Sutuma jaʼin maʼin chi Kaʼikai, eesü süpüla sajaʼttüin tü arrecife de coral münakat, sajaʼttüin tü jimekat otta waneirua kasa kataka oʼu shiroku tü palaakat. Sünainjee tü arrecifekat, keküinsü waneirua jime jee waneirua kasa kataka oʼu shiroku tü palaakat. Naashin na científicokana, eesüjaʼa süpüla sajaʼttüin wainma arrecife soʼunnaa 30 juya.

Naashin na süpüʼüyakana tü palaakat, watta saalii wüchii jee tü kasa shirokujatkat palaa ekaka tü wotsa ojutunakat shirokumüin tü palaakat. Watta saalii wüchii outaka juyawai sutuma shiküin wotsa.

«Sutuma nnojottüjülüin weisattüin tü palaakat, eʼrüshii maʼin waya müliaa maaʼulu», müshi António Guterres soʼu 2022, aʼyataashi nia suluʼu Naciones Unidas.

Tü palaakat sümaa tü kasa katakalü oʼu shiroku, akumajünüsü shia süpüla wuleinjatüin sümüiwaʼa. Shiasaʼa sutuma shiʼyarülajüin maʼin wayuu tü palaakat, isasü nachiki naainjain tia. Saashin tü karaloʼutakat Regeneration: Ending the Climate Crisis in One Generation, nnojorüle shiʼyarülajüin maʼin wayuu tü palaakat mapüleejeerü sümüin tü kasa katakalü oʼu shiroku anain shia waneepia. Waashajaa süchiki waneirua kasa saainjaka.

• Eesü waneirua wüchii joʼuucheinnii shiroku tü palaakat, «fitoplancton» münüshii naya. Nasanalüin tü dióxido de carbono münakat sümaa nanaajaain shia naleʼeruʼu. Tü dióxido de carbono münakat eesüjaʼa shiale tü jaʼikat maʼin atuma tü Mmakat. Tia wüchiicheinkat alüʼütsü süpüla wanaawain tü dióxido de carbono sünaajaakat süleʼeruʼu sümaa tü sünaajaakat süleʼeruʼu wunuʼulia otta mojuui.

• Eesü bacteria shiroku tü palaakat ekaka tü jime outakat, yüütaleesia shia sutuma suulia shiʼyarülajüin tü palaakat. Shiasaʼa joo tü bacteriakat, ekünüsü shia sutuma waneirua kasa kataka oʼu shiroku tü palaakat. «Sutuma müin sukuwaʼipa tia, wulesü tü palaakat sümaa jorottuin tü soʼukot», müsü Smithsonian Institution.

• Wainma kasa kataka oʼu shiroku tü palaakat anaka atuma tü wüinkat saaʼujee shiküin shiʼyarüla tü palaakat. Suluʼujee tia, anasü sutuma tü coraleskat, tü jimekat jee waneirua kasa kataka oʼu shiroku tü palaakat.

Wuleerü waneepia tü palaakat nnojorüle sujutunuin yarüttüshii shirokumüin. Naküjain na süpüʼüyakana tü palaakat, anain nnojorüle namaʼanain na wayuukana tü kasa akumajünakat süka plástico, maʼaka saaʼin wotsa jee süta wanee kasa.

Nnojotpejeʼe kettaain sümaa tia. Jamüshiijaʼa na aaʼinmajakana tü Mmakat suulia yarüttüin shia, nakotchojüin soʼu wanee juya watta saalii wasuura, eetaasü maʼaka saaʼin 8.300 tonelada, shia tü süntirakat sümüna palaa sotpaʼamüin 112 mma. Paliʼitpejeʼe tia wasuura akotchojunakat suulia tü wasuura ojotunakat juyawai shirokumüin tü palaakat.

Saashin National Geographic muloʼuitpa maʼin tü ácido shirokukat tü palaakat, müsü mepitpakai saaʼin tia. Sutuma shiyuʼnnuin maʼin petróleo jee kaasü shirokujee tü palaakat, isasü süchiki tü kasa katakalü oʼu shiroku tü palaakat wulein tü wüinkat sutuma.

«Pukumajala süpüshuaʼa tü kasa eekat saaʼu tü mmakat. Nnaaʼasa tü palaakat, müleʼushaata maʼin shia. Watta maʼin saalii kasa kataka oʼu shiroku, eesü eekai muloʼuin jee eekai joʼuuchon» (Salmo 104:24, 25).

Nukumajala Maleiwa tü palaakat süpüla shiyuʼluinjatüin tü shiʼyarülakat sümüiwaʼa. Sutuma nukumalain Maleiwa tü palaakat jee süpüshuaʼa tü kasa katakalü oʼu shiroku, watüjaa aaʼu wuleerüin nutuma tü yarüttakalü atuma shia. Paashajeʼera tü pütchikat «Nüküjain Maleiwa sunoutaajeerüin tü Mmakat» suluʼuka süpana 15.