Ir al contenido

Ir al índice

Wachajaa kaaliinwaa suluʼu tü nasapü eekat nutuma Jeʼwaa

Wachajaa kaaliinwaa suluʼu tü nasapü eekat nutuma Jeʼwaa

«Atkaajeechi Jeʼwaa sümaa tia wayuukalüirua soʼu tü kaʼi nütkaainjatkalü oʼu.» (ZAC. 14:3NM)

1, 2. ¿Jarat tü atkawaa alüʼülaakat maʼin saashin tü Wiwüliakat? ¿Kasa nnojoleetka naainjüin na aʼyataakana nümüin Maleiwa?

CHAYAA Estados Unidos soʼu juyaka 1938, oʼutuupüroʼu 30, wainma wayuu aapajaka raawia. Shia naapajaka achiki wanee wüchii jashichi ashutaka saaʼu wayuu sümaa sajaʼttirüinjatüin tü Mmakat. Mayaapejeʼe süküjünüin namüin sünain alawaain tia, shiimainyaa saaʼinruʼu tü wayuukalüirua makalaka shiyoʼujaain saaʼin. Eeshii na eejakana aaʼin suulia jamajüin naya sutuma tü wüchii ashutakat naaʼu naküjainruʼu.

2 Alüʼülaasü wanee kaʼi sajaʼttüinjatkalü oʼu tü kasakalüirua otta nnojotsü meeʼerain shia. Akatsaʼa nnojoluin jaralüin kachipünaain aaʼin tia. Süküjatüjülia achiki tü Wiwüliakat otta nnojotsü alawaain shia. Alateerü tia suʼunnaa tü kanüliakat Armagedón: eere nakotchojiraain napüshuaʼa na sülaülakana mma süpüla atkawaa nümaa Maleiwa (Alat. Map. 16:14-16). Süntapa tia kaʼikat, nnojoleena sünainpünaain tia atkawaakat na aʼyataakana nümüin Jeʼwaa. Shieerü ponoko maʼin naaʼin tü kasa alatakat otta tü nüpülainkat Jeʼwaa.

3. ¿Kasa wekirajaainjatka anain? ¿Jamüsü eejüinjatka waaʼin sünain tia pütchikat?

3 Tü pütchi ashajünakat suluʼu Zacarías kapiitulo 14, sünainpünaasü shia Armagedón. Mayaapejeʼe sülatüirüin 2.500 juya süchikijee süshajünüin, wanainpünaasü shia (Roma 15:4). Süküjüin pütchikat tia tü alatakat sümüin nupueulose Maleiwa soʼujee nuʼttüin Jesuu sünain aluwatawaa chaa iipünaa soʼu 1914 otta süküjüin tü alateetkat soʼu palitchon kaʼi. Aashajaasü shia süchiki wanee nasapü miyoʼu otta süchiki wanee wüin kataka atuma soʼu wayuu aparatka Jerusalénjee (Zac. 14:4, 8). Wekirajaajeerü anain kasain wayuu tia nasapükat otta kasain naainjüinjatüin na aʼyataakana nümüin Maleiwa süpüla anain nakuwaʼipa suluʼu. Otta wekirajaweerü anain kasain wayuu tü wüin katakalü atuma soʼu wayuu. Sutuma tia, watüjaajeerü aaʼu choʼujaain maʼin wasüinjatüin tia wüinkat. Anasü maʼin eejüle waaʼin sünain tü wekirajaainjatkalü anain (2 Ped. 1:19, 20).

OʼTTÜSÜ TÜ NÜKALIAKAT JEʼWAA

4. (1) ¿Joujatü oʼttüin tü nükaliakat Jeʼwaa? (2) ¿Kasa aküjünaka achiki soʼujee 1914? ¿Kasa naainjaka na sülaülakana mma otta na shikiipüʼükana iküleesia?

