1, 2. ¿Kasa naainjaka David süka shiimain waneepiain nia nümaa Jeʼwaa? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).

ACHAJAANA achikichi David nutuma Saúl süpüla nuʼutüinjatüin naaʼin, 3.000 surulaat nümaajatka Saúl. Chajachi ounjulaain David namaa na nusurulaatsekana chaa anoouishii, peje sünain Judá. Shiasejeʼe soʼu wanee ai, antüshi David namaa na nümaajanakana chaa eejachire Saúl namaa na nusurulaatsekana, atunkajaʼattaashii naya nüpüla. Orolojünüshi Saúl nutuma David nümaa Abisai, nantaka eejachire Saúl. «Paapa nikii tamüin toʼutaiwa naaʼin», nümaka Abisai nümüin David, nusouktakalaka David nümüin: «Shiimain sünain ouktajachin wanee wayuu müleka nuʼutüle naaʼin wanee wayuu nüneekalakai Jeʼwaa süpüla aluwatawaa». Mapa nümaka David: «Nnojoireejaʼa süpüla toʼutüinjachin naaʼin chi wayuu nüneekajalakai Jeʼwaa, mojeerü noʼuluʼu Jeʼwaa taaʼinrüle tia» (1 Sam. 26:8-12, TNM).

² Nütüjaa aaʼu David nüneekuushin Saúl nutuma Jeʼwaa süpüla aluwatawaa. Kojutüshaatashi Saúl nümüin David süka waneepieein David nümaa Jeʼwaa, müshijeseʼe nnojoluin jamajüin nia nutuma. Ayatüinjatia washatüin tü nukuwaʼipakat David maaʼulu  yaa. Müleka waneepieere waya nümaa Jeʼwaa, acheküshii kojutüinjanain wamüin na wayuu nüneekakana süpüla laülaainjanain waaʼu (paashajeʼera Salmo 18:25).

3. ¿Kasa naainjaka Abisai süka shiimain waneepiain nia nümaa David?

³ Kojutüshi David nümüin Abisai süka nütüjaain saaʼu nüneekajalain nia Jeʼwaa süpüla aluwatawaa. Nüikkalaapa David sünain aluwatawaa, eesü waneeirua kasa mojusü naainjaka. Ainkaashi nia sümaa wanee wayuu kaʼwayuusekat, shiasejeʼe mapa, nuluwataakalaka Joab süpüla nuʼutünüinjachin aaʼin suʼwayuuse tia jietkat sünain wanee atkawaa (2 Sam. 11:2-4, 14, 15; 1 Crón. 2:16). Pawalaawashi Joab nümaa Abisai. Suluʼujee tia, eesüjaʼa süpüla nütüjaain saaʼu Abisai tü kasa mojusü naainjakat David. Waneere wayuu Abisai, eʼrüshije nia wayumüin nümüin David saaliijee tia naainjalakat; niashije aluwataaka nüchikumüin David, malaaka joo wattain saalii surulaat eʼitaanaka najapuluʼu Abisai. Nnojotpejeʼe naaʼinrüin tia, süka jamüin, kojutüin David nümüin, naaʼinmajüin David suulia tü nüʼünüükalüirua (2 Sam. 10:10; 20:6; 21:15-17).

4. (1) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu waneepiain David nümaa Jeʼwaa? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü?

⁴ Waneepiashi David nümaa Jeʼwaa. Jamüshijaʼa jimaʼaliiwaʼaya David, nuʼuta aaʼinchi Goliat süka nimeeʼerainpalain Jeʼwaa otta tü nupueulosekat (1 Sam. 17:23, 26, 48-51). Wanaa sümaa kaainjalain David, nuluwataain Jeʼwaa Natán süpüla nüchiaainjachin nia saaliijee naainjala. Naapaa amaalü David nünüiki Natán jee niyaawajaaka suulia naainjala (2 Sam. 12:1-5, 13). Laülaachonpa David, wainma tü korolo kojutüsü nünaajaakat süpüla sukumajünüinjatüin tü piichi nuʼwaajiainjatkat Jeʼwaa (1 Crón. 29:1-5). Waneepiashi David nümaa Jeʼwaa mayaapejeʼe naaʼinrapünaain kasa mojusü (Sal. 51:4, 10; 86:2). Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaajeerü anain nüchiki David ooʼulaka waneeinnua wayuu eejanakana soʼu katüin noʼu David. Wekirajaajeerü anain tü waaʼinrajatkat süpüla waneepiainjanain waya nümaa Jeʼwaa suulialeʼeya wanee wayuu. Wekirajaajeerü anain waneeirua akuwaʼipaa waneepieenakana atuma waya nümaa Jeʼwaa.

