Nnojo mojuin paaʼin sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa
«Nnojolüitpa jülüjüin taaʼin tü kasa [taaʼinrapuʼukat] paalainka. Shiaitpa jülüjaka taaʼin tü kasa anasü tasaʼwajeekat amüin.» (FILIP. 3:13)
1-3. (1) ¿Jamüsü mojuka naaʼin na wayuukana? ¿Jamüsü mojeetka wakuwaʼipa sutuma? (2) ¿Kasa shikirajaka anain waya nukuwaʼipa Pablo?
«SAʼAKAJEE tü pütchi washajakat otta tü waküjakat sümaa mojuin waaʼin sutuma shia tüü: ‹Alejattaʼaleeja taainjaka tia›.» Nüküjüin tia John G. Whittier süpüla jaʼyain waaʼu mojuin waaʼin saalii mojuin paala watuma sukuwaʼipa wanee kasa otta aneein jooluʼu shia watuma. Mojusü naaʼin na wayuukana saalii naainjüin wanee kasa mojusü jee shiale saalii nooʼulaain suulia naainjüin wanee kasa eekai anain. ¿Kasa mojuka aaliijee paaʼin?
2 Eeshii na wayuu aainjakana paala kasa eekai mojuin maʼin. Eeshii na nnojoliikana müin akuwaʼipa, shia jülüjaka naaʼin müleka anale natuma süneekia wanee kasa. Eeshii na nnojoliikana jülüjüin aaʼin tü kasa mojusü naainjakat paala, akatsaʼa eein na nnojoliikana müin akuwaʼipa. Müshii naya: «Alejattaʼaleejaa taainjaka tia» (Sal. 51:3). ¿Jama piakai? ¿Aʼyataweeshi pia nümüin Maleiwa sümaa nnojoluin mojuin paaʼin saalii tü kasa mojusü paainjakat paala? ¿Alatüirü tia nümüin wanee wayuu? Aa, nia chi aluwataaushikai Pablo.
3 Wainma kasa mojusü naainjaka Pablo, akatsaʼa anain mapa nutuma süneekia tü naainjakat. Mayaainjeʼe mojuin naaʼin saalii tü naainjakat paala, talatshi nia sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa. Wekirajaa sünain nukuwaʼipa Pablo.
TÜ NAAINJAPUʼUKAT PABLO
4. ¿Kasapuʼu naainjaka Pablo?
4 Jimaʼaliiwaʼaya Pablo, namaapuʼushi nia na fariseokana otta aainjüshi nia kasa mojuka Aluw. 8:3). Naashin wanee eʼiküi kanüliakai William Barclay, tü pütchi aküjünakat süka griego «najaʼlajeʼereein maʼi», sünainpünaasü tü saainjakat wanee wüchii jashichi süka wanee mürüt. Süka shiain naaʼinmaain Saulo tü nakuwaʼipakat na judíokana, nüchekalayaa Maleiwa nüküjainruʼu tü naainjakat. Makalaka ‹ayatüin nia sünain nuʼuteein saaʼin tü anoujasükalüirua›, ‹nütaʼülireein tü wayuukalüirua maa aka tooloyuu sümaa jieyuu› (Aluw. 9:1, 2; 22:4). *
atuma naaʼin. Niipiijain na nikirajüinkana Kürisüto. Müsü tü alatakat saashin tü Wiwüliakat süchikijee nuʼutünüin aaʼin Esteban: «Yaakaijasaʼa Saulo sümaa najaʼlajeʼereein maʼi na anoujashiikana. Ekerojotaashi nia suluʼu nepia waneʼewai nakua sünain najaraijüin naya suluʼujee süpüla nüpüreesajirüinjanain naya, maa aka tooloyuu otta jieyuu» (5. ¿Jamüshi nuuʼulaaka Saulo suulia eipiijaa na nikirajüinkana Jesuu süpüla nüküjüinjachin pütchi?
5 Oʼuneeshi Saulo Damascomüin sünain ajaraijaa na anoujüshiikana nepialuʼujee süpüla nüntirüin naya Jerusalénmüin otta süsalain naya naainjala natuma na sülaülakana Sanedrín. Nnojotsü alatüin tia süka eejachin Jesuu (Éf. 5:23). Wanaa sümaa wopuluʼuin nia Damascomüin apülajaashi Jesuu nümüin süpüla moʼupaʼainjachin nia nutuma sükajee wanee luusa (Aluw. 9:3-22).
6, 7. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu kachipünaain naaʼin Pablo tü naainjapuʼukat?