4 Aashajaasü tü karalouktakat Zacarías 14:1 süchiki nükalia Jeʼwaa (paashajeʼera Zacarías 14:1, 2). Kaʼikat tia, shia «tü kaʼi niiʼiyataainjachikat oʼu chi Wasenyotsekai Jesucristo», oʼttüsü tia kaʼikat soʼujee juyaka 1914, wanaa sümaa nuʼttüin Jesuu sünain aluwatawaa chaa iipünaa (1 Cor. 1:8; Alat. Map. 11:15). Kakaliairü naküjüin achiki na anoujüshii aluwataainjanakana nümaa Kürisüto sajaʼttüinjatüin soʼu 1914 tü kaʼi naluwataakalü oʼu «na gentilekana». Soʼujee tia, jouluinjatü maʼin kasachiki naashin (Luc. 21:24). Nnojotsü oonoonüin amaa tü namakat. Meeʼerapalashii sümaa müliain naya natuma na sülaülakana mma otta natuma na shikiipüʼükana iküleesia. Nnojoliipejeʼe nayain nemeeʼerainpalain, nia nemeeʼerainpalaka Maleiwa süka naneekuushin nutuma süpüla aluwatawaa nümaa Kürisüto (Heb. 12:22, 28).

5, 6. (1) ¿Kasa alatüinjatka sümüin tü mmakat Jerusalén otta na wayuu suluʼukana? (2) ¿Jaralii na wayuu apütaainjanakana naashin Zacarías?

5 Nüküjüin Zacarías tü aainjünajatkat süka nupueulose Maleiwa. Müshi nia: «Ashutüneerü aaʼu tü mmakat [Jerusalén]». Tü mmakat, shia tü Nuluwataayakat Maleiwa. Na wayuu suluʼukana, naya na anoujüshii aluwataainjanakana nümaa Kürisüto yaayüliika mmapaʼa (Filip. 3:20). Ashutüna aaʼu tü mmakat soʼutpünaa 1914, wanaa sümaa püreesain atumawaa na anoujüshii oʼunirakana sukuwaʼipa tü aküjaakat pütchi. Eʼikajaanüshii suluʼumüin wanee kaatset chaa Atlanta (Georgia, Estados Unidos). Müliashii atumawaa na anoujüshiikana, apülajünüsü noulia neitajüin tü karalouktakalüirua otta apülajünüsü noulia naküjüinjanain pütchi. Ekeraajüsü mayaa tü nümakat Zacarías süchiki suʼluwajünüin tü piichikalüirua sutuma wayuu kaʼruwarannuu.

6 Mayaapejeʼe paliʼirüin na anoujüshiikana sümaa neperulajünüin otta müliain naya sutuma tü naʼünüükalüirua, nnojoishii ajaʼttinnüin; eeshiʼiya apütaain na anoujüshii aluwataainjanakana nümaa Kürisüto. Anoujüshiikana naainnua naya na naashajaakana achiki Zacarías wanaa sümaa nujuʼitirüin nachiki waneeinnua wayuu apütaainjanaka süka nayouktüin süchiki najaʼttinnüin suluʼujee tü mmakat.

7. ¿Kasa sütütüleʼeraka anain waaʼin nakuwaʼipa na anoujüshii oonookana waneepia?

7 ¿Ayatshiʼiya müliain atumawaa na anoujüshiikana? Aa, müliashii atumawaa na anoujüshii aluwataainjanakana nümaa Kürisüto otta na anoujüshii kepiainjanakana waneepia suluʼu tü Paʼaraiisükat (Alat. Map. 12:17). Soʼutpünaa juyaka 1919 müliashii maʼin atumawaa na anoujüshiikana nünain Jeʼwaa. Nnojotsü kasain ooʼuleʼerüin suulia anoujaa nünain Jeʼwaa na anoujüshii aluwataainjanakana nümaa Kürisüto. Tia, sütütüleʼerüin naaʼin na wawalayuukana sünain oonowaa waneepia, jaʼitainna nemeeʼerainpalain naya na manoujüinsaliikana maʼaka saaʼin napüshi, wayuu naʼyataaka amaa jee koleejiaka namaa (1 Ped. 1:6, 7). Jaʼitairü naatawalin noumain na anoujüshiikana shia naaʼinmaaka katsüin naaʼin jee paaʼinwain naya otta nnojoishii mmoluin naya neema na wayuu eʼrüliikana wayumüin (Filip. 1:27, 28). ¿Jalakualiinjanaka na anoujüshiikana süpüla nnojoluin kasain alatüin namüin? (Juan 15:17-19.)