5. ¿Kasa shikirajaka anain waya tü alatakat nümüin Abisai?

⁵ Makaʼa nuʼuteein Abisai naaʼin Saúl, shia süpüla niiʼiyatüin sünain waneepieein nia nümaa David. Nnojoipejeʼe nia nuuʼulaain David süka nütüjaain saaʼu mojuin tia. Naaʼinrüle Abisai tia, nnojoishije waneepiain nia nümaa Jeʼwaa, süka jamüin, nüneekalain Jeʼwaa Saúl süpüla aluwatawaa (1 Sam. 26:8-11). ¿Kasa shikirajaka anain waya tü alatakat nümüin Abisai? Nnojorüle watüjaain aaʼu jaraliinjanain waneepiain amaa waya, anasü weʼrajaale suluʼu tü Wiwüliakat tü waaʼinrajatkat.

6. ¿Kasa eejüinjatka oulia waaʼin?

⁶ Nnojotsiaajeʼe mojuin waneepiale waya namaa na wapüshikana jee na waʼaleewainkana. Shia mojuka aluʼu müleka nayale alanaʼaleein watuma nuulia Jeʼwaa. Eejüinjatü waaʼin suulia tia, mojulaasü tü waaʼinkat, eeshii süpüla shimeejüin waya (Jer. 17:9). Naaʼinrüle wanee kasa mojusü wanee wapüshi jee niale aaʼinrüin shia wanee waʼaleewain sümaa nuuʼulaain suulia aʼwaajaa Jeʼwaa, nia Jeʼwaa waneeküinjachika süpüla waneepiain waya nümaa (paashajeʼera Mateo 22:37).

7. ¿Kasa saainjaka wanee wawala sutuma waneepiain shia nümaa Jeʼwaa?

⁷ Nujuʼitinnüle wanee wapüshi naʼakajee na wawalayuukana, niainjachi Jeʼwaa waneekaka süpüla waneepiain waya nümaa. Wekirajaa sünain tü alatakat sümüin wanee wawala, Anne sünülia. ^[1] Ayamaajünüsüinka shia sutuma tü shiikat, ojuʼitinnapejeʼe tü shiikat naʼakajee na wawalayuukana. Anuu sünüiki tü shiikat sümüin: «Anne, ¿eesü süpüla tawaraijaain  paaʼu? Mojusü taaʼin sutuma nnojoluin jaralüin aashajaweein tamaa». Mojusü saaʼin Anne sutuma tia, «tashajeerü joo pümüin wanee karaloukta süpüla taapirüin pia», sümaka Anne sümüin tü shiikat. Süpülapünaa suluwataain tü karalouktakat sümüin tü shiikat, süneeküin waneeirua pütchi suluʼujee tü Wiwüliakat (1 Cor. 5:11; 2 Juan 9-11). Suluʼu tü karaloukta suluwataakat Anne sümüin tü shiikat, süküjüin yala sünain shiain ooʼulaain na süpüshikana süka saainjain kasa mojusü sümaa nnojoluin shiyaawajaain suulia saainjala. «Müleka talateere pia püchikuaʼa, acheküsü pürütkaainjatüin nünainmüin Jeʼwaa püchikuaʼa», sümaka sümüin tü shiikat (Sant. 4:8).

8. ¿Jarat tü apünüinsükat kasa waneepieenaka atuma waya nümaa Jeʼwaa?

⁸ Soʼu katüin noʼu David, eejana noʼutku wayuu waneepiakana nümaa Maleiwa. Makaʼa nakuwaʼipa naya wayuukana shia süka nnojoluin yaletüin naaʼin, aainjashii kasa anasü sümüin wayuu otta meimmoluinsalii naya. Weʼitaale suluʼu wakuwaʼipa tia apünüinsükat kasa, waneepieena waya nümaa Jeʼwaa.

9. ¿Jamüshi nuʼutüneeka aaʼin David nutuma Abner?