6 Süka nunoujüin Pablo nünain Jesuu, niiʼiratüitpa tü nukuwaʼipakat. Nnojoliinnapa niipiijüin na anoujüshiikana. Müshi nia süchiki tü naainjakat: «Jaapa achikit tü taaʼinrapüʼükat wanaa sümaa toushikajaain süchiirua nakuaippa na judíokana, sünain tolojüin nachiirua na anoujashiikana nünain Jesús sainküin tü outkajaaleekalüirua shiiʼiree tajaʼlajeʼerüinjatüin tü anoujasükalüirua süpüshua» (Gal. 1:13). Wanaa sümaa nüshajüin tü karaloukta namüinjatkat na anoujüshii corintojeʼewaliikana, na filipojeʼewaliikana otta tü nümüinjatkat Timoteo, nüküjüin nüchikuaʼa tü naainjapuʼukat (paashajeʼera 1 Corinto 15:9; Filip. 3:6; 1 Tim. 1:13). Nnojotsü talatüin naaʼin Pablo sünain ashajaa tia nüchiki, nütüjaa aaʼu mojuin maʼin tü kasa mojusü naainjakat (Aluw. 26:9-11).
7 Nüküjüin Frederic W. Farrar tü naainjakat Saulo «wanaa sümaa niipiijüin [na anoujüshiikana]». Watüjaale saaʼu namüliala na anoujüshiikana, wayaawateerü aaʼu jamüin mojuka maʼin naaʼin otta jamüin airuʼutka sünüiki wayuu nümüin. Nülapalaapa naaʼu na anoujüshiikana, eeshi nümünüle amüin natuma na eʼraajakana nia: «piala maʼin chi Pablo eipiijapuʼukai waya» (Aluw. 9:21).
8. ¿Jamüsü naaʼin Pablo sutuma nümüliajülin otta aipüralin Jeʼwaa nümaa Jesuu? ¿Kasa shikirajaka anain waya tia?
8 Nütüjaa aaʼu Pablo nükaaliinjünüin nutuma Maleiwa süpüla niʼyataainjachin nümüin. Sünain tü polookot pienchimüin karaloukta nüshajakat suluʼu griego, nüküjüin mekietsattua shikii anamiain Maleiwa nümüin (paashajeʼera 1 Corinto 15:10). Kojutsü maʼin nümüin Pablo anamiain Maleiwa nümüin otta niiʼiyatüin tia süka nukuwaʼipa. Wainmaleʼeya niʼyataain noulia na wanee aluwataaushiikana. Eesü tü neʼrüinjatkat na wayuukana sünainjee tü alatakat nümüin Pablo, yaaʼaleeka mojule naaʼin saalii kaainjalain naya. Nanoujüle sünain naapajiraain nikii Jesuu naaʼu, naküjüle süchiki tü naainjalakat otta nooʼulaale suulia, moteerü shia naaʼin Maleiwa, jaʼitairü mojuin maʼin (paashajeʼera 1 Timoteo 1:15, 16). Mayaapejeʼe müliain naaʼin Kürisüto nutuma Pablo, müshi nia: ‹Chi Nüchonkai Maleiwa, aishi taya nüpüla sümaa naapajiraain nikii süpüla ouktüin taaʼujee› (Gal. 2:20; Aluw. 9:5). Aʼyataashi Pablo nümüin Jeʼwaa sümaa nnojoluin mojuin maʼin naaʼin. ¿Meeria pukuwaʼipa?
¿MOJUSÜ MAʼIN PAAʼIN?
9, 10. (1) ¿Jamüshii eeka wawalayuu mojukana aaʼin? (2) ¿Jamüsü mojuka ayatüle jülüjüin paaʼin tü kasa mojusü paainjakat?
9 Eesü mojule paaʼin saalii paaʼinrapuʼuin wanee kasa mojusü. Eesü shiale kachiiruain paaʼin wanee kasa nnojotka anain. Eesü paainjüle kasa mojusü sümüin wayuu jee mojule paaʼin saaliijee wanee kasa. ¿Kasa paainjüinjatka?
10 Eeshii na shapaakana aaʼin jee ayatsia jülüjüin naaʼin tia makalaka mojuin naaʼin sutuma. Nnojotsü shiain shipin tia. Müsü aka jülüjüle paaʼin wattakualeechin pia sutuma yuunatüin pia suluʼu wanee süi. Mapüseechi neʼe pia. Nnojotsü müinjatüin pukuwaʼipa. Püküja nnojoluin paaʼinjeein tü paainjakat süpüla anajiraainjachin pia nümaa wanee paʼaleewain. Jülüja paaʼin jamüin paainjaka wanee kasa süpüla nnojoluin paainjüin shia süchikuaʼa. Ayata eejiraain pia sümaa tü alatakat pümüin. Mojule maʼin paaʼin saalii tia, nnojotsü kasain anain apüla tia: sumojujeʼerüin neʼe tü piʼyataainkat nümüin Jeʼwaa.