EEJAASÜ WANEE NASAPÜ MIYOʼUSHAATA NUTUMA JEʼWAA

8. (1) ¿Kasa kayaawaseka tü uuchikalüirua saashin tü Wiwüliakat? (2) ¿Kasa kayaawaseka tü uuchi kanüliakat olivos?

8 Tü mmakat Jerusalén shiyaawasesü tü Nuluwataayakat Maleiwa makalaka eein tü kayaawasekat tü uuchi kanüliakat olivos, chaka wüinpümüin sünain Jerusalén. ¿Kasa kayaawaseka shia? ¿Jamüsü suwakajaainjatka süpüla piamain shiʼipapaʼa? «Tü toʼuuchisekalüirua», ¿jamüshi nümaka Jeʼwaa? (Paashajeʼera Zacarías 14:3-5.) Tü uuchikalüirua shiyaawasesü aluwataaya. Anasü nakuwaʼipa na wayuukana otta aaʼinmajünüshii naya sutuma tü nuʼuuchisekat Maleiwa (Sal. 72:3; Is. 25:6, 7). Tü uuchi kanüliakat olivos shaʼwataka aaʼu Maleiwa shiyaawasesü niain Laülaain Jeʼwaa saaʼu kasaka süpüshuaʼa.

9. ¿Jamaluʼulu suwakajaain tü uuchikat olivos?

9 ¿Jamüsü suwakajaaka tü uuchikat olivos? Awakajaasü shia süka shiyuʼlaainjatüin nutuma Jeʼwaa wanee aluwataaya. Tia, shia tü nuluwataayakat Maleiwa najapuluʼu Jesuu chi Mesiiakai. «Tü toʼuuchisekalüirua», müshi Jeʼwaa sutuma piamain shiʼipapaʼa tü uuchikat olivos (Zac. 14:4NM, noota).

10. ¿Kasa kayaawaseka tü nasapü eekat sutuma suwakajaain tü uuchikat?

10 Piamasü shiʼipapaʼa tü uuchikalü olivos, palaamüinsü otta tü wanee uuchimüinsü. Shaʼwatüshi Jeʼwaa saaʼu tü uuchikalüirua piamaleʼeya, sukumajaaka wanee nasapü miyoʼushaata. ¿Kasa kayaawaseka tia nasapükat? Shiyaawasesü naaʼinmajüin Jeʼwaa na aʼyataashiikana nümüin. Shiiʼiyatüin tia nnojoleenain jamajüin na anoujüshii shiimainkana. ¿Joujatü awakajaain tü uuchikat? Shia soʼu juyaka 1914 wanaa sümaa nooʼulaain suulia aluwatawaa na gentiilekana süpüla nuʼttüin Jesuu sünain aluwatawaa chaa iipünaa. Aashajaashi joo Zacarias süchiki noʼunüinjanain na anoujüshiikana suluʼumüin tü nasapü eekat nutuma Jeʼwaa. ¿Joujana oʼttüin sünain tia?

¡OʼUNÜSÜ WAYUU SULUʼU TÜ NASAPÜKAT!

11, 12. (1) ¿Joujana oʼunüin na anoujüshiikana suluʼumüin tü nasapü eekat nutuma Jeʼwaa? (2) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu naaʼinmajüin Jeʼwaa nupueulose?