⁹ Chi nüshikai Jonatán nia Saúl ooʼulaka Abner nia chi laülaakai saaʼu nusurulaatse Saúl. Wanaa sümaa niʼikajaain David nikii Goliat nümüin Saúl, eejachi Jonatán nümaa Abner soʼu tia. Aʼaleewajaashi Jonatán nümaa David ooʼulaka waneepiashi nia nümaa (1 Sam. 17:57–18:3). Nnojoipejeʼe waneepiain Abner nümaa David, nia neʼe nükaaliinjaka Saúl wanaa sümaa nuʼutajachin naaʼin David (1 Sam. 26:1-5; Sal. 54:3). Nütüjaa aaʼu Jonatán nümaa Abner niain aneekünüin David nutuma Jeʼwaa süpüla nuluwataain nüchikumüin Saúl. Ouktapa Saúl, nnojoishi akaaliinjünüin David nutuma Abner, nia neʼe nükaaliinjaka wanee nüchon Saúl süpüla niainjachin aluwataain. Eesüjaʼa süpüla suchuntaain naaʼin Abner niainjachin aluwataain nüchikumüin Saúl müshijeseʼe nüinkaain sümaa wanee nuʼwayuuse Saúl (2 Sam. 2:8-10; 3:6-11). ¿Jamüshi naʼaleewajaaka Jonatán nümaa David? Shia süka nnojoluin yaletüin naaʼin Jonatán. ¿Jamüshi nnojoika naʼaleewajaain Abner nümaa David? Shia süka yaletüin naaʼin Abner.

10. ¿Jamüshi nnojoika waneepiain Absalón nümaa Jeʼwaa?

¹⁰ Chi nüshikai Absalón nia David. Yaleta aaʼinchi Absalón müshijeseʼe nnojoluin waneepiain nia nümaa Jeʼwaa. Nütüjaa aaʼu Absalón aneekuushin David nutuma Jeʼwaa süpüla aluwatawaa. Niapejeʼe neʼe aluwataweein nuulia chi nüshikai, müsüjeseʼe nukumajirüin neʼejena  ooʼulaka eejana 50 wayuu tooloyuu nümaatalakana, nüpüleeruashii naya waneepia (2 Sam. 15:1). Wainma wayuu nümaajanakana süka nimeʼejüin naaʼin, nuʼutataaichejeʼe aaʼin chi nüshikai (2 Sam. 15:13, 14; 17:1-4).

11. ¿Kasa shikirajaka anain waya nukuwaʼipa Abner, Absalón otta Baruc?

¹¹ Yaletüle waaʼin, eesü süpüla müin wakuwaʼipa maʼaka naaʼin Abner otta Absalón. Kapüleejeerü wamüin waneepiain waya nümaa Jeʼwaa otta keeʼireejeerü waaʼin laülawaa saaʼu wanee kasa nnojotka aneekünüin apüla waya. Aire wapüla Jeʼwaa, nnojoleerü washatüin nukuwaʼipa Abner nümaa Absalón. Eejüinjatü waaʼinya suulia kachiiruain waaʼin washirüü, kachiiruain waaʼin ekirajawaa suluʼu wanee eʼikülee miyoʼu otta müsia wanee aʼyatawaa eekai walaain maʼin. Kachiiruale waaʼin tia, amojujaajeerü wakuwaʼipa nümaa Jeʼwaa sutuma. Shiaʼaya maʼin alataka nümüin Baruc tia, chi nüseküretaariosekai Jeremías. Suchuntaain naaʼin kamaʼanaa wainma korolo, shiasaʼa suluʼujee tia, nnojoluichipa nia talatüin sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Anuuka nünüiki Jeʼwaa nümüin Baruc: «Tajaʼlajeʼerüin süpüshuaʼa tü kasa takumajakat paala otta tatuʼutüin süpüshuaʼa tü tapünajakat, müinjatia neʼe tatuma nakuwaʼipa napüshuaʼa na yaakana kepiain suluʼu mmakat tüü. Jee müshia piakai, ayatüsia kachiiruain paaʼin kamaʼanaa wainma korolo. Puuʼulaa suulia tia» (Jer. 45:4, 5, TNM). Nnojotsü yaletüin naaʼin Baruc otta naapaa amaalü tü nümakat Jeʼwaa nümüin. Akaʼaya wayakana, waapaainjatü amaa tü nümakat Jeʼwaa, süka jamüin, sülüʼülüin sükalia najaʼlajeʼerüinjatkalü oʼu süpüshuaʼa tü kasa mojusükat.

12. ¿Jamüshii nnojoleenaka waya waneepiain nümaa Jeʼwaa shiale jülüjain neʼe waaʼin wakuwaʼipa wamüiwaʼa? Püküja tü alatakat nümüin wanee wawala.