11. (1) ¿Kasa waainjüinjatka süpüla anamiain wamüin Maleiwa? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla nnojoluin shapaain waaʼin sutuma tü waainjalakat?
11 Eeshii na wawalayuu jülüjakana Aluw. 3:19). Moteerü naaʼin Jeʼwaa tü naainjalakat maʼaka naainjüin shia naka wainma wayuu. Anamia nia namüin na ooʼulaakana suulia naainjala sümaa nnojoluin pülayaain naaʼin maʼaka naaʼin Job, müshi nia: «Mojutaʼaleesüjaʼa taaʼin saaliijee tü tamakat pümüin» (Job 42:6, NM). Anuu tü waaʼinrajatkat naashin Maleiwa süpüla nnojoluin shapaain waaʼin: «Chi eekai nuunjulajüin süchiki naainjala, mojeerü nukuwaʼipa. Aluʼusaʼa chi eekai nüküjüin shia sümaa nuuʼulaain suulia, amüliajüneechi (Prov. 28:13, NM; Sant. 5:14-16). Makalaka eein süpüla waküjüin nümüin Maleiwa tü waainjakat otta wanoukteʼerüin tü wakuwaʼipakat (2 Cor. 7:10, 11). Waainjüle tia, nümülialeena waya süka matüjüin nia sotoo aaʼin saainjala wayuu (Is. 55:7).
maʼin aaʼin tü kasa mojusü naainjakat, makalaka süntüin suluʼumüin nekii maalin naya nüpüla Maleiwa. Eesü jülüjüle naaʼin nnojoluin motuin naaʼin Maleiwa tü naainjalakat süka kaainjaraliin naya otta wainmatuairüin naainjüin kasa mojusü. Jaʼitairü kasain naainjalain, eeshii süpüla nooʼulaain suulia naainjala otta nachuntüin nümüin Maleiwa süpüla motuin naaʼin tü naainjalakat (12. (1) Sünainjee tü naainjakat David, ¿kasa waaʼinrajatka süpüla nnojoluin mojuin maʼin waaʼin? (2) ¿Jamaluʼulu mojuin naaʼin Jeʼwaa? ¿Jamüsü anaka watüjaale saaʼu tia? (Paashajeʼera tü pütchi süttakat, süpana 25.)
12 Nükaaliinjüin waya Jeʼwaa woʼuraajüle nümüin. Oʼuraajüshi David süka süpüshuaʼa naaʼin otta ashajünüsü tia nünüikikat suluʼu tü karalouktakat Salmos (paashajeʼera Salmo 32:1-5). Mojusü naaʼin sutuma nuunjulajüin tü naainjalakat otta mojusü nukuwaʼipa. ¿Kasa naainjaka David süpüla motuin naaʼin Maleiwa tü naainjalakat jee süpüla nütalatalaain aaʼin? Nüküjüin shia nümüin Maleiwa. Nnojoishi nia niyüülajüin Jeʼwaa; katchinsü naaʼin nutuma süpüla naainjüinjachin kasa anasü. Püküjüle nümüin Jeʼwaa süpüshuaʼa tü suluʼukat paaʼin, nnojoleechi niyüülajüin pia. Shapaale paaʼin sutuma tü paainjalakat, püchajaa sukuwaʼipa süpüla punoukteʼerüin shia. Süchikijee, shia paaʼinmaainjatka motuitpain naaʼin Jeʼwaa tü paainjalakat (Sal. 86:5).
WAAʼINMAA TÜ KASA WAAʼINRAJATKAT
13, 14. (1) ¿Kasa waaʼinmaainjatka maaʼulu? (2) ¿Kasa jülüjüinjatka waaʼin süpüla wayaawatüin saaʼu tü kasa waainjakat maaʼulu?