11 «Maalinjeena jia süpüla wayuu sainküin mmakat süpüshua», müshi Jesuu (Mat. 24:9). Alatsü tia soʼujee juyaka 1914 wanaa sümaa suʼttüin tü kaʼi sajaʼttüinjatkalü oʼu tü kasakalüirua. Mayaapejeʼe müliain maʼin na aküjüliikana pütchi soʼutpünaa juyaka 1914, nnojoishii ajaʼttinnüin. Soʼujee juyaka 1919, nnojoishii kasakain sutuma tü Babilonia Miyoʼusükat (Alat. Map. 11:11, 12). * Ekeraajüsü yalejeechiki tü nümakat Zacarías süchiki noʼunüinjanain na wayuukana suluʼumüin tü nasapü eekat nutuma Jeʼwaa.

12 Soʼujee juyakat tia, naaʼinmajüin Jeʼwaa na aküjüliikana pütchi suluʼu tü nasapü akumajaakat sutuma suwajaain tü uuchikat. Wainma tü mma apülajünakalü aluʼu neitajüin karaloukta na wawalayuukana otta eesü shiale apülajünüin noulia naküjüin pütchi. Jaʼitairü kasain naainjüin na wayuukana, ayateena eein na anoujüshii shiimainkana. Naaʼinmajüin Jeʼwaa tü nupueulosekat süka tü nütüna pülasükat (Deut. 11:2).

13. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla suluʼuin waya tü nasapü eekat nutuma Jeʼwaa? ¿Jamüshii makatüinjanaka waya suluʼu?

13 Nnojoliire wakayalaain nuulia Jeʼwaa otta wanoujüle sünain tü shiimain nümakat, naaʼinmajeena waya Jesuu otta Niakai. ¡Nnojoleena niyüülajüin waya Jeʼwaa! (Juan 10:28, 29.) Nükaaliinjeein waya süpüla woonooin sümaa tü nuluwataakalü anain waya otta tü nuluwataakalü anain Jesuu. Alüʼütsü maʼin tü müliaa miyoʼusükat makalaka makatüinjanain waya suluʼu tü nasapü eekat nutuma Jeʼwaa.

ALÜʼÜTSÜ MAʼIN NÜKALIA JEʼWAA SÜPÜLA ATKAWAA

14, 15. ¿Kaseerü alataka namüin na nnojoliikana suluʼuin tü nasapü eekat nutuma Jeʼwaa?

14 Ayateena müliain nutuma Satanaa na aküjüliikana pütchi, waneʼereʼeya nuuʼulaain naya sajaʼttapa tü kasakalüirua. Nütkaapa Jeʼwaa namaa na nüʼünüükana, ashuteechi Satanaa saaʼu nupueulose Maleiwa. Soʼu kaʼikat tia, najaʼttireerü Jeʼwaa tü wayuu üttakalü aaʼin sünain tü nupueulosekat. Makalaka sütüjaajeerüin aaʼu wayuu süpüshuaʼa yalayalain naaʼin Jeʼwaa sünain atkawaa (Zac. 14:3).

15 ¿Kaseerü alataka namüin na nnojoliikana suluʼuin tü nasapükat? Saashin tü Wiwüliakat, piyuushoʼujeena naya. Nnojoleena nükaaliinjüin Jeʼwaa, maluʼulu tia. Anuu sooʼomüin tü alatajatkat: «Tü amakat, tü muulakat, tü kameeyakat, tü püliikikat jee waneeirua mürüt», achechejaweerü sutuma jemiai. Tia, shiyaawasesü nnojoleerüin kasain anain apüla tü naʼapülakat na wayuukana. Eejeerü wanee ayuulii nutuma Jeʼwaa. Nnojotsü watüjaain saaʼu ayuuleerüle tü wayuukalüirua jee shiyaawasere neʼe shia wanee kasa. Shia watüjaaka aaʼu yüütayaa sümeerüin tü nüʼünüükalüirua Maleiwa. Soʼu kaʼikat tia, ajaʼtteerü ittüin noʼu otta nayee. Nnojoleena aainjüin kasa mojusü wamüin sümaa nojuyaajüin Maleiwa, maluʼulu tia (Zac. 14:6, 7, 12, 15). Shiimain wainmeerüin maʼin nusurulaatse Satanaa yaa saaʼu mmaka, amüla neʼe wainmain shia nutuma, najaʼttireerü Jeʼwaa (Alat. Map. 19:19-21). Alateerü tü münakat suluʼu Jeremías 25:32, 33NM: «Jachitaʼaleerü süpaʼapünaa tü mmakat süpüshuaʼa tü wayuu ouktakat nutuma Jeʼwaa».