¹² Eejachinka wanee wawala chejeʼewai México, Daniel nünülia, nüneeküin jaralinjachin waneepiain amaa nia. Müliashi nia shiiʼiree wanee majayüt manoujainsat otta kasaaleeshi nia sümaa. Anuu nünüiki: «Ashajapuʼushi taya karaloukta waneepia sümüin eerejeʼe pürekutsoolin taya». Niyaawatüin mapa Daniel sünain nnojoluin waneepiain nia nümaa Jeʼwaa. Shia neʼe jülüjaka naaʼin nukuwaʼipa nümüiwaʼa otta yaletüsü naaʼin. Achuntüshijeseʼe kaaliinwaa nia nümüin wanee laülaashi. Müshi Daniel: «Nükaaliinjain taya chi wawalakai süpüla tayaawatüin saaʼu sünain tooʼulaainjachin suulia aluwatawaa karaloukta sümüin tü majayütkat süpüla waneepiainjachin taya nümaa Maleiwa. Oʼuraajüshi maʼin taya otta aʼyalajawaishi taya, tountapejeʼe taaʼinrüin tü nümakat chi wawalakai. Süchikijee tia,  kamalainreesia tamüin aküjaa pütchi». Maaʼulu yaa, alapalaaishi Daniel naaʼu na wawalayuukana otta kasaatshi nia sümaa wanee wawala aika apüla Jeʼwaa.

13. ¿Kasa naaʼinraka Natán süpüla waneepiain nia nümaa Jeʼwaa otta David?

¹³ Waneepiale waya nümaa Jeʼwaa, waneepieena waya namaa na wayuukanaya otta wakaaliinjeena naya. Wekirajaa nüchiki Natán. Ainkaashi David sümaa nuʼwayuuse wanee wayuu jee nuʼutira aaʼinchi nia. Suluʼujee tia, nuluwataain Jeʼwaa Natán nünainmüin David süpüla nüchiaainjachin nia. Waneepiashi Natán nümaa Jeʼwaa süka meimmoluin nia jee noonooin sümaa nünüiki. Waneepiashi nia nümaa David süka nüchiaain nia süka anakalü akuwaʼipa. Süpüla nütüjaain saaʼu David mojuin maʼin tü kasa naainjakat, nukuentaja amüinchi nia Natán nüchiki wanee wayuu washirü aʼluwajakai naʼanneetsechon wanee wayuu mülia aaʼinchi. Eeyaai neʼe wainmain tü anneerü nümaʼanajatkat chi wayuu müliashikai, waneesüchonlaa neʼe. Kettaapa nünüiki Natán, jashichijaashi David saaliijee tia naainjakat chia wayuu washitchikai. Nümaka Natán nümüin: «Wayuukai chia, pia piakai». Niyaawataka David sünain naainjain kasa mojusü noʼuluʼu Jeʼwaa (2 Sam. 12:1-7, TNM; 2 Sam. 12:13).

14. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla waneepiainjanain waya nümaa Jeʼwaa, namaa na wapüshikana otta namaa waʼaleewainyuu?

¹⁴ Waaʼinrüle kasa anasü nümüin wanee wayuu, waneepieena waya nümaa Jeʼwaa otta sümaa wayuu. Jamüsüjaʼa pütüjaale saaʼu naainjain kasa mojusü wanee wawala jee niale wanee kasa pünain, kapüleesü pümüin paashajaain nümaa süchiki tü kasa mojusü naainjakat. Pütüjaapejeʼe saaʼu niain waneepiainjachin amaa pia Jeʼwaa. ¿Kasaka paaʼinrüinjatüin sülatüle pümüin tia? Püshata nukuwaʼipa Natán, oonooshi nia nümaa Jeʼwaa. Püküja nümüin naashajaamaatüinjachin namaa na laülaashiikana, nnojorüle naaʼinrüin shia, piainjachi aashajaaka namaa na laülaashiikana. Paaʼinrüle tia, waneepieechi pia nümaa Jeʼwaa ooʼulaka nümaa chia wawalakai. Paainjeerü kasa anasü nümüin chia wawalakai, süka jamüin, nakaaliinjeechin nia na laülaashiikana süpüla anainjatüin nukuwaʼipa nümaa Jeʼwaa (paashajeʼera Levítico 5:1 otta Galacia 6:1).

15, 16. ¿Kasa naaʼinrüinjatka Husai süpüla waneepiainjachin nia nümaa Jeʼwaa?

