeʼwaa saaʼu nükaaliinjain taya sünain aaʼinraa tü keeʼireekat naaʼin suʼunnaa püreesain taya. Atütülaasü naaʼin na tawalayuukana sutuma tachecherüin taaʼin sünain anoujaa mayaapejeʼe niyouktashaatain chi washikai wapüleerua tia. Woutiisasü mapa tü teikat otta aipiruashii tawalayuu. Süpülapünaa nünaajaain chi tashikai, nnojotsü niyouktüin maʼin wapüleerua tü anoujaakat otta oʼunüshi nia sünain waneeirua outkajawaa.

Paʼaraiisüpa tü Mmakat, asoʼiraajeerü naaʼin nachikuaʼa na tapüshi anaajaainnakana müleka anale tia nümüin Maleiwa. Anashaateerü maʼin wakuwaʼipa kottapa waya wapüshuaʼa sünain aʼwaajaa Jeʼwaa süpüla kaʼikat süpüshuaʼa. *