16. Süka sülüʼülüin nükalia Jeʼwaa, ¿kasa wasakirüinjatka anain waaʼin? ¿Kasa waainjüinjatka?

16 Eʼrüsü maʼin müliaa wayuu suʼunnaa tü atkawaakat. Eeshii na eʼnnakana amüin saaʼu nepia, noumain otta müliashii naya atumawaa. Eesü aire maʼin jamü. ¿Kaseerü paainjaka sülatüle pümüin tia suʼunnaa tü müliaa miyoʼusükat? ¿Ayoʼujaajeerü paaʼin? ¿Ooʼulaweechi pia suulia anoujaa? ¿Mojeerü paaʼin sutuma sülatüin tia? Suulia majüin pukuwaʼipa, makata pia suluʼu tü nasapü eekat nutuma Jeʼwaa otta punouja maʼin sünain nükaaliinjeechin pia Maleiwa (paashajeʼera Habacuc 3:17, 18).

APARALEERÜ TÜ WÜIN KATAKALÜ ATUMA SOʼU WAYUU

17, 18. (1) ¿Kasa kayaawaseka tü wüin katakalü atuma soʼu wayuu? (2) ¿Kasa kayaawaseka tü piamasü palaa aashajaanakalü achiki? (3) ¿Kasa paaʼinmaainjatka?

17 Süchikijee Armagedón, shottüinjatü waneepia sünainjee Nuluwataaya Maleiwa wanee wüin kataka atuma soʼu wayuu. ¿Kasa kayaawaseka tia wüinkat? Shia süpüshuaʼa tü naapakat wamüin Jeʼwaa süpüla katüin woʼu waneepia. ¿Jama tü palaa naashajaakalü achiki Zacarías? ¿Kasa kayaawaseka shia? Tü palaa chakat wüinpümüin shia tü palaa kanüliakat mar Muerto, nayaawasesü na wayuu asoʼiraainjanakana aaʼin. Tü palaa chakat wopumüin shia tü palaa kanüliakat Mediterráneo, shiyaawasesü tü wayuu wattakat saalii oʼttaainjatka süchikumüin Armagedón (paashajeʼera Zacarías 14:8, 9; Alat. Map. 7:9-15). Nasapa tü süchi katakalü atuma soʼu wayuu, müinnia nnojoliin ouktüin naya (Alat. Map. 22:1, 2).

Wachajaa kaaliinwaa suluʼu tü nasapü eekat nutuma Jeʼwaa otta makata waya suluʼu

18 Oʼttaajeena waya sajaʼttinnapa tü kasakalüirua süka naaʼinmajüin waya Jeʼwaa otta ekeroteena waya suluʼu tü Paʼaraiisükat. Jaʼitainna müliain waya atumawaa, nnojo wekeʼejaain aaʼin suulia Nuluwataaya Maleiwa, wachajaa kaaliinwaa suluʼumüin tü nasapü eekat nutuma Jeʼwaa otta makata waya suluʼu.

^ püt. 11 Paashajeʼera tü karalouktakat Apocalipsis... ¡se acerca su magnífica culminación!, süpana 169 otta 170.