¹⁵ Eeshi wanee wayuu waneepiaka nümaa David, Husai nünülia. Meimmoluinsai nia, müshijeseʼe waneepiain nia nümaa Jeʼwaa ooʼulaka nümaa David. Watta naalii na israeliita aneekakana Absalón süpüla niainjachin aluwataain naaʼu. Nüchon David chia makai. Nütüjaa aaʼu Husai sünain nüntüin Absalón sümaa tü nusurulaatsekalüirua chaa Jerusalénmüin otta nütüjaa aaʼu nuʼluwataain David nuulia Absalón (2 Sam. 15:13; 16:15). Laülaashi David soʼu tia otta watta naalii na oʼuteekana naaʼin. ¿Kasa naainjaka Husai? Waneepiashi nia nümaa David süka niain aneekuushin nutuma Jeʼwaa süpüla aluwatawaa. Oʼunüshijeseʼe  nia sünain asaajaa David chaa saaʼu wanee wutai Olivos münüsü (2 Sam. 15:30, 32).

¹⁶ Aashajaashi David nümaa Husai süpüla nüleʼejüinjachin nüchikuaʼa Jerusalénmüin süpüla aleewayaainjachin nia nümaa Absalón. Oʼunüshi Husai süpüla nimeʼejüinjatüin naaʼin Absalón süpüla noonooinjachin sümaa nünüiki suulia niain noonooin amaa anüiki Ahitofel. Meimmoluinjachi Husai süpüla naaʼinrüinjatüin tü nuluwataakalü anain nia David jee waneepiainjachi nia nümaa Jeʼwaa. Eeshi süpüla nuʼutünüin aaʼin Husai saaliijee tia, oʼuraajapejeʼe David nümüin Jeʼwaa süpüla nükaaliinjüinjachin Husai. Nükaaliinjüinjaʼa nia Jeʼwaa, müshijeseʼe noonooin Absalón sümaa nünüiki Husai suulia nünüiki Ahitofel (2 Sam. 15:31; 17:14).

17. ¿Jamüsü choʼujaaka meimmoluinjanain waya süpüla waneepiain waya nümaa Maleiwa?

¹⁷ Akaʼaya neʼe wayakana, meimmoluinjana waya süpüla waneepiain waya nümaa Jeʼwaa. Choʼujaasü maʼin wamüin tia süka eein süpüla waluwataanüin sünain waaʼinrüinjatüin wanee kasa nnojotka anain noʼuluʼu Jeʼwaa. Eeshii süpüla naluwataain waya sünain tia na kasakana wanain, na waʼyataajiraakana amaa jee nayale na aʼyataakana neʼipajee na aluwataakana saaʼu wanee mma. Wekirajaa nüchiki wanee wawala Taro nünülia, chejeʼewai nia Japón. Tepichiiwaʼaya nia, jüüjüütüjüʼiya namüin na kachonkana nia. Jüüjüüshi nia namüin süka alin naya nüpüla. Wanaa sümaa nikirajaain sünain tü Wiwüliakat namaa na Aküjüliikana pütchi, «puuʼulaa suulia tia» müshii na wayuu kachonkana nia. Mojushaatasü naaʼin saaliijee tia, nüküjapejeʼe namüin sünain ayatüinjachin nia oʼunüin sünain tü outkajawaakat. «Nnojo püleʼejüin püchikuaʼa yaapünaa», müshii nümüin Taro na kachonkana nia. Kakalia mapa, anasü namüin nuwaraijaainjachin Taro naaʼu. Naashin niakai, nuchuntüin nümüin Jeʼwaa süpüla ayatüinjachin nia sünain aʼyatawaa nümüin. «Nnojoluichipa jashichin papaa sümaa maama tamüin, awaraijaashi taya naaʼu maaʼulu yaa», müshi Taro (paashajeʼera Proverbios 29:25).

18. ¿Kasa wekirajaaka anain sünain ekirajaayakat tüü?

¹⁸ Talateerü waaʼin süka waneepiain waya nümaa Jeʼwaa maʼaka naaʼin David, Jonatán, Natán otta Husai. Nnojo washatüin nukuwaʼipa Abner otta Absalón, naya wayuukana, nnojoishii waneepiain naya nümaa Jeʼwaa. Shiimainsaʼaya woʼtchejaain sümaa wanee kasa süka waleʼeruʼuin tü kaainjalaakat. Wounteetpejeʼe weeʼiyatüin sünain shiain alanaʼaleein wamüin waneepiain waya nümaa Jeʼwaa.