13 Nnojotsü shiainjatüin jülüjüin
waaʼin tü kasa waainjapuʼukat shiainjatü waaʼinmaaka tü kasa waaʼinrajatkat. Jülüja paaʼin pütchikat tüü: «¿Mojeetche taaʼin sutuma tü kasa taneekakat maaʼulu? ‹Nnojotsüjee müin sukuwaʼipa tatuma›, ¿meenache waya? ¿Oonooshiche taya maaʼulu nümüin Jeʼwaa süpüla nnojoluin mojuin taaʼin mapeena?».14 Sümaʼinruʼu süntüin tü müliaa miyoʼusükat, nnojotsü anain shapaakuʼu sümüle waaʼin sünain wamajiraain: «Kooʼomüinsüje taʼyataain nümüin Jeʼwaa. Pürekutsootshije taya. Aʼyataashije taya neʼipajee na laülaashiikana. ¿Tanoukteʼerüinche takuwaʼipa? ¿Nüchekeechi taya Maleiwa suluʼu tü paʼaraiisükat?». Jülüjüle waaʼin tia, watüjaajeerü aaʼu waʼyataale nümüin Jeʼwaa süka süpüshuaʼa waaʼin. Nnojorüle müin shia watuma, eesü süpüla waneeküin wanee kasa mojeetka atuma waaʼin mapeena (2 Tim. 2:15).
SHIA ANAKA MAʼIN AʼYATAWAA NÜMÜIN JEʼWAA
15, 16. (1) ¿Kasa naainjaka na anoujüshiikana süpüleerua aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa? (2) ¿Jamüsü nnojoluinjatka mojuin paaʼin saaliijee puuʼulaain waneeirua kasa süpüleerua piʼyataain nümüin Maleiwa?
15 ¿Eesü tü kasa puuʼulaakat süpüleerua aʼyatawaa waneepia nümüin Jeʼwaa? Maʼaka saaʼin piyouktüin ekirajawaa suluʼu eʼikülee miyoʼu, piyouktüin wanee aʼyatawaa süpüleerua kooʼomüin piʼyataain nümüin Maleiwa, maʼwayuusein jee machoin pia shiiʼiree piʼyataain suluʼu Weteet, pülapalaain naaʼu na wawalayuukana, misioneeroin pia jee shiale pükaaliinjüin sünain akumajaa piichi outkajaalee wattapünaa. Eeirüle pükalia sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa, ¿mojuinjatche paaʼin sutuma? ¿Jülüjüinjache paaʼin nnojoluin kasain anain apüla tü paainjakat? Nnojotsü anain jülüjüle paaʼin tia.
16 Püneeküin tia süka alin maʼin püpüla Jeʼwaa otta keeʼireein paaʼin pükaaliinjüin na aʼyataweekana nümüin. Nnojotsüjee anain pukuwaʼipa püneeküle wanee kasa naata. Talata paaʼin süka shiain paainjüin tü kasa anasükat: aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Nnojoleerü motuin naaʼin tü piʼyataainkat. Wainmeerü tü kasa anasü piʼrakat katapa poʼu waneepia (Sal. 145:16; 1 Tim. 6:19, NM).
¿KASA PAAʼINRAJATKA SÜPÜLA NNOJOLUIN MOJUIN PAAʼIN?
17, 18. (1) ¿Kasa naainjaka Pablo süpüla nnojoluin mojuin naaʼin saalii naainjala? (2) ¿Jamüinjatü sukuwaʼipa putuma tü paainjapuʼukat, tü paainjakat otta tü paainjeetkat?
17 ¿Kasa naainjaka Pablo süpüla nnojoluin ayatüin mojuin naaʼin? Müshi nia: «Nnojolüitpa jülüjüin taaʼin tü kasa [taaʼinrapuʼukat] paalainka. Shiaitpa jülüjaka taaʼin tü kasa anasü tasaʼwajeekat amüin» (paashajeʼera Filipos 3:13, 14). Nnojotsü naaʼinmaain Pablo tü kasa mojusü naainjakat paala. Aʼyataashi maʼin neʼe süchiirua nüsaʼwatüin tü kataakalü oʼuu waneepia.
18 ¿Kasa shikirajaka anain waya tü nümakat Pablo? Nnojotsü anain shapaale maʼin waaʼin sutuma waainjüin paala wanee kasa mojusü: eeitpaka joo shia. Shia jülüjüinjatka waaʼin tü eekat süpüla waainjüin. Shiimain ayateerüin sotuin waaʼin tü kasa mojusü waainjakat paala, shia mojuka aluʼu mojule maʼin waaʼin waneepia sutuma. Moto waaʼin tü kasa mojusü waainjakat paala, waʼyataa süka süpüshuaʼa waaʼin nümüin Jeʼwaa otta jülüja waaʼin tü kasa eekat süpüla waainjüin.
^ püt. 4 Süka süküjünüin kojuyatua süchiki müliain tü jieyuukalüirua nutuma Saulo, shiiʼiyatüin tia wattakuwalüin tü anoujaakat sutuma tü jieyuukalüirua, maʼaka müin sukuwaʼipa maaʼulu (Sal. 68:11).